Tapahtumatiedot
A loukkasi vasemman ranteensa 7.9.2009 sattuneessa työtapaturmassa, jossa toinen henkilö tarttui häntä siirrettäessä A:n käteen. Ensivaiheessa A:n vasemmassa ranteessa katsottiin olleen nivelsidevamma, jota hoidettiin kipsihoidolla. Hoidosta huolimatta A:lla esiintyi kipua, joiden kuvataan vuonna 2010 laajentuneen vasempaan olkapäähän ja olkavarteen. Myöhemmin vuonna 2014 A:lle arvioitiin jääneen vasempaan ranteeseen rustorepeämä sekä hoitamaton murtuma. Vasempaan ranteeseen tehtiin leikkaustoimenpide samana vuonna. A:lle kuvataan jääneen vasemman yläraajan kiputila, jonka mainitaan levinneen myös vasempaan alaraajaan.
Vakuutusyhtiö on maksanut A:lle yksityistapaturmavakuutuksesta haittaluokan seitsemän (7) mukaisen pysyvän haitan korvauksen. A:n vakuutussopimuksen mukaan pysyvä haitta arvioidaan sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen (1012/86) mukaan.
Asiakkaan valitus
A on tyytymätön vakuutusyhtiön korvauspäätökseen. A:n mukaan kysymyksessä on vasemmasta yläraajasta vasempaan alaraajaan levinnyt CRPS-oireyhtymä. Lääketieteellisestä selvityksestä ilmenee, että vasemman alaraajan oireilu on alkanut vuonna 2014 tehdyn toimenpiteen jälkeen. A:n tilan arvioinnissa tulee huomioida myös vuosilta 2017–2019 oleva lääketieteellinen selvitys. Hoitavan lääkärin arvion mukaan yläraajan haitan osuus on yksin haittaluokan 10 mukainen. A viittaa lisäksi vasemmasta alaraajasta toimittamiinsa valokuviin. Työtapaturmayhtiö on hyväksynyt vahinkotapahtuman ja alaraajan oireiden välisen syy-yhteyden.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö kiistää A:n vaatimuksen. Vakuutusyhtiö katsoo, että A:lla ei ole kuvattu alaraajan oireistoa, joka tulisi huomioida arvioitaessa pysyvän haitan korvausta 7.9.2009 sattuneen vahinkotapahtuman perustella. Vastineen mukaan A:n on mainittu vuonna 2014 kokeneen kipuoireiden säteilevän vasempaan alaraajaan asti. Alaraajaa ei ole kuitenkaan kliinisesti tutkittu, eikä siinä ole todettu CRPS-oireyhtymää. Fysioterapeutin merkinnässä 24.7.2019 ei kuvata CRPS:n kliinisiä löydöksiä. Sairauskertomusmerkinnässä 7.8.2019 ei kuvata kliinisen tutkimuksen löydöksiä.
Vakuutustapahtuman aikana voimassa ollut haittaluokitus (1012/86) ei sisältänyt CRPS-oireyhtymää koskevia nimikkeitä. Pysyvä haitta tulee arvioida tapauksessa yläraajan keskivaikean toiminnanvajauksen perusteella. Vakuutusehtojen mukaan myöhemmin kuin 10 vuoden kuluttua tapaturmasta lisääntynyt haitta-aste ei oikeuta korvaukseen.
Lääketieteelliset selvitykset
Vakuutuslautakunnalla on käytössään lääketieteellisenä selvityksenä E-lääkärinlausunnot 20.1.2010, 27.4.2010, 7.5.2010, 23.6.2010, 5.7.2010, 8.9.2010, 7.1.2011, 26.5.2011 (vain sivu 2), 15.2.2012, 19.8.2015, 15.8.2017, 17.9.2018 ja 21.11.2019 näistä ilmenevine potilaskertomusmerkintöineen sekä magneettitutkimuksen 8.10.2009 lausunto.
Lisäksi lautakunnalla on käytössään erilliset potilaskertomusmerkinnät 10.2.2010, 7.5.2010, 5.7.2010, 16.8.2010, 6.6.2011, 15.8.2011, 26.9.2011, 7.11.2011, 13.1.2014, 28.2.2014, 25.3.2014, 6.5.2014, 27.5.2014, 4.6.2014, 6.6.2014, 12.8.2014, 17.9.2014, 2.10.2014 (leikkauskertomus), 5.11.2014, 5.12.2014, 7.1.2015, 27.5.2015, 23.9.2015, 7.8.2019, 21.8.2019, 30.8.2019, 24.10.2019 ja 28.10.2019 sekä terapiahoitojen käyntimerkintöjä ajalta 20.11.2009–5.8.2010.
Lautakunnalla on myös käytössään värivalokuvia A:n vasemmasta jalasta sekä korvausasioissa annetut asiantuntijalausunnot 30.1.2011, 17.3.2012, 11.9.2015, 24.10.2015, 21.11.2017, 25.6.2019, 25.7.2019 ja 21.8.2019
Lääketieteellisestä selvityksestä ilmenee, että A on 7.9.2009 loukannut vasemman ranteensa henkilön otettua siirryttäessä hänen kyynärvarrestaan ja ranteestaan tukea. Alkuvaiheesta olevan päiväämättömän tekstin mukaan A:n vasen ranne aristaa värttinäluun puolelta ja tässä kohtaa on syvältä kuultava hematooma. Röntgenissä ei ollut todettu murtumia eikä repeämiä. Merkinnän mukaan kysymyksessä oli joka tapauksessa nivelsidevamma ja hoitosuunnitelmaksi valikoitui kipsi kolmeksi viikoksi.
Kipsi poistettiin 1.10.2009 ja A:lle tehtiin lähete magneettitutkimukseen kyynärluun puoleisen voimakkaan kipsihoidosta huolimatta esiintyvän kivun vuoksi. A oli 8.10.2009 vasemman ranteen magneettikuvauksessa. Siinä nähtiin kaikissa ranneluissa ja myös värttinäluun ja kyynärluun etäisemmän päässä epäsäännöllisen läiskäisesti hohkaluuturvotus-saarekkeita, myös rannenivelessä ja intercarpaalinivelessä oli lievää reaktiivista nesteilyä. Saarekemuutoksia pidettiin tyypillisinä kompleksille alueelliselle kipusyndroomalle [CRPS]. Vammamuutoksia ei nähty eli ei nähty tarkkarajaisia murtumamuutoksia. Ranneluut olivat linjassa. A:lla ei ollut repeämätyyppisiä muutoksia nivelsiteissä. Hänen jänteensä olivat ehjät eikä jännetupissa ollut nestekertymiä. Merkinnässä 7.1.2010 kuvataan kivun laajentuneen ranteesta vasempaan olkapäähän ja olkavarteen.
Merkinnässä 10.2.2010 kerrotaan A:n olevan oikeakätinen henkilö, joka on [fyysistä suoriutumista edellyttävässä] työssään tehnyt vasemmalla kädellä voimaa vaativat suoritukset. Oikean pikkusormen kärkinivelen nivelside oli operoitu joskus aikaisemmin. Käsikirurgi mainitsee, että CRPS:n diagnostiset kriteerit puuttuvat. A:lle 16.8.2010 tehdyssä ENMG:ssä ei todettu ääreishermovaurioon viittaavaa.
Merkinnässä 13.1.2014 käsikirurgi mainitsee, että tuolloisessa magneettikuvassa nähdään vanha luutumaton kyynärluun puikkolisäkkeen murtuma sekä kolmioruston säikeiden repeämä. Vertailua aikaisempiin magneettikuviin ei ole tehty eikä alkuperäistä radiologin lausuntoa ole käytettävissä.
Leikkauskertomuksen 2.10.2014 mukaan A:lle on tehty dystonisen CRPS-oireyhtymän rauhoituttua botox-injektioin ranteen nivelsiteen kiinnitys tähystyksessä (a-scopia ja TFCC-reinsertio). Kontrollissa 5.11.2014 kerrotaan CRPS:n aktivoituneen ja kipuja tulleen käden kyynärluun puolelle kyynärpään ja kainalon kautta kaularankaan ja säteillen vasemman alaraajaan asti. Tilakuvausta on vain ranteen osalta.
Merkinnässä 23.9.2015 mainitaan epämiellyttävän tuntoherkistymän laajentuneen vasemman yläraajan lateraalisivulle vasempaan kylkeen ja reiden yläosan alueelle. Tilakuvasta on vain vasemman yläraajan osalta. A:lle on 15.8.2017 pyydetty maksusitoumusta vasemman ylä- ja alaraajan painetekstiileistä. Pitkässä tekstissä mainitaan kiputunnon herkistymisestä enenevästi myös vasemman alaraajan alueella diffuusisti. Alaraajan tilakuvausta ei ole. Merkinnässä 17.9.2018 mainitaan, että CRPS-tyyppinen kipukokonaisuus on levinnyt vasemmasta yläraajasta myös vasempaan alaraajaan. Lausunnossa ei esitetä vasemmasta alaraajasta tilakuvausta.
Merkinnässä 17.9.2018 todetaan A:n tilasta, että "Vasen yläraaja on olkanivelestä ja kyynärnivelestä fleksioasennossa tiukasti kiinni vartalolla ja joutuu osin tukemaan oikealla kädellä vasenta kyynärvarren alueelta. Olkanivelen aktiivinen liike on huomattavasti rajoittunut ja passiivisestikin liikerajoitus hankala. Kyynärniveleen jää aktiivisen ojennuksen jälkeen noin 30 asteen vajaus, pronaatio-supinaatio rajoittunut ja kivulias. Ranne on jäykistynyt neutraaliasentoon ja aktiivinen liike tässä lähes puuttuu. Sormien fleksio onnistuu, ojennus jää vajaaksi ja ranteessa kämmenen puolella tiukka sidekudoskiristys. Sormet viileät, ei turvotusta distaalisesti. Kyynärvarren lihakset vasemmalla ovat oikeaa ohuemmat."
Merkinnöissä 7.8.2019, 21.8.2019 ja 30.8 2019 kuvataan A:n ilmoittamaa alaraajojen oirekuvaa. Merkinnän 7.8.2019 mukaan kipu- ja tuntoherkistymä on levinnyt vasempaan alaraajaan, jossa on turvotusta ja ihon värimuutoksia. Vasemman yläraajan osalta todetaan 7.8.2019 tilanne edeltävää vastaavaksi. Myöhemmin merkinnässä 28.10.2019 mainitaan lisäksi, että A:lla on oireina kävelyn vaikeutumista ja ontumista alarajaan pettämistä.
Asiantuntijalausunto
Vakuutuslautakunta on pyytänyt asiassa asiantuntijalausunnon dosentti, LKT, DI, kirurgian, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Aarne Kiviojalta, jolla on myös liikennelääketieteen erityispätevyys. Dosentti Kivioja toteaa asiantuntijalausunnossaan, että CRPS-oireyhtymän voi laukaista vamma tai leikkaus. joskus se voi kehittyä ilman laukaisevaa tekijää. Hän toteaa arvioivansa asiaa sosiaali- ja terveysministeriön haittaluokituksesta antaman päätöksen 1012/86 mukaan. Kyseisessä haittaluokituksessa kehotetaan ensisijaisesti hakemaan yksittäisestä vammaluettelosta vastaava tai lähes vastaava kohta. Tässä tapauksessa se olisi ranne. Kun kuitenkin kyse on paljon laajemmalle levinneestä kiputilasta, on tässä tapauksessa perusteltua käyttää yleisempää toiminnanvajausta. Tilannetta ensisijaisesti arvioitu lähellä [2/7].9.2019 eli ajankohtaa, jolloin on tullut kuluneeksi kymmentä vuotta vamman sattumisesta.
Dosentti Kiviojan antaman asiantuntijalausunnon mukaan vahinkotapahtuman 7.9.2009 jälkeen vasemmassa ranteessa ei ole todettu vammamuutoksia ranteen röntgenkuvauksessa (alkuperäistä lausuntoa ei ole käytettävissä) eikä magneettikuvauksessa. Kun käytettävissä ei ole vuoden 2014 magneettitutkimuksenlausuntoa, eikä sen löydöksiä ole verrattu aikaisempaan kuvaukseen 2009, josta lausunto on olemassa, on objektiivinen tieto se, ettei ranteessa ole ollut vahinkotapahtumaan 2009 liittyen tapaturmaperäisiä muutoksia. Ranteessa ei siis ole todettu vammaperäistä muutosta. Sen sijaan on 2009 lausunnon mukaan todettu CRPS-oireyhtymään sopivia löydöksiä. Ensimmäisen kahden vuoden aikana lausunnoissa todetaan, etteivät CRPS-oireyhtymään kriteerit täyttäviä löydöksiä ole. Tällä seikalla ei ole sinänsä merkitystä, koska käytetään vuoden 1986 haittaluokitusta. Asiantuntijalausunnon mukaan pelkän magneettikuvauksen perusteella ei voi tehdä CRPS-diagnoosia. On tunnettua, että CRPS:n kehittyminen ja voimakkuus eivät ole välttämättä missään suhteessa alkuperäisen vamman voimakkuuteen. Niin näyttää käyneen tässäkin tapauksessa.
Dosentti Kiviojan antaman asiantuntijalausunnon mukaan asiassa tulee ensin pohtia, otetaanko arvioitavaan toiminnanvajaukseen mukaan myös vasemman alaraajan kiputila. A kertoo sen alkaneen vuonna 2014 tehdyn operaation jälkeen. Vaikka tuon kiputilan leviäminen mainitaan useassa lääkärinlausunnossa, on silmiinpistävää, ettei yhdessäkään ole lääkärin toteamaa tilakuvausta. Tilakuvausten puuttuessa vasemman alaraajan kiputila on arvioitava vähäiseksi tässä kokonaisuudessa eikä sitä ole tarpeen ottaa huomioon yläraajaan pysyvää toimintahaittaa arvioitaessa. Esitetyt valokuvat eivät muuta dosentti Kiviojan asiantuntijalausunnon mukaan käsitystä tästä.
Dosentti Kivioja viittaa haittaluokituksen 1012/86 yläraajan keskivaikeaa ja vaikeaa toiminnanvajausta koskeviin nimikkeisiin. Käytettävissä on vasemman yläraajan osalta tilakuvaus 17.9.2018. Sen puute on, että siinä kerrotaan erilaisista liikerajoituksista, mutta ei mainita, mitä toimia niistä huolimatta A pystyy vasemmalla yläraajalla tekemään. Tilakuvaukset vuosilta 2018–2019 vastaavat lähinnä keskivaikeaa toiminnanvajausta ja sen yläosaa. Vasen ei-dominantti käsi alentaa haittaluokkaa yhdellä ja näin ollen päädytään pysyvän haitan haittaluokkaan 7 (seitsemän).
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Tapauksessa on kysymys A:lle 7.9.2009 sattuneen vahinkotapahtuman perusteella yksityistapaturmavakuutuksesta maksettavan pysyvän haitan korvauksen arvioinnista. Tapauksessa on riitakysymyksenä ensinnäkin se, voidaanko A:n vasemman alaraajan tilan katsoa oikeuttavan pysyvän haitan korvaukseen 7.9.2009 sattuneen vahinkotapahtuman perusteella. Riitaa on myös vasemman ylärajaan toiminnallisen tilan perusteella muodostuvan haitan suuruudesta.
Sovellettavat vakuutusehdot
Vakuutusehtojen kohdan 5.2 (Pysyvä haitta) mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutuksen voimassaolon aikana sattuva tapaturman aiheuttama lääketieteellinen pysyvä haitta. Pysyvä haitta on lääketieteellisesti arvioitu yleinen haitta, jonka vamma aiheuttaa vakuutetulle ja joka ei parane. Korvaukseen oikeuttaa vamma, joka aiheuttaa vähintään 5 %:n fyysisen toimintakyvyn alenemisen kolmen vuoden kuluessa tapaturmasta. Korvauspäätös tehdään, kun lopullinen haitta-aste on vahvistettu, yleensä aikaisintaan vuoden kuluttua tapaturmasta. Jos tapaturma aiheuttaa vammoja useisiin ruumiinosiin, korvaus maksetaan korkeintaan 100 %:ksi arvioidun haitta-asteen mukaan. Korvaus maksetaan kertakorvauksena ja suhteessa haitta-asteen suuruuteen sekä vakuutuksen ostohetkellä olevan vakuutuskirjaan merkittävän [erään vähittäiskaupanliikkeen etuohjelman tason] mukaan. Korvauksen enimmäismäärä mainitaan vakuutuskirjassa. Myöhemmin kuin 10 vuoden kuluttua tapaturmasta lisääntynyt haitta-aste ei oikeuta korvaukseen. Haitta-asteen määrittäminen tapahtuu sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen (1012/86) mukaan.
Asian arviointi
Korvauksen suorittaminen yksityistapaturmavakuutuksesta edellyttää, että korvausvaatimuksen perusteena olevan tilan voidaan todeta olevan syy-yhteydessä tapaturmaan. Syy-yhteyden toteaminen perustuu yleisellä tasolla lääketieteelliseen tutkimustietoon eri vammatyypeistä ja niitä aiheuttavista tekijöistä sekä sen ohella käsiteltävässä yksittäisessä tapauksessa saatuihin tietoihin tapaturman sattumistavasta, vammamekanismin voimakkuudesta ja todetun vamman laadusta. Syy-yhteyttä arvioitaessa kiinnitetään huomiota ennen muuta siihen, miten hyvin todettujen vammojen ja oireiden laatu sopii yhteen kuvatun tapaturmamekanismin kanssa. Pelkkä ajallinen yhteys, eli oireiden ilmaantuminen kuvatun vahingon jälkeen, ei vielä riitä näytöksi syy-yhteydestä vahingon ja vamman välillä. Näyttötaakka syy-yhteydestä on korvausta hakevalla eli vakuutetulla.
Yksityistapaturmavakuutuksesta maksetaan korvausta vakuutussopimuksessa määritellyssä laajuudessa. Oikeus pysyvän haitan korvaukseen yksityistapaturmavakuutuksessa ratkaistaan kunkin vakuutussopimuksen sisällön perusteella. Pysyvän haitan korvauksen määrittelyssä yksityistapaturmavakuutuksissa käytetään tapaturmavakuutuslain (nykyisin tapaturma- ja ammattitautilaki) perusteella annettuja haittaluokituksia. A:n vakuutuksen vakuutusehdoissa on määritelty, että tapauksessa sovelletaan sosiaali- ja terveysministeriön tapaturmavakuutuslain perustella haittaluokituksesta antaman päätöksen (1012/86) mukaista haittaluokitusta. Vakuutuslautakunta huomauttaa, että toisin kuin vuonna 2010 voimaan tulleessa haittaluokituksessa, tämän tapauksen arviointiin sovellettavassa haittaluokituksessa (1012/86) ei ole nimenomaista CRPS-oireyhtymää koskevaa kohtaa.
Yksityistapaturmavakuutuksesta haittaluokituksen perusteella korvattavalla pysyvällä haitalla tarkoitetaan lääketieteellisesti arvioitua yleistä haittaa, joka vammasta aiheutuu vakuutetulle. Arviossa otetaan huomioon lääketieteellisistä selvityksistä ilmenevä vamman tai sen aiheuttaman toiminnanvajavuuden laatu, mutta ei vakuutetun yksilöllisiä olosuhteita, kuten ammattia tai harrastuksia.
A:n vakuutussopimuksen vakuutusehtoihin otetun määräyksen mukaan myöhemmin kuin 10 vuoden kuluttua tapaturmasta lisääntynyt haitta-aste ei oikeuta korvaukseen. Selvyyden vuoksi lautakunta toteaa, että haitta-asteen määrittelyssä voidaan kuitenkin huomioida myös 10 vuoden jälkeen tapaturmasta tehtyjä merkintöjä, mikäli niiden perusteella voidaan luotettavasti tehdä päätelmiä vakuutetun tilasta ajalta ennen kuin 10 vuotta oli kulunut tapaturmasta.
Tapauksessa on riidatonta, että A:lle on jäänyt vasempaan yläraajaan kipuoireisto, joka on syy-yhteydessä 2.9.2009 sattuneeseen vahinkotapahtumaan. Lääketieteellisessä selvityksessä A:lla kuvataan ensin alkuvaiheen vasemman ranteen nivelsidevamma. Vasemman yläraajan kipuja A:lla kuvataan olleen alkuvaiheesta saakka. Vaikeamman kipuoireiston myöhemmin palatessa A:lle arvioitiin jääneen vasempaan ranteeseen rustorepeämä sekä hoitamaton murtuma ja A:lle tehtiin vuonna 2014 leikkaustoimenpide vasempaan ranteeseen. Tämän jälkeen A:n vasemman yläraajan toiminnallisen tilan kuvataan edelleen vaikeutuneen.
A:n vasemman alaraajan osalta mainitaan 5.11.2014 CRPS:n aktivoituneen ja kipuja säteillen vasempaan alaraajaan asti. Merkinnässä 23.9.2015 mainitaan epämiellyttävän tuntoherkistymän laajentuneen vasempaan kylkeen ja edelleen reiden yläosan alueelle. A:lle on 15.8.2017 pyydetty maksusitoumusta myös alaraajan painetekstiiliin ja mainittu kiputunnon herkistymisestä enenevästi myös vasemman alaraajan alueella. Merkinnässä 17.9.2018 mainitaan, että CRPS-tyyppinen kipukokonaisuus on levinnyt vasemmasta yläraajasta myös vasempaan alaraajaan. Yhteistä näille merkinnöille on se, että ne eivät sisällä tarkempaa A:n vasemman alaraajan toiminnallisen tilan kuvausta.
A:lla kuvataan 7.8.2019 kipu- ja tuntoherkistymän leviävän vasempaan alaraajaan sekä raajassa esiintyvän turvotusta ja ihon värimuutoksia. Hoitomerkinnässä 21.8.2019 kerrotaan [vasemman] jalan jäykkyydestä ja kivusta. Myöhemmin 28.10.2019 mainitaan lisäksi, että A:lla on oireina kävelyn vaikeutumista ja alarajaan pettämistä.
Käytettävissä olevan lääketieteellisen selvityksen perusteella Vakuutuslautakunta pitää mahdollisena, että vahinkotapahtumasta 7.9.2009 johtuva kiputila on aiheuttanut oireita myös A:n vasemmassa jalassa. Haittaluokituksen (1012/86) perusteella voi tulla korvattavaksi toiminnallinen haitta. Lautakunta ei ole sille esitettyjen lääketieteellisestä selvityksestä ilmenevien tilakuvausten perusteella voinut todeta, että A:lle oli jäänyt vasempaan alaraajaan sellaista toiminnallista haittaa, joka oikeuttaisi tapaukseen sovellettavan haittaluokituksen nojalla vähintään haittaluokan yksi (1) mukaiseen korvaukseen. Alaraajan korvaukseen oikeuttavan haitan jäämistä lautakunta ei ole voinut päätellä myöskään merkinnästä 28.10.2019 ilmenevistä seikoista. A:n pysyvä haitta määriteellään vasemman yläraajan toiminnanvajauksen perusteella.
Haittaluokituksen (1012/86) kohdassa 2 (Yläraaja, paitsi sormet) kuvataan yksityiskohtaisia yläraajaa koskevia vammanimikkeitä. Niiden mukaisten arviointiperusteiden käyttö on ensisijaista. Yläraaja kokonaisuutena -arviointiperusteen käyttäminen tulee kysymykseen vain, ellei yksityiskohtaiseen vaurioluetteloon vertaamalla voida päästä tulokseen. Haittaluokituksen kohdassa 2 (Yläraaja, paitsi sormet) mainitut haittaluokat tarkoittavat oikeaa tai parempaa yläraajaa. Vasemman tai huonomman yläraajan haittaluokat ovat yhtä luokkaa alemmat, paitsi luokassa 2, jota ei alenneta.
A:n tapauksessa hänen vasemman yläraajansa toiminnalliseen tilaan vaikuttavat keskeisesti kipuoireet. Kysymys on tilanteesta, jossa yläraajaa koskevaan yksityiskohtaiseen vaurioluetteloon vertaamalla ei voida päästä haittaa kuvaavaan tulokseen. Vakuutuslautakunta pitää perusteltuna arvioida A:n tilaa Yläraaja kokonaisuutena -arviointiperusteen nojalla.
Haittaluokituksen Yläraaja kokonaisuutena -arviointiperusteen nimikkeen ”Keskivaikea toiminnanvajavuus” (haittaluokat 4-8) kuvauksen mukaan yläraajan voima on melkoisesti alentunut (vaikea pidellä lujasti työkalua tai nostaa noin 10 kg esinettä), näppäryys on huomattavasti alentunut (voi kuitenkin syödä ja kammata) ja liikkuvuus paljon rajoittunut. Saman arviointiperusteen nimikkeen ”Vaikea toiminnanvajavuus” (haittaluokat 9-10) kuvauksen mukaan yläraajan voima on huomattavasti alentunut ja näppäryys menetetty, mutta raajaa voi käyttää tukemiseen tai työntämiseen.
A:sta 17.9.2018 tehdyn tilakuvauksen mukaan hänen vasen yläraajansa on olkanivelestä ja kyynärnivelestä fleksioasennossa tiukasti kiinni vartalolla ja A joutuu osin tukemaan oikealla kädellä vasenta kyynärvarren alueelta. Olkanivelen aktiivinen liike on huomattavasti rajoittunut ja passiivisestikin liikerajoitus hankala. Kyynärniveleen jää aktiivisen ojennuksen jälkeen noin 30 asteen vajaus. Pronaatio-supinaatio on rajoittunut ja kivulias. Ranne on jäykistynyt neutraaliasentoon ja aktiivinen liike tässä lähes puuttuu. Sormien fleksio onnistuu, ojennus jää vajaaksi ja ranteessa on kämmenpuolella tiukka sidekudoskiristys. Sormet ovat viileät, edempänä ei ole turvotusta. Kyynärvarren lihakset vasemmalla ovat oikeaa ohuemmat.
Edellä kerrotun tilakuvauksen ja muun käytettävissä olevan lääketieteellisen selvityksen perusteella sekä hankkimansa asiantuntijalausunnon huomioiden Vakuutuslautakunta katsoo, että A:n yläraajan haitta tulee arvioida haittaluokituksen Yläraaja kokonaisuutena -arviointiperusteen nimikkeen ”Keskivaikea toiminnanvajavuus” perusteella. Haitta asettuu sanotun nimekkeen (haittaluokat 4-8) yläosaan. Kun kysymyksessä on vasen ja A:n huonompi yläraaja, on haittaluokka yhtä luokkaa alempi kuin nimikkeen korkein haittaluokka. Vakuutuslautakunta katsoo tapauksessa pysyvän haitan haittaluokan olevan seitsemän (7).
Lopputulos
Vakuutuslautakunta ei suosita asiassa muutosta.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
varapuheenjohtaja Sibakov
sihteeri Korkeamäki
Jäsenet:
Kummoinen
Niklander
Rahijärvi