Tapahtumatiedot

Lääkevahinkoilmoituksen 19.9.2018 mukaan A:lle (s. 1990) aloitettiin toukokuussa 2018 Aubagio-lääkitys MS-taudin hoitoon. Taudin pahenemisvaiheessa aloitettiin 30.7.2018 kortisonipulssihoito. Tämän seurauksena A:lle aiheutui pään alueen vyöruusu. A haki korvausta lääkevahinkovakuutuksesta. 

Vakuutusyhtiö katsoi, että A:lla todettu vyöruusu oli todennäköisesti aiheutunut Aubagion ja kortisonipulssihoidon (Solu-Medrol) yhteisvaikutuksena ja kyseessä oli siten korvattava lääkevahinko. Korvauspäätöksessään 28.8.2019 yhtiö katsoi, ettei A:lle ollut jäänyt vahingon seurauksena pysyvää kosmeettista tai toiminnallista haittaa. Vyöruususta oli jäänyt hiusten sekaan päänahan arpea, joka ei ollut näkyvä paikallista vasemman korvan edessä ollutta ihopunotusta lukuun ottamatta. 

Asiakkaan valitus

A ilmoittaa tyytymättömyytensä vakuutusyhtiön korvauspäätökseen pysyvän haitan osalta ja pyytää asiassa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta. A toteaa, että vahingosta on jäänyt kasvoihin kosmeettinen haitta. Päänahassa on arpeumaa ja vilunväristysten tullessa arpeumassa vihlomista. A vaatii korvausta vahingon aiheuttamasta kosmeettisesta haitasta. Ilman lääkevahinkoa A:lla ei olisi kasvoissaan punertavaa läikkää, eikä A:n mukaan merkitystä ole sillä, onko läikkä yhden vaiko kymmenen senttimetrin mittainen. 

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö toistaa vastineessaan korvauspäätöksessään esitetyn kannan. 

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, tuleeko A:lle maksaa korvausta pysyvästä kosmeettisesta haitasta Aubagio- ja Solu-Medrol-lääkkeiden aiheuttaman lääkevahingon seurauksena. 

Sovellettavat vakuutusehdot ja lainkohdat 

Lääkevahinkovakuutuksen ehtojen (voimassa 1.1.2017 alkaen) kohdan 4 (Lääkevahinko) mukaan lääkevahingolla tarkoitetaan ruumiillista sairautta tai vammaa tai psyykkistä sairautta, jonka vahingonkärsineen käyttämä, ehtojen kohdassa 2 tarkoitettu lääke on todennäköisesti aiheuttanut. (…) 

Ehtojen kohdan 7 (Vahingon määrä) mukaan korvaus lääkevahingosta määrätään soveltaen vahingonkorvauslain (412/1974) 5 luvun 2, 2a - 2d, 3, 4, 7 ja 8 pykälän, 6 luvun 1 pykälän sekä 7 luvun 3 pykälän säännöksiä. Korvauksen määrittämisessä käytetään soveltuvin osin liikennevahinkolautakunnan normeja ja ohjeita. (…) 

Vahingonkorvauslain (31.5.1974/412) 5 luvun 2 §:n (16.6.2004/509) mukaan henkilövahingon kärsineellä on oikeus korvaukseen: 
1) tarpeellisista sairaanhoitokustannuksista ja muista tarpeellisista kuluista; 
2) ansionmenetyksestä;
3) kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta; 
4) pysyvästä haitasta. 

Lain 5 luvun 2 c §:n (16.6.2004/509) 2 momentin mukaan pysyvästä haitasta määrätään korvaus ottaen huomioon henkilövahingon laatu ja vaikeusaste sekä vahinkoa kärsineen ikä. Korvausta korottavana tekijänä voidaan lisäksi ottaa huomioon henkilövahingosta vahinkoa kärsineelle aiheutunut elämänlaadun erityinen heikentyminen. (2 mom.)

Asian arviointi

Lääkevahingon kärsineelle korvattavalla haitalla tarkoitetaan vauriota, häiriötä ja hankaluutta, jota vahinko eri tavoin aiheuttaa. Pääsääntöisesti edellytetään, että haitta on lääketieteellisin keinoin todettavissa. Korvattavaa haittaa ovat esimerkiksi vahingosta johtuvat epämiellyttävät aistimukset ja muut oireet, samoin kuin vahingosta aiheutunut fyysisistä syistä johtuva toiminnanvajavuus. Pysyvänä haittana korvataan sellaiset henkilövahingon seuraukset, joiden voidaan korvauksen määräämishetken tietämyksen perusteella arvioida vaikuttavan vahinkoa kärsineen elämänlaatuun heikentävästi hänen loppuelämänsä ajan. Arvio haitan pysyvyydestä tehdään pääsääntöisesti lääketieteellisin perustein. Korvaus pysyvästä haitasta suoritetaan siitä ajankohdasta alkaen, jolloin vahinkoa kärsineen terveydentila vahingon jälkeen on vakiintunut. Pysyvä haitta arvioidaan erikseen toiminnallisen ja kosmeettisen haitan osalta.

Vahingonkorvauslain 5 luvun 2 c §:n esitöiden (HE 167/2003, vahingonkorvauslain 5 luvun 2 c §, yksityiskohtaiset perustelut) mukaan korvauskäytännön yhdenmukaisuuden turvaamiseksi haittakorvauksia määrättäessä olisi otettava huomioon henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suositukset, minkä lisäksi huomiota olisi aiheellista kiinnittää myös muihin yleistä korvauskäytäntöä säänteleviin normistoihin, kuten liikennevahinkolautakunnan normeihin ja ohjeisiin sekä sosiaali- ja terveysministeriön antamaan päätökseen tapaturmavakuutuslain 18 a §:ssä tarkoitetusta haittaluokituksesta.

Henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suositusten (4. painos, 2017) pysyvää kosmeettista haittaa koskevan kohdan 3.1 (Kasvoarpi) mukaan lähes huomaamaton kasvoarpi, joka sopeutuu muuhun ihoon hyvin ja on sijaintinsa vuoksi vain vaikeasti havaittavissa, oikeuttaa enintään 300 euron korvaukseen. Heikosti erottuva kasvoarpi, joka sopeutuu muuhun ihoon hyvin, mutta on sijaintinsa vuoksi havaittavissa, oikeuttaa 300 - 1000 euron korvaukseen. 

Liikennevahinkolautakunnan normien ja ohjeiden (2018) mukaan kyseessä on lievä kosmeettinen haitta (peruskorvaus 800 - 2200 euroa) mm. silloin, kun kyseessä on näkyvä ja rumentava kasvoarpi (tai arvet), joka on lyhyt ja kapea, ihon värinen ja ihon tasossa ja joka sopeutuu ihon poimuihin. 

A:n 12.12.2018 päivätyn, kosmeettista haittaa koskevan korvaushakemuksen mukaan vyöruususta on jäänyt A:lle vasemman korvan viereen ihopunotusta tai arpeumaa. Myös päänahassa on arpi, joka ei ole näkyvä ja josta ei aiheudu kosmeettista haittaa. Vakuutuslautakunnalle toimitetun värivalokuvan perusteella A:lla on vasemman korvan vieressä halkaisijaltaan noin 1 - 2 cm kokoinen punottava alue. 

Vakuutuslautakunta katsoo, että A:lle lääkevahingon seurauksena aiheutunut ihomuutos on melko vähäinen, eikä se vastaa liikennevahinkolautakunnan normeissa ja ohjeissa tarkoitettua lievää kosmeettista haittaa. Lautakunta katsoo, että ihomuutos on lähinnä verrattavissa henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suosituksissa tarkoitettuun lähes huomaamattomaan kasvoarpeen. Vakuutuslautakunta arvioi, että tätä vastaava pysyvän kosmeettisen haitan korvaus on 300 euroa ja suosittaa vakuutusyhtiötä maksamaan A:lle tämän mukaisen korvauksen. 

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä maksamaan A:lle pysyvästä kosmeettisesta haitasta 300 euron korvauksen. 

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norio
Sihteeri Laine 

Jäsenet:
Jokelainen
Järvinen
Mervaala
Soinila