Tapahtumatiedot

Vakuutuksen kohteena ollut rivitalo oli tuhoutunut 21.1.2018 sattuneessa tulipalossa korjauskelvottomaksi. Viranomaisten vaatimuksesta maapohja oli pitänyt paaluttaa ennen kuin tuhoutuneen rakennuksen tilalle oli voitu rakentaa uusi rakennus.

Lisäyksenä aikaisempaan korvauspäätökseen vakuutusyhtiö on 11.2.2019 todennut, ettei kiinteistövakuutus korvaa maapohjan paalutuksesta aiheutuvia kuluja. Korvausrajoitus perustuu ehtokohtaan 22.1, jonka mukaan vakuutus ei korvaa sellaisia rakenteita, jotka sijaitsevat rakennuksen varsinaisen perustuksen eli sokkelin alapuolella.

Muutoshakemuksessaan asiakas katsoi, että paalutuskuluja tulee käsitellä vakuutusehtojen kohdan 26.3.2 mukaisina lisäkustannuksina ja että paalutuskulut tulisi korvata. Asiakas oli samaa mieltä vakuutusyhtiön kanssa siitä, ettei kuluja korvata suoranaisena esinevahinkona. Rakennusviranomainen on tässä tapauksessa edellyttänyt paalutusta, vaikka tilalle rakennetaan sinänsä vastaava rakennus kuin ennen vahinkoa. Paalutus oli pakko tehdä, että päästiin vahinkoa edeltäneeseen tilanteeseen. Viranomaismääräyksistä aiheutuvat lisäkulut muodostuvat jonkinlaisesta tasonparannuksesta ja rakennukseen rakennetaan aina jotain mitä siellä ei ole aikaisemmin ollut. Ehtokohta 26.3.2 ei rajaa mitään kustannuksia ulkopuolelle.

Asiakkaan valituksen johdosta antamassaan uudessa korvauspäätöksessä vakuutusyhtiö on katsonut, ettei viranomaisten pakottavista määräyksistä aiheutuvia lisäkustannuksia koskeva ehto sovellu täysvahinkotilanteessa. Kyseisessä ehtokohdassa mainitaan, että kokonaiskorvauksen ylimpänä rajana on rakennuksen vakuutuskirjaan merkitty vakuutusmäärä. Tämä merkitsee sitä, että 10 prosentin osuuden tulee aina sisältyä rakennuksen vakuutusmäärään, eikä se tule vakuutuskirjaan merkityn vakuutusmäärän päälle. Kun vakuutusyhtiö maksaa vahingonkorvaukset rakennuksen jälleenhankinta-arvon eli täyden korvauksen mukaan, mitään erillistä korvausta ei tämän päälle makseta.

Asiakkaan valitus

Asiakas pyytää lausuntoa siitä, onko vakuutusyhtiön päätös vakuutusehtojen mukainen ja tuleeko kiinteistövakuutuksesta korvata myös paalutuksesta aiheutuneet kustannukset. Asiakkaan mielestä vakuutusyhtiön tulisi pakottavia viranomaismääräyksiä koskevan ehdon perusteella korvata rakennuksen perustuksen rakentamisesta aiheutuneet kustannukset.  Kyseinen ehto ei edellytä sitä, että lisäkustannusten täytyisi muodostua vakuutuksen kohteesta.

Paalutuksessa on kyse lähinnä perusparannuksesta, joka johtuu muuttuneista rakennusmääräyksistä. Vakuutusyhtiö ei ole perustellut tai näyttänyt toteen, mistä kulueristä tai perusparannuksista 10 prosentin lisäosuus olisi jo täyttynyt. Asiakas pitää ehtoa tulkinnanvaraisena täysarvovakuutuksen osalta. Epäselvää ehtoa tulee tulkita laatijansa vahingoksi.

Asiakas viittaa siihen, että kyseessä on täysarvovakuutus, minkä vuoksi ei ole tarkkaa ylärajaa tai vakuutusmäärää, joka voisi tulla täyteen. Ehtokohta 26.3.2 on täysarvovakuutuksessa tulkinnanvarainen ja ehtoa tulisi tulkita laatijansa vahingoksi. Vakuutusarvo on uuden rakennuksen rakentamiskustannukset. Ehtojen kohdan 26.3.2 mukaan 10 % vakuutusarvosta, eli jälleenhankinta-arvosta eli rakentamiskustannuksista, olisi käytettävissä viranomaismääräysten aiheuttamiin lisäkustannuksiin.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö katsoo, ettei sillä ole korvausvastuuta uuden rakennuksen paaluttamisesta. Paalut ja muut alapohjan alapuoliset rakenteet eivät ole vakuutuksen kohteina eivätkä ne kuulu vakuutuksen korvauspiiriin.  Ehtokohta 26.3.2 ei tule tässä tapauksessa kysymykseen, koska paalut on nimenomaisesti jätetty vakuutuksen ulkopuolelle jo vakuutuksen kohteen määrittelyssä.

Toissijaisesti vakuutusyhtiö toteaa, että se on maksanut korvauksen jälleenhankinta-arvon mukaan. Tähän korvausmäärään on sisältynyt useita perusparannuksia, jotka ovat johtuneet muuttuneista rakennusmääräyksistä alkuperäisiin rakenteisiin verrattuna. Ehtokohdan 26.3.2 mukainen 10 prosentin lisäosuus täyttyy jo näiden lisäkulujen osalta.

Vakuutusyhtiö on lisävastineisiinsa sisällyttänyt selvityksen perusparannuskustannuksista, joita on tehty ainakin 128.600 euron (ALV 24 %) arvosta, ja laskelman 792.144 euron (ALV 0 %) suuruisesta jälleenhankinta-arvosta.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnan käytettävissä on ollut

• Ps. Oy:n ensikäyntiraportti 23.1.2018
• Rakennuslupapäätös 5.2.2019.
• R.K. Oy:n selvitys, jossa eriteltyjen perusparannusten kokonaishinta-arvio on 128.600 euroa (sis. 24% alv)
• Insinööritoimisto K:n kustannuslaskelma rakennuksen rakentamiskustannuksista. Laskelman mukaiset kustannukset ovat yhteensä 792.143,60 euroa (ilman arvonlisäveroa).

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Osapuolten keskeinen erimielisyys koskee sitä, ovatko maapohjan paalutuksesta aiheutuneet kustannukset vakuutuksesta korvattavia ja ovatko ne sellaisia lisäkustannuksia, että ne korvataan täysarvovakuutuksesta jälleenhankinta-arvon mukaisen korvauksen lisäksi.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Kiinteistövakuutuksen ehtojen kohdan 22.1 (Omaisuusvakuutus, vakuutuksen kohde) mukaan vakuutuksen kohteena ovat vakuutuskirjassa mainitut rakennukset, joihin kuuluviksi katsotaan:

• tontilla olevat kiinteät tavanomaiset, enintään 20 m2 suuruiset, rakenteet, ei kuitenkaan rakennuksen alapohjan tai veden pinnan alapuolella olevaa perustusta lukuun ottamatta perusanturoita, ellei tästä ole erikseen sovittu ja tehty merkintää vakuutuskirjaan
• […]

Vakuuttamiseen ja vahingon korvaamiseen liittyviä käsitteitä koskevien arvioimis- ja korvaussäännösten

• kohdan 26.1.3 (vakuutusarvo) mukaan omaisuuden, vahingon ja korvauksen määrän arvioinnin perusteena on omaisuuden vakuutusarvo. Omaisuuden vakuutusarvo on sen jälleenhankinta-arvo, ellei muuta ole sovittu ja siitä tehty merkintää vakuutuskirjaan. Omaisuuden vakuutusarvo on kuitenkin päivänarvo, kun omaisuuden päivänarvo on alle 50 prosenttia jälleenhankinta-arvosta.
• kohdan 26.1.4 (täysarvo) mukaan jos rakennuksen vakuutusmääräksi on merkitty täysarvo, vakuutuksen kohde on aina vakuutettu vakuutusarvostaan. Korvauksena maksetaan omaisuuden jälleenhankinta- tai päivänarvon mukainen vahingon määrä.

Ehtojen kohdan 26.3.2 mukaan suoranaisen esinevahingon lisäksi vakuutuksesta korvataan

• […]
• viranomaisten pakottavista määräyksistä aiheutuvat kohtuulliset lisäkustannukset kuitenkin enintään 10 prosenttia rakennuksen vakuutusarvosta. Kokonaiskorvauksen ylimpänä rajana on vakuutuskirjaan merkitty rakennuksen vakuutusmäärä.

Asian arviointi

Asiassa on kiistatonta se, ettei vakuutettuna olleen rivitalon alapohjan alapuolella ole ollut sellaista paalutusta tai muuta perustusta, jonka olisi vakuutusehtojen kohdan 22.1 (Omaisuusvakuutus, vakuutuksen kohde) perusteella katsottava kuuluneen vakuutettuun rakennukseen. Vakuutuskirjassa ei ole merkintää siitä, että perustuksen voisi katsoa kuuluvan vakuutettuun rakennukseen osapuolten erikseen tekemän sopimuksen perusteella. Asiakas ei ole edes väittänyt, että perustuksen vakuuttamisesta rakennuksen alapohjan alapuolelta olisi erikseen sovittu.

Osapuolet ovat eri mieltä siitä, tuleeko vakuutuksesta korvata ne kustannukset, jotka johtuvat siitä, että rakennuspaikan maaperä on viranomaismääräysten vuoksi pitänyt paaluttaa ennen uuden rakennuksen rakentamista palossa kokonaan tuhoutuneen rakennuksen tilalle.

Asiakas on katsonut, ettei pakottavista viranomaismääräyksistä aiheutuvia kustannuksia koskevassa vakuutusehdossa edellytetä, että kyse on vakuutuksen kohteena olevalle omaisuudelle aiheutuneista lisäkustannuksista, ja että lisäkustannusten ylärajaa ei ole täysarvovakuutuksessa määritetty. Asiakas ei ole kiistänyt vakuutusyhtiön esittämiä laskelmia perusparannuskustannuksista ja rakennuksen jälleenhankinta-arvosta.

Vakuutusyhtiö on katsonut, ettei maapohjan paalutuskustannuksia tule korvata vakuutuksesta, koska kyse ei ole ollut vakuutetusta omaisuudesta. Toissijaisesti vakuutusyhtiö on katsonut, että se on maksanut jälleenhankinta-arvoon perustuvan täyden korvauksen, minkä lisäksi vakuutuksesta ei makseta enempää korvausta.

Vakuutuslautakunta toteaa, että omaisuusvakuutuksesta korvataan lähtökohtaisesti vain vakuutetulle omaisuudelle aiheutuneet vahingot. Rakennuksen alapohjan alapuolella olleen perustuksen ei ole osoitettu kuuluneen vakuutettuun rakennukseen. Asiassa ei myöskään ole esitetty selvitystä siitä, että vakuutusyhtiölle olisi vakuutussopimuksen perusteella syntynyt velvollisuus maksaa korvausta sellaisista kustannuksista, jotka ovat kohdistuneet muuhun kuin vakuutuksen kohteena olleeseen omaisuuteen.

Esitetyillä perusteilla Vakuutuslautakunta katsoo, etteivät palovahingon vuoksi tuhoutuneen rivitalon tilalle rakennettavan uuden rakennuksen alapohjan alapuolelle tehtävää paalutusta koskevat kustannukset ole asiakkaan kiinteistövakuutuksesta korvattavia, koska kustannukset eivät ole kohdistuneet vakuutettuun rakennukseen.

Asiakas on pitänyt pakottavia viranomaismääräyksiä koskevaa korvausehtoa täysarvovakuutuksessa tulkinnanvaraisena ja katsonut, että viranomaisten pakottavista määräyksistä aiheutuvat lisäkustannukset tulee täysarvovakuutuksessa korvata rakennuksen vakuutusarvon lisäksi. Tämän osalta Vakuutuslautakunta toteaa, että korvaussäännösten mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutuksen kohteelle aiheutuneen suoranaisen esinevahingon lisäksi viranomaisten pakottavista määräyksistä aiheutuneet kohtuulliset lisäkustannukset, kuitenkin enintään 10 % rakennuksen vakuutusarvosta.

Lisäkustannuksia koskevan ehdon mukaan kokonaiskorvauksen ylimpänä rajana on vakuutuskirjaan merkitty rakennuksen vakuutusmäärä. Koska vakuutuskirjaan oli rakennuksen vakuutusmääräksi merkitty täysarvo, tuhoutunut rivitalo oli vakuutusehtojen mukaan ollut vakuutettuna vakuutusarvostaan. Talon vakuutusarvo oli ollut sen jälleenhankinta-arvo, joka oli lisäkustannuksia koskevan ehtokohdan mukaan samalla muodostanut korvauksen ylimmän rajan.  

Vakuutuslautakunta katsoo, että pakottavia viranomaismääräyksiä koskevassa ehtokohdassa olevan viittaus kokonaiskorvauksen rajaan viittaa siihen, ettei myöskään täysarvovakuutuksesta maksettava korvaus voi ylittää korvaussäännösten mukaisesti määräytyvää rakennuksen vakuutusarvoa. Vakuutuslautakunta katsoo, etteivät vakuutusehdot ole tulkinnanvaraiset tai ristiriitaiset.

Vakuutetun rivitalon jälleenhankinta-arvoon ei tässä tapauksessa ole sisältynyt maapohjan paalutus- tai muita perustuskustannuksia. Se seikka, että uuden rakennuksen rakentaminen on vakuutustapahtuman jälkeen aiheuttanut asiakkaalle maapohjan paalutuksesta johtuneita uusia kustannuksia, ei merkitse sitä, että korvausta tulisi maksaa enemmän kuin mikä on ollut vakuutuksen kohteena olleen rivitalon jälleenhankinta-arvo ilman paalutuskustannuksia.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutusyhtiön korvauspäätös on vakuutusehtojen mukainen eikä suosita lisäkorvausta.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeri Pellikka

Jäsenet:
Maso
Vaitomaa
Vyyryläinen
Yrttiaho