Tapahtumatiedot

Lääkevahinkoilmoituksen 2.5.2017 mukaan A:lle (s. 1923) määrättiin 1.2.2017 Tavanic-antibiootti keuhkokuumeen hoitoon. Kuuri aloitettiin sairaalassa ja se jatkui myös kotiutumisen 8.2.2017 jälkeen. A:n oikea nilkka oli oireillut hieman jo sairaalassa, mutta kotiutumisen jälkeen oire paheni. Terveysasemalla A sai kortisonipistoksia nilkkaan, mutta lääkitystä ei lopetettu. Kun oireilu paheni edelleen, A sai uuden ajan terveysasemalle ja kehotuksen lopettaa Tavanicin käyttö. Kipuun määrättiin särkylääke, josta oli hieman apua. Vaiva alkoi hitaasti lieventyä. Myös pohkeessa oli kipua. Jalassa oli kantapään sisäsyrjällä suuri mustelma, eli jokin revähdys jalassa on ollut. Akillesjänteessä on edelleen kipua. Oire vaikeuttaa myös kävelyä, koska nilkka aristaa edelleen ja A epäilee, että vaiva saattaa olla pysyvä. A on ikäisekseen hyvin terve ja liikunnallinen, joten oire on hyvin harmillinen. A haki korvausta lääkevahinkovakuutuksesta. 

Vakuutusyhtiö viittasi korvauspäätöksessään A:ta koskevaan lääketieteelliseen selvitykseen ja totesi, että A:lla oli todettu akillesjänteen ärsyyntyminen, mutta ei repeämää. Yhtiö piti todennäköisenä, että oireisto oli aiheutunut Tavanic-antibiootin käytön seurauksena. Yhtiö viittasi kuitenkin vakuutuksen rajoitusehtoon, jonka mukaan lääkevahinkoa ei korvata, mikäli sairaus tai vamma on seurausta lääketieteellisesti välttämättömästä riskin ottamisesta hoidettaessa sairautta tai vammaa, joka hoitamattomana on hengenvaarallinen tai saattaa aiheuttaa vaikean ruumiinvamman. Yhtiö totesi, että etenkin ikäihmisen keuhkokuume on syytä hoitaa tehokkaasti. Ilman tehokasta antibioottihoitoa A olisi mitä ilmeisimmin menehtynyt keuhkokuumeen seurauksena. Yhtiö katsoi, että A:lla todettu, Tavanic-lääkkeen aiheuttama akillesjänteen ärsyyntyminen oli ollut seurausta vakuutusehdoissa tarkoitetusta välttämättömästä riskinotosta. Tästä johtuen haettua korvausta ei maksettu. 

Asiakkaan valitus

A ilmoittaa tyytymättömyytensä vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyytää asiassa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta. A katsoo, että haettu korvaus on evätty hänen ikänsä perusteella ja vaatii, että hänelle tulee maksaa vastaavat korvaukset kuin nuoremmillekin henkilöille maksettaisiin. Lääkkeen aiheuttama haittavaikutus on varsin ikävä kenelle tahansa. Keuhkokuumeen hoitoon olisi voitu käyttää myös toisenlaista antibioottia, jolla ei olisi ollut samaa haittavaikutusta. A:lle, jolla on muutenkin hankaluuksia liikkua, lääkkeen aiheuttamat ongelmat tekivät sen, että liikkuminen kotoa yhtään mihinkään on yhä vaikeampaa. 

Kiputila akillesjänteessä on edelleen kova, ja A on joutunut syömään Panacodia helmikuusta 2017 saakka. Akillesjänteen suhteen ei ole nähtävissä minkäänlaista paranemista. A:lle on 16.11.2017 tehty ultraäänitutkimus, jonka kuvien perusteella ortopedi on todennut akillesjänteen olevan täysin poikki. Ortopedi on kertonut A:lle, että akillesjänteen tila on niin vakava, ettei ortopedi tiedä, mitä pitäisi tehdä. Leikkauksestakaan ei olisi välttämättä lainkaan hyötyä, eikä A korkean ikänsä vuoksi ole muutenkaan leikkaushoidon piirissä. A vaatii korvausta aiheutuneista kuluista, tilapäisestä ja pysyvästä haitasta sekä mahdollisista kodin muutostöistä ja apuvälineistä, jotka ovat tarpeen tilanteen vuoksi. 

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö toistaa vastineessaan päätöksessään esittämänsä kannan. 

Lääketieteellinen selvitys

Vakuutuslautakunnalla on käytössään A:ta koskevaa lääketieteellistä selvitystä ajalta 6.2. - 14.11.2017. 

Kaupunginsairaalan hoitoaikaa 31.1. - 10.2.2017 koskevan loppuarvion 13.2.2017 mukaan A on lähetetty päivystyksestä kaupunginsairaalan infektio-osastolle keuhkokuume-epäilyn vuoksi. Tuolloin A:ta on viiden päivän ajan vaivannut hengenahdistus ja yskä ja pika-CRP on ollut 160. Päivystyksessä CRP on ollut 235.6, leukosytoosi 11 ja hemoglobiini 108. Osastolle tullessa A on valittanut hengenahdistusta ja yskää ja ollut limainen. Keuhkoista on molemmin puolin kuultu limaisuuteen sopivaa rahinaa. Keuhkokuvassa 31.1.2017 ei ole nähty tulehdukselliseksi tulkittavaa. Osastohoidon aikana infektion lääkehoitona on 6.2.2017 saakka ollut Zinacef, sitten Doximed 9.2.2017 saakka ja tämän jälkeen Tavanic. A on kotiutunut 10.2.2017, jolloin Tavanic-lääkitys on edelleen jatkunut. Päivittäismerkinnän 9.2.2017 mukaan CRP on osastohoidon aikana laskenut 235:stä 40:een ja ollut 9.2.2017 52, jolloin on päätetty aloittaa Tavanic. 

Terveyskeskuslääkärin sairauskertomustekstin 17.2.2017 mukaan A on hakeutunut vastaanotolle oikean akillesjänteen kivun vuoksi. Vastaanotolla on todettu oikean jalan sisäsyrjällä vähäistä aristusta ja paksuuntumista akillesjänteen vieressä. Kipualueelle on pistetty kortisonia ja ohjeistettu lopettamaan Tavanicin käyttö. Tekstin 9.3.2017 mukaan A:n akillesjänne on mennyt koko ajan parempaan suuntaan, ei tosin täysin oireettomaksi. A:n oikean pohkeen yläosa on 6.3.2017 kipeytynyt ilman syytä. Lääkäri on kliinisen tutkimuksen perusteella arvioinut pohkeen kivun olevan lihaskipua, jonka yhteyttä akillesjänneoireiluun on vaikea arvioida. 

Terveyskeskuslääkärin tekstin 19.10.2017 mukaan A on tullut vastaanotolle akillesjänteen kipujen vuoksi. Vastaanotolla akillesjänteen tilan arvioinnissa käytettävä Thompsonin testi on ollut normaali. Oireilun vuoksi on ohjelmoitu akillesjänteen alueen ultraäänitutkimus, jossa radiologin lausunnon 30.10.2017 mukaan on todettu akillesjänteen repeämä. A on 14.11.2017 ollut kaupunginsairaalassa kirurgin arviossa. Tätä arviokäyntiä koskevan tekstin mukaan korjausleikkauksen komplikaatiomahdollisuudet ovat niin moninaiset, ettei A:lle ole suositeltu leikkaushoitoa.  

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, tuleeko A:lla Tavanic-lääkkeen käytön aikana alkanut akillesjänteen oireilu korvata lääkevahinkona, vai onko kyse vakuutuksen rajoitusehdoissa tarkoitetun välttämättömän riskinoton seurauksena aiheutuneesta vahingosta. 

Sovellettavat vakuutusehdot

Lääkevahinkovakuutuksen ehtojen (voimassa 1.1.2017 lukien) kohdan 4 (Lääkevahinko) mukaan lääkevahingolla tarkoitetaan ruumiillista sairautta tai vammaa tai psyykkistä sairautta, jonka vahingonkärsineen käyttämä, ehtojen kohdassa 2 tarkoitettu lääke on todennäköisesti aiheuttanut. (…) 

Ehtojen kohdan 6.1 mukaan lääkevahinkoa ei korvata, mikäli sairaus tai vamma on seurausta lääketieteellisesti välttämättömästä riskin ottamisesta hoidettaessa sairautta tai vammaa, joka hoitamattomana olisi hengenvaarallinen tai saattaa aiheuttaa vakavan ruumiinvamman. (…) 

Asian arviointi

Asiassa on osapuolten kesken riidatonta, että A:n Tavanic-lääkkeen käytön aikana alkanut akillesjänteen oireilu on todennäköisesti aiheutunut lääkkeen käytöstä. Riitaista on, onko kysymyksessä ollut vakuutusehdoissa tarkoitettu välttämätön riskinotto. 

Lääkkeiden käyttöön liittyy aina erilaisten haittavaikutusten mahdollisuus. Vakavia sairauksia tai vammoja hoidettaessa joudutaan lääkityksessä usein ottamaan tietoisia riskejä. Lääkevahinkovakuutuksen ehdoissa on rajattu korvattavuuden ulkopuolelle vahingot, jotka ovat aiheutuneet välttämättömästä riskinotosta sellaista sairautta tai vammaa hoidettaessa, joka hoitamattomana voi olla hengenvaarallinen tai aiheuttaa vaikean ruumiinvamman.

Vakuutuslautakunnan käyttöön toimitetun lääketieteellisen selvityksen mukaan A on ollut 31.1. - 10.2.2017 kaupunginsairaalassa hoidettavana epäillyn keuhkokuumeen vuoksi. Infektion hoitoon on aluksi ollut antibioottina Zinacef 6.2.2017 saakka, tämän jälkeen Doximed 9.2.2017 saakka ja tämän jälkeen Tavanic. Tavanic-kuuria on jatkettu vielä 10.2.2017 tapahtuneen kotiutumisen jälkeenkin. A on 17.2.2017 hakeutunut terveyskeskukseen akillesjänteen seudun kivun vuoksi ja 9.3.2017 pohkeen kivun vuoksi. Kun akillesjänneoireilu on edelleen jatkunut, on 30.10.2017 tehty ultraäänitutkimus, jossa on todettu akillesjänteen repeämä. 

Vakuutuslautakunta toteaa, että A:lla todetun kaltainen akillesjänneoireilu on tyypillinen fluorokinolonien aiheuttama lääkehaitta, joka tavallisesti korvataan lääkevahinkona. Lautakunta toteaa edelleen, että A:n CRP-arvo oli Tavanicia määrättäessä enää 52 ja A kotiutettiin seuraavana päivänä. Tilanteessa olisi voitu käyttää muitakin lääkityksiä. Vakuutuslautakunta katsoo näillä perusteilla, ettei kyseessä ole ollut vakuutusehtojen tarkoittama välttämätön riskinotto. Lautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä korvaamaan A:n akillesjänneoireilun Tavanicin aiheuttamana lääkevahinkona. 

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä korvaamaan vahingon vakuutusehtojen mukaisesti. 

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norio
Sihteeri Laine 

Jäsenet:
Jokelainen
Järvinen
Mervaala
Soinila