Haku

FINE-023055

Tulosta

Asianumero: FINE-023055 (2020)

Vakuutuslaji: Yritysvakuutus

Ratkaisu annettu: 29.06.2020

Vahingon korvattavuus. Teollisuushallin katon sortuminen. Kattorakenteen liimapuupalkkien pettäminen. Oliko vahingon osoitettu aiheutuneen vakuutuksen piiriin kuuluneesta tapahtumasta?

Tapahtumatiedot

Asiakkaan omistaman vuonna 1965 rakennetun teollisuushallin katon havaittiin sortuneen 11.2.2019. Asiakas oli puhelimitse antamassaan vahinkoilmoituksessa kertonut, että hallin katolla oli ollut noin 30-40 senttimetriä lunta. Siltanosturi oli pysäyttänyt sortuman jat­kumisen hallin loppuosaan. Säilyneessä liimapuukannakkeessa oli näkynyt liimauksen pettäminen, mikä saattoi olla syynä muiden kannakkeiden rik­koutumiseen. Asiakas on hakenut korvausta hallille aiheutuneesta vahingosta yritysvakuutuksestaan.

Vakuutusyhtiö hylkäsi korvaushakemuksen ensin päätöksellään 19.6.2019 ilmoittaen, ettei vakuutuksesta korvattu lumen ja jään painosta tai niiden liikkumisesta eikä kattorakenteiden hitaasta heikkenemisestä aiheutuneita vahinkoja. Kyse ei myöskään ollut vakuutusehtojen mukaisesta myrskyvahingosta.

Asiakkaan vedottua siihen, että hallin sortumisen oli aiheuttanut poikkeuksellisen kova tuuli, vakuutusyhtiö katsoi korvauspäätöksessä 7.8.2019, ettei vahingon syyksi ollut osoitettu myrskyä. Myrskystä on kyse tuulen nopeuden ylittäessä 20 m/s. Lähimmän mittausaseman tiedon mukaan puuskatuulen nopeus oli ollut vahinkoaikaan enimmillään 13 m/s. Yleensä myrsky aiheutti vahinkoa puustolle, mitä vakuutusyhtiön saamien tietojen ei ollut vahinkopaikan lähialueilla tapahtunut.

Vakuutusyhtiön mukaan rakennukset tuli rakentaa rakennusteknisesti niin, että ne kestävät tavanomaisia sääolosuhteita, kuten puuskittaista voimakastakin tuulta ja lumen aiheuttamaa kuormaa. Sitä, että rakennus ei kestänyt normaaleja sääolosuhteita, ei voitu pitää korvattavana vahinkotapahtumana. Kyse oli yleensä vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle jäävistä tekijöistä aiheutuneesta vahingosta. Asiassa ei ollut voitu osoittaa mitään vakuutuksesta korvattavaa äkillistä ja ennalta arvaamatonta sisäisäistä tai ulkoista tapahtumaa. Pelkästään hallin katoon sortuminen äkillisesti ei osoittanut, että rikkoutumisen syy olisi ollut äkillinen ja ennalta arvaamaton. Vakuutusyhtiön mielestä vahinko oli seurausta rajoitusehdon mukaisesta lumen painosta tai liikkumisesta sekä kattorakenteiden vähittäin aiheutuneesta heikentymisestä, joten korvausta ei maksettu.

Asiakkaan vaatimukset ja palveluntarjoajan kanta

Asiakas on vaatinut vakuutusyhtiöltä 250 000 euron korvausta vahingosta tai vähintään rakennuksen purkukustannusten korvaamista 50 000 eurolla. Hallin ympäristössä ei ollut myrskytuulille herkkää metsää ja vakuutusyhtiön kielteinen päätös tuntui järjenvastaiselta ja kohtuuttomalta. Katon lumikuorma oli ollut vahinkohetkellä huomattavasti pienempi kuin aiempina runsaslumisina talvina eikä lumikuorma ollut edes puolta rakenteiden mitoitusarvoista.

Asiakas on vedonnut J Oy:n 10.4.2019 päivättyyn lausuntoon. Lausunnon mukaan tuulen nopeus oli ollut 8. - 10.2.2019 suurimmillaan yli 13 m/s. Lähin mittausasema oli 20 kilometrin päässä vahinkopaikasta. Tapahtumahetkellä katon lumikuorma 350 millimetrin kerrospaksuudella oli ollut arviolta 73,5 kg/m2, kun oletettiin lumikerroksen tiheydeksi 210 kg/m3. Vastaavien kattorakenteiden mitoituksessa käytetty laskennallinen lumikuorma paikkakunnalla oli 255 kg/m2, joten katolla oli ollut vain noin 29 prosenttia mitoitetusta lumikuormasta. Sortumisen oli todennäköisesti aiheuttanut lumikuorman ja puuskittaisen tuulen yhteisvaikutus. Puuskissa tuulen nopeus oli voinut yltää 15 m/s. Katon lumikuorma ja poikkeava puuskittainen tuuli olivat aiheuttaneet kattopalkkeihin ja ulkoseiniin tavallisesta poikkeavan rasituksen, jonka seurauksena kattopalkin liimaus on pettänyt, ja palkki on menettänyt lujuutensa aiheuttaen katon sortumisen.

Vakuutusyhtiö on toistanut vastineessaan korvauspäätöksissään lausumansa todeten, että J Oy:n lausunto on perustunut lähtötietojen osalta oletusarvoihin. Hallin rakennusvuonna 1965 kattorakenteiden mitoituksen laskennallinen lumikuorma paikkakunnalla oli ollut 180 kg/m², ei 255 kg/m². Laskelman mukaan rakennuksen suunnittelussa käytetty lumikuorman raja-arvo ei olisi ylittynyt, mutta vakuutusyhtiön mielestä laskelma ei osoittanut, ettei vahinko olisi aiheutunut lumen painosta tai liikkeestä.

Käytettävissä olevat tuulilukemat tukevat vakuutusyhtiön mukaan käsitystä siitä, ettei romahdus ollut aiheutunut myrskyn voimasta. Vakuutusehdoissa myrskyksi määriteltiin tilanteet, joissa tuulen nopeus ylitti 20 m/s. Tässä tapauksessa lähimmällä mittausasemalla oli mitattu puuskatuulen nopeudeksi korkeimmillaan 13 m/s, joten vahingon syynä ei voida pitää myrskyä. Vakuutusyhtiö on viitannut siihen, että meteorologiassa koviakaan tuulenpuuskia ei pidetä myrskynä, jos ne kestävät vain lyhyen aikaa. Vakuutuslautakunnan ratkaisukäytännössä on katsottu, ettei ainakaan 14 m/s alittavaa keskituulen nopeutta voida pitää yleisessä kielenkäytössäkään myrskynä. Puustovahingoista oli mainittu sen vuoksi, että tilanteissa, joissa lähin säähavaintoasema on kaukana, voidaan vahinkopaikan ympäristön vaurioista päätellä kyseen olleen myrskyksi luokiteltavasta sääolosuhteesta. Tässä tapauksessa tällaistakaan näyttöä myrskystä ei ole.

Asiassa ei myöskään ollut osoitettu mitään muuta äkillistä ja ennalta arvaamatonta tapahtumaa, joka olisi aiheuttanut hallin katon rikkoutumisen. Pelkästään se seikka, että hallin katto oli sortunut äkillisesti, ei osoita, että rikkoutumisen syy olisi ollut äkillinen ja ennalta arvaamaton. Koska lumen painosta ja liikkeestä aiheutuvat vahingot, samoin kuin hitaasti tai pitkäaikaisesta vaikutuksesta, kuten liimapuukannakkeen liimauksen pettämisestä tai muusta rakenteiden heikkenemisestä johtuvat vahingot on rajattu pois esinevakuutuksen korvauspiiristä, ei vahinkoa korvata vakuutuksesta.

Sopimusehdot ja lainsäädäntö

Kyseessä olevaan vakuutukseen sovellettavien, 1.1.2014 voimaan tulleiden esinevakuutusehtojen kohdan 5.2.1 (Luonnonilmiövakuutuksesta korvattavat vahingot) mukaan vakuutuksesta korvataan vahinko, jonka on aiheuttanut mm. myrsky (tuulen nopeus on yli 20 m/s), sen kaatama puu tai myrskyn irrottama muu esine sekä vahinkopaikalla vallinneen myrskytuulen aiheuttama vesistön vedenpinnan nousu.

Vakuutusehtojen kohdan 5.2.2 (Luonnonilmiövakuutuksen korvausrajoitukset) mukaan vakuutuksesta ei korvata muiden luonnonilmiöiden, kuten jään ja lumen painon tai niiden liikkeen, aallokon, vesistötulvan, sateen, sulamisvesien, pohjaveden korkeuden muutoksen, routimisen tai maan liikkumisen aiheuttamia vahinkoja.

Vakuutusehtojen kohdan 5.5.1 (Rikkovakuutuksesta korvattavat vahingot) mukaan vakuutuksesta korvataan äkillisen ja ennalta arvaamattoman sisäisen tai ulkoisen tapahtuman tai sähköilmiön aiheuttama rikkoutuminen tai vahingoittuminen.

Rikkovakuutusturvaa on voitu rajoittaa vakuutuskirjaan merkityllä erityisehdolla.
Sähköilmiövahinkoja ovat esimerkiksi salamaniskusta tai muusta syystä syntyneestä yli- tai alijännitteestä, oikosulusta tai maasulusta äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti aiheutuneet vahingot.

Korvattavia ulkoisen tapahtuman aiheuttamia vahinkoja ovat esimerkiksi äkillisen ja ennalta arvaamattoman kaatumisen, putoamisen, tieltä suistumisen, sortumisen tai koneen ulkopuolisen esineen aiheuttama mekaaninen rikkoutuminen. Ulkopuoliseksi esineeksi ei katsota prosessissa työn kohteena olevaa omaisuutta eikä koneen tai laitteen käsittelemän raaka-aineen mukana koneeseen joutunutta vierasta esinettä.

Vakuutusehtojen kohdan 5.5.2.4 (Syöpyminen, korroosio tai hitaasti syntyvät vahingot) mukaan rikkovakuutuksesta ei korvata hitaasti tai pitkäaikaisesta vaikutuksesta aiheutuneita vahinkoja eikä vahinkoa, joka aiheutuu siitä, että materiaali syöpyy prosessissa käytettävien aineiden tai olosuhteiden takia.

Tällaisia ovat esimerkiksi materiaalin luonnollisesta heikkenemisestä, naarmuuntumisesta, tärinästä, kutistumisesta, likaantumisesta, kerrostumisesta, sakkaantumisesta, kattilakivestä, ruostumisesta, korroosiosta, syöpymisestä, routimisesta tai lämpötilan tai kosteuden hitaasta muutoksesta aiheutuneet vahingot.

Ratkaisusuositus

Asiassa on kyse sen arvioimisesta, onko asiakkaan teollisuushallin katon 11.2.2019 havaitun osittaisen romahtamisen aiheuttanut myrsky tai jokin muu vakuutusehtojen mukainen äkillinen ja ennalta arvaamaton tapahtuma vai onko kyseessä vakuutusehtojen rajoitusten mukainen lumen painosta tai hitaasta vaikutuksesta aiheutunut vahinko. Asiakkaan hankkimassa insinööritoimiston laatimassa lausunnossa on katsottu, että katon lumikuorma ja poikkeava puuskittainen tuuli olivat aiheuttaneet kattopalkkeihin ja ulkoseiniin tavallisesta poikkeavan rasituksen, jonka seurauksena kattopalkin liimaus on pettänyt, ja kattopalkki on menettänyt lujuutensa aiheuttaen katon sortumisen.

Voimassa olevan oikeuden mukaan korvausta hakevan tulee osoittaa, että korvattava vakuutustapahtuma on sattunut. Jos vakuutusyhtiö haluaa sen jälkeen vapautua korvausvelvollisuudestaan, tulee sen näyttää, että kyse on ollut rajoitusehdon mukaisesta tapahtumasta.

FINE toteaa, että nyt kyseessä olevasta esinevakuutuksesta korvataan vahinko, jonka on aiheuttanut muun muassa myrsky. Myrskyksi on vakuutusehdoissa määritelty tuuli, jonka nopeus on yli 20 metriä sekunnissa. Asiassa esitetyn selvityksen mukaan lähimmän noin 20 kilometrin etäisyydellä vahinkopaikasta sijaitsevan mittausaseman havaintojen mukaan kolmen sekunnin keskituulen nopeus eli puuskatuulen nopeus on ollut vahinkoaikaan 13 metriä sekunnissa. Asiassa ei ole esitetty seikkoja, joiden perusteella olisi syytä olettaa vahinkopaikan olosuhteiden merkittävästi poikenneen mittauspaikan olosuhteista. Esitetyn selvityksen perusteella vahinkoaikaan ei siten ole ollut vakuutusehtojen mukaista myrskyä.

FINE katsoo, että asiakkaan teollisuushallin katon sortumisen syyksi ei ole muutoinkaan voitu osoittaa mitään vakuutuksesta korvattavaksi määriteltyä äkillistä ja ennalta arvaamatonta sisäistä tai ulkoista tapahtumaa. Pelkästään se seikka, että hallin on väitetty sortuneen äkillisesti ja ennalta arvaamatta, ei itsessään osoita, että rikkoutumisvahingon syy olisi ollut jokin vakuutusehtojen kohdan 5.5.1 mukainen äkillinen ja ennalta arvaamaton tapahtuma.

Asiakirjojen mukaan kyseinen halli oli valmistunut vuonna 1965. Saadun selvityksen perusteella on pidettävä todennäköisenä, että lumen paino on vaikuttanut hallin katon romahtamiseen. Ottaen huomioon, että asiassa esitetyn teknisen lausunnon perusteella vahinkoaikaan hallin rakenteisiin kohdistunut kuormitus ei kuitenkaan ole ollut mitenkään epätavallinen eikä sen siten ole osoitettu ylittäneen hallin rakentamisajankohdan mukaisia mitoitusarvoja, FINE katsoo, että katon romahtamiseen ovat todennäköisimmin johtaneet hallin iästä johtuneet kuluminen ja aineiden väsyminen. Nämä seikat ovat syntyneet hitaasti, millä mekanismilla aiheutuvat vahingot on rajattu vakuutusehtojen kohdassa 5.5.2.4 vakuutuksen ulkopuolelle, ja miltä osin kyseessä ei ole ollut äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta aiheutunut vahinko.

Lopputulos

FINE ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.

FINE
Vakuutus- ja rahoitusneuvonta

Johtava lakimies Isokoski
Esittelijä Nikunlassi

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia