Tapahtumatiedot

A on yhdessä entisen puolisonsa B:n kanssa myynyt 23.5.2018 päivätyllä kauppakirjalla huoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet C:lle ja D:lle. Kauppakirjan mukaan hallintaoikeus kaupan kohteeseen on siirtynyt ostajille viimeistään 23.8.2018. Ostajat ovat elo-syyskuussa 2018 ilmoittaneet asunnossa havaitun kosteutta ja mikrobikasvustoa sekä varanneet oikeuden esittää korjauskustannuksiin ja asumishaittaan liittyviä vaatimuksia myyjiä kohtaan. Maaliskuussa 2019 ostajat ovat ilmoittaneet kaupan kohteen korjauskustannusten olevan 50.500 euroa. Ostajat ovat samassa yhteydessä ilmoittaneet valmiudestaan neuvotella vahingonkorvauksesta tai kaupan purkamisesta. Myyjät ovat 11.4.2019 kiistäneet vastapuolen esittämät vaatimukset asiamiehen välityksellä. 

Yhtiö E antoi asiassa kielteisen korvauspäätöksen sillä perusteella, ettei A:n oikeusturvavakuutus ole ollut yhtäjaksoisesti voimassa kahta vuotta.

Asiakkaan vaatimukset ja palveluntarjoajan kanta

A vaatii, että jompikumpi yhtiö ottaisi maksaakseen omavastuuosan ylittävältä osalta asianajokustannukset. A ei itse pysty arvioimaan kumpi yhtiö olisi velvollinen asian hoitamaan. Se, jonka aikana asuntokauppa tehtiin vai se, jonka aikana asia tuli riitaiseksi. Epäämisperusteena on muutaman päivän katkos kotivakuutuksessa, kun omaa kotia ei ollut. A:n mielestä tämä kuulostaa vastuun välttelyltä. A ei koe, että olisi tehnyt mitään väärin taikka jättänyt mitään tekemättä. 

A on tehnyt vakuutusyhtiö E:lle oikeusturvailmoituksen 8.4.2019 sen jälkeen, kun edellisen asunnon ostaneet olivat sähköpostitse vaatineet A:ta ja B:tä korvaamaan piilevästä vesivahingosta aiheutuneet korjauskustannukset. Ostajien korvausvaatimus oli 50.500 euroa, joka kuulemma vielä täydentyy. A otti entisen puolisonsa kanssa asianajajan hoitamaan asiaa. Näihin kuluihin A haki korvauspäätöksen. Asunnon A omisti yhdessä B:n kanssa, mutta B:llä oli oma vakuutus asunnon myymisen jälkeiseltä ajalta. Yhtiö epäsi korvauspäätöksessään A:n korvaushakemuksen vedoten siihen, ettei A:n oikeusturvavakuutus ole ollut yhtäjaksoisesti voimassa kahta vuotta. 

A:lla oli kotivakuutus koko edellisen asunnon omistamisen ajan ja vielä reilusti muuttoajan yli. Hän ei päässyt suoraan muuttamaan seuraavaan jo ostettuun asuntoon ja hän asui muutaman viikon ystävänsä luona. A otti kotivakuutuksen nykyiseen asuntoon ennen muuttopäivää. Näiden kahden kodin väliin jäi 11 päivän väli, jolloin hänellä ei ollut kotivakuutusta eikä oikeusturvavakuutusta. A:lla ei ollut kotivakuutusta, koska hänellä ei ollut kotia mihin sen ottaa. Jotta osoitteenmuutoksiin ei tulisi sotkuja kahden lähekkäin tehtävän muuton takia, A sopi nykyisen asunnon myyjän kanssa, että A voi tehdä osoitteenmuutoksen tähän osoitteeseen, vaikka nykyisen asunnon myyjä vielä hetken asui siellä. 

A kuuli vasta paljon myöhemmin, että entinen puoliso oli lakkauttanut kotivakuutuksen ja samalla oikeusturvavakuutuksen muuttopäivän jälkeen. Vakuutusyhtiöstä A ei saanut ilmoitusta koti- ja oikeusturvavakuutuksen lakkaamisesta. A otti kotivakuutuksen heti kun tiesi muuttopäivän lähestyvän. 

A aikoi tehdä vahinkoilmoituksen yhtiöön F, koska nykyinen yhtiö E perusteli omaa hylkäyspäätöstään ”koska asian peruste on ajalta ennen tämän vakuutusturvan alkamista”. Ennen vahinkoilmoituksen tekemistä A oli yhteydessä yhtiöön E puhelimitse. Sieltä kehotettiin tekemään vahinkoilmoitus heille. A:sta tuntuu kummalliselta se, miten päätös on perustelu.  
 
Yhtiö toteaa vastineessaan, että oikeusturvavakuutuksen tarkoituksena on sen ehtojen mukaisesti korvata vakuutuksen voimassaoloaikana sattuneet vakuutustapahtumat. Kuitenkin, jos oikeusturvavakuutus on vakuutustapahtuman sattuessa ollut voimassa alle kaksi vuotta, tulee myös niiden seikkojen, joihin riita tai vaatimus perustuu, olla syntynyt vakuutuksen voimassaoloaikana. Vakuutuksen voimassaoloaikaan luetaan (vakuutuskirjassa mahdollisesti mainituin rajoituksin) se aika, jonka tämä vakuutus yksin tai peräkkäin yhdessä muiden päättyneiden vastaavan sisältöisten oikeusturvavakuutusten kanssa on vakuutetun osalta ollut yhtäjaksoisesti voimassa.

Edellä mainittu vakuutusehtojen vaatimus siitä, että oikeusturvavakuutuksen on tullut olla yhtäjaksoisesti voimassa riidan perusteesta lähtien, jos vakuutus on ollut voimassa vähemmän kuin kaksi vuotta, on ollut oikeusturvavakuutuksissa niiden myöntämisestä alkaen. Ehdon merkitystä ei FINEn käytännön (mm. FINE-007422) mukaan voida objektiivisesti arvioiden pitää epäselvänä tai monimerkityksellisenä.

Asiakkaalla on voimassa oleva oikeusturvavakuutus yhtiössä E. Vakuutus on ostettu yhtiön verkkopalvelusta. Oston yhteydessä asiakkaan on tullut tutustua vakuutusehdotuksen lisäksi tuote-esitteeseen, jossa on kerrottu oikeusturvavakuutuksen sisällöstä ja keskeisimmistä rajoituksista, mukaan lukien ns. kahden vuoden säännöstä. Vakuutuksen ostaminen verkkopalvelussa on mahdollista vasta vakuutusehdotuksen ja tuote-esitteen hyväksymisen jälkeen. Yhtiön on näin ollen katsottava täyttäneen tiedonantovelvoitteensa asiassa.

Asiakkaan vakuutus on alkanut yhtiössä E 17.9.2018. Asiakkaalla on aikaisemmin ollut oikeusturvavakuutus yhtiössä F. Yhtiöstä F 15.7.2019 saadun tiedon mukaan asiakas on, aiemmasta tiedosta poiketen, ollut oikeusturvavakuutettuna yhtiössä F ajalla 17.11.2017 - 31.7.2018. Asiakkaalla ei näin ollen ole ollut voimassaolevaa oikeusturvavakuutusta 1.8. - 16.9.2018 välisenä aikana, ja katkos oikeusturvavakuutuksessa on ollut selvästi aiemmin tiedossa ollutta pidempi.

Kuten edellä on todettu, asiakas ja tämän ex-puoliso ovat myyneet huoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet 23.5.2018. Oikeusturvavakuutuksen ehtojen tarkoittama riita on syntynyt 11.4.2019 kun myyjät ovat kiistäneet ostajien esittämät vaatimukset. Vakuutusehtojen tarkoittama vakuutustapahtuma on siis syntynyt vakuutuksen voimassaoloaikana.

Kuitenkin, koska asiakkaan oikeusturvavakuutus ei riidan syntyessä ole ollut voimassa vakuutusehtojen edellyttämää kahta vuotta, on oikeusturvaedun myöntämisedellytyksenä myös se, että oikeusturvavakuutus on ollut yhtäjaksoisesti (yksin tai peräkkäin yhdessä muiden päättyneiden vastaavan sisältöisten oikeusturvavakuutusten kanssa) voimassa riidan perusteen ajankohdasta. Tässä tapauksessa riidan perusteena on 23.5.2018 päivätty asuntokauppa. Asiakkaalla on mainittuna ajankohtana ollut oikeusturvavakuutus edellisessä vakuutusyhtiössään. Kuitenkin, koska oikeusturvavakuutuksen yhtäjaksoisuus on katkennut 1.8. -16.9.2018 väliseksi ajaksi, ei edellytyksiä oikeusturvaedun myöntämiselle ole.

Perusteeksi katkokselle vakuutuksen voimassaolossa asiakas on todennut, ettei hänellä ollut kotivakuutusta, koska hänellä ei kertomansa mukaan ollut kotia, mihin voisi kotivakuutuksen ottaa. Hän on kertonut asuneensa muutaman viikon ajan ystävänsä luona ennen muuttoa ostamaansa asuntoon, ja sopineensa uuden asuntonsa edellisen omistajan kanssa tekevänsä osoitteenmuutoksen kyseiseen asuntoon jo ennen varsinaista muuttoajankohtaa, jotta osoitteenmuutoksiin ei tulisi sotkuja kahden lähekkäin tehtävän muuton takia.

Yksityishenkilön oikeusturvavakuutuksessa vakuutettuina ovat vakuutuksenottaja ja muut hänen kanssaan samassa taloudessa vakinaisesti asuvat henkilöt. Vakuutetun vakituisena asuinpaikkana pidetään väestörekisteriviranomaisen rekisteriin merkittyä osoitetta. Yhtiö toteaa, että muun luotettavan selvityksen puuttuessa on väestörekisteriviranomaiselta saatava tieto käytännössä ainoa keino selvittää vakuutetun vakituinen asuinpaikka. Edelleen se seikka, että vakuutetun vakituisena asuinpaikkana pidetään väestörekisteriviranomaisen rekisteriin merkittyä osoitetta, on yksiselitteisesti todettu vakuutusehdoissa.

Riippumatta siitä, onko asiakas muuttanut uuteen asuntoonsa väestörekisterin tiedoista ilmenevänä ajankohtana 20.8.2018, vai vasta oikeusturvavakuutuksen tultua yhtiössä E voimaan, on asiakkaan oikeusturvavakuutuksen yhtäjaksoisuus katkennut jo hänen asuessa entisessä kodissaan (1.8. - 19.8.2018). Näin ollen ensinnäkään sillä seikalla, onko asiakas tosiasiallisesti muuttanut 20.8.2018 vai vasta vakuutuksen tultua voimaan yhtiössä E, ja edelleen sillä seikalla, onko asiakkaalla ollut mahdollisuutta saada oikeusturvavakuutusta ajaksi, jonka hän on ilmoituksensa mukaan viettänyt ystävänsä luona, ei edes ole merkitystä käsillä olevassa tapauksessa.

Yhtiö E toteaa kuitenkin, että asiakkaalla olisi ollut mahdollisuus vakuuttaa myös ystävänsä luona väliaikaisesti säilyttämänsä irtaimisto. Oikeusturvavakuutus olisi ollut saatavissa irtaimistovakuutuksen yhteyteen. Edellä esitetyin perustein yhtiö katsoo, ettei asiassa ole edellytyksiä oikeusturvaedun myöntämiselle.

A toteaa lisäkirjelmässään, että yhtiö F on antanut tiedon yhtiö E:lle, että hänen oikeusturvavakuutus olisi ollut voimassa yhtiössä F vain 17.11.2017–31.7.2018. Tämä ei A:n mukaan pidä paikkaansa, sillä A osti yhdessä entisen puolisonsa kanssa asunnon loppuvuodesta 2010 ja silloin on otettu yhteinen kotivakuutus ja oikeusturvavakuutus, joka on ollut siitä asti keskeytyksettä voimassa. 

Yhtiö F ei anna A:lle tietoja, koska hän ei ole vakuutuksenottaja. Kun yhteinen kotivakuutus ja sen sisältämä oikeusturvavakuutus otettiin vuonna 2010, niin vakuutuksen myynyt vakuutusvirkailija ei kertonut, mitä tosiasiassa tarkoittaa vakuutuksenottaja tai, että oikeusturvavakuutus koskee vain samassa osoitteessa kirjoilla olevia. Vakuutuksen myynyt virkailija ei myöskään kertonut, että se toinen puoliso, joka ei siis ole vakuutuksenottaja, ei tule saamaan mitään tietoa vakuutuksen katkaisemisesta hänen osaltaan, mikäli toinen päättää muuttaa kirjat pois samasta osoitteesta tai muuten vain päättää katkaista vakuutuksen. Tämä on A:n mielestä nimenomaan oikeusturvan kannalta kummallinen asia.

Kun A:n ja B:n yhteisesti omistamaa asuntoa alettiin myymään keväällä 2018, sovittiin, että vakuutukset pidetään voimassa koko omistusajan ja asunnon luovutuksen yli. Kotivakuutus olikin näin, mutta oikeusturvavakuutus ei. A sai vasta pari päivää sitten tietää, sitä kysyessään, että milloin B on tehnyt muuttoilmoituksen pois asunnosta. B sanoi, että 1.8.2018 alkaen. 

Yhtiö E perustelee päätöstään olla osallistumatta asianajokuluihin sillä, että oikeusturvavakuutus ei ole ollut katkotta voimassa vähintään kahta vuotta. Yhtiö F puolestaan sillä, että vahinkotapahtuma on tapahtunut vasta yhtiön E vakuutuksen aikaan. A puolestaan on jo aiemmin kertonut, että hänellä ei parin viikon ajalla ollut kotivakuutusta, koska hänellä ei ollut kotia mihin sitä ottaa. A asui ystävänsä luona tuon pienen välin. Ostamaansa uuteen asuntoon hän ei päässyt suoraan muuttamaan, koska myyjä asui siinä vielä hetken ennen kuin pääsi muuttamaan seuraavaan asuntoonsa. A on kysynyt asunnon myyjältä sopiiko hänelle, että A muuttaa kirjat jo samalla kun luovuttaa edellisen asunnon, jotta ei pienin väliajoin lähtisi kahta muuttoilmoitusta, joka olisi taas puolestaan saattanut sekoittaa osoitetietoja siellä täällä. Myyjälle tämä sopi.

Jos kerran vakuutuksen katkeamaton voimassaolo sekä se, mitä tarkoittaa vakuutuksenottaja ovat näin kriittisiä tekijöitä, niin silloin 
a) vakuutuksen myyjän velvollisuus ammattilaisena on kertoa selkeästi myyntitilanteesta näistä (mutta näistä ei yhtiön F vakuutusmyyjä kertonut ollenkaan)  
b) mikäli vakuutuksenottaja irtisanoo tai muuttaa kirjansa muualle, niin vakuutuksen kohteena olevan toisen puolison tulisi tästä ilman muuta saada tieto ja tarjota samalla mahdollisuutta ottaa uusi oma vakuutus, jotta vakuutuksen keskeytymättömyys säilyy (Yhtiö F ei ole ollut A:han tuolloin yhteydessä) 
c) tai sitten vakuutuksen myyjän olisi pitänyt myydä molemmille puolisoille jo alun alkaen oma oikeusturvavakuutus, koska asioita sattuu ja tapahtuu ja erotilanteita syntyy. Juuri riita- ja kiistatilanteissa oikeusturvaa ja sen suomaa vakuutusta tarvitaan. 

Yhtiön F vakuutusmyyjä ei kertonut mistään noista edellä mainituista seikoista. A on sen verran tarkkakuuloinen, että mikäli noista seikoista olisi kerrottu, hän olisi niistä pystynyt poimimaan riskitekijän. Käytännössä heille myytiin vain kotivakuutusta, jonka liitteenä on tämä oikeusturvavakuutus, mutta sen sisältöä ei avattu. A:lle ei siis näitä oikeusturvavakuutuksen kattavuuteen vaikuttaneita seikkoja ollut kerrottu, eikä myöskään sen päättymisestä kerrottu ennalta, niin A ei ole pystynyt pitämään oikeusturvavakuutusta katkeamatta voimassa, vaikka olisi halunnut. 

Sopimusehdot ja lainsäädäntö

Yksityishenkilön oikeusturvavakuutuksen (voimassa 1.7.2018 alkaen) ehtojen kohdan F500.1 mukaan vakuutuksen tarkoituksena on korvata vakuutetun välttämättömät ja kohtuulliset asianajo- ja oikeudenkäyntikulut, jotka ovat aiheutuneet lakimiesavun käyttämisestä riita-, rikos- ja hakemusasioissa.

Ehtokohdan F500.2 mukaan yksityishenkilön oikeusturvavakuutuksessa vakuutettuina ovat vakuutuksenottaja ja muut hänen kanssaan samassa taloudessa vakinaisesti asuvat henkilöt. Vakuutetun vakituisena asuinpaikkana pidetään väestörekisteriviranomaisen rekisteriin merkittyä osoitetta.
Ehtokohdan F500.4.1 mukaan vakuutuksesta korvattava vakuutustapahtuma riita asiassa on riidan syntyminen. Riita on syntynyt, kun perusteeltaan ja määrältään yksilöity vaatimus on kiistetty perusteen tai määrän osalta.

Saman ehtokohdan mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutuksen voimassaoloaikana sattuneet vakuutustapahtumat. Jos vakuutus kuitenkin vakuutustapahtuman sattuessa on ollut voimassa vähemmän kuin kaksi vuotta, myös niiden seikkojen, joihin riita, vaatimus tai syyte perustuu, on oltava syntynyt vakuutuksen voimassaoloaikana. Vakuutuksen voimassaoloaikaan luetaan vakuutuskirjassa mahdollisesti mainituin rajoituksin se aika, jonka tämä vakuutus yksin tai peräkkäin yhdessä muiden päättyneiden vastaavan sisältöisten oikeusturvavakuutusten kanssa on vakuutetun osalta ollut yhtäjaksoisesti voimassa. Jos vakuutustapahtuman sattuessa on voimassa useampia oikeusturvavakuutuksia, vakuutuksen voimassaoloaikaan luetaan kuitenkin vain tämä vakuutus.

Ratkaisusuositus

Asiassa on kysymys sen arvioimisesta, onko vakuutusyhtiö E velvollinen myöntämään kysymyksessä olevaan asuntokauppariitaan oikeusturvaedun.

Vakuutusehtojen mukaan vakuutuksesta korvattava vakuutustapahtuma on riita-asiassa riidan syntyminen. Riita on syntynyt, kun perusteeltaan ja määrältään yksilöity vaatimus on kiistetty perusteen tai määrän osalta. Tässä tapauksessa riita on syntynyt 11.4.2019, kun myyjät ovat kiistäneet ostajien esittämät vaatimukset. FINE:llä käytettävissä olevan selvityksen mukaan A:n vakuutus on alkanut vakuutusyhtiössä E 17.9.2018. Vakuutusehtojen tarkoittama vakuutustapahtuma on siis syntynyt vakuutuksen voimassaoloaikana. 

Oikeusturvavakuutuksesta korvataan vakuutuksen voimassaoloaikana sattuneet vakuutustapahtumat. Jos tämä vakuutus kuitenkin on vakuutustapahtuman sattuessa ollut voimassa vähemmän kuin kaksi vuotta, tulee myös niiden seikkojen, joihin riita tai vaatimus perustuu, olla syntynyt vakuutuksen voimassaoloaikana. Tässä tapauksessa riidan perusteena on 23.5.2018 solmittu asuntokauppa, jolloin A ja tämän ex-puoliso B ovat myyneet huoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet ostajille. 

Vakuutuksen voimassaoloaikaan luetaan kuitenkin se aika, jonka tämä vakuutus vakuutetun osalta on yksin tai peräkkäin yhdessä muiden päättyneiden vastaavansisältöisten oikeusturvavakuutusten kanssa ollut yhtäjaksoisesti voimassa. Asiassa esitettyjen selvitysten mukaan A:lla ei ole ollut voimassa olevaa oikeusturvavakuutusta 1.8. - 16.9.2018 välisenä aikana kun hän asui ystävänsä luona. 

Edellä selvitetyin perustein A:n oikeusturvavakuutus ei siten ole ollut vakuutusehtojen edellyttämällä tavalla voimassa yhtäjaksoisesti kahta vuotta, kun puheena oleva riita on syntynyt. Kun myöskään ne seikat, joihin riita perustuu, eivät ole syntyneet vakuutuksen voimassaoloaikana, eivät vakuutusehtojen mukaiset vakuutuksen voimassaoloedellytykset täyty.

Vakuutusehdoissa oleva vaatimus vakuutuksen yhtäjaksoisesta kahden vuoden voimassaolosta, jos riita perustuu ennen vakuutuksen voimaantuloa syntyneisiin seikkoihin, on ollut oikeusturvavakuutuksissa niiden myöntämisestä alkaen. Ehtoa on lievennetty sillä, että vakuutuksen yhtäjaksoiseen voimassaoloon luetaan kaikki se aika, jonka vakuutus on ollut yhtäjaksoisesti voimassa yhdessä tai useammassa vakuutusyhtiössä. 

FINE katsoo, ettei kahden vuoden vaatimusta nyt kyseessä olevassa tapauksessa voida pitää kohtuuttomana vakuutuksenottajan kannalta, sillä vakuutuksenottajalla olisi ollut mahdollisuus varmistaa oikeusturvavakuutuksen katkeamaton voimassaolo vakuuttamalla omistamansa irtaimisto siksi ajaksi, jolloin hänellä ei ole ollut vakinaista asuntoa. Tällöin A olisi voinut irtaimistovakuutuksen ohella ottaa myös itselleen oikeusturvavakuutuksen.

Edellä selostetuin perustein FINE toteaa, että nyt käsillä olevassa tapauksessa vakuutus ei ole ollut vakuutusehtojen edellyttämällä tavalla voimassa yhtäjaksoisesti kahta vuotta ja näin ollen FINE pitää vakuutusyhtiön päätöstä vakuutusehtojen mukaisena. 

Selvyyden vuoksi FINE toteaa vielä, ettei nyt käsillä olevan asian ratkaisuun vaikuta A:n esittämät väitteet vakuutusyhtiön F puutteellisesta tiedonannosta oikeusturvavakuutuksen sisällöstä taikka irtisanomisesta tiedottamisesta.

Lopputulos

FINE ei suosita muutosta asiassa. 

FINE
Vakuutus- ja rahoitusneuvonta

Jaostopäällikkö Hanén
Esittelijä Turunen