Tapahtumatiedot
Kerrostalon (rv. 1972) huoneiston C7 kylpyhuoneen lattialämmityspiirin kupariputki oli syöpynyt putkikotelon sisällä ja aiheuttanut vuotovahingon. Vahinko oli havaittu 6.5.2018.
Kyseessä on ollut vuonna 1972 asennettu ns. peltikasettikylpyhuone, jonka lattia oli vuonna 1996 saneerattu. Kylpyhuoneen seinät olivat vahinkoajankohtana olleet muutoin alkuperäiset, mutta ne oli 1996 laatoitettu suihkun alueella.
Vakuutusyhtiö oli korvannut kylpyhuoneen lattian purkamisen, kuivauksen, desinfioinnin ja jälleenrakennuksen aiheuttamista kustannuksista 3.000 euroa. Seinien korjauskustannusten osalta oli korvattu 300 euroa pakottavista viranomaismääräyksistä aiheutuvia lisäkustannuksia koskevan vakuutusehdon 5.9 perusteella.
Asiakkaan valitus
Taloyhtiö pyytää Vakuutuslautakunnalta lausuntoa siitä, kuuluvatko seinien korjauskulut suoranaisen esinevahingon piiriin.
Peltikylpyhuone on ollut aikansa ratkaisu ja toiminut myös vedeneristeenä. Vakuutuslautakunnan ratkaisun VKL 296/16 mukaan yli 10 vuotta vanhalle vedeneristeelle ei voi tehdä osakorjausta, koska se voisi aiheuttaa vedeneristyksen epäjatkuvuustilan, mikä muodostaisi riskin uudelle vuotovahingolle. Kylpyhuoneen seinien vedeneriste ja pinnoitteet on pitänyt uusia vedeneristeen yhtenäisyyden säilyttämiseksi, koska paikkakorjaus ei ole rakenteen iän vuoksi mahdollinen. Seiniä ei voi myöskään peruskorjaukseen vedoten rajata korvauksen ulkopuolelle, koska kylpyhuone on ollut kosteusteknisesti toimiva, eikä putkivuodon lisäksi ole ollut viitteitä muista vuodoista.
Taloyhtiö viittaa siihen, että puurakenteet olivat kartoitusraportin mukaan ”silmin havaiten märkiä” putkikotelon puolella. Tällä perusteella taloyhtiö katsoo, että jo raportin perusteella vaurioita on ollut myös seinässä, kun esimerkiksi seinäviemärin päällä oleva vaakapuu oli selvästi märkä.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö pyytää, ettei Vakuutuslautakunta suosita muutosta korvauspäätökseen.
Vakuutusyhtiö on korvauspäätöksessään 23.5.2018 selvästi todennut, että vahinko korvataan ainoastaan vahinkoa edeltävään tasoon. Päätöksessä ei ole tarkasti yksilöity, mitä kaikkia kuluja vakuutuksesta korvataan.
Vakuutuksesta korvataan vain suoranainen omaisuusvahinko. Lattian korjauskustannukset ovat aiheutuneet suoranaisen omaisuusvahingon korjaamisesta. Vakuutusyhtiö myöntää, että seinän sisällä ollut runkopuu on ollut märkä ehkä noin 30 cm matkalta. Puu on kuitenkin kastunut puhtaasta vedestä ja se on ollut sellaisessa kohdassa, että sen vaihtaminen on hankalaa. Puuta ei tällaisessa tapauksessa yleensä vaihdeta, vaan desinfiointi on riittävä toimenpide. Asiakas ei ole esittänyt selvitystä siitä, että kastunut runkopuu olisi vaihdettu. Korvaushakemuksessa on vakuutusyhtiön käsityksen mukaan kysymys lähinnä seinien vedeneristyksestä ja laatoituksesta. Kyse ei ole suoranaisen omaisuusvahingon korjaamisesta.
Vakuutusyhtiö katsoo, etteivät viranomaismääräykset tai maankäyttö- ja rakennuslaki edellytä koko huoneen tai rakennuksen korjaamista viranomaismääräysten mukaiseksi, jos yksi osa vaurioituu. Rakennusmääräykset eivät myöskään edellytä vedeneristyksen tekemistä saumattomasti vaan erilaisia eristyksiä voidaan liittää toisiinsa. Maankäyttö- ja rakennuslain 117 §:n esitöissä todetaan, että rakennusmääräyksiä voidaan korjausrakentamisen yhteydessä soveltaa joustavasti. Eräänlaisena alarajana on kuitenkin se, että muutoksen vuoksi rakennuksen käyttäjien turvallisuus ei saa vaarantua tai heidän terveydelliset olonsa heikentyä. Tämän mukaisesti Vakuutuslautakunta onkin katsonut, ettei vedeneristyksen asentamisesta aiheutunutta vahinkoa tarvitse korvata, jos kohteessa ei ole ennen vahinkoa ollut yhtenäistä vedeneristystä.
Vakuutusyhtiö katsoo, ettei kylpyhuoneessa ole ainakaan vuonna 1996 tehdyn saneerauksen jälkeen ollut yhtenäistä vedeneristystä, vaan lattiassa on ollut kosteussively ja seinissä muovipinnoitettu pelti. Pesuhuoneessa ei ole ollut nykystandardien mukaista vedeneristystä. Vedeneristyksen asentaminen pelkästään lattiaan ei vaaranna rakennuksen käyttäjien turvallisuutta tai heikennä heidän terveydellisiä olojaan entiseen verrattuna. Seinien korjauskuluja ei tule korvata vakuutuksesta. Tästä huolimatta vakuutusyhtiö on asiakasystävällisesti maksanut 300 euron korvauksen seinien vedeneristyksestä.
Vakuutusehtojen kohdassa 10 todetaan, että perusparannustöistä aiheutuneet kulut eivät sisälly vahingon määrään. Nyt kyse on nimenomaan perusparannuksesta, kun noin 45 vuotta vanhat seinät on päivitetty nykyaikaisiksi ja samalla myös esimerkiksi kalusteet ja sähköt on uusittu. Vakuutusta ei ole tarkoitettu tällaisten tasonparannustöiden rahoittamiseen. Seinien osalta korvaus tulee evätä myös tällä perusteella.
Selvitykset
Vakuutuslautakunnan käytettävissä on ollut
- LP-V Oy:n 21.5.2018 päivätty tarkastusraportti 7.5.2018 tehdystä vahinkokartoituksesta ja 5.7.2018, 30.7.2018 sekä 17.8.2018 tehdyistä lisätutkimuksista ja mittauksista.
- Rakennustietosäätiö RTS 2008, Ohjetiedosto, RT-18-10922, sivu 11-12, rakenteiden keskimääräisestä teknisestä käyttöiästä.
- Selvityksiä haetuista korvauksista ja laskuja korjauksiin liittyvistä kustannuksista.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Asiassa on kysymys siitä, onko vakuutusyhtiöllä vakuutussopimukseen perustuva velvollisuus maksaa korvausta myös kylpyhuoneen seinien korjauskustannuksista.
Asiassa ei ole kiistaa siitä, onko kyse Vuoto ja LVI -turvasta korvattavasta vahingosta. Osapuolet ovat myös yhtä mieltä siitä, että rikkoutumisvahingossa tehdään 100 prosentin ja vuotovahingossa 60 prosentin ikävähennys.
Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot
Maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 117 §:n 2, 4 ja 5 momenteissa on rakentamiselle asetettu seuraavia yleisiä vaatimuksia:
- 2 momentin mukaan rakennuksen muutos- ja korjaustyöt tehtävä siten, että rakennus täyttää siihen yleisesti ennakoitavissa oleva kuormitus ja rakennuksen käyttötarkoitus huomioon ottaen 117 a–117 g §:ssä tarkoitetut olennaiset tekniset vaatimukset. (958/2012)
- 4 momentin mukaan korjaus- ja muutostyössä tulee ottaa huomioon rakennuksen ominaisuudet ja erityispiirteet sekä rakennuksen soveltuvuus aiottuun käyttöön. Muutosten johdosta rakennuksen käyttäjien turvallisuus ei saa vaarantua eivätkä heidän terveydelliset olonsa heikentyä.
- 5 momentin mukaan rakentamisessa tulee lisäksi muutoinkin noudattaa hyvää rakennustapaa.
Maankäyttö- ja rakennuslain 117 c §:n (Terveellisyys) mukaan rakennuksesta ei saa aiheutua terveyden vaarantumista (muun muassa) veden tai jäteveden tai jätteen puutteellisen käsittelyn taikka rakennuksen osien ja rakenteiden kosteuden vuoksi.
Rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta (782/2017, voimassa 1.1.2018 alkaen) annetun sisäministeriön asetuksen 28 § sisältää (muun muassa) seuraavia määräyksiä märkätilojen vedeneristyksestä ja rakenteista:
- 2 momentti: Märkätilan vedeneristyksen on muodostettava kokonaisuus, joka on tiivis kaikilta vedeneristetyiltä pinnoiltaan sekä niiden saumoista, läpivienneistä ja liittymistä. Märkätilojen vedeneristyksenä toimivan lattiapäällysteen tai lattiapäällysteen alla olevan vedeneristyksen on liityttävä vedenpitävästi seinän vedeneristykseen.
- 3 momentti: Märkätilan rakenteiden on oltava niin jäykkiä, että lämpö- ja kosteusliikkeet eivät vaurioita märkätilan vedeneristystä tai pintarakenteita. Jos märkätilan rakenteissa ei erityisestä syystä käytetä vedeneristystä, on rakennussuunnittelijan ja erityissuunnittelijan tehtäviensä mukaisesti osoitettava suunnitelmissa, että vedeneristyksen puuttuminen ei vaaranna maankäyttö- ja rakennuslain 117 c §:n mukaisten olennaisten teknisten vaatimusten täyttymistä.
Asuinrakennusten vakuutusehtojen
- kohdan 5 mukaan vakuutuskirjassa mainittu vakuutusturva korvaa vakuutetulle omaisuudelle äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta aiheutuneen suoranaisen omaisuusvahingon [seuraavassa esitetyllä tavalla]
- kohdan 5.3 mukaan korvattavia vahinkoja ovat (muun muassa) vuotovahinko, jonka syynä on rakennuksen toimintaa palvelevan lämpö-, vesi- tai ilmastointitekniikan rikkoutuminen. Vuotovahingolla tarkoitetaan vahinkoa, joka aiheutuu nesteen, kaasun tai höyryn virtaamisesta rakennuksen kiinteästä LVI-putkistosta tai – laitteesta.
- kohdan 5.9 mukaan suoranaisen omaisuusvahingon lisäksi korvataan rakentamista koskevista pakottavista viranomaismääräyksistä aiheutuvat kohtuulliset lisäkustannukset, kuitenkin enintään 10 prosenttia vahingon määrästä. Lisäkustannuksia korvataan ainoastaan niiden tilojen, rakennusosien ja rakennuksen toimintaa palvelevien LVIS-järjestelmien ja koneiden osalta, joihin vahinko on kohdistunut.
Vahingon määrän arviointia ja korvaamista koskevan vakuutusehtojen kohdan 10 mukaan vahingon määrä on korjauskustannukset, jos vahingoittunut omaisuus voidaan korjata. Märkätilan vedeneristys korvataan vain sen huonetilan osalta, johon vahinko on kohdistunut. Vahingon määrään eivät sisälly muutos- tai perusparannustöistä aiheutuneet kulut.
Asian arviointi
Vakuutuslautakunta toteaa, että keskeinen asiassa ratkaistava kysymys liittyy siihen, ovatko 1972 rakennetussa talossa olevan ns. peltikasettikylpyhuoneen seinien korjaamisesta aiheutuneet kustannukset vakuutuksesta korvattavaa suoranaista omaisuusvahinkoa.
Asiakas on katsonut, että kylpyhuoneen vedeneriste pinnoitteineen on pitänyt uusia vedeneristeen yhtenäisyyden säilyttämiseksi, koska paikkakorjaus ei ole rakenteen iän vuoksi ollut mahdollinen. Asiakas on viitannut Vakuutuslautakunnan lausuntoon VKL 296/16, jonka mukaan yli 10 vuotta vanhalle vedeneristeelle ei voinut tehdä osakorjausta, koska se olisi voinut aiheuttaa vedeneristyksen epäjatkuvuustilan.
Vakuutusyhtiö on ilmoittanut maksetun korvauksen kattavan vuodosta aiheutuneet vahingon kartoitus- ja rakenteiden purku-, kuivaus- ja desinfiointikustannukset sekä lattian jälleenrakentamisesta aiheutuneet kustannukset. Vakuutusyhtiö on korostanut sitä, että kylpyhuoneessa tehdyt varsin laajat tasonparannus- ja muutostyöt eivät voi tulla vakuutuksesta korvattaviksi. Kylpyhuoneessa ei ole ollut yhtenäistä vedeneristystä vuonna 1996 tehtyjen korjausten jälkeen, vaan lattiassa on ollut kosteussively ja seinissä muovipinnoitettu pelti. Vakuutusyhtiö on myös katsonut, etteivät lainsäädäntö tai viranomaismääräykset edellytä koko kylpyhuoneen korjaamista, jos rakennuksen käyttäjien turvallisuus tai heidän terveydelliset olonsa eivät heikenny korjausten vuoksi.
Vakuutuslautakunta toteaa, että asiakkaan viittaamassa tapauksessa on rakenteissa ennen vahinkoa ollut nykymääräysten mukainen vedeneriste. Nyt käsiteltävässä tapauksessa on kuitenkin kyse kylpyhuoneesta, jonka vedeneristys ei ole vastannut nykymääräysten mukaista vedeneristystä, minkä vuoksi asiakkaan viittaamaa ratkaisu ei sovellu tähän asiaan.
Vakuutusyhtiö on arvioinut lattian rakenteiden purkamisesta, kuivattamisesta ja jälleenrakentamisesta aiheutuneen 3.000 euron suuruiset kustannukset. Tämän määrän perusteella vakuutusyhtiö on laskenut korvauksen suuruuden. Asiakas on katsonut, että lattia on kastunut laajemmalta alueelta kuin vain vakuutusyhtiön tarkoittamalta pieneltä alalta. Asiakas, jolla on näyttövelvollisuus vahingon määrästä, ei ole kuitenkaan esittänyt selvitystä siitä, että lattian korjaamisesta aiheutunut vahinko on ollut suurempi kuin vakuutusyhtiön arvioimat 3.000 euron suuruiset korjauskustannukset.
Asiakas on viitannut siihen, että vahinkokartoituksessa oli todettu seinärakenteessa olevien puuosien, kuten esimerkiksi seinäviemärin yläpuolella olevan vaakapuun, olleen märkiä. Vakuutusyhtiö on katsonut, että runkopuu oli kastunut vedestä vain noin 30 cm matkalta, ja että se oli kuivattamalla saatu vahinkoa edeltäneeseen kuntoon. Asiakas ei ole esittänyt selvitystä siitä, että seinän alaosan puurakenteita olisi kuivaamisen jälkeen tarvinnut uusia tai että kaikkien seinien rakenteiden uusiminen olisi johtunut tässä tarkoitetun vaakapuun kastumisen vuoksi.
Esittämänsä seikat huomioon ottaen Vakuutuslautakunta katsoo, ettei seinärakenteille ole osoitettu vuotovahingon seurauksena aiheutuneen kuivattamisen lisäksi muuta suoranaista omaisuusvahinkoa, tai että seinät olisi vuotovahingon johdosta pitänyt uusia kauttaaltaan.
Vakuutusyhtiö on katsonut, että seinien kunnostamisesta syntyneet kustannukset ovat sellaisia muutos- tai perusparannustöistä aiheutuneita kuluja, jotka vakuutusehtojen kohdan 10 mukaan eivät sisälly korvattavan vahingon määrään. Viranomaisten rakentamista koskevista pakottavista määräyksistä johtuvia lisäkustannuksia koskevan ehdon perusteella vakuutusyhtiö on kuitenkin korvannut seinien vedeneristyksestä aiheutuneina kustannuksina 10 % vahingon määrästä, eli 300 euroa.
Vakuutuslautakunta on ratkaisukäytännössään katsonut, että jos rakennusaikainen vedeneristys korvataan voimassa olevien määräysten mukaisella vedeneristyksellä, kyse ei ole rakenteiden laatutason kohottamisesta (esimerkiksi VKL 722/04). Eräässä toisessa ratkaisussa (VKL 785/03) Vakuutuslautakunta on katsonut, että vakuutuskorvauksen ulkopuolelle jäävää parannustyötä oli nykystandardien mukaisen vedeneristyksen asentaminen pesutiloihin, joissa ei ilmeisesti ollut lainkaan vesieristystä.
Vakuutuslautakunta katsoo, että peltikasettikylpyhuoneen seinien uusiminen on parantanut kylpyhuoneen kosteusteknistä toimivuutta. Vuotovahingon korjaaminen desinfioimalla ja kuivattamalla kastuneet rakenteet sekä uusimalla lattiarakenne ei vaaranna rakennuksen käyttäjien turvallisuutta eivätkä heidän terveydelliset olonsa heikkene. Vakuutusyhtiö on korvannut lattian korjauskustannukset ja maksanut vakuutusehtojen mukaan määräytyvän korvauksen seinien vedeneristyksen asentamisesta. Vakuutuslautakunta katsoo seinien korjauskustannusten olevan muilta osin sellaisia muutos- ja perusparannustöistä aiheutuneita kustannuksia, joiden ei vakuutusehtojen kohdan 10 mukaan katsota kuuluvan vahingon määrään.
Lopputulos
Vakuutuslautakunta ei suosita lisäkorvausta, koska se katsoo vakuutusyhtiön maksaneen vuotovahingosta vakuutusehtojen mukaisen korvauksen.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeri Pellikka
Jäsenet:
Maso
Vuori
Vyyryläinen
Yrttiaho