Tapahtumatiedot

Asiakas oli myynyt entisen puolisonsa B:n kanssa kiinteistön 28.7.2017 päivätyllä kauppakirjalla. Ostajat olivat vaatineet kaupan purkua tai hinnanalennusta ja vahingonkorvausta 9.10.2017 päivätyllä kirjelmällä. Ostajat olivat teettäneet kaupan kohteessa sisäilmatutkimuksen, ja heidän käsityksensä mukaan talossa oli rakenteista johtuva terveyshaitta, koska rakennuksen sisäilman mikrobipitoisuudet ylittivät asumisterveysasetuksen mukaisen toimenpiderajan. Ostajat ovat ilmoittaneet, että reklamaation tarkoituksena oli avata kes­kustelu siitä, voitaisiinko kauppa purkaa yhteisymmärryksessä.  Ostajat ovat ilmoittaneet, että jos myyjät eivät suostu kaupan purkuun, ostajat tulevat hankkimaan lisää rakennusteknisiä tutkimuksia, mikä lisäisi huomattavasti myyjiltä vaadittavia kustannuksia.

B oli soittanut vakuutusyhtiöön 16.10.2017 ja kertonut kiinteistökauppaa koskevista vaatimuksista.  Vakuutusyhtiön edustaja oli kertonut, että oikeusturvaedun myöntäminen edellyttää kirjallisen oikeusturvahakemuksen laatimista ja sitä, että vastapuolen vaatimukset oli kiistetty. B:lle oli kerrottu, että vaatimusten kiistopäivää on pidettävä vakuutustapahtuman syntymishetkenä. B, että vakuutusyhtiön edustajan antamat tiedot selvensivät asiaa, ja hän palaisi asiaan myöhemmin.

Asiakas ja B olivat 23.10.2017 päivätyssä kirjelmässä kiistäneet ostajien vaatimukset ja vaativat, että ostajat korvaavat myyjien oikeudenkäyntikulut viivästyskorkoineen.

Asiakas on hakenut korvausta riitaan oikeusturvavakuutuksestaan kirjallisella oikeusturvailmoituksella 22.11.2018. Vakuutusyhtiö on antanut asiakkaalle korvauspäätöksen 30.11.2018. Vakuutusyhtiö on todennut korvauspäätöksessä, että yleisten sopimusehtojen ja vakuutussopimuslain 73 §:n mukaan korvausta tulisi hakea vakuutusyhtiöltä vuoden kuluessa siitä, kun korvauksen hakija sai tietää vakuutuksen voimassaolosta, vakuutustapahtumasta ja vakuutustapahtumasta aiheutuneesta vahinkoseuraamuksesta.

Vakuutusyhtiö katsoo, että vakuutustapahtuma on syntynyt 23.10.2017, kun ostajien vaatimukset oli kiistetty asiamiehen välityksellä. Tällöin asiakas on saanut tiedon vakuutustapahtumasta, vakuutuksen voimassaolosta ja vakuutustapahtumasta aiheutuneesta vahinkoseuraamuksesta. Näin ollen vahinkoilmoitus olisi tullut tehdä viimeistään 23.10.2018, ja oikeus korvaukseen on menetetty, kun kirjallinen vahinkoilmoitus saapui vakuutusyhtiöön vasta 22.11.2018.

Asiakkaan valitus

Asiakas on vaatinut, että vakuutusyhtiö myöntäisi oikeusturvaedun riitaan. Vakuutussopimuslain 73 §:n mukaan korvausvaatimuksen esittämiseen rinnastetaan ilmoituksen tekeminen vakuutustapahtumasta. Muutoin vakuutussopimuslaissa tai sitä koskevassa hallituksen esityksessä ei ole asetettu korvausvaatimukselle sisällöllisiä vaatimuksia. Vakuutuslautakunta on todennut ratkaisusuosituksessaan VKL 434/06, että ilmoitukseksi vakuutustapahtumasta on riittänyt yhteydenotto viestillä vakuutusyhtiöön, kun viestistä on ilmennyt vakuutuksenottaja, vakuutusyhtiö ja vakuutus, jonka perusteella korvausta haetaan sekä vahinko pääpiirteissään. Oikeuskirjallisuudessa (Jaana Norio-Timonen, Vakuutuskorvaukset ja vanhentuminen, Lakimies 4/2011, s. 635) on myös todettu, että suullinen vahinkoilmoitus on pätevä, koska laissa ei edellytetä kirjallista muotoa. Edelleen vakuutukseen sovellettavien oikeusturvavakuutuksen ehtojen kohdan 6 (Toimenpiteet vakuutustapahtuman satuttua) mukaan, jos vakuutettu haluaa käyttää vakuutusta, hänen on ilmoitettava siitä vakuutusyhtiölle etukäteen ennen asianajo- ja oikeudenkäyntikulujen syntymistä.

B on ollut puhelimitse yhteydessä vakuutusyhtiöön 16.10.2017. Puhelun yhteydessä hän on nimenomaisesti tiedustellut, onko oikeusturvavakuutus käytettävissä nyt kyseisessä kiinteistökauppariidasta aiheutuvissa kuluissa. Puhelun yhteydessä B on myös kertonut, että vakuutus on ollut aiemmin asiakkaan nimissä. Kyseinen yhteydenotto on kirjattu vakuutusyhtiön järjestelmiin, ja siten vakuutusyhtiö on tällä ilmoituksella ollut tietoinen tapahtuneesta. Puhelimessa tehdyssä ilmoituksessa on käynyt selväksi vakuutuksenottaja, vakuutusyhtiö, vakuutus, jonka perusteella korvausta haetaan sekä pääpiirteittäin vahinko eli kiinteistönkauppariita. Koska nyt puheena olevan oikeusturvavakuutuksen ehtojen mukaan vahinkoilmoitukselta ei edellytetä kirjallista muotoa, on asiakkaan yhteydenotto ollut riittävä ilmoitukseksi vakuutustapahtumasta. Siten vakuutusyhtiölle on ilmoitettu vakuutustapahtumasta asianmukaisesti jo 16.10.2017.

Jos asiassa katsottaisiin, että edellä esitetty suullinen ilmoitus ei olisi riittävä oikeusturvailmoitukseksi, on asia riitautunut joka tapauksessa lain ja sovellettavien oikeusturvavakuutusehtojen mukaisesti vasta aikaisintaan 18.9.2018 päivätyllä kirjeellä, jolla sekä perusteen että määrän osalta yksilöity vaatimus on kiistetty. Siten oikeusturvailmoitus olisi tullut tehdä viimeistään 18.9.2019 mennessä.

9.10.2017 päivätyssä reklamaatiossa ei ollut yksilöity vaatimuksen perustetta sekä määrää. Ostajat ovat toimittaneet vasta 15.5.2018 reklamaation täydennyksen, johon myyjät ovat vastanneet 15.6.2018 päivätyllä kirjeellä. Ostajat ovat toimittaneet vasta 23.8.2018 sähköpostilla sekä perusteen että määrän osalta yksilöidyn vaatimuksen, johon myyjät ovat vastanneet 18.9.2018 päivätyllä kirjeellä kiistäen vaatimukset perusteen sekä määrän osalta. Vakuutussopimuslain 73 §:n mukainen vakuutustapahtuma on syntynyt vasta asian riitauduttua vakuutusehtojen tarkoittamalla tavalla aikaisintaan 18.9.2018, jolloin myyjät ovat kiistäneet perusteen ja määrän osalta yksilöidyn vaatimuksen.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö on todennut vastineessaan, että kiinteistökauppariidoissa on tavallista, että reklamoiva ostaja esittää myyjille euromääräisesti yksilöimättömän vaatimuksen, eli yleensä vaatimuksen kaupan purusta ja hinnanalennuksesta sekä mahdollisesta vahingonkorvauksesta. Tämä on perusteltua asian laadun ja luonteen vuoksi, koska osapuolilla on usein halu laajan oikeudenkäynnin ja selvitys- ja muiden kulujen välttämiseksi selvittää mahdollisen virheen olemassaoloa ja sen korjaamisesta aiheutuvia kustannuksia sovinnollisesti.

Kiinteistökauppariidoissa lopullisen euromääräisesti yksilöidyn vaatimuksen esittäminen saattaa olla mahdollista vasta erittäin laajojen selvittelyjen perusteella. Toisaalta, jos ostaja vaatii pelkästään kaupan purkua, ei euromääräisesti yksilöityä vaatimusta välttämättä koskaan esitetä samalla tavoin kuin hinnanalennusvaatimuksissa.

Oikeusturvaetu myönnetään kuitenkin säännönmukaisesti purkua koskevaan riitaan, kun purkuvaatimus on kiistetty. Kaupanpurkuvaatimusta on pidetty vakuutusehtojen tarkoittamalla tavalla perusteen ja määrän osalta yksilöitynä vaatimuksena. Riita syntyy, kun purkuvaatimus kiistetään. Näin ollen tässä tapauksessa esitettyä kirjallista ostajien asianajajan laatimaa reklamaatiota 9.10.2017 on pidettävä vakuutusehtojen tarkoittamalla tavalla riittävän yksilöitynä vaatimuksena. Vastaavasti myyjän asianajajan tähän reklamaatioon kirjallisesti antamaa perusteltua vastausta 23.10.2017 on pidettävä vakuutusehtojen tarkoittamana kiistona perusteen tai määrän osalta. Oikeusturvahakemuksen liitteeksi ei ole toimitettu muuta selvitystä osapuolten kirjeenvaihdosta tai vaatimuksista ja niihin vastaamisesta, vaikka niitä on ennen oikeusturvailmoituksen lähettämistä ollut jo olemassa. Asiakaskin on mitä ilmeisimmin pitänyt riittävänä osoituksena riidan syntymisestä reklamaatiota ja sen kirjallista kiistoa. Jos korvausvaatimus ei olisi esitetty liian myöhään, myyjille olisi myönnetty oikeusturvaetu reklamaation ja siihen annetun kirjallisen vastauksen perusteella.  Vakuutusehtojen tarkoittama vakuutustapahtuma, eli riita, on tässä tapauksessa syntynyt myyjien reklamaatioon antaman vastauksen 23.10.2017 myötä. Asiassa ei tule tältä osin antaa merkitystä valituksessa mainitulle sähköpostikirjeenvaihdolle.

Vakuutusyhtiö on katsonut, että myyjillä on ollut lainkohdan tarkoittama tieto vakuutuksen voimassaolosta vähintäänkin asiakkaan vakuutusyhtiöön 16.10.2017 soittaman puhelun myötä. Vakuutustapahtuma, eli riita, on ollut tiedossa, kun ostajien vaatimukset on kiistetty 23.10.2017. Vakuutustapahtuman aiheuttama vahinkoseuraamus oikeusturva-asiassa on asianajotoimeksiannosta aiheutuva asianajokulu.

Puhelinyhteydenottoa on pidettävä sisältönsäkin perusteella alustavana tiedusteluna. Puhelusta voi todeta, että siinä on toki puhuttu molemmista myyjistä ja siitä, että kyse on kiinteistökaupasta. Siinä on kuitenkin edellytetty kirjallista tai sähköistä hakemusta liitteineen, joten puhelua ei voi pitää kummankaan myyjän osalta edellä mainittujen vakuutusehtojen ja vakuutussopimuslain 73 §:n tarkoittamana ilmoituksena vakuutustapahtumasta. Mitään vakuutustapahtumaa, eli riitaa, ei tuolla hetkellä ole vielä ollut olemassa, sillä ostajien reklamaatioon ei ollut vastattu. Ilmoitusta vakuutustapahtumasta ei ole voinut tässä vaiheessa tehdä.

Oikeusturva-asia otetaan aina käsittelyyn kirjallisen materiaalin perusteella. Puhelussa on asiakasta kehotettu tekemään kirjallinen hakemus ja toimittamaan tiettyjä asiakirjoja liitteenä, jotta päätös voidaan tehdä. Puhelussa on tuotu esiin, että vasta hakemuksen perusteella voidaan ratkaista, myönnetäänkö oikeusturvaetua vai ei. Puhelussa on vain yleisellä tasolla todettu, että kyseisen kaltaisiin asioihin myönnetään pääsääntöisesti oikeusturvaetu.

Valituksessa on viitattu ratkaisusuositukseen VKL 434/06. Se on koskenut tavarankuljetusvakuutusta ja siinä vakuutustapahtuma eli tavaroiden rikkoutuminen oli tapahtunut jo ennen yhteydenottoa. Lisäksi vakuutussopimuslain 73 § on sittemmin sisällöllisesti muuttunut. Kyseisessä ratkaisusuosituksessa tehdyllä tulkinnalla ei siten ole suoranaista vaikutusta nyt puheena olevan tapauksen tulkintaan.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse sen arvioimisesta, oliko oikeus korvaukseen menetetty vanhentumisen perusteella, ja oliko B:n yhteydenottoa 16.10.2017 pidettävä vakuutussopimuslain 73 §:n mukaisena ilmoituksena vahinkotapahtumasta.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutussopimuslain 69 §:n mukaan korvauksen hakijan on annettava vakuutuksenantajalle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutuksenantajan vastuun selvittämiseksi ja joita häneltä kohtuudella voidaan vaatia ottaen myös huomioon vakuutuksenantajan mahdollisuudet hankkia selvitys.

Vakuutussopimuslain 73 §:n 1 momentin mukaan vakuutussopimukseen perustuva korvausvaatimus on esitettävä vakuutuksenantajalle vuoden kuluessa siitä, kun korvauksen hakija on saanut tietää vakuutuksen voimassaolosta, vakuutustapahtumasta ja vakuutustapahtumasta aiheutuneesta vahinkoseuraamuksesta. Korvausvaatimus on joka tapauksessa esitettävä kymmenen vuoden kuluessa vakuutustapahtumasta tai, jos vakuutus on otettu henkilövahingon tai vahingonkorvausvelvollisuuden varalta, vahinkoseuraamuksen aiheutumisesta. Korvausvaatimuksen esittämiseen rinnastetaan ilmoituksen tekeminen vakuutustapahtumasta.

Vakuutussopimuslain 73 §:n 2 momentin mukaan jos korvausvaatimusta ei esitetä 1 momentissa säädetyssä ajassa, korvauksen hakija menettää oikeutensa korvaukseen.

Nyt kyseessä olevaan vakuutukseen sovellettavien, 1.1.2017 voimaan tulleiden oikeusturvavakuutusehtojen kohdan 4.1 (Vakuutustapahtuman määritelmä) mukaan vakuutuksesta korvattava vakuutustapahtuma on riita- ja hakemusasiassa riidan syntyminen. Riita on syntynyt, kun perusteeltaan ja määrältään yksilöity vaatimus on kiistetty perusteen tai määrän osalta.

Oikeusturvavakuutusehtojen kohdan 6.1 (Toimenpiteet vakuutustapahtuman satuttua) mukaan jos vakuutettua haluaa käyttää vakuutusta, hänen on ilmoitettava siitä vakuutusyhtiölle etukäteen ennen asianajo- ja oikeudenkäyntikulujen syntymistä. Vakuutettu saa ilmoituksen tekemisen jälkeen vakuutusyhtiöltä kirjallisen korvauspäätöksen.

Vakuutukseen sovellettavien, 1.1.2011 voimaan tulleiden yleisten sopimusehtojen kohdan 11.2 (Korvausoikeuden vanhentuminen (VSL 73 §)) mukaan vakuutuskorvausta on haettava vakuutusyhtiöstä vuoden kuluessa siitä, kun korvauksen hakija sai tietää vakuutuksen voimassaolosta, vakuutustapahtumasta ja vakuutustapahtumasta aiheutuneesta vahinkoseuraamuksesta. Korvausvaatimus on joka tapauksessa esitettävä 10 vuoden kuluessa vakuutustapahtumasta tai jos vakuutus on otettu vahingonkorvausvelvollisuuden varalta, vahinkoseuraamuksen aiheutumisesta. Korvausvaatimuksen esittämiseen rinnastetaan ilmoituksen tekeminen vakuutustapahtumasta. Jos korvausvaatimusta ei esitetä tässä ajassa, korvauksen hakija menettää oikeutensa korvaukseen.

Asian arviointi

Asiakas ja hänen entinen puolisonsa olivat 23.10.2017 päivätyssä kirjelmässä kiistäneet ostajien vaatimukset ja vaativat, että ostajat korvaavat myyjien oikeudenkäyntikulut viivästyskorkoineen. Asiakas on hakenut korvausta riitaan oikeusturvavakuutuksestaan kirjallisella oikeusturvailmoituksella 22.11.2018. Asiakas on katsonut, ettei korvausvaatimus ollut vanhentunut, koska B oli ollut ennen asianajan tapaamista ja ostajien vaatimusten kiistämistä yhteydessä vakuutusyhtiöön puhelimitse 16.10.2017 ja tiedustellut asianajokulujen korvattavuudesta alustavasti.

Asiakas ja B omistivat myydyn kiinteistön yhdessä ja heillä on molemmilla oikeusturvavakuutukset samassa vakuutusyhtiössä. Asiakkaalla ja B:llä on myös yhteinen asiamies, joka hoitaa riitaa molempien osalta.

B soitti vakuutusyhtiöön 16.10.2017 ja ilmoitti, että hän oli aikaisemmin vakuutettu asiakkaan vakuutuksella. B on kertonut vakuutusyhtiön edustajalle myyneensä talon asiakkaan kanssa ja ilmoitti, että asiakas ja B tapaavat lakimiehen lähipäivinä. Vakuutusyhtiön edustaja on ilmoittanut, että B:n tulisi tehdä kirjallinen oikeusturvahakemus, kun asia on riitautunut, ja  että hänen tulisi laittaa oikeusturvahakemukseen myös asiakkaan nimi ja henkilöturvatunnus. B on tiedustellut, tulisiko oikeusturvahakemus tehdä asiakkaan nimissä. Vakuutusyhtiön edustaja kertoi B:lle, että molempien myyjien tulisi tehdä omat oikeusturvahakemukset. Vakuutuslautakunta katsoo, että 16.10.2017 käydyn puhelinkeskustelun aikana on tullut riittävällä tavalla ilmi, että B on toiminut myös asiakkaan nimissä. Vakuutuslautakunta katsoo näin ollen, että B:n antama ilmoitus on annettu myös asiakkaan puolesta.

Vakuutussopimuslain 73 §:n 1 momentin mukaan vakuutussopimukseen perustuva korvausvaatimus on esitettävä vakuutuksenantajalle vuoden kuluessa siitä, kun korvauksen hakija on saanut tietää vakuutuksen voimassaolosta, vakuutustapahtumasta ja vakuutustapahtumasta aiheutuneesta vahinkoseuraamuksesta. Korvausvaatimuksen esittämiseen rinnastetaan ilmoituksen tekeminen vakuutustapahtumasta. Vakuutussopimuslain esitöiden (HE 114/1993 s. 69) mukaan rinnastussääntö on otettu momenttiin selvyyden vuoksi, sillä tarkoin yksilöityjen korvausvaatimusten esittäminen saattaa vaatia aikaa vieviä selvityksiä. Jos vahinkoilmoitus on jätetty momentissa säädetyssä määräajassa, vakuutuksenantaja ei voi vedota vanhentumiseen, vaikka täsmennetty korvausvaatimus esitettäisiin myöhemmin.

Vakuutuslautakunta on ratkaisukäytännössään katsonut, että oikeusturvavakuutuksessa vakuutustapahtuman aiheuttaman vahingon eli vakuutuksen piiriin kuuluvien asianajokustannusten syntyminen on ilmeistä silloin, kun vakuutettu joutuu kääntymään riita-asian vuoksi asianajajan tai muun lakimiehen puoleen. Vakuutettu on mainitusta ajankohdasta lukien saanut tietää oikeusturvavakuutuksen korvauspiiriin mahdollisesti kuuluvan vahinkoseuraamuksen syntymisestä. Ellei asia ole vielä tuossa vaiheessa vakuutusehtojen edellyttämin tavoin riitautunut, lain tarkoittaman vahinkoseuraamuksen syntyminen on käsillä viimeistään vastapuolen kiistäessä vakuutetun asiamiehensä avustamana esittämän vaatimuksen.

Vakuutuslautakunta katsoo, että nyt käsillä olevassa tapauksessa asiakkaalla voidaan katsoa olleen tieto vahinkotapahtumasta eli riidan syntymisestä jo 16.10.2017, koska vastapuoli oli esittänyt vaatimuksensa 9.10.2017, ja B oli puhelinkeskustelussa ilmoittanut, että asiasta oli keskusteltu alustavasti lakimiehen kanssa. Yleisen elämänkokemuksen mukaan asuntokauppariidoissa vaatimusten kiistäminen tehdään usein vasta sen jälkeen, kun myyjäosapuoli on saanut oikeudellista neuvontaa asiassa. Nyt puheena olevan oikeusturvavakuutuksen ehdoissa on edellytetty, että asiakas ilmoittaa vakuutusyhtiölle etukäteen ennen asianajo- ja oikeudenkäyntikulujen syntymistä, että hän haluaa käyttää oikeusturvavakuutusta. Vakuutuslautakunta pitää edellä mainittu ehtokohta huomioiden ongelmallisena vakuutusyhtiön näkemystä siitä, että asiakkaan olisi ollut mahdollista tehdä vahinkoilmoitus ja saada sen vakuutussopimuslain 73 §:n mukaiset oikeusvaikutukset tässä tapauksessa vasta riidan syntymisen eli vaatimusten kiistämisen jälkeen.

Vakuutuslautakunta katsoo, että B:n ilmoitusta tulevasta kiinteistökauppariidasta voidaan pitää vakuutussopimuslain 73 §:n mukaisena ilmoituksena vakuutustapahtumasta. Vakuutussopimuslain 73 §:ssä ei edellytetä, että vahinkoilmoitus tulisi tehdä kirjallisesti, eikä laissa tai sen esitöissä vahinkoilmoitukselle tai korvausvaatimukselle ole asetettu muitakaan muodollisia tai sisällöllisiä vaatimuksia. Näin ollen korvausvaatimuksen vanhentumista arvioitaessa ei ole annettava merkitystä sille seikalle, että vakuutusyhtiön edustaja oli ilmoittanut B:lle puhelimitse 16.10.2017, ettei korvauspäätöstä voida tehdä ilman kirjallista oikeusturvailmoitusta. Vakuutuslautakunta toteaa lisäksi, että korvauskäytännöstä on havaittavissa, että vakuutettujen laatimat vahinkoilmoitukset ovat usein siinä määrin puutteellisia, että vakuutusyhtiöt voivat kieltäytyä suorittamasta korvausta, ennen kuin asiassa on saatu vakuutussopimuslain 69 §:n edellyttämät asiakirjat. Tämän ei kuitenkaan ole katsottu vaikuttavan sen arviointiin, onko ilmoitus vahingosta saapunut vakuutusyhtiöön vakuutussopimuslain 73 §:n mukaisessa määräajassa.

Vakuutuslautakunta katsoo edellä mainituin, ettei korvausoikeutta ollut menetetty vanhentumisen perusteella ja suosittaa, että vakuutusyhtiö myöntää oikeusturvaedun riitaan vakuutusehtojen mukaisessa laajuudessa.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö myöntää oikeusturvaedun riitaan vakuutusehtojen mukaisessa laajuudessa.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norros

Sihteeri Nikunlassi  

Jäsenet:

Korpiola
Rusanen
Sarpakunnas
Akselinmäki