Haku

FINE-021290

Tulosta

Asianumero: FINE-021290 (2019)

Vakuutuslaji: Henkivakuutus

Ratkaisu annettu: 30.10.2019

Lakipykälät: 39, 38, 40, 43

Vakuutuksen irtisanominen. Osoitetiedot. Lojaalisuusvelvoite. Vakuutuksenottajan passiivisuus. Virheestä ilmoittaminen.

Tapahtumatiedot

A ja B sopivat henkivakuutusyhtiön kanssa pariturvana myönnetystä kuolemanvarahenkivakuutuksesta, jota koskeva vastuu alkoi 26.4.2013. A:n ja B:n 25.4.2013 allekirjoittamaan vakuutustarjoukseen oli merkitty V-nimisen tien osoite. Heille toimitettuun 8.5.2013 päivättyyn vakuutuskirjaan oli merkitty V-nimisen tien osoite. Vakuutusta koskeva vakuutusmaksukauden 26.4.2013–31.3.2014 laskun osoitteeksi oli merkitty V-nimisen tien osoite. Henkivakuutusta koskeva lasku maksettiin. A ja B muuttivat L-nimiseen osoitteeseen ja tekivät osoitteenmuutoksen postiin 29.4.2013.

B sopi henkivakuutusyhtiön kanssa samaan yhtiöryhmään kuuluvan vahinkovakuutusyhtiön kanssa L-nimisessä osoitteessa sijaitsevan kiinteistön vakuuttamisesta kotivakuutuksella 18.4.2013 alkaen. Vahinkovakuutusyhtiö lähetti B:lle 22.4.2013 päivätyn kotivakuutusta ja yksityistapaturmavakuutuksia koskevan vakuutuskirjan V-nimisen tien osoitteeseen. Näitä vakuutuksia koskevat 23.5.2013 ja 29.11.2013 päivätyt laskut vahinkovakuutusyhtiö lähetti B:lle L-nimiseen osoitteeseen. Sen sijaan 25.2.2014 päivätyn vakuutuskirjan ja laskun vahinkovakuutusyhtiö lähetti V-nimisen tien osoitteeseen. Laskut, jotka oli päivätty 25.5.2014 ja 25.8.2014, vahinkovakuutusyhtiö lähetti B:lle L-nimiseen osoitteeseen. 

Henkivakuutusyhtiö lähetti A:lle ja B:lle 19.2.2014 päivätyn vakuutuskirjan ja samana päivänä päivätyn laskun V-nimisen tien osoitteeseen. Henkivakuutuksen vakuutusmaksua ei maksettu. Tämän jälkeen henkivakuutusyhtiö lähetti A:lle ja B:lle V-nimisen tien osoitteeseen 11.4.2014 päivätyn muistutuslaskun ja henkivakuutuksen irtisanomisilmoituksen, jonka mukaan henkivakuutussopimus päättyy, jos vakuutusmaksua ei makseta 29.4.2014 mennessä. Vakuutusmaksua ei maksettu.

B kuoli vuonna 2018. A oli B:n kuoleman jälkeen syyskuussa 2018 tämän jälkeen yhteydessä vakuutusyhtiöön ja pyysi vakuutusyhtiöltä selvitystä henkivakuutusta koskevista osoitetiedoista. Henkivakuutusyhtiön mukaan se oli saanut tiedon osoitteen muuttumisesta 14.5.2014. A haki henkivakuutuskorvausta. Henkivakuutusyhtiön sisäisessä muutoksenhakumenettelyssä annetun vastauksen mukaan henkivakuutus on tehokkaasti irtisanottu vuonna 2014 eikä henkivakuutuskorvausta makseta. 

Asiakkaan valitus

A on tyytymätön vakuutusyhtiön ratkaisuun ja vaatii kuolemantapauskorvauksen maksamista. Korvauksesta voidaan vähentää vakuutusmaksujen osuus B:n kuolemaa edeltävältä ajalta. Henkivakuusyhtiö on tullut tietoiseksi A:n ja B:n osoitteenmuutoksesta. A:n ja B:n osoitetieto on ollut virheellinen yhtiön sisäisen tiedonkulun tai järjestelmävirheiden takia. Tämän takia henkivakuutuksen lasku ja irtisanomisilmoitus eivät ole tavoittaneet A:ta ja B:tä. 

Henkivakuutuksen myyntitilanteessa oli esillä, että A ja B tulevat tekemään lähipäivinä talokaupat. Tuolloin A ja B kysyivät, laitetaanko hakemukseen vanha vai uusi osoite. Vakuutusyhtiön toimihenkilö kehotti käyttämään vanhaa osoitetta ja totesi, että uusi osoite päivittyy myöhemmin postin järjestelmän kautta. Vakuutuksenottajilla on ollut syy olettaa henkivakuutusyhtiön tulleen tietoiseksi osoitteenmuutoksesta. A ja B sopivat myös postin kanssa kääntöpalvelusta 29.5.2013 saakka. Vakuutusyhtiöryhmä näyttäytyy yksityisasiakkaalle yhtenä palvelukokonaisuutena eikä vakuutuksenottajalta voi edellyttää vahinko- ja henkivakuutusyhtiöiden erottamista. A:n mukaan vakuutusyhtiöryhmällä on [vuosina 2013- 2014] ollut ongelmia osoitetietojen hallinnoinnissa, mistä osoituksena on vahinkovakuutuksen laskutusosoitteen vaihtuminen takaisin vanhaan osoitteeseen.

B:n käynti vakuutusyhtiössä lokakuussa 2017 liittyi elinkeinonharjoittamiseen. Myös henkivakuutus kuolemanvaralta oli esillä. B oli ollut aikaisemmin sairauslomalla ja siksi vakuutuksen myöntäminen ei ollut tuolloin mahdollista. Myöhemmin A ja B totesivat, että tällaisen vakuutuksen ottamiselle ei ollut tarvettakaan pariturvahenkivakuutuksen vuoksi. Kyseisessä tapaamisessa B ei tullut tietoiseksi pariturvana myönnetyn henkivakuutuksen päättymisestä. 

Vakuutuksenottajan sopimusta edeltävä tiedonantovelvollisuus (vakuutussopimuslain 22 §) koskee vakuutuksenantajan vastuun arvioimisen kannalta merkityksellisiä tietoja, eikä säännöstä voida soveltaa osoitetietoihin. A ja B ovat joka tapauksessa tehneet muuttoilmoituksen postiin. Sen verkkosivujen mukaan osoitetiedot päivittyvät automaattisesti muun muassa tälle henkivakuutusyhtiölle

A ja B ovat vakuutusta tehdessään antaneet oikeat osoitetiedot ja tehneet tämän jälkeen muuttoilmoituksen. Vakuutusyhtiön olisi tullut tarkastaa A:n ja B:n osoite viimeistään lähettäessään irtisanomisilmoituksen. Kun osoitteenmuutos on merkitty manuaalisesti 14.5.2014, olisi vakuutusyhtiön tullut tarkastaa viimeaikaiset tapahtumat ja huomioida 29.4.2014 päättynyt henkivakuutus.  Vakuutusyhtiö on laiminlyönyt lojaalisuusvelvollisuutensa ja toiminut hyvän vakuutustavan vastaisesti. Henkivakuutuksen irtisanominen on pätemätön. A:lla ja B:llä ei ole ollut tarkoitusta päättää henkivakuutusta. 

A:lle ja B:lle ei ole muodostunut epäilyä henkivakuutuksen päättymisestä. Vakuutusmaksu on sovittu maksettavaksi kerran vuodessa, joten vakuutuksen irtisanomisen ja B:n kuoleman välille kohdistuvien laskujen määrä on vähäinen. Vuotuinen vakuutusmaksu on ollut alle 70 euroa, joka summa on ollut A:n ja B:n taloudessa huomaamaton. Myös perheen muu asiointi tässä vakuutusyhtiöryhmässä huomioiden, laskun puuttumisen huomaamatta jääminen on ymmärrettävää.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö kiistää A:n vaatimuksen. Yhtiön mukaan se on toiminut asiassa luottaen niihin asiakastietoihin, jotka ovat olleet voimassa sen järjestelmässä. 

Vastineessa kerrotaan, että henkivakuutusyhtiön käyttämään asiakasjärjestelmään ostetaan osoitteenmuutostietoja postilta. Asiakasjärjestelmässä olevaa asiakasjoukkoa päivitetään aika ajoin. Kyseiseen joukkoon kohdistuvista osoitteenmuutoksista palveluntarjoaja saa tietoa kerran viikossa. Tässä tapauksessa vakuutuksenottaja on merkitty postin ylläpitopalveluun 22.5.2013 tehdyssä lisäysajossa, jolloin 29.4.2013 osoitteenmuutos ei ole päivittynyt automaattisesti henkivakuutusyhtiön käyttämään järjestelmään. Osoitteenmuutos on tehty vasta 14.5.2014 manuaalisesti puhelimitse saadun tiedon perusteella. Samaan yhtiöryhmään kuuluva vahinkovakuutusyhtiö, jonka asiakas B oli, on vuonna 2013 käyttänyt eri järjestelmää kuin henkivakuutusyhtiö. B:n sopiman kotivakuutuksen osalta osoite on päivittynyt käytössä olleeseen eri järjestelmään automaattisesti siksi, että asiakkuus vahinkovakuutusyhtiön käyttämässä järjestelmässä on ollut voimassa pidempään. Henkivakuutusyhtiö on käyttänyt vuonna 2013 asiakasjärjestelmää, joka ei vielä tuolloin ollut kytköksissä kotivakuutuksen myöntäneen vahinkovakuutusyhtiön järjestelmään. Kyse ei ole järjestelmävirheestä, vaan siitä, että tuolloin yhtiöryhmässä oli kaksi eri järjestelmään, jotka eivät olleet kytköksissä toisiinsa. Vahinkovakuutusyhtiö ja henkivakuutusyhtiö ovat toisistaan erilliset vakuutusyhtiöt. 

Vastineen mukaan A ja B ovat tulleet tietoisiksi henkivakuutusyhtiön järjestelmässä olevasta vanhasta osoitteesta, kun posti on kääntänyt vanhaan osoitteeseen lähetetyn 8.5.2013 päivätyn henkivakuutusta koskevan vakuutuskirjan ja laskun. Henkivakuutusyhtiö ei ole tullut tietoiseksi vaihtuneesta osoitteesta, eikä sillä ole ollut velvollisuutta ryhtyä kohtuullisiin toimenpiteisiin uuden osoitteen selvittämiseksi.

Vakuutussopimuslaissa ei määrätä siitä, että vakuutuksenantajalla olisi velvollisuus pitää asiakkaiden osoitetiedot itsenäisesti aina ajan tasalla. Vakuutuksenantajalla ei ole lakiin perustuvaa velvollisuutta huolehtia osoitetietojen ajantasaisuudesta. Vakuutusyhtiön mukaan asiakas vastaa vakuutussopimuksen osapuolena siitä, että hän on antanut oikeat ja täydelliset osoitetietonsa vakuutusyhtiölle sekä tarvittaessa ilmoittaa tiedoissaan tapahtuvat muutokset viipymättä. Tapauksessa tulee myös huomioida, että vakuutuksen irtisanomisen ja B:n vuonna 2018 tapahtuneen kuoleman välillä on kulunut merkittävän pitkä aika. Vakuutuksenottajat eivät ole 11.4.2014 – 1.9.2018 tiedustelleet vakuutusturvan voimassaoloa, tai sitä miksi vakuutuksesta ei tule laskuja tai vuosittaisia vakuutuskirjoja. Vakuutuksenottajien olisi tullut reagoida kyseiseen seikkaan ja pyrkiä kohtuullisin toimenpitein selvittämään, mistä on kyse.

Vakuutusyhtiöryhmän asiakastietojärjestelmän mukaan B on 5.10.2017 käynyt palveluntarjoajan toimipisteessä. Hänelle on tuolloin tehty henkilövakuutusturvan kartoitus ja vakuutushakemus kuolemanvaravakuutuksen sisältävästä henkilövakuutuksesta. Henkivakuutusyhtiö ei voinut myöntää B:lle vakuutusta. B on viimeistään 5.10.2017 tullut tietoiseksi siitä, että hänellä ei ole tässä vakuutusyhtiössä voimassaolevaa kuolemanvaravakuutusta. B ei ole kartoituksen jälkeen reagoinut siihen, että pariturvavakuutus ei ole enää voimassa.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Tapauksessa on kysymys siitä, onko riskihenkivakuutusta koskeva vastuu ollut voimassa vakuutetun kuollessa.  

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutussopimuslain 39 §:n (Vakuutusmaksun viivästyminen) mukaan, jos vakuutuksenottaja on laiminlyönyt vakuutusmaksun suorittamisen 38 §:ssä säädetyssä määräajassa, vakuutuksenantajalla on oikeus irtisanoa vakuutus päättyväksi 14 päivän kuluttua irtisanomista koskevan ilmoituksen lähettämisestä. Vakuutusmaksun laiminlyönnin takia ei kuitenkaan saa irtisanoa 40 §:n 1 momentissa tarkoitettua jatkuvaa vahinkovakuutusta.

Saman lainkohdan 2 momentin mukaan, jos vakuutuksenottaja suorittaa vakuutusmaksun ennen irtisanomisajan päättymistä, vakuutus ei kuitenkaan pääty irtisanomisajan kuluttua. Vakuutuksenantajan on mainittava tästä mahdollisuudesta irtisanomista koskevassa ilmoituksessa. Jos kysymyksessä on henkilövakuutus, irtisanomisilmoituksessa on lisäksi annettava tieto 43 §:ssä säädetystä vakuutuksenottajan oikeudesta saada vakuutus uudelleen voimaan.

Saman lainkohdan 3 momentin mukaan, jos maksun laiminlyönti on johtunut vakuutuksenottajan maksuvaikeuksista, joihin hän on joutunut sairauden, työttömyyden tai muun erityisen seikan vuoksi pääasiassa omatta syyttään, vakuutus päättyy irtisanomisesta huolimatta vasta 14 päivän kuluttua esteen lakkaamisesta. Vakuutus päättyy kuitenkin viimeistään kolmen kuukauden kuluttua 1 momentissa säädetyn irtisanomisajan päättymisestä. Irtisanomisilmoitukseen on otettava maininta myös tämän momentin mukaisesta mahdollisuudesta vakuutuksen määräaikaiseen jatkumiseen.

Saman lainkohdan 4 momentin mukaan, jos irtisanomisilmoituksesta puuttuu jokin 2 tai 3 momentissa säädetyistä tiedoista, irtisanominen on mitätön.

Vakuutussopimuksen yleiset sopimusehdot vastaavat sisällöltään em. lainkohtaa. 

Asian arviointi

A ja B ovat vakuutuksenottajina sopineet pariturvana myönnetystä henkivakuutuksesta. A:n ja B:n 25.4.2013 allekirjoittamaan vakuutushakemukseen on merkitty V-nimisen tien osoite. Huomioon ottaen sen, miten vakuutusyhtiökin on vastineessaan kuvannut asiakkaidensa osoitetietojensa päivittämistä koskevaa menettelyä, Vakuutuslautakunta pitää uskottavana, että vakuutusyhtiön toimihenkilö on henkivakuutuksen myyntitilanteessa kertonut A:lle ja B:lle osoitetietojen päivittämisestä A:n valituksessaan esittämän mukaisesti. 

Vakuutusyhtiö on lähettänyt V-nimisen tien osoitteeseen A:lle ja B:lle osoitetun 19.2.2014 päivätyn henkivakuutusta koskevan laskun, jonka eräpäivä oli 2.4.2014. Vakuutusmaksua ei ole maksettu. Vakuutusyhtiö on lähettänyt 11.4.2014 V-nimisen tien osoitteeseen irtisanomisilmoituksen, joka täyttää sisällöltään vakuutussopimuslain 39 §:n mukaiset edellytykset. 

B oli sopinut samaan yhtiöryhmään kuuluvan vahinkovakuutusyhtiön kanssa vahinko- ja henkilövakuutuksista. Vahinkovakuutusyhtiö on lähettänyt B:lle 22.4.2013 päivätyn kotivakuutusta ja yksityistapaturmavakuutuksia koskevan vakuutuskirjan V-nimisen tien osoitteeseen. Näitä vakuutuksia koskevat 23.5.2013 ja 29.11.2013 päivätyt laskut vahinkovakuutusyhtiö lähetti B:lle L-nimiseen osoitteeseen eli uuteen osoitteeseen. Vahinkovakuutusyhtiö on kuitenkin lähettänyt 25.2.2014 päivätyn vakuutuskirjan ja laskun V-nimisen tien osoitteeseen eli vanhaan osoitteeseen. B:lle lähetetyt 25.5.2014 ja 25.8.2014, päivätyt laskut vahinkovakuutusyhtiö lähetti L-nimiseen osoitteeseen.
Vakuutusyhtiön mukaan uusi osoitetieto on päivitetty manuaalisesti.

Suomessa henkivakuutuksia voivat myöntää ainoastaan henkivakuutusyhtiöt. Vakuutuslautakunta toteaa, että asioidessaan vakuutusyhtiöryhmässä kuluttajavakuutuksenottajat eivät välttämättä tosiasiallisesti kiinnitä huomiota henkivakuutustoiminnan ja vahinkovakuutustoiminnan erillisyyteen. Kaikessa vapaaehtoisia vakuutuksia koskevassa markkinointiviestinässä ja asiakirjamateriaalissa tulee kuitenkin aina ilmaista vastuussa oleva vakuutusyhtiö. Tämän tapauksen riidanratkaisumateriaaliin kuuluvissa henkivakuutusta koskevissa asiakirjoista ilmenee, että henkivakuutuksen on myöntänyt yhtiöryhmään kuuluva henkivakuutusyhtiö. Toisaalta tapauksen selvityksestä ei ilmene, että henkivakuutusten ja muiden vakuutusten asiakaspalvelua olisi tässä vakuutusyhtiöryhmässä eriytetty. Tällaisessa tilanteessa asiakkaan ei voida myöskään olettaa mieltävän, että samaan yhtiöryhmään kuuluvan henkivakuutusyhtiön ja vahinkovakuutusyhtiön asiakashallintojärjestelmät voivat olla erilliset. 

Vakuutuslautakunnalle esitetyn selvityksen perusteella B:n osoitteen tapahtunut muutos on tullut vakuutusyhtiöryhmän tietoon vuoden 2013 aikana. Vahinkovakuutuksia koskevien osoitetietojen muutokset viittaavat siihen, että yhtiöryhmässä on ollut B:n osoitetietojen hallintaan liittynyt ongelma. Vakuutusyhtiön uuden osoitteen manuaalisesta päivittämisestä 14.5.2014 kertoma ja vahinkovakuutusyhtiön 25.5.2014 ja 25.8.2014 päivättyjen laskujen lähettäminen L-nimiseen osoitteeseen viittaavat siihen, että ainakin B on tullut tietoiseksi tästä ongelmasta. 

Vakuutussopimuslain 39 §:n mukaan, jos vakuutuksenottaja on laiminlyönyt vakuutusmaksun suorittamisen, vakuutuksenantajalla on oikeus irtisanoa vakuutus päättyväksi 14 päivän kuluttua irtisanomista koskevan ilmoituksen lähettämisestä. Lainkohdan esitöiden mukaan (HE 114/1993, s. 52) mukaan irtisanomisaika alkaa kulua irtisanomisilmoituksen lähettämisestä siinäkin tapauksessa, että ilmoitus ei saavu perille, jos ilmoitus on lähetetty vakuutuksenottajan vakuutuksenantajalle ilmoittamaan osoitteeseen. Jos vakuutuksenantajan tiedossa on, että vakuutuksenottajan osoite on muuttunut, vakuutuksenantaja on kuitenkin sopijapuolelle kuuluvan yleisen lojaalisuusvelvoitteen nojalla velvollinen ryhtymään kohtuullisiin toimenpiteisiin uuden osoitteen selvittämiseksi. Jos esimerkiksi vakuutuksenottajalle esitetty maksulippu on palautettu vakuutuksenantajalle merkinnöin osoitteen tuntemattomuudesta, vakuutuksenantajan on pyrittävä selvittämään uusi osoite, johon irtisanomisilmoitus voidaan lähettää. Edellä kerrotussa, lain esitöissä kuvatussa, yleisen lojaalisuusvelvoitteen mukaisessa menettelyssä on samalla kysymys hyvän vakuutustavan mukaisesta toimintatavasta.

Vakuutusyhtiöllä ei ole nimenomaista lakiin perustuvaa velvollisuutta pitää yllä vakuutuksenottajiensa ajantasaisia osoitetietoja. Tällaisesta menettelystä ei ole sovittu myöskään vakuutuskirjan ja vakuutusehtojen muodostamassa sopimusmateriaalissa. Vakuutusyhtiön asiakasviestinnästä ja vakuutusten hallinnointimallista asiassa kerrottu huomioiden vakuutusyhtiö on kuitenkin tosiasiallisesti pyrkinyt pitämään asiakkaidensa osoitetietoja ajantasaisina ja kertonut tästä toimintamallista myös asiakkailleen.    

Vakuutusyhtiö on lähettänyt irtisanomisilmoituksen 11.4.2014 A:n ja B:n 25.4.2013 tekemässä vakuutushakemuksessa ilmoittamaan osoitteeseen. Asiassa on riidatonta, että A ja B eivät ole itse ilmoittaneet uutta osoitettaan henkivakuutusyhtiölle tai vakuutusyhtiöryhmälle ennen 14.5.2014. Vakuutusyhtiön noudattaman irtisanomismenettely on täyttänyt vakuutussopimuslain 39 §:n edellytykset ja irtisanomisaika on alkanut kulua. Käytettävissä olevasta selvityksestä ei ilmene, että henkivakuutusta koskeva lasku tai irtisanomisilmoitus olisi palautunut vakuutusyhtiölle. 

Saadun selvityksen perusteella vakuutusyhtiöryhmä, johon henkivakuutusyhtiö kuuluu, on saanut jo vuonna 2013 tietoonsa, että toisen vakuutuksenottajan eli B:n osoite on muuttunut. Kun huomioidaan vakuutusyhtiön osoitetietojen ylläpitämistä koskeva asiakasviestintä sekä osoitetietojen ylläpitoon vakuutuksenottaja B:n osoitetietojen vaihtumisen perusteella todennäköisesti liittynyt ongelma, voidaan vakuutusyhtiön katsoa toimineen tässä tapauksessa vakuutussopimuslain esitöissä kuvatun lojaalisuusvelvoitteen vastaisesti jättäessään varmistamatta, onko irtisanomisilmoitus voinut tavoittaa A:n ja B:n heidän uudessa osoitteessaan.

Vakuutuslautakunta toteaa, että sen aikaisemmassa vahinkovakuutusta koskevassa ratkaisusuosituksessa VKL 384/05 oli kysymys tilanteesta, jossa vakuutustapahtuma sattui vakuutuksen irtisanomista välittömästi seuranneen vakuutuskauden aikana. Vakuutusyhtiö on tässä tapauksessa vedonnut myös siihen, että vakuutuksenottajapuoli on pysynyt passiivisena syykuuhun 2018 saakka. Yleisen sopimusoikeuden mukaan sopijapuoli voi menettää oikeutensa vedota toisen sopijapuolen virheeseen, jos se ei kohtuullisessa ajassa virheen havaitsemisesta tai siitä, kun virhe olisi pitänyt havaita, huomauta virheestä. Vakuutuslautakunta toteaa, että kirjoitetun lain osalta tällainen sääntö sisältyy muun muassa maakaaren 2:25.1 §:ään ja tavaran kauppaa koskevaan kuluttajansuojalain 5:16 §:ään. Passiivisuudesta seuraava oikeuden menetys voi tulla kysymykseen myös sellaisissa sopimustyypeissä, joiden osalta asiasta ei säädetä kirjoitetussa laissa. Näissä tapauksissa kysymys on lojaalisuusvelvoitteen tapaan Suomessa voimassaolevaan yleiseen sopimusoikeuteen perustuvasta oikeusvaikutuksesta.

Selvyyden vuoksi Vakuutuslautakunta toteaa, että kysymyksessä on ollut vakuutussopimus, jossa on ollut kaksi vakuutuksenottajaa. Lautakunta ei ole voinut tehdä asiassa päätelmiä vakuutuksenottaja A:n osalta B:n vuoden 2017 asioinnin nojalla. Päätelmiä ei ole voitu tehdä myöskään sen perusteella, mitä A on kertonut hänen ja B:n välisistä keskusteluista sanotun asiakastapaamisen jälkeen.  

Vakuutusyhtiön vakuutussopimuslain 39 §:n mukaisiin toimenpiteisiin liittyvä lojaalisuusvelvoite ei poista vakuutuksenottajan velvollisuutta huolehtia ja olla tietoinen omista vakuutussopimuksistaan. Tämä huomioiden vakuutuksenottajan tulee tapauksen olosuhteet huomioiden kohtuullisessa ajassa virheen havaitsemisesta tai siitä, kun virhe olisi pitänyt havaita, myös itse kiinnittää huomiota tilanteeseen. Harkittaessa kohtuullista aikaa ilmoittaa vakuutusyhtiön virheestä yksittäisen tapauksen olosuhteissa, tulee huomioida myös vakuutusyhtiön menettelyyn moitittavuus.   

Tässä tapauksessa vakuutuksenottaja A on ottanut vakuutusyhtiöön yhteyttä B:n kuoltua syyskuussa 2018. Vakuutuksenottajat ovat olleet henkivakuutuksen suhteen passiivisia yli neljän vuoden ajan. A:n ja B:n olisi tullut tässä ajassa kiinnittää huomiota siihen, että vakuutusyhtiö ei ole lähettänyt heille henkivakuutusta koskevia laskuja eikä tiedotteita. Tämä heidän olisi tullut havaita henkivakuutukseen sovitusta vuoden laskutusvälistä, henkivakuutuslaskun summasta ja B:n muusta samassa yhtiöryhmässä olevasta asioinnista huolimatta. A ja B eivät ole ilmoittaneet vakuutusyhtiön virheestä olosuhteet huomioon ottaen kohtuullisessa ajassa siitä, kun ovat voineet virheen havaita.

Vakuutusyhtiö on lähettänyt A:n ja B:n ilmoittamaan osoitteeseen vakuutussopimuslain 39 §:n mukaisen henkivakuutusta koskevan irtisanomisilmoituksen. Vakuutusyhtiö ei ole selvittänyt A:n ja B:n uutta osoitetta olosuhteissa, joissa lojaalisuusvelvoite olisi sitä edellyttänyt. Vakuutusyhtiön menettelyn ei voida kuitenkaan katsoa olleen törkeän huolimatonta eikä yhtiö ei ole menetellyt tapauksessa myöskään kunnian vastaisesti tai arvottomasti. Tällaisessa tilanteessa vakuutuksenottajapuoli on yli neljän vuoden kuluessa virheestä menettänyt passiivisuutensa vuoksi oikeutensa vedota vakuutusyhtiön muuttuneen osoitetiedon selvittämättä jättämistä koskevaan huolimattomuuteen. Vakuutusyhtiön henkivakuutusta koskeva vastuu ei ole ollut voimassa B:n kuollessa. 

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita henkivakuutuskorvauksen maksamista. 

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Luukkonen 
Sihteeri Korkeamäki 

Jäsenet:
Koskiniemi
Rahijärvi
Sario
Sibakov

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia