Tapahtumatiedot

Asiakkaan purjeveneen ruorin akselia oli voideltu 7.6.2018 huollon yhteydessä, minkä johdosta veneen kaasu- ja vaihdevivut oli täytynyt työntää eteen kompassin irrottamiseksi. Aamulla 8.6.2018 satamasta lähdön valmistelun yhteydessä vaihde oli ollut edelleen kytkettynä eteenpäin ja kaasuvipu ääriasentoon. Asiakkaan vahinkoilmoituksen mukaan vene ryntäsi moottorin käynnistyttyä voimakkaasti eteenpäin, minkä johdosta hän väänsi paniikissa vaihdevipua taaksepäin peruutukselle. Vaihteistosta kuului kirskuntaa ja merivaihde vaurioitui. Asiakas haki korvausta vaurioiden korjauskuluista laajasta venevakuutuksestaan. 

Vakuutusyhtiö ei korvannut vahinkoa laajasta venevakuutuksesta. Asiakas valitti vakuutusyhtiön korvauspäätöksestä FINEn Vakuutus- ja rahoitusneuvontaan. Asiakkaan valitus on venevakuutuksen osalta käsitelty Vakuutuslautakunnassa asianumerolla FINE-015923. 

Asian ollessa FINEn käsittelyssä vakuutusyhtiö ilmoitti, että kysymystä vahingontorjuntakulujen korvaamisesta on mahdollista arvioida myös venevastuuvakuutuksen perusteella. Venevastuuvakuutuksesta antamassaan korvauspäätöksessä 10.5.2019 vakuutusyhtiö katsoi, että veneen rynnätessä täydellä kaasulla eteenpäin on ollut vaara siitä, että vene törmää joko edessä olleeseen poikittaiseen laituriin tai sivussa olleeseen toiseen purjeveneeseen. Kulujen korvattavuuden osalta vakuutusyhtiö viittasi korkeimman oikeuden ennakkoratkaisuun KKO:2007:23. Ennakkoratkaisusta ilmenee, että uhkaavasta vakuutustapahtumasta aiheutuvan vahingon torjumiseen tähtäävän pelastamistoimen käsite jää lain ja sen esitöiden valossa tulkinnanvaraiseksi. Asianomaisia säännöksiä tulkittaessa on otettava huomioon se tavoite, johon pelastamistoimia koskevalla sääntelyllä on pyritty. Tarkoituksena on ollut kannustaa vakuutuksenottajaa sellaiseen vahinkoa torjuvaan käyttäytymiseen, johon hän ei muulla perusteella olisi velvollinen tai johon hän ei muutoin välttämättä oma-aloitteisesti ryhtyisi.

Oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että vakuutussopimuslain 32 §:ssä mainittu velvollisuus huolehtia vahingon torjumisesta tai rajoittamisesta tarkoittaa tavanomaisesta poikkeavia toimenpiteitä, joihin ryhtyminen ei johdu pelkästään yleisen huolellisuusvelvollisuuden noudattamisesta. On myös edellytetty, että tällaisiin toimenpiteisiin ryhtyminen perustuu vakuutuksenottajan tai hänen edustajansa tietoiseen valintaan eikä esimerkiksi vaistonvaraiseen tai tahdosta riippumattomaan käyttäytymiseen. Vakuutusyhtiö katsoi, että asiakas on toiminut vaihdevivun peruutusvaihteelle vääntäessään täysin vaistonvaraisesti. Kyseessä ei ole ollut mikään tavanomaisesta poikkeava erityinen pelastamistoimenpide, vaan juuri tällä tavalla jokainen huolellinen veneilijä olisi toiminut, vaikka hänellä ei olisi vakuutusta. Merivaihteen korjauskuluja ei korvattu vastuuvakuutuksesta pelastamiskuluina.

Asiakkaan valitus

Asiakas vaatii, että merivaihteen uusimisesta aiheutuneet kulut (3.355 euroa omavastuulla vähennettynä) korvataan vakuutuksesta. Vahinko sattui, kun asiakas käynnisti moottoria ja hänen vaimonsa oli irrottamassa köysiä. Asiakkaan mielestä merivaihteen vauriot tulisi korvata välittömästi uhanneen törmäyksen ja siitä aiheutuvien vahinkojen välttämisen perusteella. Vakuutusyhtiön väittämä käyttövirhe tapahtui nopeaa reagointia vaativassa tilanteessa ja ilmeisen vaaran uhatessa. Moottori ei vaurioitunut tilanteessa, vaan vauriot aiheutuivat merivaihteelle. 

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö kiistää asiakkaan vaatimukset perusteettomina. Vakuutussopimuslain 32 §:ssä tarkoitettujen pelastustoimien osalta yhtiö toistaa aiemmassa korvauspäätöksessään esittämänsä seikat. Esimerkiksi normaali huolenpito omaisuudesta, normaali varovaisuus omaisuuden käyttämisessä tai varovaisuus liikenteessä eivät ole vakuutussopimuslaissa tarkoitettuja vahingon torjumis- tai rajoittamistoimia, vaikka niiden laiminlyönti saattaakin johtaa suuriin vahinkoihin. Korkeimman oikeuden ennakkoratkaisun KKO 2007:32 mukaan pelastamistoimiin ryhtymisen tulee perustua vakuutuksenottajan tietoiseen valintaan, eikä esimerkiksi vaistonvaraiseen tai tahdosta riippumattomaan toimintaan. 

Vakuutusyhtiö katsoo, että asiakkaan menettely esillä olevassa tapauksessa on ollut normaalia varovaisuutta purjeveneen käyttämisessä ja vesiliikenteessä, ei uhkaavan vahingon torjumista. Yhtiö on lausunut, että asiakkaalla ei ole ollut todellista vaihtoehtoa jättää reagoimatta tilanteessa, jossa vene (siitä huolimatta, että se on vielä köysistä laiturissa kiinni) ryntää täydellä kaasulla eteenpäin. Kyse ei näin ollen ole ollut poikkeuksellisesta toimesta, johon asiakas ei muutoin olisi ryhtynyt. Yhtiö huomauttaa vielä, että pelastamistoimiin ryhtymisessä on oltava kyse tietoisesta valinnasta, ei vaistonvaraisesta toiminnasta. 

Asiakas on kertonut vääntäneensä vaihdevipua "paniikissa" taaksepäin. Vakuutusyhtiön mielestä tällainen paniikinomainen toiminta ei perustu tietoiseen valintaan, vaan pikemminkin itsesuojeluvaistoon ja sellaiseen vaistonvaraiseen toimintaan, jossa ei ole kyse pelastamistoimista. Kaikesta huolimatta näyttämättä on jäänyt, että tilanteeseen on liittynyt konkreettinen ja välitön vahingonvaara. Asiakas ei ole esittänyt esimerkiksi valokuvia, joista laiturin tai toisen purjeveneen etäisyys asiakkaan veneeseen olisi tarkistettavissa. Asiakas on myös kertonut veneen olleen vielä köysillä kiinni laiturissa. On epäselvää, olisivatko veneen kiinnitysköydet asiakkaan esittämällä tavalla voineet antaa periksi, minkä johdosta tapauksessa jää näyttämättä, kuinka konkreettinen ja välittömästi uhkaava vahingonvaara tapauksessa on ollut käsillä. Tämän vuoksi vahinkoa ei voida korvata pelastamisvelvollisuuden täyttämistä aiheutuneina kustannuksina.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Osapuolten välinen erimielisyys koskee sitä, onko puheena olevassa tilanteessa vaihdevivun peruutusasentoon kääntämisestä aiheutuneessa merivaihteen rikkoutumisessa ollut kyse välittömästi uhkaavan venevastuuvahingon torjumisen perusteella korvattavista pelastamiskustannuksista.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutussopimuslain 32 §:n (Pelastamisvelvollisuus vahinkovakuutuksessa() mukaan vakuutustapahtuman sattuessa tai välittömästi uhatessa vakuutetun tulee kykyjensä mukaan huolehtia vahingon torjumisesta tai rajoittamisesta. Jos vahinko on ulkopuolisen aiheuttama, vakuutetun tulee ryhtyä tarpeellisiin toimiin vakuutuksenantajan oikeuden säilyttämiseksi vahingon aiheuttajaa kohtaan. Vakuutetun tulee, mikäli mahdollista, noudattaa vakuutuksenantajan sanotussa tarkoituksessa antamia ohjeita.

Jos vakuutettu on tahallisesti tai huolimattomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä, laiminlyönyt 1 momentissa säädetyn velvollisuutensa, voidaan hänelle tulevaa korvausta alentaa tai se evätä.

Vakuutussopimuslain 61 §:n (Pelastamiskustannusten korvaaminen) mukaan vakuutuksenantaja on velvollinen korvaamaan 32 §:ssä tarkoitetun pelastamisvelvollisuuden täyttämisestä aiheutuneet kohtuulliset kustannukset, vaikka vakuutusmäärä siten ylitettäisiinkin. 

Vahingonkorvauslain 2 luvun 1 §:n mukaan joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen, jollei tästä laista muuta johdu.

Vakuutukseen sovellettavien yleisten sopimusehtojen (vakuutusehdot voimassa 1.7.2017 alkaen) kohdassa F6.2 ja veneilijän vastuuvakuutuksen ehtojen kohdassa F410.6.5 olevat määräykset vastaavat tähän tapaukseen sovellettavilta osin vakuutussopimuslain 32 ja 61 §:ssä säädettyä.

Veneilijän vastuuvakuutuksen ehtojen kohdan F420.4.1.1 mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutuksen voimassaoloaikana toiselle aiheutettu henkilö- ja esinevahinko, joka todetaan vakuutuksen voimassaoloalueella vakuutuskauden aikana ja josta vakuutettu on voimassa olevan oikeuden mukaan vastuussa. 

Asian arviointi

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella merivaihteen rikkoutuminen on tapahtunut tilanteessa, jossa purjeveneen kaasuvipu ja vaihdevipu ovat jääneet venettä käynnistämässä olleen asiakkaan erehdyksen vuoksi kytketyiksi päälle siten, että vene on moottorin käynnistämisen yhteydessä alkanut liikkua eteenpäin. Tämän johdosta asiakas on kertonut paniikissa vetäneensä vaihdevivun peruutusasentoon, minkä seurauksena merivaihde on rikkoutunut.

Vakuutusyhtiön venevastuuvakuutuksesta antaman korvauspäätöksen perusteella tapauksessa on riidatonta, että kyseessä olevassa tilanteessa on ollut käsillä ainakin jonkinasteinen uhka siitä, että asiakkaan erehdyksen johdosta liikkeelle lähdössä ollut purjevene olisi osunut viereiseen purjeveneeseen tai edessä olleeseen laituriin aiheuttaen esinevahinkoja. Kyse on siitä, voidaanko vaihdevivun peruutusasentoon vetämistä pitää sellaisena vakuutuksesta korvattavan vahingon torjumiseen tähdänneenä toimenpiteenä, josta merivaihteen rikkoutumisen muodossa aiheutuneet kulut kuuluvat korvattaviksi vakuutussopimuslain 32 §:ssä tarkoitettuina pelastamiskustannuksina. 

Vakuutuslautakunta viittaa pelastamisvelvollisuuden osalta korkeimman oikeuden ennakkopäätökseen KKO 2007:23, jossa KKO päätyi katsomaan, että puhtaasti vaistonvarainen toiminta tai ajoneuvon hallintalaitteiden sinänsä normaali käyttäminen yllättävässä liikennetilanteessa eivät ole vakuutussopimuslain mukaisen pelastamisvelvollisuuden täyttämiseen tähtääviä erityisiä ja tavanomaisesta poikkeavia toimenpiteitä. 

Asiakkaan kertomuksesta ilmenee, että veneen alettua moottorin käynnistämisen seurauksena liikkua eteenpäin, asiakas on veneen pysäyttämisen tarkoituksessa äkillisessä tilanteessa siirtänyt vaihdevivun peruutusasentoon nähtävästi menettelyään lähemmin harkitsematta. Vakuutuslautakunnalle esitetyn selvityksen perusteella asiakkaan toimenpidettä on pidettävä lähinnä vaistonvaraisena, eikä siihen ole tilanteen äkillisyyden johdosta todennäköisesti liittynyt punnintaa tilanteessa asiakkaan mukaan uhanneen törmäyksen ja vaihdevivun siirtämisestä mahdollisesti aiheutuvan vaihteiston vaurioitumisen välillä. Vakuutuslautakunta katsoo, että vaihteen siirtämistä ei voida pitää näissä olosuhteissa vakuutussopimuslain 32 §:ssä tarkoitettuna pelastamisvelvollisuuden täyttämistoimena. Tämän vuoksi merivaihteen vaurioitumista ei voida pitää venevastuuvakuutuksesta pelastamisvelvollisuuden täyttämisen perusteella korvattavana vahinkona.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita asiassa korvausta.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeri Siirala 

Jäsenet:
Maso
Vaitomaa
Vyyryläinen
Yrttiaho