Tapahtumatiedot

Asunto-osakeyhtiön asunnossa huomattiin vettä tippuvan katosta. Paikalla käyneen huoltomiehen mukaan yläkerran asukas oli käynyt suihkussa, eikä viemäri ollut vetänyt. Vahinkokartoitusraportin mukaan yläkerran asunnon pesuhuoneen lattiakaivo oli padottanut suihkussa käynnin yhteydessä. Vesi oli valunut pesuhuoneen kynnyksen yli ja oven kohdalta alakerran asuntoon. Kartoitusraporttiin on kirjattu, että vesi oli valunut alakertaan mahdollisesti pesuhuoneen kynnyksen alta. Kartoitusraporttiin on merkitty vuodon syyksi lattiakaivon padottaminen suihkun käytön yhteydessä. Asukas oli havainnut suihkussa ollessaan, että lattialla oli hieman vettä. Lattiakaivo oli puhdistettu kartoituksen yhteydessä.

Vakuutusyhtiö antoi vahingosta epäävän korvauspäätöksen vedoten vakuutusehtojen rajoitukseen, jonka mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, jonka on aiheuttanut avoimesta hanasta virrannut neste, ellei vahinko ole seurausta hanan tai suihkulaitteen mekaanisesta rikkoontumisesta.

Asiakas pyysi vakuutusyhtiötä käsittelemään asiaa uudelleen viitaten Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositukseen VKL 562/12. Kyseessä oli viemäritukoksen aiheuttama vuotovahinko. Vakuutusehdoissa oli korvattavan vuotovahingon edellytyksenä se, että aine on virrannut äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti mm. rakennukseen kiinteästi asennetusta jätevesiviemäriputkistosta. Asiakas katsoi, että viemäritukosvahingot ovat korvattavia kyseisen ehtokohdan perusteella.

Vakuutusyhtiö totesi, että em. ratkaisusuosituksessa käsitellyssä tapauksessa sovellettu vakuutusehto oli erilainen. Se sisälsi erikseen maininnan rakennuksen jätevesiviemäristä nousseesta vedestä aiheutuneesta vahingosta, kun vahingon on aiheuttanut rakennuksen omaan viemäriverkostoon syntynyt äkillinen ennalta arvaamaton putkiston sisäinen tukkeutuma. Vakuutuslautakunnan ratkaisusuosituksessa ratkaisu perustui tähän laajennukseen. Tällaista laajennusta ei ollut vakuutusyhtiön omissa ehdoissa, eikä ratkaisu soveltunut tämän vakuutusyhtiön kiinteistövakuutuksiin avoinna olleen hanan aiheuttamissa vahinkotapauksissa.

Asiakas pyysi vakuutusyhtiön sisäistä muutoksenhakuelintä käsittelemään vahingon uudelleen. Vakuutusyhtiö katsoi edelleen, että kyse ei ollut viemäriputkiston sisäisestä tukkeutumisesta ja siitä seuranneesta vesivahingosta. Lattiakaivossa oli ollut tukkeuma, joka aiheutti sen, että vesi virtasi suihkulaitteesta lattialle ja edelleen kynnyksen yli. Vettä oli voinut virrata lattiakaivoon hyvin pieni määrä, koska se oli tukossa. Kyse ei ollut vuotovahinkoja koskevan ehtokohdan tarkoittamasta viemäriputkesta virranneesta aineesta. Vakuutusyhtiön vakuutusehdoissa ei ollut mainintaa jätevesiviemäristä nousseesta vedestä ja siitä aiheutuvan vahingon korvaamisesta. Vahinko oli aiheutunut siitä, että suihkulaitteesta virrannut vesi oli valunut lattialle ja edelleen kynnyksen yli eteisen lattialle, jonka takia vahinko ei ollut kiinteistövakuutuksesta korvattava.

Asiakkaan vaatimukset ja palveluntarjoajan kanta

Asiakas pyytää FINEä lausumaan, onko vakuutusyhtiön korvauspäätös vakuutusehtojen ja ratkaisusuosituksen VKL 562/12 mukainen. Vakuutusyhtiön viittaamalla erillisellä viemäritukoksiin liittyvällä vakuutusehtokohdalla ei pitäisi olla tässä merkitystä, koska vakuutusyhtiö korvaa myös viemäritukosvahinkoja pelkästään vuotovahinkoja koskevan ehtokohdan mukaisesti. Lopputulos on sama, eli viemäritukoksesta johtuva vahinko on korvattava, vaikka taustalla olisi ollut auki jäänyt hana.  Myös em. ratkaisusuosituksessa oli vakuutusehdoissa avoinna olleita hanoja koskeva rajoitusehto. Vahinko oli kuitenkin katsottu korvattavaksi. Asiakas toteaa, että lattiakaivo on osa viemäriputkistoa, eli kyseessä on viemäriputkiston tukkeuma, jonka vuoksi viemäriputkesta on virrannut nestettä.

Vakuutusyhtiö viittaa asiassa annettuihin päätöksiin. Lattiakaivon tukkeutumista seurannut vesivahinko ei aiheutunut jätevesiviemäriputkistosta virranneesta vedestä ehtokohdan 3.9 tarkoittamalla tavalla. Vesivahinko syntyi, kun suihkulaitteesta tuleva vesi ei päässyt lattiakaivosta eteenpäin jätevesiviemäriin kaivon tukkeutumisen vuoksi. Vahinkokartoitusraportin mukaan tukkeutunut lattiakaivo puhdistettiin kartoituksen yhteydessä. Mikäli lattiakaivon puhdistaminen laiminlyödään, kaivoon kerääntyy vähitellen orgaanista ym. materiaalia, joka aiheuttaa yleensä havaittavissa olevan vedon heikkenemisen ja voi lopulta johtaa kaivon tukkeutumiseen ja padottamiseen. Kaivon vähittäinen tukkeutuminen sen puhdistamisen laiminlyönnin vuoksi ei ole objektiivisesti arvioiden ennalta arvaamaton tapahtuma.

Sopimusehdot ja lainsäädäntö

Kiinteistövakuutuksen 1.1.2018 alkaen voimassa olleiden vakuutusehtojen kohdan ES 3 (Korvattavat vahingot, niihin liittyvät rajoitukset ja erityiset korvaussäännöt) mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutuksen kohteelle aiheutunut suoranainen esinevahinko sekä näissä ehdoissa erikseen mainitut muut kustannukset, jos esinevahinko on aiheutunut välittömästi vakuutuksen voimassa ollessa sattuneesta jäljempänä määritellystä tapahtumasta. Ennalta arvaamattomuutta arvioidaan objektiivisesti ja vahingon syyn, ei seurauksen perusteella. […]

Vakuutusehtojen kohdan 3.9 Vuoto, kosteus ja kondenssivesi mukaan vakuutuksesta korvataan vahinko, jonka on aiheuttanut nesteen, höyryn tai kaasun vuoto.

Edellytyksenä on, että aine on virrannut äkillisesti, ennalta arvaamattomasti rakennukseen kiinteästi asennetusta:

• rakennusta palvelevasta vesijohdosta tai jätevesiviemäri-, lämpö-, jäähdytys-, höyry-, kaasu- tai öljyputkistosta, öljysäiliöstä, sisäpuolisesta sadevesiviemäristä, pore- tai uima-altaan putkistosta tai näihin kiinteästi liitetystä koneesta, laitteesta tai
• aineen säilytysastiasta.

Lisäksi vakuutuksesta korvataan rakennuksen käyttäjän käyttölaitteesta aiheutunut äkillinen nestevuoto rakennuksen rakenteille. Edellytyksenä on kuitenkin, että

• käyttölaite on liitetty vesijohto- ja viemäriverkkoon laitteen asennusohjeen mukaisella liitännällä ja käyttötarkoitukseen sopivalla paineen kestävällä letkumateriaalilla,
• vesijohtoverkostoon liitetty käyttölaite on varustettu sulkuventtiilillä,
• vuodon syynä on käyttölaitteen tai mainittujen liitosten mekaaninen rikkoontuminen.

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, jonka on aiheuttanut
[…]

• avoinna olevasta johtoverkkoon kuuluvasta hanasta, sulkuventtiilistä tai suihkulaitteesta virrannut neste, ellei vahinko ole seurausta hanan, sulkuventtiilin tai suihkulaitteen mekaanisesta rikkoontumisesta […]

Ratkaisusuositus

Tapauksessa on kysymys rakenteille aiheutuneen vuotovahingon korvattavuudesta. Tapaukseen sovellettavissa vuotovahinkoja koskevissa vakuutusehdoissa on määritelty korvattavaksi mm. nesteen vuoto, kun se on virrannut äkillisesti, ennalta arvaamattomasti rakennukseen kiinteästi asennetusta rakennusta palvelevasta jätevesiviemäriputkistosta tai siihen kiinteästi liitetystä koneesta tai laitteesta. Vakuutusehtojen rajoitusehdon mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, jonka on aiheuttanut avoinna olevasta suihkulaitteesta virrannut neste.

Vakuutusyhtiö on katsonut, että vahinko on aiheutunut rajoitusehtokohdan mukaisesti avoinna olleesta suihkulaitteesta virranneesta nesteestä. Vakuutusyhtiö on katsonut myös, että lattiakaivon tukkeutuessa kyse ei ole ollut viemäriputkiston tukkeutumisesta.

Vahinkokartoitusraporttiin kirjattujen tietojen mukaan lattiakaivo oli padottanut suihkun käytön yhteydessä. Vahinkokartoitusraportissa on mainittu, että lattiakaivo oli puhdistettu vahinkokartoituksen yhteydessä. FINE toteaa, että vahinkotapauksesta käytettävissä olleista selvityksistä ei ilmene tarkempaa tietoa tukkeumasta tai esimerkiksi siitä, että viemäri olisi aiemmin vetänyt huonosti.

FINEn Vakuutuslautakunnan ratkaisusuosituksessa VKL 562/12 oli katsottu vuotovahinkovakuutuksesta korvattavaksi tilanne, jossa oli aiheutunut vuotovahinko keittiön altaan viemärin tukkeutumisen vuoksi hanan jäätyä auki. Ratkaisusuosituksessa käsitellyssä tapauksessa oli vakuutusehdoissa ollut erikseen jätevesiviemäristä tukkeuman vuoksi noussutta vettä koskeva maininta. Ratkaisusuosituksessa on kuitenkin todettu, että viemärivedessä on tyypillisesti kysymys aineesta, joka valtaosin koostuu aikaisemmin hanojen tai laitteiden kautta virranneesta vedestä. Tapauksessa vesi oli päässyt ensi vaiheessa viemäriin ja veden pinta oli noussut hanan vuotaessa. Veden nousemisen oli aiheuttanut viemärissä ollut tukkeuma.

Vakuutuslautakunnan ratkaisusuosituksessa FINE-013104, jossa oli kyse sovellettavasta ikävähennyksestä, veden tulvimisen syynä oli ollut lattiakaivon tukos. Veden katsottiin ensi vaiheessa päässeen viemäriin, minkä jälkeen sitä oli suihkun käytön jatkamisen johdosta alkanut tulvia kylpyhuoneen ulkopuolelle.  Vakuutuslautakunta piti tämän kaltaisesta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta aiheutunutta rakenteiden vaurioitumista rakennusta palvelevasta jätevesiviemäristä aiheutuneena vuotona. Vastaavan kaltainen riitakysymys ja vahinkomekanismi on ollut kyseessä Vakuutuslautakunnan ratkaisusuosituksessa VKL 608/13.

Vakuutuslautakunnan ratkaisusuosituksessa FINE-017192 oli pidetty vahinkoa lähtökohtaisesti kiinteistövakuutuksen vuoto- ja LVI-turvasta korvattavana, vaikka kohteella oli myös all risks -vakuutus, kun tulvimisen syynä oli ollut lattiakaivon tai viemärin tukkeutuminen.

FINEn Vakuutuslautakunnan ratkaisukäytännössä on siis pidetty viemärin tukkeutumisesta aiheutuvaa vuotovahinkoa vakuutusehtojen vuotovahinkoja koskevien vakuutusehtojen perusteella korvattavana myös ilman vakuutusehtojen erityismainintaa viemäristä nousseesta vedestä.

Olennaista nyt käsillä olevan kaltaisissa suihkun tai hanan käyttämistä koskevaan rajoitusehtoon liittyvissä lautakuntaratkaisuissa on ollut se, oliko esimerkiksi pesutilassa ollut sinänsä toimiva lattiakaivo ja viemäröinti, mutta veden pääsy lattiakaivoon oli estynyt vaikkapa sen vuoksi, että asukas oli päihtyneenä nukahtanut kaivon päälle. Jos tilan vedenpoistojärjestelmä olisi pystynyt viemään hanasta tai suihkusta valuvan veden pois, mutta veden pääsy viemäriin oli estynyt kuvatulla tavalla päältä päin, kyseen on katsottu olevan auki olevaa hanaa tai suihkua koskevan rajoitusehdon mukaisesta, korvauspiirin ulkopuolelle jäävästä tilanteesta. Jos taas tukkeutuminen oli tapahtunut viemäröinnissä, johon FINE edellä selostetun käytännön mukaisesti lukee kaikki pesutilan lattiapinnan alapuoliset viemäröintiin liittyvät osat, vahingon syynä ei ole pidetty avoinna olevaa hanaa tai suihkua vaan viemäröinnin toimimattomuutta. Edeltä ilmenevin tavoin viemäröinnin toimimattomuudesta johtuvat vahingot ovat tapahtumatyypiltään lähtökohtaisesti korvattavia niin nimettyjen riskien mukaisesta vuotovakuutuksesta kuin all risks -vakuutuksestakin.

FINE toteaa, että nyt käsillä olevassa tapauksessa ei ole esitetty selvitystä siitä, että olisi kyse tilanteesta, jossa veden pääsy viemäriin oli kokonaan estynyt käyttäjän kehon tai muun ulkoisen esteen vaikutuksesta. Suihkulaitteesta virrannut vesi on päässyt viemäriin, mutta viemärijärjestelmän sisässä olleen tukoksen johdosta vesi on noussut tulvimaan lattiapinnalla aiheuttaen vuotovahingon.

FINE katsoo edellä selostettuun Vakuutuslautakunnan ratkaisukäytäntöön viitaten, että rakenteille vuotovahingon aiheuttanut vesi on ehtokohdan 3.9 mukaisesti virrannut äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti jätevesiviemäriputkistosta. Selostetun tulkintalinjan mukaisesti FINE katsoo, että vahinko ei tässä tapauksessa ole aiheutunut rajoitusehdon mukaisesti avoimesta suihkulaitteesta, eikä rajoitusehto siten sovellu.

Näillä perusteilla FINE katsoo, että kyseessä on vuotovakuutuksesta korvattava vahinko.

Lopputulos

FINE suosittaa, että vakuutusyhtiö korvaa vuotovahingon.

FINE
Vakuutus- ja rahoitusneuvonta

Johtava neuvonantaja Raulos
Esittelijä Salo