Haku

FINE-023038

Tulosta

Asianumero: FINE-023038 (2020)

Vakuutuslaji: Yksityistapaturmavakuutus

Ratkaisu annettu: 25.03.2020

Lakipykälät: 29, 29.1, 29.3, 47, 47.1, 47.3, 50, 50.1, 50.5

Vakuutuskorvaukseen oikeutetun aiheuttama vakuutustapahtuma henkilövakuutuksessa. Kysymys vakuutustapahtuman aiheuttaneen edunsaajan yleisseuraajien oikeudesta vakuutuskorvaukseen.

Tapahtumatiedot

B surmasi tahallisella teolla lapsensa A:n, minkä teon jälkeen B surmasi itsensä. Poliisin esitutkinnan loppupäätelmien mukaan tapauksessa ei ollut syytä epäillä A:han kohdistuneesta henkirikoksesta muita henkilöitä kuin B:tä. Esitutkinta lopetettiin poliisin päätöksellä ainoan rikoksesta epäillyn henkilön ollessa kuollut.

A oli ollut vakuutettuna henkilövakuutuksesta, josta tuli maksettavaksi korvaus tapaturmaisen kuoleman perusteella. Edunsaajaksi tapaturmaisessa kuolemantapauksessa oli määrätty omaiset. Vakuutusyhtiön B:n kuolinpesälle antaman päätöksen mukaan korvausta ei voida maksaa toisen edunsaajan B:n osalta, koska hän oli aiheuttanut tahallisesti vakuutustapahtuman.

Asiakkaan valitus

B:n kuolinpesän osakkaat ovat tyytymättömiä vakuutusyhtiön päätökseen. He kysyvät valituksessaan, miksi korvaus maksetaan vain toiselle edunsaajalle, joka osasyyllinen tapahtumaan? Edunsaajaksi on merkitty omaiset, joten korvaus tulee maksaa molemmille edunsaajille tai ei kummallekaan.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö kiistää B:n kuolinpesän osakkaiden vaatimuksen. Edunsaajina ovat olleet omaiset eli tässä tapauksessa A:n vanhemmat. Korvausta ei makseta edunsaajalle, joka on tahallaan aiheuttanut vakuutustapahtuman. Tämän vuoksi korvausta ei makseta B:n kuolinpesälle. Korvaus on maksettu täysimääräisesti toiselle edunsaajalle. Vakuutusyhtiö viittaa vastineessaan yleisten sopimusehtojen kohtaan 7.2.2.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Tapauksessa on kysymys B:n yleisseuraajien oikeudesta A:n jälkeen maksettavaan kuolemantapauskorvaukseen.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutussopimuslain 29.1 §:n (Vakuutuskorvaukseen oikeutetun aiheuttama vakuutustapahtuma henkilövakuutuksessa) mukaan, jos muu henkilövakuutuksessa vakuutuskorvaukseen oikeutettu henkilö kuin vakuutettu on tahallisesti aiheuttanut vakuutustapahtuman, vakuutuksenantaja on häneen nähden vastuusta vapaa.

Vakuutussopimuslain 29.3 §:n mukaan, jos vakuutettu on kuollut, on se osa vakuutuskorvauksesta, jota ei makseta vakuutustapahtuman aiheuttajalle tai aiheuttajille, maksettava muille korvaukseen oikeutetuille.

Tapaukseen sovellettavien yleisten sopimusehtojen kohta 7.2.2 vastaa sisällöltään edellä kerrottuja lainkohtia.

Vakuutussopimuslain 47.1 §:n (Edunsaaja) mukaan vakuutuksenottajalla on oikeus määrätä henkilö, jolla on vakuutuksenottajan tai vakuutetun sijasta oikeus henkilövakuutuksesta suoritettavaan vakuutuskorvaukseen (edunsaaja). Vakuutuksenottaja voi muuttaa tai peruuttaa edunsaajamääräyksen, jos vakuutustapahtumaa, jossa määräys on tarkoitettu sovellettavaksi, ei ole sattunut. Eläkevakuutuksen ehdoissa voidaan rajoittaa vakuutuksenottajan tässä momentissa mainittuja oikeuksia.

Vakuutussopimuslain 47.3 §:n mukaan, jos edunsaajamääräys on voimassa, vakuutetun kuoleman johdosta suoritettava vakuutuskorvaus ei kuulu vakuutetun kuolinpesään. Vakuutuskorvaus kuuluu vakuutetun kuolinpesään, jos edunsaajamääräystä ei ole eikä korvausta ole vakuutusehdoissa määrätty suoritettavaksi vakuutuksenottajalle.

Vakuutussopimuslain 50.1 §:n (Edunsaajamääräyksen tulkinta) mukaan, jos edunsaajaksi ei ole määrätty nimeltä mainittua henkilöä ja jos määräyksestä tai olosuhteista ei muuta seuraa, on noudatettava, mitä tässä pykälässä säädetään.

Vakuutussopimuslain 50.5 §:n mukaan, jos edunsaajiksi on määrätty vakuutuksenottajan omaiset, määräys on voimassa 2 momentissa tarkoitetun puolison ja perintökaaressa tarkoitettujen perillisten hyväksi. Jos rintaperillisiä ei ole, puoliso saa kuitenkin yksin vakuutuskorvauksen. Jos puolisoa ei ole, perilliset saavat yksin vakuutuskorvauksen. Perillisille tuleva vakuutuskorvaus jaetaan siten kuin perintökaaressa säädetään heidän oikeudestaan saada perintö.

Perintökaaren 2:1.1 §:n mukaan lähinnä saavat perinnön rintaperilliset.

Perintökaaren 2:2.1 §:n mukaan, jollei perittävältä ole jäänyt rintaperillistä, saavat hänen vanhempansa kumpikin puolet perinnöstä.

Asian arviointi

Vakuutuksenottajalla on oikeus määrätä henkilövakuutuksesta suoritettavan vakuutuskorvaukseen edunsaajasta. Jos edunsaajamääräys on voimassa, vakuutetun kuoleman johdosta suoritettava vakuutuskorvaus ei kuulu vakuutetun kuolinpesään. Vakuutussopimuslain 50 §:ssä on määritelty edunsaajamääräystä koskevat tulkintaolettamat yleisten ilmaisujen puoliso, lapset, puoliso ja lapset sekä omaiset merkityksestä. Kysymys on toissijaisesti noudatettavista määräyksistä. Niitä on lain mukaan sovellettava, jos edunsaajamääräyksestä tai olosuhteista ei muuta seuraa.

Tässä tapauksessa sovellettavan edunsaajamääräyksen mukaan vakuutuksen kuolemantapaussumma on tullut maksaa "omaisille". Tapauksessa ei ole esitetty selvitystä siitä, mitä vakuutuksenottaja on edunsaajamääräyksen antamishetkellä tahtonaan tarkoittanut, eikä myöskään selvitystä niistä olosuhteista, joissa määräys on annettu. Näin ollen A:n jälkeen maksettavan kuolemantapauskorvauksen mahdollisten edunsaajien piiri määräytyy vakuutussopimuslain 50.5 §:n omaisia koskevan edunsaajamääräyksen tulkintaolettaman mukaisesti.

Vakuutussopimuslain 50.5 §:n mukaan jos edunsaajiksi on määrätty vakuutuksenottajan omaiset, määräys on voimassa puolison ja perintökaaressa tarkoitettujen perillisten hyväksi. Jos puolisoa ei ole, perilliset saavat yksin vakuutuskorvauksen. Perillisille tuleva vakuutuskorvaus jaetaan siten kuin perintökaaressa säädetään heidän oikeudestaan saada perintö.

Perintökaaren mukaan ensisijainen oikeus perintöön on rintaperillisillä. Jollei perittävältä ole jäänyt rintaperillistä, saavat hänen vanhempansa kumpikin puolet perinnöstä. Alaikäisellä A:lla ei ollut kuollessaan puolisoa eikä rintaperillisiä. A:n edunsaajien joukko muodostuu niistä henkilöistä, jotka olivat elossa vakuutustapahtuman sattuessa eli A:n kuollessa. Näin ollen tässä tapauksessa mahdollisia edunsaajia ”omaiset” edunsaajamääräyksen perusteella ovat olleet A:n vanhemmat, joista A:n kuollessa elossa ollut B oli toinen.

Vakuutussopimuslain 29.1 §:ssä määrätään, että jos edunsaajan asemassa ollut henkilö on henkilövakuutuksessa aiheuttanut vakuutustapahtuman, vakuutusyhtiö on häneen nähden vastuusta vapaa. Tässä tapauksessa edunsaajan asemassa ollut B on aiheuttanut vakuutustapahtuman eli A:n kuoleman. Vakuutusyhtiö on ollut vastuusta vapaa B:tä kohtaan. Tällaisessa tilanteessa B:n kuolinpesän osakkaat eivät voi saada korvausoikeutta B:n yleisseuraajina. 

Vakuutussopimuslain 29.3 §:n mukaan, jos vakuutettu on kuollut, on se osa vakuutuskorvauksesta, jota ei makseta vakuutustapahtuman aiheuttajalle, maksettava muille korvaukseen oikeutetuille. Tämä merkitsee edunsaajamääräyksen ollessa voimassa myös muiden henkilöiden kuin vakuutustapahtuman aiheuttajan hyväksi sitä, että vakuutustapahtuman aiheuttajalta vapautuva korvauksen osa maksetaan muille edunsaajille. Henkilövakuutuskorvauksiin sovelletaan tätä nimenomaista sääntöä, eikä perintökaaren perinnön menettämistä koskevissa tilanteissa käytettävä sijaantulosääntö tule sovellettavaksi.

Vakuutuslautakunnalle esitetyn selvityksen perusteella A:han kohdistuneesta henkirikoksesta ei ole ollut syytä epäillä muita henkilöitä kuin B:tä. Selvityksestä ei ilmene, että kukaan toinen henkilö olisi ollut aiheuttamassa vakuutustapahtumaa. Vakuutuskorvaus kuuluu kokonaisuudessaan toiselle edunsaajan asemassa olleelle henkilölle eli A:n toisella vanhemmalle.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita asiassa muutosta.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Luukkonen
Sihteeri Korkeamäki

Jäsenet:
Niklander
Kummoinen
Rahijärvi
Sibakov

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia