Tapahtumatiedot

A (syntynyt 1993) on vakuutettuna henkilövakuutuksesta, joka sisältää vakuutusturvan pysyvän haitan varalta. Haittaluokan suuruuden mukaan laskettava korvaus voidaan maksaa, jos vakuutetulle on muodostunut vähintään haittaluokan 12 mukainen pysyvä haitta. 

A:lla on todettu perinnöllinen motosensorinen neuropatia eli Charcot-Marie-Tooth'n tauti (CMT). Kysymyksessä on liike- ja tuntohermojen sairaus, joka aiheuttaa raajojen lihasten heikkoutta, surkastumista ja tuntopuutoksia sekä jalkaterien ja käsien virheasentoja. A haki vuonna 2019 kertakorvausta pysyvästä haitasta. Vakuutusyhtiö maksoi A:lle korvauksen haittaluokan 12 mukaan.

Asiakkaan valitus

A:n on tyytymätön vakuutusyhtiön korvausratkaisuun ja vaatii kertakorvauksen maksamista pysyvästä haitasta 16 mukaan. A viittaa hoitavan lääkärin vuonna 2019 antamaan B1-lääkärinlausuntoon. Hän huomauttaa, että hänellä on käytössä peroneustuet.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö kiistää A:n vaatimuksen. Vakuutusyhtiön mukaan A:lla on alaraajojen vaikea toiminnanvajaus. Kun huomioidaan alaraajojen lisäksi myös merkittävä lihasvoivien alentuminen molemmissa yläraajoissa, kysymyksessä on haittaluokan 12 mukainen tila. Haittaluokka on vaikean [yleisen] toiminnanvajauksen asteikon alaosassa muun muassa siitä syystä, että liikkuminen tapahtuu ainoastaan peroneustukia käyttäen eikä varsinaisia apuvälineitä, kuten kyynärsauvoja tai kävelytukia, tarvita.

Lääketieteelliset selvitykset

Vakuutuslautakunnalla on käytössään lääketieteellisenä selvityksenä tilankuvauksen sisältävä B1-lääkärinlausunto 29.3.2019. Lisäksi lautakunnalla on käytössään lastentautien sairauskertomusmerkintöjä ajalta 22.5.2001–11.5.2005 sekä neurologian sairauskertomusmerkintöjä ajalta 20.7.2006–15.9.2009 sisältäen ortopedian konsultaatiot ja fysioterapian sekä toimintaterapian sairauskertomukset ja testitulokset.

Sairauskertomusmerkintöjen mukaan A:lla on todettu vuonna 2000 hereditäärinen eli perinnöllinen motosensorinen neuropatia, tyyppi 2. Vuonna 2001, seitsemän vuoden, iässä A:lla on kävellessä ollut jalkaterien läpsähtämistä lattiaan, ja jalkaterissä on ollut hieman sisäänpäin kääntymistä. Kantapäillä kävely ei ole onnistunut, koska jalkaterien ojennusvoima on ollut heikko. Käytössä on ollut tukipohjalliset. Käsien näppäryys on ollut sujuvaa. Vuonna 2002 juoksemisessa on ollut kompastelutaipumusta ja edellä mainittujen löydösten lisäksi jalkaterien kaaret ovat olleet korkeat, oikea jalkaterä on kääntynyt sisäänpäin ja oikean jalkapohjan ulkosivulla on ollut känsämuodostusta. Vakuutettu on käyttänyt tukipohjallisia, mutta kokenut niiden vaikeuttaneen liikkumista, joten tukipohjallisia ei ole uusittu.

Vuodelta 2003 olevan sairauskertomusmerkinnän mukaan A:n yläraajojen lihasvoimat ovat olleet normaalit. Alaraajojen ääreisosissa on ollut lihasheikkous eikä kantapäillä ja varpailla ole onnistunut. Varpailla ja kantapäillä kävely ei ole onnistunut. Oikea jalkaterä on kääntynyt sisäänpäin. Reisissä lihasvoima on ollut 4/5, jalkaterien ojennusvoima 0/5 ja koukistusvoima 3/5. Fysioterapiassa on ohjattu venyttelyharjoituksia ja varrellisten sekä nauhallisten jalkineiden käyttö. Vuonna 2005 käsissä on ollut puristusvoiman heikentymistä. Puristusvoima on ollut 6/10 kilogrammaa. Puristusvoima oli vuoden aikana heikentynyt oikealla kuusi ja vasemmalla neljä kiloa. vuoden aikana. Avainotepuristus on ollut 2/2 kilogrammaa. Vuonna 2006 kävelyssä on ollut peroneuspareesityyppistä jalkaterien läpsymistä, jaloissa kaarijalkatyyppiset epämuotoisuudet, vasaravarpaat ja akillesjänteissä kireyttä. Kävely on ollut leveäraiteista. Oikeassa jalkaterässä on ollut hieman ojennusvoimaa. Käsien puristusvoimat olivat säilyneet edelliseen vuoteen verrattuna lähes entisellään (5/9 kilogrammaa). Fysioterapeutin ohjauksen lisäksi on fysioterapiajakso ja tukipohjalliset on katsottu aiheellisiksi.

Neurologian poliklinikan kontrollikäynnillä vuonna 2007 A:n kävelymatka on ollut noin 500 metriä. Pyöräily on sujunut hyvin. Koululiikuntaa oli jouduttu mukauttamaan. Kävellessä jalkaterissä on ollut läpsymistä, kävely leveäraiteista ja tasapaino on ollut horjuvaa. Seisoessa polvet ovat olleet koukussa. Varsinkin ilman jalkineita seisoessa polvet ovat olleet koukussa ja vakuutettu on nojannut yläraajoilla polviin. Lattialta ylösnousu on onnistunut tukea ottaen. Sekä ylä- että alaraajojen lihasvoimat ovat olleet alentuneet. Jalkaterissä on ollut kaarijalkadeformiteetit, kaarijalkakuormitus ja akillesjänteet ovat hieman kiristäneet. Fysioterapia on katsottu aiheelliseksi ja konsultoitu ortopedia. Toimintaterapeutin tutkimuksessa puristusvoimat olivat edellisestä vuodesta heikentyneet oikealla puolella viidestä kg:sta kolmeen ja vasemmalla yhdeksästä kolmeen kg:aan. Avainotevoima on ollut 1/0.5 kilogrammaa. Purdue pegboard -testissä on ollut hitautta kaksikätisyyttä vaativissa toiminnoissa. Ortopedin konsultaatiossa heinäkuussa 2007 on todettu kaarijalat ja jalan takaosa on ollut lievästi sisäänpäin kääntynyt. Oikealla puolella säären lihaksista vain etummaisessa säärilihaksessa (tibialis anterior) on heikosti lihasvoimaa. Muuten jalkaterään liikuttavien lihasten lihasvoima on ollut poissa. Leikkaushoitoa ei ole katsottu tarpeelliseksi ja suositeltu tukevaa kevyttä jalkinetta, fysioterapiaa ja vuoden kuluttua kontrollia.

Kontrollikäynnillä elokuussa 2008 on tullut esille, että koululiikuntaan A on osallistunut valikoidusti. Kouluun hän on ajanut noin 500 m matkan polkupyörällä. Muu liikunta on ollut vähäistä. Fysioterapia on toteutunut säännöllisesti. Seisoessa polvet ovat olleet koukussa, varpaille tai kantapäille nousu ei ole onnistunut ja kävely on ollut lihasheikkouden takia huteraa. Ortopedin tutkimuksessa jalkaterän ojentajissa ei ole ollut lihasvoimaa ja jalkaterissä on ollut kaarijalka. Kirurgisilla toimenpiteillä ei ole katsottu voitavan vaikuttaa tilanteeseen. Ortopedi on ehdottanut kenkäjärjestelyjä ja tukien eli ortoosien kokeiluja. Tilanteessa on päädytty tukipohjallisiin ja fysioterapian jatkamiseen. Toimintaterapeutin tutkimuksessa puristusvoimat olivat 6/6 kilogrammaa. Avainote on ollut 1/1 kilogrammaa.

Kontrollikäynnillä syyskuussa 2009 tilanne on kuvantunut edelliseen käyntiin verrattuna vakaana. Kipuja tai puutumisia ei ole ollut. Kädet ovat väsyneet pitempään työskennellessä. Kävely on ollut entisellään. Värinätuntoraja alaraajoissa on ollut säärten puolivälissä. Kävely on ollut leveäraiteista, jaloissa kaarijalka, jalkapohjissa on kuormitusmuutosten takia ollut känsittymistä. Jalkateriä liikuttavien lihasten on ollut voima poissa. Puristusvoimat ovat olleet 7/8 kilogrammaa (viitearvot 34/29 kilogrammaa). Toimintaterapeutin testeissä käsien nopeus ja näppäryys on jäänyt selvästi ikätasosta, ja lihasvoimat ovat olleet ikätasoon verrattuna vähäiset. Käsin kirjoittaminen on sujunut mutta pitemmissä kirjoitelmissa on suositeltu Kelan kautta tietokonetta.

Neurologian erikoislääkärin B1-Iääkärilausunnon 29.3.2019 mukaan A:n oireet ovat vähitellen pahentuneet. A:lla on ollut huomattavat lihassurkastumat kaikissa raajoissa. Lihaksisto on lähes kokonaan kadonnut kyynärvarsista ja sääristä. Ylä- ja alaraajojen ääreisosien lihasvoimat ovat olleet hyvin huonot sekä puristusvoimat heikot. Raajojen yläosien lihasvoimat ovat olleet paremmat, mutta selvästi alentuneet. Käsissä on kömpelyyttä sekä hienomotoriikka jäykkää ja kankeaa. Molemmissa alaraajoissa on ollut peroneuspareesit. A on kävellyt leveäraiteisesti "jalkoja heittäen". Viivakävely on ollut huteraa eikä hän ole pysynyt viivalla. Molemmissa alaraajoissa A on käyttänyt peroneustukia. Kaatumisten takia vakuutettu on käyttänyt polvitaskullisia housuja, ja taskuihin hän laittanut suojaavaa materiaalia. Kyykystä ylösnousu ei ole sujunut normaalisti, vaan lattiasta ja polvista tukien.

Asiantuntijalausunto

Vakuutuslautakunta on pyytänyt asiassa lääketieteellisen asiantuntijalausunnon LKT, dosentti, fysiatrian erikoislääkäri Timo Pohjolaiselta, jolla on kuntoutuksen ja kivunhoidon erityispätevyydet. Dosentti Pohjolaisen asiantuntijalausunnon mukaan A:lla on käytettävissä olevien sairauskertomusten mukaan hereditäärinen motosensorinen neuropatia (HMSN). Sairaus tunnetaan myös nimellä Charcot-Marie-Tooth'n tauti (CMT). Sen diagnosointi perustuu perhehistoriaan, kliiniseen tutkimukseen, alentuneisiin hermojohtonopeusmittauksiin ja DNA-analyysiin. Kysymyksessä on liike- ja tuntohermojen sairaus, joka aiheuttaa raajojen lihasten heikkoutta, surkastumista ja tuntopuutoksia sekä jalkaterien ja käsien virheasentoja. Sen oireita ovat polvien ja kyynärvarsien alapuolella sijaitsevien lihasten heikkous ja surkastuminen, samoin tuntopuutokset raajoissa. HMSN-sairautta tunnetaan useita eri muotoja. Suomessa tavallisimmat muodot ovat HMSN 1 ja 2 sekä HMSN-X. Koko tautiryhmän esiintyvyys Suomessa on noin 40 henkilöä 100 000 asukasta kohti. Charcot-Marie-Tooth'n tauti on yleisin periytyvä ääreishermoston sairaus. Suomessa tautia sairastanee siis noin 2 000 henkilöä.

Dosentti Pohjolaisen asiantuntijalausunnon mukaan A:lle sairaus on aiheuttanut toiminallisina haittoina ylä- ja alaraajojen ääreisosien eli kyynärvarsien, sormien, säärten, jalkaterien ja varpaiden lihasheikkoutta. Raajojen ylemmät lihasvoimat ovat säilyneet paremmin, mutta niissäkin on todettu heikkoutta. Lihasheikkoudet ovat aiheuttaneet vaikeuksia seisomisessa, tasapainossa ja kävelyssä sekä ylösnousussa. Jalkateriin on kehittynyt kaarijalkadeformiteetit, jalkateriin sisäänpäin kääntymistä, akillesjänteissä on ollut kireyttä ja poikkeavan kuormituksen takia jalkapohjissa on känsämuodostusta. A on tarvinnut apuvälineinä varrellisia jalkineita, tukipohjallisia ja peroneustukia. Vuosien aikana myös yläraajoihin ovat kehittyneet lihasheikkoudet ja -surkastumat. Käsissä puristus- ja avainotevoima on heikentynyt ja hidastunut, sormien hienomotoriikka on kömpelöä ja jäykkää ja käsissä on väsymistä. Värinätunto on alaraajoissa alentunut, mutta muista tuntohäiriöistä asiakirjoissa ei ole mainintoja.

Dosentti Pohjolaisen mukaan sosiaali- ja terveysministeriön tapaturmavakuutuslain perusteella haittaluokituksesta antaman asetuksen 1649/2009 nojalla A:n haittaluokka voidaan arvioida [yläraajojen osalta] "Yläraajat kokonaisuutena" nimikkeellä. Dosentti Pohjolainen toteaa, että yläraajojen kohdalla arviointi koskee yhdestä yläraajasta aiheutuvaa haittaa. Vasemman tai huonomman yläraajan haittaluokat ovat yhtä alempia. Tässä tapauksessa yläraajojen osalta haitta on keskivaikea toiminnanvajaus. Haitta muodostuu yläraajojen lihas-, puristus- ja avainotevoiman, näppäryyden ja hienomotoriikan alentumisesta. Täten arvioituna A:n lääketieteellinen haitta yläraajojen osalta on 6 (dominoiva yläraaja) ja 5 (ei-dominoiva yläraaja). Alaraajojen osalta A:n haittaluokka voidaan arvioida "Alaraajat kokonaisuutena" arviointiasteikolla. Alaraajoissa haitta voi aiheutua yhden tai molempien alaraajojen toiminnanvajauksesta. A:lla on hereditääriseen motosensoriseen neuropatiaan kuuluvina tyypillisinä alaraajamuutoksina pitkälle edenneet säärten ja jalkaterien lihasheikkoudet ja -surkastumat, molemminpuolinen kaarijalkadeformiteetti, jalkaterien sisäänpäin kääntyminen, jalkaterien kuormitusmuutokset ja liikerajoitukset. Edellä kuvatut sairauteen kuuluvat muutokset aiheuttavat huomattavaa ontumista, kävely vaikeaa ja hidasta ja apuneuvona peroneustuet sekä varrelliset jalkineet ovat tarpeen lyhyilläkin matkoilla. Dosentti Pohjolaisen mukaan alaraajojen osalta on kyseessä keskivaikea toiminnanvajavuus ja haittaluokka 10. Sekä ylä- että alaraajat kokonaisuutena arvioiden vakuutetun yleinen lääketieteellinen kokonaishaitta vastaa haittaluokkaa 14.

Lisäksi dosentti Pohjolainen huomauttaa, että hereditäärinen motosensorinen neuropatia on progredioiva [etenevä] sairaus, joten yleinen lääketieteellinen haitta saattaa tulevaisuudessa muuttua.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Tapauksessa on kysymys sairausvakuutuksen perusteella maksettavan pysyvän haitan korvauksen haittaluokasta.

Sovellettavat vakuutusehdot

Vakuutusehtojen kohdan 3.8 (Turva pysyvän haitan varalta) mukaan:

Tästä vakuutusturvasta maksetaan korvausta vakuutetulle sattuneen tapaturman tai vakuutettua kohdanneen yksittäisen sairauden aiheuttamasta pysyvästä haitasta. -- Sairauden aiheuttamasta pysyvästä haitasta maksetaan korvausta, jos haittaluokka on vähintään 12 (60 %).

Korvaaminen edellyttää, että vakuutusturva on voimassa sairauden aiheuttaman pysyvän haitan ilmetessä ja tapaturma on sattunut vakuutusturvan voimassaoloaikana.

Pysyvä haitta on lääketieteellisesti arvioitu yleinen haitta, joka vammasta tai sairaudesta aiheutuu vakuutetulle. Haittaa määriteltäessä otetaan huomioon sairauden tai vamman laatu, mutta ei vammautuneen yksilöllisiä olosuhteita kuten ammattia tai harrastuksia.

Pysyvän haitan suuruus määritellään sosiaali- ja terveysministeriön tapaturmavakuutuslain haittaluokituksista antaman asetuksen (1649/2009) mukaan. Yksi haittaluokka vastaa viiden (5) prosentin haitta-astetta. Esimerkiksi haittaluokan 2 mukainen haitta-aste on 10 prosenttia ja suurin, haittaluokan 20 mukainen haitta-aste tarkoittaa 100 prosentin haittaa.

Korvaus on määritellyn haittaluokan mukaisen prosenttiluvun osoittama osa vakuutusmäärästä. Jos pysyvä haitta on vähintään haittaluokan 10 (50 %) mukainen pysyvä haitta, maksetaan korvaus kaksinkertaisena. -- Sairauden aiheuttama pysyvä haitta määritellään, kun sairauden tila on lääketieteellisesti vakiintunut, kuitenkin aikaisintaan yhden (1) vuoden kuluttua hoidon alkamisesta ja/tai sairauden toteamisesta ja viimeistään kolmen (3) vuoden kuluttua vakuutuksen päättymisestä.

Jos pysyvän haitan haitta-aste nousee ennen kuin kolme (3) vuotta on kulunut siitä, kun pysyvästä haitasta annettiin ensimmäisen kerran päätös, maksetaan haittaluokan korotusta vastaava lisäkorvaus. Haitta-asteen nousu myöhemmin ei oikeuta lisäkorvaukseen. –
Vakuutuskirjan mukaan vakuutusehtojen kohdasta 3.[8] poiketen turvasta ei makseta kaksinkertaista korvausta.

Asian arviointi

A:lla oleva sairaus ja arvioinnissa käytettävät haittaluokituksen nimikkeet

A:n vakuutuksesta maksetaan korvausta vakuutettua kohdanneen yksittäisen sairauden aiheuttamasta pysyvästä haitasta. Vakuutusehtojen mukaan sairauden aiheuttamasta pysyvästä haitasta maksetaan korvausta, jos haittaluokka on vähintään 12 (60 %). Pysyvä haitta on vakuutusehtojen mukaan lääketieteellisesti arvioitu yleinen haitta, joka aiheutuu vakuutetulle sairaudesta. Haittaa määriteltäessä otetaan huomioon sairauden laatu, mutta ei vammautuneen yksilöllisiä olosuhteita, kuten ammattia tai harrastuksia. Vakuutusehtojen mukaan haitta määritellään sosiaali- ja terveysministeriön tapaturmavakuutuslain haittaluokituksista antaman asetuksen (1649/2009) mukaan. Haittaluokituksen mukaan haitan arvioinnissa lähtökohtana on yksityiskohtaisten nimikkeiden käyttäminen. Yleisiä toiminnanvajavuuksia koskevia nimikkeitä käytetään, jollei yksityiskohtaisilla nimikkeillä päästä haittaa kuvaavaan tulokseen.

A:lla on perinnöllinen motosensorinen neuropatia. Vakuutuslautakunnan hankkiman asiantuntijalausunnon mukaan sairaus on aiheuttanut A:lle toiminallisina haittoina ylä- ja alaraajojen ääreisosien eli kyynärvarsien, sormien, säärten, jalkaterien ja varpaiden lihasheikkoutta. Raajojen ylemmät lihasvoimat ovat säilyneet paremmin, mutta niissäkin on todettu heikkoutta. Lihasheikkoudet ovat aiheuttaneet vaikeuksia seisomisessa, tasapainossa ja kävelyssä sekä ylösnousussa. A:n alaraajojen värinätunto on alentunut. Hän on tarvinnut apuvälineinä varrellisia jalkineita, tukipohjallisia ja peroneustukia. Asiantuntijalausunnon mukaan A:n käsissä puristus- ja avainotevoima on heikentynyt ja hidastunut, sormien hienomotoriikka on kömpelöä ja jäykkää sekä käsissä on väsymistä.

A:n sairauden aiheuttama toiminnallinen haitta ilmenee raajoissa. Tässä raajojen toiminnanvajausta koskevassa tilassa A:n haittaa parhaiten kuvaavaan tulokseen päästään soveltamalla haittaluokituksen yläraajoja ja alaraajoja koskevia nimikkeitä erikseen eikä soveltamalla yleistä toiminnanvajausta koskevaa 15 kohtaa. A:lla ei ole ilmennyt esimerkiksi käytöshäiriöitä tai sellaisia sairauden hoitoon liittyviä seikkoja, mitkä voisivat puoltaa haittaluokituksen yleistä toiminnanvajausta koskevan kohdan soveltamista. Raajojen osalta A:n haittaa parhaiten kuvaavaan tulokseen päästään arvioimalla A:n haitta yläraajojen osalta nimikkeen 1.3 (Yläraajat kokonaisuutena) ja alaraajojen osalta nimikkeen 2.2 (Alaraajat kokonaisuutena) mukaan.

Haitan arviointi

Haittaluokituksen kohdan 1. (Yläraajat) johdantotekstin mukaan kohdassa mainitut haittaluokat tarkoittavat oikeaa tai parempaa kättä. Vasemman tai huonomman yläraajan haittaluokat ovat yhtä haittaluokkaa alempia, paitsi luokassa 1, jota ei alenneta.

Haittaluokituksen kohdan 1.3 (Yläraajat kokonaisuutena) mukaan kyseisen kohdan mukainen arviointi koskee yhdestä yläraajasta aiheutunutta haittaa. Yläraajojen keskivaikeaa toiminnanvajausta (haittaluokat 4-8) koskevan kuvauksen mukaan raajan voima on melkoisesti alentunut (raajalla on vaikeaa pidellä lujasti työkalua tai nostaa 10 kilon painoista esinettä), raajan näppäryys on huomattavasti alentunut, mutta raajalla voi voi kuitenkin syödä ja kammata. Raajan liikkuvuus on alentunut paljon.

A:n yläraajoissa on heikkoutta erityisestä ääreisosissa. Hänen käsiensä puristus- ja avainotevoima on heikentynyt ja hidastunut, sormien hienomotoriikka on kömpelöä ja jäykkää sekä käsissä on väsymistä. Tilankuvauksen 29.3.2019 perusteella ja hankkimansa asiantuntijalausunnon huomioiden Vakuutuslautakunta katsoo, että A:n molempiin yläraajoihin on muodostunut yläraajan keskivaikea toiminnanvajaus, joka asettuu kyseisen nimikkeen keskivaiheille. A:n oikean ylärajana osalta haittaluokka on kuusi (6). Toiminnalliselta tilaltaan vastaavan vasemman yläraajan osalta haitta yhtä haittaluokkaa alempi eli viisi (5).

Haittaluokituksen kohdan 2.2 (Alaraajat kokonaisuutena) mukaan kyseisen kohdan mukainen haitta voi aiheutua yhden tai molempien alaraajojen toiminnanvajauksesta. Alaraajojen keskivaikeaa toiminnanvajausta (haittaluokat 6-10) koskevan kuvauksen mukaan raajassa tai raajoissa on ontumista, merkittävää liikerajoitusta, jatkuva kävely on vaikeaa tai hidasta ja apuneuvo on tarpeen lyhyilläkin matkoilla. Alaraajojen vaikeaa toiminnanvajausta (haittaluokat 11–15) koskevan kuvauksen mukaan liikkuminen on mahdollista vain apuneuvoon raskaasti nojaten ja lyhyitä matkoja kerrallaan. Raajassa tai raajoissa on vaikeat liikerajoitukset useissa nivelissä. 

A:n alaraajoissa on heikkoutta erityisestä ääreisosissa. Lihasheikkoudet ovat aiheuttaneet vaikeuksia seisomisessa, tasapainossa ja kävelyssä sekä ylösnousussa. A:n alaraajojen värinätunto on alentunut. Hän on tarvinnut apuvälineinä varrellisia jalkineita, tukipohjallisia ja peroneustukia. A:n alaraajojen tilasta ei tilankuvauksessa 29.3.2019 perusteella muodostu alaraajojen vaikeaa toiminnanvajausta. Tilankuvauksen 29.3.2019 perusteella ja hankkimansa asiantuntijalausunnon huomioiden Vakuutuslautakunta katsoo, että A:n alaraajoihin on muodostunut alaraajojen keskivaikea toiminnanvajaus, joka asettuu kyseisen nimikkeen yläosaan. A:n alaraajojen tilaa kokonaisuutena tarkastellen tämä nimike tulee sovellettavaksi, vaikka lääketieteellisessä selvityksessä ei ole kuvattu tarvetta muihin liikkumisen apuvälineisiin kuin jalkineisiin, pohjallisiin ja peroneustukiin. A:n molempien alaraajojen tilasta aiheutuu haittaluokan 10 mukainen haitta.

Yhdistetty haitta

Haittaluokat yhdistetään laskukaavalla. Haittaluokituksessa olevan taulukon ohjetekstin mukaan taulukosta etsitään ensin suurempaa haittaluokkaa tarkoittava rivi vasemmalta pystysarakkeesta. Sen jälkeen etsitään pienempää tai yhtä suurta haittaluokkaa tarkoittava sarake alareunan riviltä. Kun tällä tavalla yhdistetään alaraajojen haittaluokan 10 mukainen haitta oikean yläraajan haittaluokan kuusi (6) mukaiseen haittaan, saadaan haittaluokka 13. Yhdistettäessä haittaluokka 13 vasemman yläraajan haittaluokkaan viisi (5) yhdistetyksi haitaksia saadaan 15.

Lautakunta toteaa, että yllä kerrottuun lopputulokseen päädyttäisiin myös yhdistämällä ensin oikean ja vasemman yläraajan haitat sekä yhdistämällä sitten näin lasketun yläraajojen yhteinen haitta alaraajojen haittaan.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä muuttamaan 2.7.2019 antamaansa korvauspäätöstä ja maksamaan A:lle pysyvän haitan korvauksen haittaluokan 15 mukaan. Lisäkorvausta tulee maksettavaksi kolmen haittaluokan verran.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Luukkonen
Sihteeri Korkeamäki

Jäsenet:
Helenius
Kummoinen
Rahijärvi
Sibakov