Tapahtumatiedot
Lääkevahinkoilmoituksen 7.11.2018 mukaan A:lle (s. 1981) määrättiin 10.11.2015 Mirtazapin-lääkitys unettomuuden ja masennuksen hoitoon. A aloitti lääkkeen käytön marraskuussa 2015. Pian käytön aloittamisen jälkeen A:lle tuli kumpaankin polveen bursiitti eli limapussintulehdus kevyen kuntosaliharjoittelun jälkeen. Alkuvuonna 2016 A hakeutui työterveyslääkärin vastaanotolle ja limapussintulehdus diagnosoitiin. Oireet saatiin hoidettua kortisonipistoksella. A käytti Mirtazapinia toukokuuhun 2016 saakka. Kesäkuusta syyskuuhun 2016 lääkitys ei ollut käytössä. A oli työttömänä kesän 2016. Kun hän palasi töihin syyskuussa 2016, Mirtazapin-lääkitystä jouduttiin taas jatkamaan. Syksyllä 2016 A jatkoi myös urheiluharrastusta, tällä kertaa uimahallin jumpassa. Polvikipu palasi, kun jumppatunnilla tehtiin kyykkyjä. Uimahallijumppien lisäksi A harrasti talvella 2016 astangajoogaa, johon kuuluu paljon punnerruksen tapaisia liikkeitä. Talven aikana oikea käsivarsi kipeytyi hiljalleen ja lopulta A lopetti harrastuksen oikean olkavarren kivun takia. A oli harrastanut astangajoogaa vuodesta 2003 alkaen ilman aiempia vaivoja. Mirtazapin oli käytössä helmikuuhun 2017 saakka. Maaliskuusta heinäkuuhun 2017 A oli työttömänä eikä hänellä ollut käytössä lääkitystä. A hakeutui 14.6.2017 terveysasemalle polvien pitkäaikaisen kivun sekä olkavarren kivun vuoksi. Oikean olkapään ylemmän lapalihaksen jänteessä todettiin 29.8.2017 tehdyssä ultraäänitutkimuksessa pieni repeämä. Polvia hoidettiin tulehduskipulääkkeillä, joista ei juuri ollut apua, ja A joutui polvioireiden vuoksi lopettamaan kaiken liikunnan. Elokuussa 2017 A aloitti jälleen työt ja Mirtazapin oli käytössä marraskuulle saakka. Oikeassa kädessä oli jäykkyyttä ja kipua. Polviin tehtiin 8.3.2018 ultraäänitutkimus, jossa todettiin polvien jänteissä tendinoosia (jänteen rappeumasairaus). Vasemman olkapään alettua oireilla siihen tehtiin 16.4.2018 ultraäänitutkimus, jossa todettiin limapussintulehdus. A alkoi epäillä Mirtazapinin osuutta oireiluun, koska oireet olivat aina olleet pahimmillaan lääkkeen käytön aikana. Samaa vaikuttavaa ainetta sisältävän Remeron-lääkkeen erittäin harvinaisina haittavaikutuksina tunnetaan mm. jännerepeämät ja limapussintulehdukset. A haki korvausta lääkevahinkovakuutuksesta.
Vakuutusyhtiö totesi korvauspäätöksessään, että oireilun korvaaminen lääkevahinkona edellyttää todennäköistä syy-yhteyttä lääkkeen käytön ja ilmenneiden oireiden välillä. Yhtiö katsoi, etteivät A:n tuki- ja liikuntaelinvaivat sopineet olemaan yhden lääkeaineen aiheuttamia. Mirtazapin voi aiheuttaa lihaskipuja, mutta A:n vaivoja yhtiö piti lääkkeen käytöstä riippumattomina ja sairausperäisinä. Henkilövahingon syy-yhteys lääkkeen käyttöön ei yhtiön näkemyksen mukaan ollut niin todennäköinen, että kyseessä olisi lääkevahinkovakuutuksen ehtojen tarkoittama korvattava lääkevahinko. Näin ollen A:n korvaushakemus hylättiin.
Asiakkaan valitus
A ilmoittaa tyytymättömyytensä vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyytää Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta asiassa. A katsoo, että Mirtazapinin käytön ja polvien ja olkapäiden oireiden välillä on todennäköinen syy-yhteys ja oireet tulee korvata lääkevahinkovakuutuksesta. Yhdysvaltalaisissa tietolähteissä (drugs.com, FDA) on kuvattu mirtatsapiinin haittavaikutuksena mm. tenosynoviittia, niveltulehdusta, murtumia, jännerepeämiä, limapussintulehdusta ja luuston kipua. Vaikka kyseessä ovatkin harvinaiset tai erittäin harvinaiset haittavaikutukset, ei yksittäistä vahingonkärsijää voida jättää ilman korvausta yksin tällä perusteella. Kun lääkkeen harvinainen haittavaikutus ilmenee pian käytön aloittamisen jälkeen ja rajoittaa vahingonkärsijän liikkumista pitkäksi aikaa, tulee hänen saada vahingosta korvaus jo lääkevahinkokorvausjärjestelmän tarkoitus huomioon ottaen.
A:n kohdalla polvien limapussien ärsytystilaa eli bursiittia ilmeni pian lääkityksen aloittamisen jälkeen marraskuussa 2015. Oireet helpottivat, kun A lopetti lääkityksen käytön toukokuussa 2016. Lääke oli jälleen käytössä syyskuusta 2016 helmikuuhun 2017, minä aikana polvikipu palasi ja oikea käsivarsi kipeytyi vähitellen. Ultraäänitutkimuksessa 29.8.2017 todettiin pieni repeämä ylemmän lapalihaksen jänteessä oikealla. Lääkitys oli jälleen käytössä elokuusta marraskuuhun 2017. Polvet ja oikea olkapää oireilivat edelleen. Ultraäänitutkimuksessa 8.3.2018 havaittiin polvien jänteissä tendinoosia. Myös vasen olkapää alkoi oireilla, ja 16.4.2018 tehdyssä ultraäänitutkimuksessa todettiinkin lievää limapussin ärsytystilaa. Marraskuussa 2018 A:n polvet olivat jossakin määrin parantuneet, mutta hän varoi edelleen rasittamasta niitä ja vältti liikuntaa. Vasen olkapää oli toipunut, mutta oikean olkapään jännerepeämä aiheutti edelleen lievää kipua liiallisessa rasituksessa ja esimerkiksi näyttöpäätetyössä.
A on ollut ennen korvattavaksi vaadittujen oireiden alkamista todella perusterve. Polvi- ja olkapääoireet ilmaantuivat ja varmistuivat aina mirtatsapiinilääkityksen käytön aikana ja jatkuivat jonkin aikaa lääkityksen lopettamisen jälkeen. Nyt raajojen oireet ovat viimein alkaneet helpottaa, eikä uusia oireita ole ilmaantunut. A katsoo, ettei hänen oireilleen ole osoitettu muuta oikeudellisessa arviossa todennäköisempää syytä kuin Mirtazapin-lääkitys. Tällä perusteella oireet tulee korvata lääkevahinkona. Vahingosta on aiheutunut A:lle ylimääräisiä kustannuksia sekä tilapäistä ja mahdollisesti myös pysyvää haittaa.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö toistaa vastineessaan päätöksessään esitetyn kantansa.
Lääketieteellinen selvitys
Vakuutuslautakunnalla on käytössään A:ta koskevaa lääketieteellistä selvitystä ajalta 10.11.2015 - 19.6.2019.
Terveyskeskuslääkärin tekstin 10.11.2015 mukaan A:lle on määrätty Mirtazapin-lääkitys unihäiriöiden hoitoon.
Yksityisen lääkäriaseman lähetetekstin 21.3.2016 mukaan A:lla on syksystä 2015 alkaen ollut erityisesti oikeassa polvessa polvikipua, joka on paikallistunut polvilumpion yläosaan. Radiologin lausunnon mukaan A:lle on tehty oikean polven ultraäänitutkimus, jossa on todettu polvilumpion yläpuolisen limapussin tulehdukseen tai ärsytystilaan (bursiittiin) sopiva löydös.
Terveyskeskuslääkärin tekstin 14.6.2017 mukaan A on tullut vastaanotolle polvivaivan vuoksi. Polvivaivaa on noin puolitoista vuotta aiemmin hoidettu työterveyshuollossa kortisonipistoksella, joka on auttanut oireisiin. Oireita on nyt ollut taas noin puolen vuoden ajan. Kipu tulee polvilumpion yläpuolelle kun polvea koukistaa, ja se häviää, kun polven jälleen suoristaa. Lisäksi kipua on oikean olkapään alueella, välillä yöllä, kun A nukkuu olkapään päällä. Vastaanotolla ei kliinisessä tutkimuksessa ole todettu poikkeavaa, polvien ja olkapään liikkeet ovat olleet tavanomaiset ja kivuttomat. Öisen olkapääkivun A on kertonut paikantuvan hauislihaksen yläpään alueelle. A:lle on ohjelmoitu laboratoriokokeita ja määrätty tulehduskipulääkitys. Merkinnän 15.6.2017 mukaan laboratorioarvot ovat olleet kunnossa. A:ta on ohjeistettu välttämään rasitusta ja tarvittaessa hakeutumaan uudelleen vastaanotolle. Ultraäänitutkimuslausunnon 29.8.2017 mukaan A:lle tehdyssä oikean olkapään ultraäänitutkimuksessa on todettu ylemmän lapalihaksen jänteessä pieneen paikalliseen repeämään sopiva löydös jänteen alapinnalla.
Terveyskeskuslääkärin vastaanotolla 23.2.2019 A on kertonut oikean olkapään oireilevan ainakin noin kerran kuukaudessa. Oireena on leposärky, kipulääkkeiden käyttöä tilanne ei ole vaatinut. Liikevajausta ei ole esiintynyt. A:sta on tehty lähete kirurgian poliklinikalle. Lähetteeseen annetussa vastauksessa 25.2.2019 on kehotettu jatkamaan konservatiivista hoitoa, jonka kulmakivenä on fysioterapeutin ohjaus. Fysioterapeutin tekstien 26.3. - 11.6.2019 mukaan A:lle on ohjattu asteittain lisättyjä voimaharjoitteita ja kuntoutuminen on vähitellen edennyt siten, että käynnillä 11.6.2019 voiman ja hallinnan on voitu arvioida parantuneen.
Terveysaseman ortopedin tekstin 6.6.2019 mukaan A:n molempien polvien ja olkapäiden vaivat ovat alkaneet mirtatsapiinin käytön aikana. Molempien polvien ultraäänitutkimuksessa tammikuussa 2018 on todettu lievään tendinoosiin viittaavat löydökset nelipäisen reisilihaksen jänteissä. Vasemman olkapään ultraäänitutkimuksessa huhtikuussa 2018 on todettu nestelisää limapussissa. Oireilu on ollut viime vuodet hankalaa ja A on joutunut luopumaan liikuntaharrastuksista. Fysioterapiahoidosta ei ole ollut apua, mutta aivan viime aikoina on tapahtunut kohentumista. Reumakokeet ovat jääneet negatiivisiksi. Ortopedi on todennut, että sekä tendinoosit että limapussitulehdukset ovat usein rasitusperäisiä. A itse on epäillyt oireiden syyksi mirtatsapiinia. Ortopedi on suosittanut kuntoutuksen jatkamista ja mahdollisessa kipujen pahentumistilanteessa kylmähoitoa. Kontrollikäyntejä ei ole sovittu.
Terveyskeskuslääkäri on 14.6.2019 tehnyt konsultaatiopyynnön iho- ja allergiasairaalan mahdollisen mirtatsapiiniyliherkkyyden selvittämiseksi. Konsultaatiovastauksen 19.6.2019 mukaan nivel- ja lihaskipuja kuvataan mahdollisina sivuvaikutuksina mirtatsapiiniin liittyen. Kyse ei ole lääkeaineallergiasta, eikä allergiatestiä ole olemassa. Jos yhteys oireiden ja mirtatsapiinilääkityksen välillä vaikuttaa todennäköiseltä, lääkkeen vaihtamista suositellaan.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Asiassa on kysymys siitä, tuleeko A:n polvi- ja olkapääoireilu korvata lääkevahinkovakuutuksesta Mirtazapin-lääkkeen aiheuttamana lääkevahinkona.
Sovellettavat vakuutusehdot
Lääkevahinkovakuutuksen ehtojen (voimassa 1.1.2017 alkaen) kohdan 4 (Lääkevahinko) mukaan lääkevahingolla tarkoitetaan ruumiillista sairautta tai vammaa tai psyykkistä sairautta, jonka vahingonkärsineen käyttämä, ehtojen kohdassa 2 tarkoitettu lääke on todennäköisesti aiheuttanut. (…)
Asian arviointi
Lääkevahinkovakuutuksesta korvataan henkilövahinko, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. Tämä tarkoittaa, että vahingolla voi olla useita mahdollisia syitä, mutta lääkkeen käyttö on kaikki syyt kokonaisuutena huomioiden todennäköisin. Syy-yhteyden arvioinnissa otetaan huomioon lääkkeellä hoidettava sairaus tai vamma, korvauksen hakijan muut sairaudet ja kokonaisterveydentila, hänen saamansa hoito ja hoitotoimenpiteet sekä kyseinen lääke ja muu mahdollinen lääkitys. Syy-yhteys arvioidaan lääketieteellisen tietämyksen ja kokemuksen perusteella. Pelkästään ajallinen yhteys eli se seikka, että oireet ovat ilmaantuneet lääkkeen käytön aikana, ei riitä todistamaan lääkkeen käytön ja vahingon välistä todennäköistä syy-yhteyttä.
Vakuutuslautakunnan käyttöön toimitetun selvityksen mukaan A:lle on 15.11.2015 määrätty Mirtazapin-lääke unettomuuden hoitoon. A on ilmoittanut käyttäneensä lääkettä marraskuusta 2015 toukokuuhun 2016, syyskuusta 2016 helmikuuhun 2017 ja elokuusta marraskuuhun 2017. Lääkkeen käytön aikana A:lla on esiintynyt polvi- ja olkapäävaivoja, joita tutkittaessa on todettu limapussitulehdusta tai ärsytystilaa (bursiitti) polvissa ja vasemmassa olkapäässä, jänteen rappeumasairautta (tendinoosi) polvissa sekä osittainen repeämä kiertäjäkalvosimeen kuuluvassa ylemmässä lapalihasjänteessä oikealla.
Vakuutuslautakunta toteaa, että A:n polvista ja olkapäistä tehdyt löydökset sopivat olemaan rasitus- ja rappeumaperäisiä muutoksia. Oireilu on lautakunnan käyttöön toimitetun lääketieteellisen selvityksen perusteella jatkunut ainakin kesään 2019 saakka, kun A on lopettanut Mirtazapinin käytön jo marraskuussa 2017. Vakuutuslautakunta pitää rasitus- ja rappeumaperäisiä tekijöitä lääkitystä todennäköisempänä syynä A:n polvi- ja olkapääoireisiin. Tällä perusteella lautakunta pitää vakuutusyhtiön kielteistä korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena.
Lopputulos
Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Norio
Sihteeri Laine
Jäsenet:
Jokelainen
Järvinen
Mervaala
Soinila