Haku

FINE-021149

Tulosta

Asianumero: FINE-021149 (2020)

Vakuutuslaji: Lääkevahinkovakuutus

Ratkaisu annettu: 26.11.2020

Kohonneen veren kolesterolitason hoitoon määrättyjen statiinilääkkeiden haittavaikutukset. Todennäköinen syy-yhteys lääkkeiden käytön ja asiakkaalla todetun lihaskadon välillä. Vatsaoireiden ja lihasärsytyksen johdosta maksettavat korvaukset. Pysyvä haitta. Oliko asiakkaalla oikeus hakemaansa pysyvän haitan korvaukseen?

Tapahtumatiedot

Lääkevahinkoilmoituksen 14.3.2018 mukaan A:lle (s. 1937) määrättiin 16.5.2000 lääkitys veren kohonneen kolesterolitason hoitoon. Määrätty lääke Lipitor vaihdettiin apteekissa ensin Simvastatiniin, joka aiheutti jatkuvan ripulin. Simvastatin vaihdettiin Atorvastatiniin, josta ilmoituksen mukaan aiheutui lääkkeen provosoima lihastulehdus ja lihaskato. Lääkkeiden käytön A lopetti tammikuussa 2017. A haki korvausta lääkevahinkovakuutuksesta.

Vakuutusyhtiö katsoi, että A:lla todettu lihasärsytys ja vatsaoireet olivat aiheutuneet statiinilääkityksestä. Yhtiö maksoi A:lle korvausta vahingosta aiheutuneesta tilapäisestä haitasta 800 euroa liikennevahinkolautakunnan normien ja ohjeiden mukaisen luokan 2 (lievät vammat) mukaan. A:lla todettu lihaskato ei sen sijaan yhtiön kannan mukaan ollut todennäköisesti johtunut lääkkeen käytöstä eikä korvausta sen osalta maksettu.

Asiakkaan valitus

A ilmoittaa tyytymättömyytensä vakuutusyhtiön maksamiin korvauksiin ja pyytää asiassa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta. A katsoo, että lääkkeen aiheuttama vahinko on elinikäinen ja korvaus kuuluu maksaa sen mukaisesti.

Statiinilääkityksen käytön aikana A:n paino putosi 53 - 58 kg:sta 39 kg:aan. A:lle sattui 20.10.2016 tapaturma, jossa hänelle tuli reisiluun kaulan murtuma. Tapaturman jälkeen A on saanut fysioterapeutilta kuntoutusohjeita ja toiminut niiden mukaan, mutta alaraajoihin ei ole saatu voimaa. A pystyy nyt liikkumaan sisätiloissa ilman apuvälineitä, mutta ulkona hän tarvitsee rollaattorin. Pakaralihasten surkastumisen vuoksi A tarvitsee istuessaan pehmusteen. A on syönyt lääkärien ohjeen mukaan proteiinipitoista ruokaa ja paino on noussut 42 kg:aan, mutta jäänyt sitten pysyvästi tälle tasolle.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö katsoo edelleen, ettei A:lla todettu lihaskato ole todennäköisessä syy-yhteydessä statiinien käyttöön eikä korvausta tältä osin tule maksettavaksi. Yhtiön kannan mukaan A:lle ei ole jäänyt lääkevahingon seurauksena pysyvää haittaa.

Lääketieteellinen selvitys

Vakuutuslautakunnalla on käytössään A:ta koskevaa lääketieteellistä selvitystä ajalta 16.5.2000 - 16.11.2018.

Terveyskeskuksen sairauskertomustekstin 16.5.2000 mukaan A:lla on todettu kohonnut kolesteroli ja aloitettu Lovacol 20 mg x 1. Tekstin 28.5.2002 mukaan veren rasva-arvot ovat olleet sangen hyvät. Lääkitystä on edelleen jatkettu. Verenpainetta on seurattu ja yläpaine on ollut jonkin verran koholla. Tekstin 16.6.2003 mukaan A sairastaa valtimonkovettumatautia. A on kertonut kävelevänsä parin kilometrin lenkkejä keskivauhtia; rivakampi kävely on kipeyttänyt muutaman sadan metrin jälkeen. LDL-kolesteroliarvo on ollut noin 3. Lovacolin tilalle on vaihdettu Lipitor annoksella 10 mg x 1. Tekstin 15.5.2006 mukaan A:lle on aloitettu verenpainelääkitykseksi Diovan ja merkinnän 19.6.2006 mukaan lisäksi Zanidip. Puhelinkontaktimerkinnän 14.2.2007 mukaan veren rasva-arvot ovat pysyneet hyvinä Simvastatin-lääkityksellä. Tekstin 22.5.2009 mukaan Simvastatin on A:n pyynnöstä vaihdettu takaisin Lipitoriin.

Sairauskertomustekstin 24.10.2016 mukaan A on tullut vastaanotolle tahattoman laihtumisen vuoksi. A:n paino on viidessä vuodessa laskenut 58 kg:sta noin 40 kg:aan. A on tupakoinut yli 50 vuoden ajan. A:lle on ohjelmoitu virtsateiden ja vatsan ultraääni sekä keuhkokuva ja suositeltu ravitsemusterapeutille hakeutumista. Merkinnän 28.11.2016 mukaan tehdyissä tutkimuksissa ei ole todettu erityistä laihtumista selittävää. Puhelinkontaktimerkinnän 21.3.2017 mukaan A:lle on kaatumisen seurauksena aiheutunut reisiluun kaulan murtuma, joka on hoidettu osaproteesilla. Tapaturman jälkeen tehdyssä luuntiheysmittauksissa on todettu osteoporoosi. A on laihtunut viime aikoina 17 kg ja hänen lihaksensa ovat heikentyneet. A on lopettanut atorvastatiinilääkityksen, koska on arvellut, että lihaskato on ollut seurausta lääkkeen käytöstä. Vastaanottokäyntiä 31.7.2017 koskevan tekstin mukaan A:n paino on tehostetulla ruokailulla noussut 39 kg:sta 42 kg:aan. Ruokailuun liittyviä vatsakipuja tai suolen toiminnan muutoksia ei ole ollut. A on toipunut kohtuullisen hyvin reisiluun kaulan murtumasta. Hän on kuntouttanut itseään omatoimisesti. A:lle on edelleen suositeltu ravitsemusterapeutin puoleen kääntymistä sekä proteiinipitoista ruokavaliota.

Yleislääkärin lausunnon 23.11.2018 mukaan A on käynyt yleislääkärin vastaanotolla 16.11.2018. A on käyttänyt kolesterolilääkitystä ainakin vuodesta 2000 alkaen. Aluksi käytössä oli Lovacol, joka sittemmin vaihdettiin simvastatiiniksi. Simvastatiinin käytön aikana A:lla oli jatkuva ripuli ja säärien iho hilseili voimakkaasti. Simvastatiini vaihdettiin atorvastatiiniksi 2 - 3 vuotta sitten, minkä jälkeen ripuli rauhoittui ja iho siistiytyi. Atorvastatiinihoidon A lopetti helmikuussa 2017. Vastaanotolla A:n yleistila on ollut hyvä. A on huomattavan hoikka. Tuolista noustessa hänen täytyy ponnistaa käsillä käsinojista. Jalkojen voima ei riitä nousuun. Kyykystä A ei pääse ylös ilman apua. Erityisesti alaraajojen lihakset ovat surkastuneet. Alaraajat ovat ikään kuin luuta ja nahkaa. Surkastumaa on havaittavissa myös olkavarsissa. A on saanut tehostettua fysioterapiaa lihasten surkastuman vuoksi, mutta siitä ei ole ollut apua. A joutuu käyttämään rollaattoria ulkona liikkuessa ja kävelymatka on noin 500 metriä. A:n lihakset surkastuivat kolesterolilääkityksen aikana, vaikka A toimi tuolloin puolisonsa omaishoitajana ja liikkui normaalisti.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, miltä osin A:lla statiinilääkkeiden käytön aikana ilmenneet lihasoireet ovat aiheutuneet lääkkeiden käytöstä sekä siitä, onko A:lle jäänyt lääkevahinkovakuutuksesta korvattavaa pysyvää haittaa.

Sovellettavat vakuutusehdot ja lainkohdat

Lääkevahinkovakuutuksen ehtojen (voimassa 1.1.2017 alkaen) kohdan 4 (Lääkevahinko) mukaan lääkevahingolla tarkoitetaan ruumiillista sairautta tai vammaa tai psyykkistä sairautta, jonka vahingonkärsineen käyttämä, ehtojen kohdassa 2 tarkoitettu lääke on todennäköisesti aiheuttanut. (…)

Ehtojen kohdan 7 (Vahingon määrä) mukaan korvaus lääkevahingosta määrätään soveltaen vahingonkorvauslain (412/1974) 5 luvun 2, 2a – 2d, 3, 4, 7 ja 8 pykälän, 6 luvun 1 pykälän sekä 7 luvun 3 pykälän säännöksiä. Korvauksen määrittämisessä käytetään soveltuvin osin liikennevahinkolautakunnan normeja ja ohjeita.

Vahingonkorvauslain (31.5.1974/412) 5 luvun 2 §:n (16.6.2004/509) mukaan henkilövahingon kärsineellä on oikeus korvaukseen:
1) tarpeellisista sairaanhoitokustannuksista ja muista tarpeellisista kuluista;
2) ansionmenetyksestä;
3) kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta;
4) pysyvästä haitasta.

Lain 5 luvun 2 c §:n (16.6.2004/509) 2 momentin mukaan pysyvästä haitasta määrätään korvaus ottamalla huomioon henkilövahingon laatu ja vaikeusaste sekä vahinkoa kärsineen ikä. Korvausta korottavana tekijänä voidaan lisäksi ottaa huomioon henkilövahingosta vahinkoa kärsineelle aiheutunut elämänlaadun erityinen heikentyminen. 

Asian arviointi

Lääkevahinkovakuutuksesta korvataan henkilövahinko, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. Tämä tarkoittaa, että vahingolla voi olla useita mahdollisia syitä, mutta lääkkeen käyttö on kaikki syyt kokonaisuutena huomioiden todennäköisin. Syy-yhteyden arvioinnissa otetaan huomioon lääkkeellä hoidettava sairaus tai vamma, korvauksen hakijan muut sairaudet ja kokonaisterveydentila, hänen saamansa hoito ja hoitotoimenpiteet sekä kyseinen lääke ja muu mahdollinen lääkitys. Syy-yhteys arvioidaan lääketieteellisen tietämyksen ja kokemuksen perusteella. Pelkästään ajallinen yhteys eli se seikka, että oireet ovat ilmaantuneet lääkkeen käytön aikana tai pian käytön jälkeen, ei riitä todistamaan lääkkeen käytön ja vahingon välistä todennäköistä syy-yhteyttä.

A on vaatinut korvausta statiinillääkkeiden käytön aikana ilmenneestä laihtumisesta ja lihaskadosta. A:n on kuvattu laihtuneen lääkkeiden käytön aikana noin 20 kg. Yleislääkärin lausunnon 23.11.2018 mukaan A:n alaraajojen lihakset ovat selvästi surkastuneet ja surkastumista on lisäksi todettu olkavarsissa. A joutuu käyttämään rollaattoria ulkona liikkuessaan ja kävelymatka on noin 500 metriä. Vakuutuslautakunta toteaa, että A:ta koskevista lääketieteellistä selvityksistä käy ilmi useita muita, kilpailevia syitä lihaskadolle. Näitä ovat A:n sairastama vaikea verisuonisairaus, lonkan vammaan liittyvä immobilisaatio sekä pitkäaikainen tupakointi. Vakuutuslautakunta katsoo, ettei lihaskato ole todennäköisessä syy-yhteydessä statiinilääkitykseen eikä näin ollen suosita sen korvaamista lääkevahinkovakuutuksesta.

Asiassa on riidatonta, että statiinien käytön aikana ilmenneet lihasärsytys ja vatsaoireet ovat aiheutuneet statiineista. Tältä osin Vakuutuslautakunta toteaa, että kyseessä ovat selvitysten mukaan olleet ohimenevät oireet, joista ei ole jäänyt korvattavaa pysyvää haittaa.

Vakuutuslautakunta ei suosita asiassa lisäkorvausta maksettavaksi.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norio
Sihteeri Laine

Jäsenet:
Jokelainen
Järvinen
Mervaala
Soinila

Tulosta