Tapahtumatiedot

Taloyhtiön vahinkoilmoituksen mukaan vakuutuksen kohteena olevan kerrostalon eräässä huoneistossa oli havaittu vuotovahinko, jossa keittiön altaan viemäriputkiston liitoksesta oli vuotanut vettä. Viemärissä oli ollut tukos, jonka seurauksena vettä oli tulvinut liitoskohdan HK-kumin välistä. R Oy:n vahinkokartoitusraportin mukaan vuotovahingon seurauksena allaskaapin pohjalevy, runkojen alaosia ja etusokkeli olivat kastuneet. Vuoto ei ollut aiheuttanut lattiarakenteen kastumista.  

Vakuutusyhtiö katsoi korvauspäätöksessään, että vahinko on vakuutuksesta korvattava. Vuotovahingosta tehdään vuotaneen putkiston iän (rakennusvuosi 1976) perusteella 60 %:n ikävähennys, minkä lisäksi korvauksesta vähennetään 600 euron omavastuu.

Useissa oikaisupyynnöissään asiakas pyysi vakuutusyhtiötä käsittelemään asian uudelleen altaan poistoputken vuotona. Oikaisupyynnöissä viitattiin FINEn ja Vakuutuslautakunnan ratkaisuihin. Poistoputken vuotoa koskevan rajoitusehdon soveltamista koskevassa FINEn ratkaisusuosituksessa FINE-003426 on katsottu, että viemärin jonkinasteisella tukkeutumisella ei ole merkitystä rajoitusehdon soveltumisen kannalta, minkä perusteella vahinko on viemärin tukkeutuessakin voitu katsoa poistoputken vuodosta aiheutuneeksi. Vakuutuslautakunnan ratkaisussa VKL 412/13 on lausuttu, että poistoputken ja viemäriputken liitoskohdassa tiivisteenä käytetyn mansetin kohdalta tapahtunutta vuotoa on pidettävä altaan poistoputken vuotona.

Vakuutusyhtiö toisti vastauksissaan aiemman kantansa, jonka mukaan vahingon juurisyynä on käsiteltävänä olevassa tapauksessa ollut viemärin tukkeutuminen. Mitään asennusvirhettä ei ole todettu, vaan R Oy:n raportin perusteella viemärin tukkeutumisen johdosta vesi on tulvinut HK-kumin välistä. HK-kumin käyttäminen tiivisteenä on hyvin yleistä. Vesi on tulvinut alhaalta (viemäristä) ylöspäin. Poistoputki on kytketty täysin asianmukaisesti viemäriin, eikä itse poistoputkella tai sen kytkentätavalla ole näin ollen ollut mitään merkitystä vahingon sattumisen kannalta. Vakuutusehtojen kohdan 7.1 mukaan viemärin tukkeutumisesta aiheutuneissa vuotovahingoissa korvauksesta tehdään vuotaneen putkiston ikään perustuva vähennys.

Vakuutusyhtiö katsoo, että asiakkaan vetoamat FINEn ja Vakuutuslautakunnan ratkaisut eivät sovellu tapaukseen. Ratkaisun FINE-003426 osalta vakuutusyhtiö huomauttaa, että vakuutuksessa oli rajoitusehto, jonka mukaan vakuutus ei korvaa vahinkoa, joka on aiheutunut altaan poistoputken ja viemärin välisen liitoksen vuotamisesta. Koska liitoksen vuodosta on erillinen rajoitus, ei tukoksellakaan ole merkitystä.

Vakuutuslautakunnan ratkaisusuosituksessa VKL 412/13 käsitellyssä tapauksessa tiivisteosa ei ollut viemärin pohjassa lattian korotuksen takia. Osa oli väärä ja lattia liian paksu. Poistoputki oli siis liitetty virheellisesti viemäriin, joten poistoputken rajoitusehdon käyttö oli perusteltua. Mitään viemäritukosta ei ratkaisussa mainita. Toisin kuin asiakkaan vetoamissa FINEn ja Vakuutuslautakunnan ratkaisuissa, nyt esillä olevassa tapauksessa ei ole kyse asennusvirheestä ja rajoitusehdon soveltuvuudesta. Vakuutusyhtiö ei muuttanut korvauspäätöstään. Asiaa käsiteltiin vielä vakuutusyhtiön sisäisessä muutoksenhakumenettelyssä. Vakuutusyhtiö katsoi yhä, että vahinko on aiheutunut viemärin tukkeutumisesta, minkä johdosta ikävähennykset tehdään putkiston ikään perustuen. 

Asiakkaan valitus

Lausuntopyynnössään asiakas pyytää Vakuutuslautakuntaa tutkimaan, onko kyseinen vahinkotapahtuma altaan poistoputken vuoto vai viemäritukos. Lausuntopyynnössä toistetaan vakuutusyhtiölle itseoikaisupyyntöjen yhteydessä aiemmin esitetyt perustelut kuitenkin niin, että aiemmin vedotun ratkaisusuosituksen VKL 412/13 sijaan vedotaan Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositukseen VKL 19/16, jossa on ollut kyse viemärin tukoksesta ja altaan poistoputkea koskevan rajoitusehdon soveltamisesta.

FINE on pyytänyt asian valmistelun yhteydessä asiakkaan asiamiehenä toimivalta vakuutusmeklarilta täsmennystä siihen, mikä on valitukseen liittyvä taloudellinen intressi. Lisäksi vakuutusmeklaria on kehotettu nimeämään ne vakuutusehtojen kohdat, joihin asiakas haluaa vaatimustensa tueksi vedota.

Asiakkaan vastauksen mukaan vahingon kustannus on ollut ilman kartoituskuluja 1.079,00 euroa. Jos vahinko käsiteltäisiin asiakkaan vaatimuksen mukaisesti altaan poistoputken vuotona, vahinkoon sovellettaisiin erityisomavastuuta 25 % / 600 euroa (ei ikäpoistoja). Mikäli vahinko käsitellään viemärin tulvimisena, kuten vakuutusyhtiö on päätöksessään todennut, vahinkoon sovelletaan vuotoikävähennystä 60 % sekä perusomavastuuta 600 euroa, jolloin vahingosta ei lähtökohtaisesti jäisi korvattavaa.

Asiakas vetoaa ensisijaisesti vakuutusehtojen kohtaan 7.3, jonka mukaisesti altaan poistoputken vuotojen omavastuuksi on määritelty 25 %. Vakuutusyhtiö ei vakiintuneen korvauskäytäntönsä perusteella tee ikävähennystä, jos korvauksesta vähennetään 25 %:n erityisomavastuu. Asiakas vetoaa edellä mainittuihin ratkaisusuosituksiin, joista on tulkittavissa, että altaan poistoputken ja viemärin välisestä liitoksesta tapahtuva vuoto täyttää altaan poistoputken vuodon kriteerit.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö kiistää asiakkaan vaatimukset ja toistaa aiemmin esittämänsä perustelut. Yhtiö viittaa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositukseen asiassa FINE-004887, jossa vettä oli vuotanut altaan poistoputken ja runkoviemärin liitoskohdasta. Lautakunta totesi, että asiassa esitetyn selvityksen perusteella vuodon syynä ei ollut jätevesiviemärin rikkoutuminen tai todennäköisesti mikään muukaan jätevesiviemäristä aiheutunut, viemäristä tapahtuneeksi vuodoksi luettava tekijä. Liitoksesta tullut vuoto oli todennäköisesti ollut seurausta siitä tavasta, jolla altaan poistoputki on liitetty viemäriputkeen. Vakuutuslautakunta katsoi, että vahingon syynä oli ollut vakuutuksen rajoitusehdossa tarkoitettu altaan poistoputken vuoto. Vakuutusyhtiön mielestä myös ratkaisun FINE-04887 perusteella voidaan katsoa, että nyt esillä olevassa tapauksessa kyse on ollut nimenomaan viemärin tukkeutumisesta aiheutuneesta vahingosta, eikä altaan poistoputkessa tai sen asennustavassa ole todettu mitään vikaa.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Osapuolten välinen erimielisyys koskee sitä, onko vakuutusyhtiöllä ollut oikeus tehdä vuotovahingon korvauksista vuotaneen putkiston ikään perustuva ikävähennys. Lähemmin tarkasteltuna kyse on siitä, onko vuotovahingon katsottava esillä olevassa tapauksessa aiheutuneen altaan poistoputken vuodosta, jolloin korvauksesta vähennetään putkiston ikään perustuvan ikävähennyksen sijaan ehtokohdan 7.3 mukainen 25 %:n erityisomavastuu.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Omaisuusvakuutusehtojen 11.12.2018 kohdan 5.3 (Rakennusta palvelevan LVI-tekniikan rikkoutuminen ja siitä aiheutuva vuoto, Vuoto ja LVI –turva) mukaan korvattavia vahinkoja ovat:
· vuoto- ja LVI-turvalla vakuutetun rakennuksen toimintaa palvelevan lämpö-, vesi- ja ilmastointitekniikan rikkoutuminen
· vuotovahinko, jonka syynä on rakennuksen toimintaa palvelevan lämpö-, vesi- tai ilmastointitekniikan rikkoutuminen tai viemärin tukkeutuminen. Vuotovahingolla tarkoitetaan vahinkoa, joka aiheutuu nesteen, kaasun tai höyryn virtaamisesta rakennuksen kiinteästä LVI-putkistosta tai -laitteesta
[…]

Vuoto- ja LVI -turvasta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu
· altaan tai ammeen poistoputken tai pohjaventtiilin vuodosta
[…]

Ehtokohdan 5.7 (Muu vahinkotapahtuma) mukaan korvattavia vahinkoja ovat
· muut äkilliset ja ennalta-arvaamattomat suoranaiset omaisuusvahingot, joita ei muualla ehtojen 5. luvussa ole rajoitettu korvattavuuden ulkopuolelle.

Korvattavia vahinkoja ovat myös seuraavat tapahtumat, vaikka ovatkin aikaisemmin tässä luvussa rajattu korvauksen ulkopuolelle
· altaan ja ammeen poistoputken ja pohjaventtiilin vuoto
[…]

Ehtokohdan 7.1 (Ikävähennykset) mukaan seuraavat ikävähennykset tehdään kaikista jälleenhankinnan tai korjauksen aiheuttamista kustannuksista mukaan lukien vian etsintä, kosteuskartoitus, rakenteiden avaaminen ja ennalleen saattaminen, maankaivuu- ja täyttötyöt.
[…]

Vuodon ja vesikaton rikkoutumiseen liittyvät ikävähennykset
Vuotovahingoissa, jotka aiheutuvat rakennuksen LVI-tekniikan, sprinkleriputken tai vesikaton rikkoutumisesta tai viemärin tukkeutumisesta, tehdään vahingonkorvausta laskettaessa vuotaneen laitteen, putkiston tai vesikaton ikään perustuva 3 prosentin vuosittainen vähennys. Ikävähennystä ei tehdä käyttöönottovuotta seuraavien kahdenkymmenen kalenterivuoden aikana. Vähennys lasketaan kertomalla vähennysprosentti tämän jälkeen alkaneiden kalenterivuosien määrällä. Ikävähennys on kuitenkin korkeintaan 60 prosenttia. Vuotovahingossa ikävähennyksen enimmäismäärä on enintään 20 000 euroa.
[…]

Kun vuotovahinko aiheutuu ikävähennykseltään erilaisten materiaalien liitoksessa, kuten uuden ja vanhan putken liitoksessa tai eri menetelmillä saneeratun viemärin liitoksessa, lasketaan ikävähennys suuremman ikävähennyksen mukaisesti. […]

Ehtokohdan 7.2 (Omavastuu) mukaan jokaisessa vahinkotapahtumassa vähennetään vakuutussopimukseen tai vakuutuskirjaan merkitty omavastuu korvattavan vahingon määrästä. Omavastuu vähennetään jokaisen omaisuuden sijaintipaikan osalta erikseen.

Ehtokohdan 7.3 (Erityisomavastuut) alakohdan Käyttölaite- ja vesikalustevuodot mukaan käyttölaitteen rakennukselle aiheuttaman vuotovahingon omavastuu on 25 prosenttia korvattavan vahingon määrästä, kuitenkin enintään 10 000 euroa, ellei kohteelle valittu omavastuu ole tätä korkeampi.

Vesikalusteen rakennukselle aiheuttaman vuotovahingon omavastuu on 25 prosenttia korvattavan vahingon määrästä, ellei kohteelle valittu omavastuu ole tätä korkeampi. Altaan ja ammeen poistoputken rikkoutuessa ja sen johdosta vuotaessa sovelletaan samaa erityisomavastuuta.
[…]

Asian arviointi

Kyseessä oleva kerrostalo on vakuutuskirjan 31.10.2018 mukaan ollut vahinkotapahtuman sattuessa vakuutettuna omaisuusvakuutuksella, johon kuuluu vuotovahinko-osan lisäksi Muu vahinkotapahtuma – turva, jonka perusteella vakuutuksesta korvataan ehtokohdan 5.7 mukaisesti myös altaan poistoputken vuotoja, jotka on ehtokohdan 5.3 perusteella rajattu vakuutuksen vuotovahinko-osan korvauspiirin ulkopuolelle. Osapuolten kannanottojen perusteella asiassa on riidatonta, että vuotovahinko on vakuutuksesta korvattava riippumatta siitä, onko vahingon katsottava aiheutuneen vakuutusyhtiön kannan mukaisesti viemäritukoksesta vai asiakkaan vaatimuksen mukaisesti altaan poistoputken vuodosta.

Asiassa on arvioitava, onko vahinko aiheutunut viemäritukoksesta vai vakuutusehtojen kohdan 7.3 toisessa kappaleessa tarkoitetulla tavalla altaan poistoputken vuodosta. Osapuolet ovat tältä osin vedonneet laajasti Vakuutuslautakunnan ja FINEn aiempaan käytäntöön.

R Oy:n kartoitusraportin valokuvasta ilmenee, että vuoto on tapahtunut tiskialtaalta johtavan haitarimaisen altaan poistoputken ja allaskaapin pohjan läpiviennin kautta allaskaappiin nousevan harmaan putken liitoksesta. Raportin mukaan tulviminen on johtunut viemärin tukkeutumisesta.

Vakuutuslautakunnan aikaisemmassa käytännössä on katsottu, että viemärin ja altaan poistoputken liitoskohdasta tapahtuneita vesivuotoja voidaan pitää kiinteistövakuutuksen rajoitusehdossa tarkoitettuina altaan poistoputken vuotoina. Lautakunta toteaa, että näiden ratkaisujen perustelulausumat, joiden mukaan vuoto on johtunut tavasta, jolla poistoputki on liitetty viemäriin, ovat liittyneet sen arvioimiseen, miltä osin altaalta viemäriputkeen johtavaa putkea tai putkistoa on pidettävä poistoputkena ja milloin kysymys on varsinaiseksi viemäriputkeksi luettavasta putkiston osasta. Myös eräissä aikaisemmissa lautakunnan lausunnoissa esitetyt perustelut, joiden mukaan viemärin (johon poistoputki on johtanut) ei ole voitu todeta liikkuneen tai rikkoutuneen, ovat liittyneet sen arvioimiseen, onko vuodon katsottava tapahtuneen rajoitusehdossa korvauksen ulkopuolelle rajatusta altaan poistoputkesta, vai viemäristä. Jos vuoto on tapahtunut rajoitusehtokohdassa tarkoitetusta poistoputkesta, merkitystä ei ole annettu sille, onko poistoputkesta tapahtuneen vuodon juurisyynä ollut viemäriputkiston tukos, vai jokin muu syy. Myöskään poistoputken ja viemäriliitoksen rakenteiden ja asennustavan asianmukaisuudelle ei ole annettu merkitystä poistoputken vuotoa koskevan rajoitusehdon tulkinnassa. Rajoitusehdon soveltamisen kannalta ratkaisevaa on ollut, onko vuodon osoitettu tapahtuneen altaan poistoputkeksi luettavasta putkiston osasta.

Esillä olevassa tapauksessa vuoto on tapahtunut altaasta johtavan haitarimaisen poistoputken ja allaskaapin alaosassa olevan putken liitoksesta. Valokuvien perusteella on mahdollista, että allaskaapin pohjalla nähtävissä oleva putki liittyy vielä allaskaapin pohjan alapuolella olevaan kiinteään viemäriputkeen. Allaskaapin pohjalla oleva putki voi olla myös rakennuksen kiinteän viemäriputkiston osa. Vakuutuslautakunta katsoo, että kummassakin tapauksessa allaskaapin pohjalla olevan putken ja pesualtaalta siihen johtavan haitarimaisen putken liitoskohtaa, josta vuoto on selvitysten mukaan tapahtunut, on pidettävä erityisomavastuuta koskevassa ehtokohdassa 7.3 tarkoitetulla tavalla osana altaan poistoputkena. Liitoskohdasta tapahtuneen vuodon on tämän vuoksi katsottava aiheutuneen ehtokohdassa 7.3 tarkoitetusta altaan poistoputken vuodosta. Sillä, että vuoto on johtunut veden nousemisesta viemärissä tukoksen seurauksena tai sillä, että liitoksen asennustapaa ei ole voitu todeta virheelliseksi, ei Vakuutuslautakunnan näkemyksen mukaan ole asian arvioinnin kannalta merkitystä.

Asiakas on katsonut, että jos vahinkotapahtuma korvataan altaan poistoputken vuotona, vahingosta ei vakuutusehtojen ja vakuutusyhtiön omaksuman korvauskäytännön mukaisesti tule vähennettäväksi putkiston ikään perustuvaa ikävähennystä, vaan yksinomaan ehtokohdan 7.3 mukainen 25 %:n erityisomavastuu, kuitenkin vähintään kohteelle valittu 600 euron omavastuu. Koska vakuutusyhtiö ei ole kiistänyt asiakkaan tätä väitettä, Vakuutuslautakunta pitää asiassa riidattomana, että vuotovahingon korvaus tulee esillä olevassa tapauksessa maksaa vain ehtokohdan 7.3 mukainen erityisomavastuu korvauksesta vähentämällä.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö ei tee vuotovahingon korvauksesta ehtokohdan 7.1 mukaisen putkiston iän mukaisesti määräytyvää ikävähennystä. Korvauksesta voidaan vähentää ehtokohdan 7.3. mukainen erityisomavastuu.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeri Siirala

Jäsenet:
Maso
Vuori
Vyyryläinen
Yrttiaho