Haku

FINE-021028

Tulosta

Asianumero: FINE-021028 (2019)

Vakuutuslaji: Autovakuutus

Ratkaisu annettu: 11.12.2019

Lakipykälät: 73

Kolarointivakuutus. Ajovalon vaurioituminen. Tieto vahinkoseuraamuksen aiheutumisesta. Korvausoikeuden vanhentuminen.

Tapahtumatiedot

Asiakkaan vahinkoilmoituksen mukaan hän oli vienyt 9.4.2019 henkilöautonsa huoltoon etuvalon vian vuoksi. Huollossa huomattiin, että joku oli kolaroinut umpiota, minkä seurauksena vettä oli päässyt vuotamaan umpion sisälle ja ledit olivat ”käristyneet”. Vahingon tapahtuma-aika ja – paikka eivät olleet tiedossa. 

Vakuutusyhtiö viittasi korvauspäätöksessään 27.5.2019 vahinkotarkastajan vauriotarkastuksessa 22.5.2019 tekemiin havaintoihin, joiden mukaan ajovalon yläosassa on halkeama, joka on ollut ajoneuvossa jo pidempään. Vaurio näkyy jo 4.4.2018 tallennetuissa myyntikuvissa. Lasin oikeassa ulkoreunassa ja vasemmassa alaosassa on halkeamia, jotka ovat merkille tyypillisiä murtumia. Tarkastajan mukaan lisävauriot eivät vaikuta vahingon määrään, koska valo on ollut jo vaihtokunnossa, eivätkä lisävauriot ole törmäysvahingon aiheuttamia.   

Vakuutusyhtiön mukaan törmäysvahinko on vanha vahinko, joka on aiheutunut yli vuosi sitten. Vakuutusehtojen mukaan vahingosta on ilmoitettava vakuutusyhtiölle vuoden kuluessa. Lisäksi lasin oikean ulkoreunan ja vasemman alaosan halkeamat ovat vahinkotarkastajan lausunnon mukaan vahingoittuneet ajoneuvolle tyypillisen kulumisen vuoksi, eikä kyseessä ole kolarivakuutuksen vakuutusehtojen kohdan 4.1.1 mukainen vahinkotapahtuma. Vakuutusyhtiö ei korvannut ajovalon korjauskuluja kolarivakuutuksesta.

Asiakkaan valitus

Asiakas vaatii, että etuvalon korjauskulut korvataan autovakuutuksesta. Hän kertoo vieneensä auton ajovalon vian takia korjattavaksi. Korjaamolla huomattiin, että ajovalossa oli törmäyksen aiheuttama halkeama ja koko valoumpio täytyisi vaihtaa. Asiakas otti yhteyttä vakuutusyhtiöön, josta neuvottiin viemään auto korjaamolle, jonka tulisi lähettää vaurioista kuvat vahinkotarkastuksen hoitavalle Suomen Vahinkotarkastus Oy:lle (jäljempänä SVT Oy). Korjaamo oli kuitenkin vaihtanut umpion ennen vakuutusyhtiön lupaa. Vakuutusyhtiö antoi kielteisen korvauspäätöksen, koska vahinkotarkastaja ei saanut vaurioista tarvittavaa selvyyttä valokuvien perusteella. Asiakas sai tämän jälkeen vakuutusyhtiöstä ohjeen käydä näyttämässä jo vaihdettua vaurioitunutta valoumpiota vahinkotarkastajalle. 

Vahinkotarkastajan mukaan valoumpiossa on ollut aiempia halkeamia, eikä kolarin aiheuttanut halkeama ole lisännyt vahingon määrää. Asiakkaan mukaan valo on kuitenkin ollut täysin toimintakuntoinen, eikä edes merkkiliike ole aiemmin huollon yhteydessä ehdottanut valon vaihtamista. Asiakas katsoo, että kolarivaurio on aiheuttanut valon rikkoutumisen, eivätkä muut halkeamat. Katsastuksessa ja merkkiliikkeen huoltojen yhteydessä ilman huomautuksia hyväksytty ajovalo ei ole ollut vahinkotarkastajan väittämällä tavalla vaihtokuntoinen. Asiakkaan tiedossa ei ole, millä tavalla ajovalossa olevat halkeamat ovat ”merkille tyypillisiä.” Automerkkiä edustavan merkkiliikkeen korjaamopäällikkö ei ole ollut tietoinen tällaisesta, eikä korjaamopäällikön tiedossa ole ollut tapauksia, joissa ajovalo olisi jouduttu vaihtamaan ilman törmäyksen aiheuttamaa vahinkoa. Vakuutusyhtiön mukaan asiakkaan tulisi osoittaa, missä järjestyksessä vauriot ovat syntyneet, mitä asiakas pitää kohtuuttomana vaatimuksena. 

Vakuutusyhtiö on perustellut kielteistä päätöstään myös sillä, että vauriot ovat olleet nähtävissä vuoden takaisista myyntikuvista. Asiakas on vahinkotarkastajan kanssa samaa mieltä siitä, että suurin halkeama on tullut törmäyksen seurauksena ja se on aiheuttanut ajovalon rikkoutumisen. Asiakas kuitenkin katsoo, että hän on saanut tiedon vahingosta vasta 9.4.2019. Valon rikkoutumisen aiheuttaneet vauriot ovat kolarin seurausta ja asiakas on ilmoittanut vahingosta heti siitä tiedon saatuaan. Vakuutusyhtiön vakuutusehtojen mukaan vuoden määräaika alkaa siitä, kun korvauksen hakija saa tietää tapahtumasta. Vakuutusehdot eivät voi sanamuotonsa vastaisesti tarkoittaa vuoden määräajan alkamista jo vahinkotapahtuman sattumisajankohdasta. 

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö kiistää vastineessaan asiakkaan vaatimukset perusteettomina. Yhtiö toistaa vastineessaan aiemmassa korvauspäätöksessään esittämänsä perustelut. Valon yläosan vaurio näkyy 4.4.2018 tallennetuissa myyntikuvissa. Vastineessaan vakuutusyhtiö toteaa, että vahinkotarkastajan mukaan 9.4.2019 huomattu lisävaurio ei vaikuta vahingon määrään, koska valo on ollut jo myyntikuvien mukaan vaihtokunnossa ennen 9.4.2019 huomattua vahinkoa. Lisäksi tarkastajan mukaan umpion lasin alaosan halkeamat ovat merkille tyypillisiä murtumia, jotka eivät muutenkaan ole törmäysvahingon aiheuttamia. 

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on riidatonta, että asiakkaan henkilöauton oikean etuvalon umpion yläosassa oleva halkeama on lähtökohtaisesti kolarivakuutuksesta korvattava vaurio. Osapuolten välinen erimielisyys koskee sitä, onko korvausoikeus asiassa menetetty sen johdosta, että vahingosta on ilmoitettu vasta vakuutusehtojen ja vakuutussopimuslain 73 §:n mukaisen vuoden määräajan päätyttyä. Lisäksi asiassa on kyse siitä, ovatko etuvalon korjauskustannukset vakuutuksesta korvattavia, vai ovatko vauriot aiheutuneet vakuutusyhtiön esittämällä tavalla vakuutuksen rajoitusehdoissa tarkoitetusta kulumisesta. 

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutussopimuslain 73 §:n (Vaatimuksen esittämisajankohta ja vanhentuminen) mukaan vakuutussopimukseen perustuva korvausvaatimus on esitettävä vakuutuksenantajalle vuoden kuluessa siitä, kun korvauksen hakija on saanut tietää vakuutuksen voimassaolosta, vakuutustapahtumasta ja vakuutustapahtumasta aiheutuneesta vahinkoseuraamuksesta. Korvausvaatimus on joka tapauksessa esitettävä kymmenen vuoden kuluessa vakuutustapahtumasta tai, jos vakuutus on otettu henkilövahingon tai vahingonkorvausvelvollisuuden varalta, vahinkoseuraamuksen aiheutumisesta. Korvausvaatimuksen esittämiseen rinnastetaan ilmoituksen tekeminen vakuutustapahtumasta.

Jos korvausvaatimusta ei esitetä 1 momentissa säädetyssä ajassa, korvauksen hakija menettää oikeutensa korvaukseen.

Kaskovakuutusehtojen (voimassa 12.9.2013 lähtien) kohdan 4.1 (Kolarivakuutus, Vakuutustapahtuma) mukaan vakuutus korvaa vakuutuksen kohteelle aiheutuneen suoranaisen esinevahingon, kun siihen on syynä

- yhteentörmäys
- tieltä suistuminen
- kaatuminen
- äkillinen ja ennalta arvaamaton, vakuutuksen kohteeseen ulkoapäin vaikuttanut tapahtuma

Saman ehtokohdan alakohdan ”Rajoitukset” mukaan vakuutus ei korvaa aiheutunutta vahinkoa muun muassa silloin, kun

- ajoneuvon osa tai laitteet ovat vahingoittuneet niiden rakenne-, valmistus-, tai ainevian, kulumisen tai puutteellisen kunnossapidon takia.

Vakuutusehtojen jaksossa ”Vakuutussopimuslaista johtuvia oikeuksia ja velvollisuuksia” oleva ehtokohta 10.2 (Korvausmenettely, Korvausoikeuden vanhentuminen, 73 §) vastaa sisällöltään vakuutussopimuslain 73 §:ssä säädettyä.

Asian arviointi

Vakuutuslautakunnalle toimitetusta selvityksestä ilmenee, että asiakkaan henkilöauton oikeanpuoleisen etuvalon umpion yläosassa on ollut halkeama. Asiakas on kertonut, että hän on vienyt autonsa korjaamolle etuvalon lakattua toimimasta. Tällöin vian syyksi on asiakkaan mukaan todettu etuvalon LED-polttimon palaminen umpion halkeamasta sisään päässeen kosteuden johdosta. Vakuutusyhtiö ei ole korvauspäätöksessään tai vastineissaan kiistänyt asiakkaan kertomusta tältä osin. Osapuolten välillä on riidatonta, että etuvalon umpion halkeama on ollut erotettavissa jo autosta 4.4.2018 otetusta valokuvasta. Asiakkaan vahinkoilmoituksen mukaan etuvalon vaurioitumiseen johtaneen vahinkotapahtuman ajankohta ei ole tiedossa. 

Vakuutussopimuslain 73 §:n mukaan korvausvaatimus on esitettävä vakuutuksenantajalle vuoden kuluessa siitä, kun korvauksen hakija on saanut tietää vakuutuksen voimassaolosta, vakuutustapahtumasta ja vakuutustapahtumasta aiheutuneesta vahinkoseuraamuksesta. Asiakas on kertonut, että hän ei ole havainnut etuvalon vauriota ennen kuin halkeama on paljastunut autokorjaamolla 29.4.2019 etuvalon toimimattomuuden syyksi. Vakuutusyhtiö ei ole edes väittänyt, että umpion vaurioituminen on ollut asiakkaan tiedossa, tai että hänen olisi pitänyt havaita umpion halkeama ajoneuvoa käyttäessään. 

Vakuutuslautakunta pitää asiassa selvitettynä, että etuvalon umpioon päässyt kosteus on aiheuttanut valon rikkoutumisen, minkä jälkeen halkeama on 29.4.2019 todettu korjaamolla valon toimimattomuuden syyksi. Vakuutussopimuslain 73 §:n mukaan vuoden määräaika vahingosta ilmoittamiselle alkaa siitä, kun korvauksen hakija on saanut tietää vakuutustapahtumasta ja siitä aiheutuneesta vahinkoseuraamuksesta. Esitetyn selvityksen perusteella asiakkaan on katsottava saaneen tiedon vahinkoseuraamuksesta 9.4.2019 korjaamokäynnin yhteydessä. Vahinkoilmoitus vakuutusyhtiölle on tehty samana päivänä. Näistä syistä Vakuutuslautakunta katsoo, että asiakkaan korvausoikeus ei esillä olevassa tapauksessa ole vanhentunut. 

Vakuutusyhtiö on korvauspäätöksessään ja vastineissaan kuvannut etuvalon kolarivauriota ja ”lisävaurioita” sekä niiden merkitystä vahingon korvattavuuden kannalta osin epäselvällä ja ristiriitaisella tavalla. Vakuutuslautakunta ymmärtää kuitenkin vakuutusyhtiön ja asiakkaan kannanotot niin, että oikean etuvalon yläosassa on ollut yksi suurempi halkeama, ja ajovalon oikeassa ulkoreunassa ja vasemmassa alaosassa pienempiä murtumia.

SVT Oy:n vahinkotarkastaja O:n 22.5.2019 päivätystä lausunnosta käy ilmi, että O katsoo ajovalon olevan ”vaihtokunnossa” umpion yläosassa olevan, jo 4.4.2018 otetuista kuvista nähtävissä olevan vaurion johdosta. O:n mielestä umpion oikeassa ulkoreunassa ja vasemmassa alaosassa olevat halkeamat ovat ”merkille tyypillisiä murtumia”. O:n mukaan nämä lisävauriot eivät vaikuta vahingon määrään, koska valo on ollut jo umpion yläosan halkeaman johdosta vaihtokunnossa, eivätkä po. lisävauriot muutenkaan ole törmäysvahingon aiheuttamia. Vakuutusyhtiön korvauskäsittelijälle lähettämässään sähköpostissa 26.6.2019 O toteaa, että vaurio, joka näkyy valon ulkolaidassa, on O:n käsityksen mukaan syntynyt sen seurauksena, että konepeltiä lyödään kiinni. O:n mielestä valo on ollut jo 4.4.2018 siinä olleiden vaurioiden johdosta arvoton. 

Vakuutuslautakunta toteaa, että O:n näkemyksen mukaan asiakkaan auton etuvalo on ollut siinä 4.4.2018 todetun halkeaman johdosta arvoton. Vakuutusyhtiö on perustanut kielteisen kantansa asiassa nimenomaisesti tähän O:n lausunnosta ilmenevään seikkaan, eikä ole väittänyt saati esittänyt selvitystä siitä, että ajovalon umpion reunojen vauriot olisivat syntyneet ennen umpion yläosan halkeamaa. Koska umpion halkeaman ja siitä johtuneen valon rikkoutumisen johdosta ajovalon uusiminen on muodostunut tarpeelliseksi ja kun umpion halkeaman on edellä todetuista syistä katsottava aiheutuneen kolarointivakuutuksesta korvattavasta vahingosta, Vakuutuslautakunta katsoo, että ajovalon korjauskustannukset kuuluvat esillä olevassa tapauksessa kolarivakuutuksesta kokonaisuudessaan korvattavaksi. Korvauskysymyksen ratketessa tällä perusteella asiassa ei ole tarpeen antaa ratkaisusuositusta siitä, ovatko umpion reunojen halkeamat, joiden O on arvioinut aiheutuneen konepeltiä suljettaessa, syntyneet vakuutusyhtiön väittämällä tavalla rajoitusehtokohdassa tarkoitetusta kulumisesta. 

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö maksaa etuvalon (umpio ja polttimo) korjauskuluista vakuutusehtojen mukaisen korvauksen. 

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeri Siirala 

Jäsenet:
Maso
Vaitomaa
Vyyryläinen
Yrttiaho

Tulosta