Tapahtumatiedot

Asiakkaan vahinkoilmoituksen mukaan hänen omakotitalonsa katolle oli talven aikana kertynyt runsaasti lunta, minkä johdosta asiakas oli 21.3.2019 pyytänyt naapuritalon katolla olleita lumenpudottajia pudottamaan lunta myös hänen omakotitalonsa katolta. Työ alkoi samana päivänä noin klo 15.30, minkä jälkeen asiakas kävi kuulemiensa kovien äänien perusteella huomauttamassa vaurioiden välttämiseksi työntekijöitä siitä, että liian voimakkaita työtapoja ei tule katolla käyttää. Toukokuussa omakotitalon katon havaittiin vuotavan useista eri kohdista ja peltikatteessa oli yhteensä yli 30 reikää. Myös naapuritalon katolle oli tullut vastaavia vaurioita.

Asiakas ei enää ollut saanut lumenpudotusyritykseen yhteyttä puhelimitse. Hänen vävynsä oli kerran keskustellut yrittäjän kanssa puhelimitse, mutta yrittäjä oli kiistänyt vauriot, eikä ollut lupauksista huolimatta toimittanut sähköpostiosoitetta, johon kuvat katon vaurioista voisi toimittaa. Asiakas oli yrittänyt ilmoittaa yrittäjästä poliisille, mutta poliisi ei ollut suostunut ottamaan tapausta tutkittavaksi. Talon kattoa oli aiemmin huollettu säännöllisesti muun muassa panssarimaalilla maalaamalla.

Vakuutusyhtiö viittasi korvauspäätöksessään 14.6.2019 kotivakuutusehtojen kohtaan 21.1.2, jonka mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka rakennukselle aiheutuu työvirheen vuoksi. Vakuutusyhtiö ei korvannut vesikaton korjaamisesta aiheutuvia kustannuksia kotivakuutuksesta.

Oikaisupyynnössään asiakas vetosi siihen, että hän oli erehtynyt luulemaan, että naapuritalon katolla olleet lumenpudottajat olisivat olleet alan ammattilaisia. Hän toisti kertomuksensa tapahtumainkulusta ja kertoi tuloksettomista yhteydenottoyrityksistä lumenpudotusyritykseen. Asiakkaan mielestä lumenpudottajien aiheuttamat vahingot ovat olleet äkillisiä ja ennalta arvaamattomia. Hän kuvaa omakotitalonsa huoltohistoriaa. Talosta on pidetty erittäin hyvää huolta sen rakentamisesta lukien.

Vakuutusyhtiö ilmoitti asiakkaalle 18.7.2019, että tapauksessa ei ollut esitetty uutta asian arviontiin vaikuttavaa selvitystä. Vakuutusyhtiö ei muuttanut korvauspäätöstään.

Asiakkaan valitus

Asiakas vaatii korvausta katon korjauskuluista jälleenhankinta-arvon mukaisesti. Hän toistaa lausuntopyynnössään vakuutusyhtiölle esittämänsä perustelut.

Asiakas katsoo, että kyse ei ole ollut työvirheestä, vaan vahingonteosta. Omakotitalon katto on yli 300 neliömetrin suuruinen. Lumenpudotuksen jäljiltä katolle tulisi jäädä noin 5 – 10 cm lumikerros, joka suojaa kattoa työkaluilta. Ympäri kattoa sijaitsevien vahinkojen havaitseminen olisi joka tapauksessa jäänyt aikaan, jolloin katolla ei ole enää lunta. Asiakkaan havaitsemat äänet kuuluivat hyvin lyhyen aikaa ja yhdestä kohtaa kattoa. Asiakas viittaa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositukseen asiassa VKL 67/13. Tuossa tapauksessa vahingon korvaaminen vakuutuksesta (kiinteistövakuutus) oli riidatonta. Asiakkaan omakotitalon katon vaurioitumiseen johtanut vahinkotapahtuma on ollut äkillinen ja ennalta arvaamaton.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö kiistää asiakkaan vaatimukset perusteettomina.  Selvitysten perusteella lumenpudotuksesta oli sovittu suullisesti työn tehneen urakoitsija P:n kanssa. Asiakas ei tarkemmin ennen tilausta ollut selvittänyt lumenpudotusyrityksen mainetta tai yrityksen referenssejä. Hänen oletuksenaan oli ollut, että yritys on lumenpudotuksen ammattiliike. Lumenpudotuksesta ei ollut tehty kirjallista sopimusta, jossa olisi sovittu tarkemmin lumenpudotuksen yksityiskohdista ja myös lumenpudotuksen yhteydessä katolle mahdollisesti aiheutuneiden vaurioiden korjaamisesta.

Ennen lumenpudotussopimuksen tekemistä kiinteistönomistajan on vakuutusyhtiön mukaan syytä varmistaa, että lumenpudotusyrityksellä on lumenpudotustoimialaan kuuluva vakuutusturva, joka vastaa lumenpudotusyrityksen aiheuttamista vahingoista. Lumenpudotusyrityksen tulee huolehtia siitä, että lumenpudottajat soveltuvat henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan ja taidoiltaan kulloinkin kyseessä olevaan lumenpudotuskohteeseen sekä siitä, että turvavarusteet ja muut työvälineet soveltuvat kohteeseen. Työvälineet valitaan siten, että niillä ei vaurioiteta katon rakenteita.

Lumenpudottajat ovat tässä tapauksessa virheellisin ja ammattitaidottomin työmenetelmin rikkoneet kiinteistön peltikatteen aiheuttaen siihen useita reikiä. Tehtyä työtä ja kattoa ei tarkemmin tarkastettu heti lumenpudotuksen jälkeen, vaikka katolta oli lumenpudotuksen yhteydessä kuulunut työhön kuulumattomia poikkeuksellisia ääniä ja urakoitsijaa oli työn aikana mahdollisista vaurioista huomautettu. Jos tarkastus olisi tehty heti, olisivat vauriot peltikatteessa olleet jo silloin todettavissa. Nyt vauriot peltikatteessa tulivat ilmi vasta noin kahden kuukauden päästä lumenpudotuksesta, kun vettä havaittiin valuvan sisälle rakennukseen.

Vakuutusyhtiö katsoo, että vahingot ovat seurausta työvirheestä, josta aiheutuneet vahingot ovat vakuutusehdoissa rajattu korvauspiirin ulkopuolelle. Kyseessä ei ole myöskään ollut vakuutusehdoissa tarkoitettu äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinkotapahtuma. Asiakkaan vetoaman Vakuutuslautakunnan ratkaisun VKL 67/13 osalta vakuutusyhtiö huomauttaa, että on ratkaisu on annettu asunto-osakeyhtiön kiinteistövakuutuksen ehtojen perusteella. Tapauksessa ei ole käsitelty vahingon korvattavuutta, vaan siinä on otettu kantaa vahingon määrään. Ratkaisu ei ole verrannollinen nyt käsiteltävänä olevaan tapaukseen joka käsitellään henkilöasiakkaille tarjottavan kotivakuutuksen ehtojen perusteella.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Osapuolten välinen erimielisyys koskee sitä, ovatko kattoon lumenpudotuksen yhteydessä tulleet reiät aiheutuneet kotivakuutuksesta korvattavasta vahinkotapahtumasta, vai onko kyse ollut rajoitusehdoissa tarkoitetusta työvirheestä.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Kotivakuutusehtojen (voimassa 1.7.2018 alkaen) kohta 21.1 mukaan vakuutuksesta korvataan vahinko, joka aiheutuu äkillisestä, ennalta arvaamattomasta tapahtumasta.

Ehtokohdan 21.2.2 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka rakennukselle aiheutuu suunnittelu-, perustus-, rakennus-, työ-, asennus- tai käyttövirheen vuoksi tai valmistus- tai aineviasta tai huollon ja kunnossapidon laiminlyönnistä.

Ehtokohdan 21.2.11 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka korvataan kuluttajansuoja-, tuotevastuu-, liikennevakuutus-, sähkömarkkina-, sähköturvallisuuslain tai muun erityislain tai takuun perusteella. Takuulla tarkoitetaan kaikkia takuusitoumuksia, jotka on annettu irtaimeen esineeseen, rakennuksen LVISA-laitteisiin ja -järjestelmiin tai rakennuksen rakentamiseen tai korjaamiseen liittyen.

Asian arviointi

Asiakkaan kertomuksen mukaan hän oli 21.3.2019 antanut naapuritalon katolla työskennelleille lumenpudottajille toimeksiannon pudottaa lunta myös hänen omakotitalonsa katolta. Työn alkamisen jälkeen asiakas oli käynyt kuulemiensa kovien äänien perusteella huomauttamassa työntekijöitä siitä, että liian voimakkaita työtapoja ei tule katolla käyttää. Toukokuussa katon havaittiin vuotavan ja asiakkaan kertoman mukaan peltikatteessa oli ollut yhteensä yli 30 reikää.

Vakuutuslautakunnalle toimitetun selvityksen perusteella katon vaurioita ei ole tarkastettu vakuutusyhtiön toimesta. Lautakunnalle ei ole toimitettu valokuvia tai muuta selvitystä katon vaurioiden sijainnista tai rei´istä. Sitä, että peltikatteeseen aiheutuu lumenpudotuksen yhteydessä vahingossa vaurio esimerkiksi lumikolan tai muun työvälineen iskusta, on lautakunnan näkemyksen mukaan pidettävä lähtökohtaisesti vakuutusehtojen kohdassa 21.2.2 tarkoitettuna äkillisenä ja ennalta arvaamattomasta syystä aiheutuneena vahinkona.

Esillä olevassa tapauksessa peltikatteeseen on selvitetty tulleen lumenpudotuksen yhteydessä yli 30 reikää, joita on asiakkaan valituksen mukaan ollut ”ympäri kattoa”. Asiakas on lisäksi kertonut, että hän on työn alettua käynyt kuulemiensa kovien äänien perusteella varoittamassa työntekijöitä liian voimakkaiden työtapojen käyttämisestä. Lautakunta pitää kattoon tulleiden reikien huomattavan määrän ja asiakkaan voimakkaiden työmenetelmien käyttämiseen viittaavien kuulohavaintojen perusteella esillä olevassa tapauksessa riittävästi selvitettynä, että katon vaurioituminen on johtunut lumenpudotukseen sopimattomien työvälineiden tai peltikatteen kestävyyden kannalta liian voimakkaiden työtapojen käyttämisestä. Katon vaurioiden laajuuden perusteella lumenpudotuksessa käytettyä työtapaa on pidettävä ehtokohdassa 21.2.2 tarkoitettuna työvirheenä. Koska tällaisesta syystä aiheutuneet vahingot on rajattu mainitussa ehtokohdassa vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle, vahinko ei ole kotivakuutuksesta korvattava.

Vaikka lumenpudottajien menettely on esitetyn selvityksen perusteella ollut virheellistä, asiakirjojen perusteella kattoa ei todennäköisesti ole vaurioitettu tarkoituksellisesti. Peltikatteen vaurioiden ei tämän vuoksi voida katsoa aiheutuneen myöskään vahingonteosta, jolle on ominaista tekijän nimenomainen tarkoitus vahingoittaa omaisuutta.

Koska esillä oleva tapaus ratkeaa jo työvirhettä koskevan ehtokohdan soveltamisen perusteella, Vakuutuslautakunta ei anna asiassa ratkaisusuositusta siitä, soveltuuko myös vakuutusyhtiön vetoama rajoitusehtokohta 21.2.11 tapaukseen.

Asiakas on vedonnut vaatimustensa tueksi Vakuutuslautakunnan ratkaisuun VKL 67/13. Tapauksessa on ollut kysymys kiinteistövakuutuksesta katon vaurioitumisen johdosta maksettavan korvauksen määrästä ja lähemmin tarkasteltuna siitä, miltä osin korjauskulut ovat aiheutuneet vakuutusyhtiön korvattavaksi katsomista, todennäköisesti lumenpudotuksen yhteydessä katolle tulleista vaurioista ja miltä osin kyse on ollut katon peruskorjauksesta ja huoltotöistä aiheutuneista kustannuksista. Vaikka tapauksessa VKL 67/13 sovellettu vahinkojen korvattavuutta koskeva ehtokohta sisältönsä puolesta pääosin vastaa asiakkaan vahinkotapaukseen sovellettavien kotivakuutusehtojen kohtaa, tuossa tapauksessa ei kuitenkaan ole ollut kyse työvirhettä koskevan rajoitusehdon soveltamisesta. Koska aiempi lautakuntaratkaisu on tämän johdosta asetelmaltaan poikennut nyt käsillä olevasta riita-asiasta, sillä ei ole tässä asiassa ohjaavaa vaikutusta.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita asiassa muutosta.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeri Siirala

Jäsenet:
Maso
Vaitomaa
Vyyryläinen
Yrttiaho