Tapahtumatiedot

A Oy oli hakenut 20.4.2018 vakuutusyhtiö B:ltä oikeusturvaetua vähemmistöosingon jakamista koskeneeseen riitaan. A Oy:n osakkeenomistaja J.K:n asiassa nostama kanne oli tullut vireille käräjäoikeudessa 25.1.2018. A Oy oli kiistänyt kanteen 20.3.2018 käräjäoikeudelle antamassaan vastauksessa. Asiassa oli kyse siitä, että J.K. oli esittänyt 27.10.2017 pidetyssä A Oy:n tilikautta 2015 - 2016 koskeneessa varsinaisessa yhtiökokouksessa vähemmistöosingon jakamista koskeneen vaatimuksen, jonka yhtiökokous oli hylännyt. A Oy oli kiistänyt kanteen katsoen sen perustuneen osapuolten välisen osakassopimuksen tulkintaan, jota koskevat erimielisyydet tuli sopimuksen mukaan ratkaista välimiesoikeudessa. A Oy:n mukaan J.K. oli ollut myös itse hallituksen jäsenenä esittämässä yhtiökokoukselle, ettei osinkoa jaettaisi.

A Oy:n oikeusturvavakuutus vakuutusyhtiössä B oli tullut voimaan 4.12.2017. Sitä ennen A Oy:llä oli ollut 3.12.2017 saakka oikeusturvavakuutus vakuutusyhtiössä A.

Vakuutusyhtiö B kieltäytyi myöntämästä asiaan oikeusturvaetua korvauspäätöksellään 14.5.2018. Vakuutusyhtiö B vetosi vakuutusehtoihin, joiden mukaan vakuutustapahtuma on sattunut riita-asiassa, kun esitetty yksilöity vaatimus on nimenomaisesti kiistetty joko perusteeltaan tai määrältään. Vakuutusyhtiö katsoi asian riitautuneen yhtiökokouksen päätöksellä 27.10.2017 eli ennen A Oy:n vakuutuksen alkamista. Vakuutusyhtiö B:n päätöksen johdosta A Oy haki 29.5.2019 riitaan oikeusturvaetua myös vakuutusyhtiöstä A, joka niin ikään kieltäytyi korvauspäätöksellä 13.6.2019 myöntämästä oikeusturvaetua. Vakuutusyhtiö A katsoi A Oy:n kiistäneen J.K:n vaatimukset 20.3.2018. Koska A Oy:n vakuutus oli päättynyt 3.12.2017, vakuutustapahtuma ei ollut sattunut vakuutuksen voimassa ollessa.

Asiakkaan valitus

A Oy on pyytänyt lautakunnan ratkaisusuositusta siitä, kumpi vakuutusyhtiöistä on asiassa korvausvelvollinen.

A Oy on lausunut jääneensä ilman oikeusturvaa vakuutusyhtiöiden asian riitautumispäivää koskeneiden erilaisten tulkintojen vuoksi, vaikka A Oy:llä oli ollut keskeytyksettä voimassa ollut oikeusturvavakuutus. Lopputulos oli vakuutuksenottajan kannalta kohtuuton. A Oy on katsonut olleensa vakuutusehtoihin tutustuttuaan vakuutusyhtiötä vaihtaessaan perustellusti siinä käsityksessä, ettei vakuutuksen siirtäminen vaikuttanut vahingollisesti sen oikeusturvaan. Muuten vakuutusta ei olisi siirretty.

Vakuutusyhtiöiden vastineet

Vakuutusyhtiö A

Vakuutusyhtiö A:n mukaan asiassa oli kyse vakuutusehtojen oikeasta tulkinnasta. Sovellettavien oikeusturvavakuutusehtojen kohdan 4.1 mukaan vakuutuksesta korvattava vakuutustapahtuma on riita- ja hakemusasiassa riidan syntyminen. Riita on syntynyt, kun perusteeltaan ja määrältään yksilöity vaatimus on todisteellisesti ja yksilöidysti kiistetty perusteen tai määrän osalta.

Vakuutusyhtiö A on ilmoittanut lautakunnan ratkaisusuositukseen FINE-002433 (2017) viitaten oikaisseensa 13.6.2019 antamaansa korvauspäätöstä siltä osin kuin se oli katsonut riidan syntyneen A Oy:n vastatessa J.K:n nostamaan kanteeseen 20.3.2018. Sekä nyt että mainitussa lautakuntaratkaisussa oli kyse yhtiökokouksen toimivaltaansa kuuluneessa asiassa tekemästä päätöksestä, jota osakkeenomistaja saattoi moittia kanteella kolmen kuukauden kuluessa päätöksen tekemisestä. Tämän perusteella vakuutusyhtiö on katsonut riidan syntyneen J.K:n nostettua kanteen käräjäoikeudessa yhtiökokouksen päätöksen pätemättömäksi julistamiseksi ja muuttamiseksi 25.1.2018. Vakuutustapahtuma ei edelleenkään ollut sattunut vakuutuksen voimassa ollessa, joten asiaan ei voitu myöntää oikeusturvaetua.

Mikäli lautakunta vastoin vakuutusyhtiön näkemystä katsoisi vakuutustapahtuman sattuneen A Oy:n oikeusturvavakuutuksen ollessa yhtiössä voimassa, vakuutusyhtiö A on lausunut vetoavansa vakuutussopimuslain 73 §:ään ja yleisten sopimusehtojensa kohtaan 10.2 vakuutussopimukseen perustuvan korvausvaatimuksen esittämisestä ja vanhentumisesta.

Vakuutuslautakunnan tulkintakäytännön mukaan, FINE-004068 (2017) ja FINE-009899 (2018), vakuutussopimuslain 73 §:ä sovellettaessa on oikeusturvavakuutuksen osalta ratkaisevaa, milloin vakuutetun on katsottava saaneen tietää oikeusturvavakuutuksesta korvattavissa olleen vakuutustapahtuman sattumisesta eli riidan syntymisestä sekä siitä aiheutuneesta vahinkoseuraamuksesta eli asianajo- tai oikeudenkäyntikulujen syntymisestä. Vahingon eli vakuutuksen piiriin kuuluvien asianajokustannusten syntyminen oli ilmeistä silloin, kun vakuutettu joutui kääntymään riita-asian vuoksi asianajajan tai muun lakimiehen puoleen. Tällöin vakuutettu oli saanut tietää oikeusturvavakuutuksen korvauspiiriin mahdollisesti kuuluvan vahinkoseuraamuksen syntymisestä. Jos asia ei ollut vielä vakuutusehtojen edellyttämin tavoin vastapuolen kanssa riitautunut, lain tarkoittama vahinkoseuraamus syntyi viimeistään vastapuolen kiistäessä vakuutetun asiamiehensä avustamana esittämän vaatimuksen.

Käsiteltävässä asiassa A Oy:n oli katsottava saaneen viimeistään 20.3.2018 vastausta antaessaan tietää asiasta aiheutuneen oikeusturvavakuutuksesta mahdollisesti korvattavissa olevia kustannuksia, joita se oli voinut vakuutusyhtiöltä hakea. Koska kyse oli A Oy:n itse solmimasta vakuutussopimuksesta, sen oli myös katsottava tuolloin tienneen, että sillä oli ollut vakuutusyhtiössä A oikeusturvavakuutus. Oikeusturvailmoitus oli kuitenkin toimitettu vakuutusyhtiölle vasta 29.5.2019. Näin ollen korvaushakemusta ei ollut tehty vakuutussopimuslain 73 §:n mukaisessa määräajassa, joten A Oy oli joka tapauksessa menettänyt oikeutensa vakuutuskorvauksen saamiseen.

Vakuutusyhtiö B

Vakuutusyhtiö B on kiistänyt A Oy:n vaatimuksen ja vedonnut oikeusturvavakuutusehtojensa kohtaan 5.1.2, jonka mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutuksen voimassaoloaikana sattuneet vahinkotapahtumat. Riita- ja hakemusasiassa vahinkotapahtuma on sattunut, kun esitetty yksilöity vaatimus on nimenomaisesti kiistetty joko perusteeltaan tai määrältään.

Vakuutusyhtiö on todennut, että J.K. oli esittänyt vaatimuksensa vähemmistöosingon maksamisesta jo yhtiökokouksessa, ei vasta kanteessa. Kysymys olikin siitä, oliko yhtiökokouksen päätöstä pidettävä oikeusturvavakuutusehtojen mukaisena vaatimuksen kiistämisenä vai ei. Vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan asia oli riitautunut jo yhtiökokouksessa. A Oy oli antanut kieltävän vastauksen J.K:n vaatimukseen ja perustellut vaatimuksen kiistämistä sillä, että J.K. oli ollut hallituksen jäsenen ominaisuudessa itse päättämässä, ettei osinkoa jaettu.

Vakuutusehdoissa ei ollut asetettu vaatimuksen esittämiselle tai kiistämiselle muotovaatimuksia. Suullinen vaatimus ja kiistäminen olivat yhtä päteviä kuin kirjallisesti esitetyt. Olennaista oli, että asiassa esitettiin vaatimus, joka kiistettiin. Näin oli yhtiökokouksessa tapahtunut. Oli myös huomattava, että oikeusturvavakuutuksessa lakimiehen kustannukset korvattiin vahinkotapahtumasta lukien. Jos riidan katsottiin syntyneen vasta kanteeseen vastaamisella, vain sen jälkeiset kustannukset olisivat korvattavia. Siksi vakuutusehtoja olikin vakiintuneesti tulkittu siten, että vahinkotapahtuma sattui heti, kun asiassa todettiin ensimmäisen kerran erimielisyys: eli kun vaatimus oli esitetty ja kiistetty.

Tässä tapauksessa asia oli mainituilla perusteilla riitautunut jo yhtiökokouksessa. Koska A Oy:n oikeusturvavakuutus ei ollut tuolloin vielä ollut voimassa vakuutusyhtiössä B, ei oikeusturvaetua myönnetty. Jos vastoin vakuutusyhtiön käsitystä katsottaisiin, ettei asia ollut riitautunut yhtiökokouksessa, oli kuitenkin mahdollista, että riita oli syntynyt jossain vaiheessa osapuolten kirjeenvaihdossa ennen kanteeseen vastaamista.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

A Oy on hakenut oikeusturvaetua osakkeenomistajansa J.K:n kanssa osingon jakamisesta syntyneeseen riitaan sekä vakuutusyhtiöltä A että vakuutusyhtiöltä B. Asiassa on kysymys siitä, kumman vakuutusyhtiön vastuuaikana vakuutustapahtuma eli riidan syntyminen on tapahtunut. Lisäksi asiassa on kyse siitä, onko A Oy:n vakuutusyhtiö A:lle osoittama korvaushakemus hylättävä vanhentuneena.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutussopimuslain 73 §:n (14.5.2010/426) 1 momentin mukaan vakuutussopimukseen perustuva korvausvaatimus on esitettävä vakuutuksenantajalle vuoden kuluessa siitä, kun korvauksen hakija on saanut tietää vakuutuksen voimassaolosta, vakuutustapahtumasta ja vakuutustapahtumasta aiheutuneesta vahinkoseuraamuksesta. Korvausvaatimus on joka tapauksessa esitettävä kymmenen vuoden kuluessa vakuutustapahtumasta tai, jos vakuutus on otettu henkilövahingon tai vahingonkorvausvelvollisuuden varalta, vahinkoseuraamuksen aiheutumisesta. Korvausvaatimuksen esittämiseen rinnastetaan ilmoituksen tekeminen vakuutustapahtumasta.

Sanotun lain 73 §:n 2 momentin mukaan, jos korvausvaatimusta ei esitetä 1 momentissa säädetyssä ajassa, korvauksen hakija menettää oikeutensa korvaukseen.

Vakuutusyhtiö A:n vakuutusehdot

A Oy:llä vakuutusyhtiössä A voimassa olleeseen oikeusturvavakuutukseen sovellettavien 1.1.2016 alkaen voimassa olleiden vakuutusehtojen kohdan 1 mukaan vakuutuksen tarkoituksena on korvata vakuutetun välttämättömät ja kohtuulliset asianajo- ja oikeudenkäyntikulut, jotka ovat aiheutuneet lakimiesavun käyttämisestä riita-, rikos- ja hakemusasioissa kohdassa 4 tarkoitetuissa vakuutustapahtumissa.

Vakuutusehtojen kohdan 4.1 mukaan vakuutuksesta korvattava vakuutustapahtuma on riita- ja hakemusasiassa riidan syntyminen. Riita on syntynyt, kun perusteeltaan ja määrältään yksilöity vaatimus on todisteellisesti ja yksilöidysti kiistetty perusteen tai määrän osalta.
Vakuutuksesta korvataan vakuutuksen voimassaoloaikana sattuneet vakuutustapahtumat. …

Vakuutukseen sovellettavien 1.1.2011 alkaen voimassa olleiden yleisten sopimusehtojen kohdan 10.2 mukaan vakuutuskorvausta on haettava vakuutusyhtiöltä vuoden kuluessa siitä, kun korvauksen hakija sai tietää vakuutuksen voimassaolosta, vakuutustapahtumasta ja vakuutustapahtumasta aiheutuneesta vahinkoseuraamuksesta. Korvausvaatimus on joka tapauksessa esitettävä 10 vuoden kuluessa vakuutustapahtumasta tai jos vakuutus on otettu vahingonkorvausvelvollisuuden varalta, vahinkoseuraamuksen                                          aiheutumisesta. Korvausvaatimuksen esittämiseen rinnastetaan ilmoituksen tekeminen vakuutustapahtumasta. Jos korvausvaatimusta ei esitetä tässä ajassa, korvauksen hakija menettää oikeutensa korvaukseen.

Vakuutusyhtiö B:n vakuutusehdot

A Oy:llä vakuutusyhtiössä B voimassa olleeseen oikeusturvavakuutukseen sovellettavien 1.12.2017 päivättyjen vakuutusehtojen kohdan 5.1.1 mukaan vakuutuksen tarkoituksena on korvata vakuutetun välttämättömät ja kohtuulliset asianajo- ja oikeudenkäyntikulut, jotka ovat aiheutuneet lakimiesavun käyttämisestä riita-, rikos ja hakemusasioissa. Vakuutus koskee vakuutuskirjassa mainittua toimintaa. Vakuutettu voi käyttää vakuutusta asioissa, jotka voidaan välittömästi saattaa käräjäoikeuden tutkittavaksi taikka vastaavien ulkomaisten tuomioistuinten tutkittavaksi vakuutuskirjassa mainituissa maissa.

Vakuutusehtojen kohdan 5.1.2 mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutuksen voimassaoloaikana sattuneet vahinkotapahtumat. Riita- ja hakemusasiassa vahinkotapahtuma on sattunut, kun esitetty yksilöity vaatimus on nimenomaisesti kiistetty joko perusteeltaan tai määrältään.

Asian arviointi

1) Kysymys vakuutustapahtuman ajankohdasta

Lautakunta toteaa, että molemmat vakuutusyhtiöt ovat määritelleet oikeusturvavakuutustensa vakuutusehdoissa riita-asioiden vakuutustapahtuman oleellisilta osiltaan yhtenevästi. Riita-asiassa vakuutustapahtuma on sattunut, kun vakuutuksenottaja voi osoittaa, että asian osapuoli on esittänyt yksilöidyn vaatimuksen, jonka vastapuoli on todistetusti kiistänyt joko perusteeltaan tai määrältään. Vakuutusyhtiöt ovat kuitenkin vakuutusehtoja soveltaessaan arvioineet puheena olevan riita-asian vaiheiden merkityksen eri tavoin, mikä on johtanut siihen, ettei kumpikaan ole katsonut sinänsä selvästi vakuutusehtojen mukaisen vakuutustapahtuman kuuluneen A Oy:llä voimassa olleiden vakuutusten piiriin.

A Oy:n riita-asia on koskenut yhtiön osakkeenomistaja J.K:n oikeutta vähemmistöosinkoon. Osakeyhtiölain 13 luvun 7 §:n 1 momentin mukaan vähemmistöosinkoa koskeva osakkeenomistajan vaatimus on tullut esittää varsinaisessa yhtiökokouksessa. Vaatimuksen johdosta yhtiökokouksen on päätettävä osingon jakamisesta. Tässä tapauksessa A Oy:n yhtiökokous on osakeyhtiön asianomaisena päättävänä elimenä 27.10.2017 hylännyt J.K:n osingonjakoa koskeneen vaatimuksen. Kyseisellä päätöksellään A Oy on siten oikeusturvavakuutusehdoissa edellytetyin tavoin kiistänyt J.K:n sille esittämän vaatimuksen. Tämän vuoksi Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutusehtojen mukainen vakuutustapahtuma asiassa on sattunut 27.10.2017 eikä vasta myöhemmin, kun J.K. oli päättänyt vaatimuksensa kiistämisen johdosta nostaa moitekanteen mainitusta yhtiökokouksen päätöksestä sille lain mukaan varatussa järjestyksessä. Näin ollen korvattava vakuutustapahtuma asiassa on sattunut vakuutusyhtiö A:n oikeusturvavakuutuksen voimassa ollessa.

2) A Oy:n vakuutusyhtiö A:lle esittämän korvausvaatimuksen vanhentuminen

Vakuutusyhtiö A on lautakunnalle toimittamassaan vastineessa kiistänyt korvausvastuunsa myös sillä perusteella, että se on katsonut A Oy:n 29.5.2019 esittämän korvausvaatimuksen vanhentuneeksi.

Vakuutussopimuslain 73 §:n mukaan vakuutussopimukseen perustuva korvausvaatimus on esitettävä vakuutuksenantajalle vuoden kuluessa siitä, kun korvauksen hakija on saanut tietää vakuutuksen voimassaolosta, vakuutustapahtumasta ja vakuutustapahtumasta aiheutuneesta vahinkoseuraamuksesta. Käsiteltävän asian ratkaisemisen kannalta keskeinen kysymys on se, milloin A Oy:n on katsottava saaneen tietää vakuutusyhtiössä A voimassa olleen oikeusturvavakuutuksensa piiriin kuuluneesta vakuutustapahtumasta ja siitä aiheutuneesta vahinkoseuraamuksesta.

Vakuutuslautakunta katsoo ensiksikin, että A Oy:n oli pitänyt olla selvillä itse ottamiensa vakuutusten voimassaoloajoista. Osakkeenomistaja J.K:n vähemmistöosinkoa koskeneesta vaatimuksesta ja sen kiistämisestä A Oy oli tiennyt 27.10.2017 pidetystä varsinaisesta yhtiökokouksesta lähtien.

Oikeusturvavakuutusta koskevassa ratkaisukäytännössään lautakunta on katsonut, että vakuutussopimuslain 73 §:n mukainen vakuutustapahtuman aiheuttaman vahinkoseuraamuksen syntyminen eli mahdollisesti vakuutuksen piiriin kuuluvien asianajokustannusten aiheutuminen on puolestaan ilmeistä silloin, kun vakuutettu joutuu kääntymään riita-asian vuoksi asianajajan tai muun lakimiehen puoleen. Lautakunta on edelleen katsonut, ettei vakuutussopimuslain 73 §:ää ole perusteltua tulkita niin, että korvausvaatimuksen esittämiselle varattu määräaika kytkettäisiin esimerkiksi siihen sattumanvaraiseen seikkaan, tulisiko vakuutettu mahdollisesti saamaan mainitusta jo tietoonsa tulleesta vahingosta lopulta korvauksen riidan vastapuolelta vai ei, tai siihen, milloin riitaa koskeva asianajolasku on päivätty. 

Selostamistaan syistä ja käsiteltävässä asiassa käytettävissään olevan asiakirjaselvityksen perusteella Vakuutuslautakunta katsoo, että A Oy oli saanut tietää vakuutusyhtiössä A voimassa olleen vakuutuksensa piiriin kuuluneiden asianajokustannusten syntymisestä viimeistään kääntyessään asianajajan puoleen vastauksen antamiseksi J.K:n käräjäoikeudessa 25.1.2018 vireille tulleeseen moitekanteeseen. Kyseinen vastaus käräjäoikeudelle on päivätty 20.3.2018. Näin ollen A Oy:n vakuutusyhtiö A:lle 29.5.2019 esittämä korvausvaatimus on tehty vasta vakuutussopimuslain 73 §:n 1 momentissa säädetyn määräajan jälkeen, joten A Oy:n korvausvaatimus on saman pykälän 2 momentin nojalla vanhentunut.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiö B:n korvauspäätöstä asianmukaisena.

Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutustapahtuma asiassa on sattunut vakuutusyhtiö A:n myöntämän oikeusturvavakuutuksen voimassaoloaikana.
Koska A Oy:n vakuutusyhtiö A:lle esittämä korvausvaatimus on kuitenkin lautakunnan edellä lausumilla perusteilla vanhentunut, lautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiö A:n korvausratkaisun lopputulokseen.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Raulos
Sihteeri Isokoski

Jäsenet:
Jaakkola
Makkula
Sarpakunnas