Tapahtumatiedot
Asiakkaan kuljettama henkilöauto oli 10.11.2018 noin klo 01.45 ajautunut sivutien risteyksessä vasemmalle kääntymisen yhteydessä etuosa edellä ojaan, minkä seurauksena autolle oli aiheutunut vaurioita. Asiakas oli yrittänyt peruuttaa autoa pois ojasta noin viiden minuutin ajan tässä onnistumatta. Asiakas oli lähtenyt kotiin ja tilannut autolleen hinauksen aamulla. Autossa todettiin moottorivaurio.
Vakuutusyhtiö viittasi korvauspäätöksessään asiakkaan vahinkoilmoitukseen, jonka mukaan auto suistui sivutielle käännyttäessä ojaan jäätävän vesisateen aiheuttaman tienpinnan liukkauden johdosta. Auton oikean puolen eturengas luiskahti penkan puolelle ja imaisi koko auton ojan pohjalle. Asiakas yritti päästä peruuttamalla ojasta pois. Hän kytki nelivedon lukon päälle, mutta auto ei lähtenyt pois liejusta. Ojan penkka on noin 1,5 metriä syvä. Auto liikkui vähän matkaa taaksepäin. Yrittämistä jatkettiin korkeintaan viiden minuutin ajan. Sen jälkeen auto ei enää liikkunut eteen- eikä taaksepäin. Auto kävi normaalisti ja mitään varoitusvaloja ei ollut. Asiakas sammutti moottorin ja auto oli aamuun asti keula alaspäin.
Vakuutusehtojen mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu ajoneuvolle tai sen osalle liiallisesta rasituksesta tai ylikuormituksesta. Ojaanajon yhteydessä välijäähdytin on rikkoutunut. Vakuutusyhtiön saaman valokuvan perusteella välijäähdytin on ollut veden alla. Autoa taaksepäin suditettaessa vesi on päässyt moottoriin. Tästä on aiheutunut vesipuristus, jonka vuoksi kiertokanki on katkennut ja moottori on vaurioitunut. Vakuutusyhtiö katsoi, että asiakas on aiheuttanut moottorivaurion omalla tuottamuksellaan, minkä vuoksi autolle aiheutunutta moottorivauriota ei korvata vakuutuksen törmäysturvasta.
Asiakkaan valitus
Asiakas vaatii, että vakuutusyhtiö maksaa korvauksen vahingosta koko auton arvon (n. 8 – 9.000 euroa) mukaisesti siten, että myös moottorin vaurioituminen korvataan vakuutuksesta. Yhtiö on ilmoittanut korvaavansa auton ulkopuoliset vauriot.
Asiakas kertoo, että hänen kuvaamansa viiden minuutin aika kului tuloksettomaan peruuttamiseen ja sen hämmästelemiseen, miten auton saisi irti. Peruuttamista oli yhteensä noin kaksi ja puoli minuuttia. Asiakkaan mukaan hänen autonsa (VW Touareg) ei nelivedon ja lukkojen kytkemisen jälkeen anna kovia kierroksia ilmeisesti lukkojen vaurioitumisen välttämiseksi. Paikalle saapunut hinausauto ei saanut autoa vinssatuksi ojasta, vaan paikalle jouduttiin kutsumaan pyöräkuormain.
Asiakas kiinnittää huomiota siihen, että auton vikakoodeja ei ole voitu lukea, joten epäselväksi jää, milloin viat ovat ilmenneet. Erityisesti välijäähdyttimen rikkoutumisen ajankohta, toisin sanoen onko välijäähdytin rikkoutunut ojaan ajettaessa vai pois hinattaessa, jää epäselväksi. Lisäksi asiakas hämmästelee sitä, onko autoa yritetty käynnistää korjaamolla. Asiakas katsoo, että hän on peruutusyrityksiä tehdessään pyrkinyt noudattamaan vakuutuksen suojeluohjeissa olevia määräyksiä, jotka koskevat autosta huolehtimisesta sen vioittuessa tai vaurioituessa taajaman ulkopuolella. Auton maasto-ominaisuuksien johdosta ojasta peruuttamisen olisi voinut olettaa onnistuvan. Ulosajopaikalta oli vain noin kahden kilometrin matka asiakkaan kotiin.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö kiistää vastineessaan asiakkaan vaatimukset. Asiakas on tilannut hinauksen autolle aamulla ja hinausauton tullessa paikalle auto ei ole enää käynnistynyt. Auto toimitettiin vauriokorjaamoon, jossa on selvinnyt, että auton moottoriin on pääsyt vettä, autossa on moottorivaurio ja jäähdytysnesteet ja öljy ovat sekaisin. Vakuutusyhtiön mielestä tällainen vaurio ei tapahdu tyypillisesti ojaanajon seurauksena.
Valokuvista ja muista selvityksistä ilmenee, että auto on ollut ojassa siten, että sen välijäähdytin on selvästi ollut veden alla. Vahinkokertomuksen mukaan asiakas on ojaanajon jälkeen pyrkinyt saamaan autoa itse ylös ojasta yrittämällä peruuttaa autoa noin viiden minuutin ajan. Autovahinkokeskus Oy (jäljempänä AVK) on tehnyt moottorin vaurioista teknisen tutkimuksen. Tutkimuksen perusteella ojasta peruuttamisyrityksen yhteydessä vesi on päässyt moottoriin, mikä on aiheuttanut vesipuristuksen ja kiertokanki on katkennut. Moottori on siis vaurioitunut tässä vahingon jälkeen tapahtuneessa asiakkaan toimenpiteessä.
Vakuutusyhtiö katsoo, että moottorin vaurio on aiheutunut asiakkaan toimenpiteistä ojaanajon jälkeen eikä vakuutusehtojen kohdan 3.1 mukaisesti itse ojaanajosta. Seurannaisvahinkoa ei korvata ajoneuvon kaskovakuutuksesta. Ojaanajosta autolle aiheutuneet suoranaiset vahingot mm. ajoneuvon puskurille ja muille osille korvataan kaskovakuutuksesta. Muita vaurioita, jotka ovat aiheutuneet liiallisesta rasituksesta sen seurauksena, että autoa on yritetty saada tielle, ei korvata. Vakuutusyhtiö on tarjoutunut korvaamaan nämä vahingot lunastamalla auton 4.000 euron korvaus maksamalla tai vaihtoehtoisesti maksamalla vaurioista 3.000 euron korvauksen siten, että auto jää asiakkaan omistukseen. Korvauksesta vähennetään kummassakin tapauksessa 500 euron omavastuu.
Selvitykset
Vakuutuslautakunnalle on toimitettu muun muassa seuraavat selvitykset:
- Vauriokorjaamo P Oy:n korjauskustannuslaskelma ja työerittely 12.11.2018
- AVK:n tutkimuslausunto 14.2.2019. Lausunnossa on kuvattu auton, moottorin ja muiden laitteiden vaurioita ja siihen on liitetty useita valokuvia autosta vahinkopaikalla ja tutkimustiloissa. Lausunnon päätelmien mukaan oikeassa etukulmassa sijaitseva välijäähdytin on vaurioitunut ojaan suistumisen yhteydessä. Vahinkopaikkakuvien perusteella moottori on ollut käyntikuntoinen. Ajoneuvossa ja sen ympäristössä on havaittavissa peruutusyritykseen viittaavia jälkiä. Oikean eturenkaan pyöriessä etukulma on vajonnut ojaan syvemmälle ja moottoriin on ahtoilmaputkiston kautta päässyt vettä vaurioituneen välijäähdyttimen aukosta. Moottorin pyöriessä korkeilla kierroksilla vesi on päässyt imusarjan kautta sylintereiden palotiloihin ja aiheuttanut puristustahdin aikana nestepuristuksen. Neste ei ole painunut kasaan männän puristusvoimasta, vaan on vioittanut sylinterin seitsemän kiertokankea, mikä on vääntynyt mutkalle. Kampiakselin pyöriessä on vastapaino osunut kiertokankeen tai mahdollisesti männän alaosaan rikkoen nämä osat. Osien rikkoutuessa on kiertokanki tai männän kappale lävistänyt sylinteriseinämän vesitilaan, mistä jäähdytinneste on päässyt valumaan moottoriöljyn joukkoon. Vaurioiden yksityiskohtaisempi tarkastelu vaatisi moottorin irrottamisen paikaltaan ja täydellisen purkamisen.
- Vakuutusyhtiön vahinkotutkintaa koskeva muistio 21.2.2019. Muistiossa käydään läpi asiakasta ja hinausauton kuljettajaa haastattelemalla tapahtumista saatuja tietoja sekä autosta korjaamo P Oy:n ja AVK:n toimesta tehtyjä havaintoja. Asiakkaan kertomukseksi tapahtumista muistioon on kirjattu seuraavaa:
”Auto meni penkkaan ryömintävauhtia. Sen verran, että koko auto oli ojan pohjalla. Peruuttamalla yritti päästä pois ojasta. Laittoi nelivedon lukon päälle. Auto ei lähtenyt pois liejusta. Ojan penkka on noin 1,5 m syvä. Pikkuisen matkaa sai autoa taaksepäin. Sen jälkeen auto ei liikkunut enää eteen- eikä taaksepäin. Auto oli aamuun asti keula alaspäin. Eteenpäin ei yrittänyt ajaa. Sai autoa ehkä 1,5 m taaksepäin. 5 minuuttia, jos sitäkään yritti taaksepäin. Auto toimi ennen vahinkoa normaalisti. Auto ei enää liikkunut. Pääsi sen verran suttaamaan, että jäi kiinni. Ojan penkka oli jyrkkä. Auto kävi ihan normaalisti, ei ollut mitään varoitusvaloja. Sammutti moottorin ja laittoi ovet lukkoon. Kun hinausauto tuli päivällä, auto ei antanut enää startata. Olisiko siinä päässyt valumaan öljyt koneeseen, kun oli nokka alaspäin, asiakas arvaili? Nesteitä auto ei vuotanut. Syylari ei vuotanut. Asiakas on vakuuttanut auton olleen normaalissa kunnossa ennen vahinkoa.”
Muistion mukaan tutkinnan yhteydessä ei ole löydetty riittävää näyttöä siitä, että autossa olisi ollut moottorivaurio jo ennen vahinkotapahtumaa ja sen vuoksi asiakas olisi tahallaan ajanut autonsa ulos tieltä ja lavastanut tapahtuman vahingoksi. Muistion laatijan arvion mukaan AVK:n lausunnon perusteella on selvää, että asiakas on omalla tuottamuksellaan aiheuttanut moottoriin vakavan vaurion yrittämällä peruuttaa voimakastehoisella autolla viiden minuutin ajan taaksepäin. Vakuutusyhtiön teknisen asiantuntijan mukaan auto on nyt lähes arvoton, koska moottorin korjaus on niin kallista. Olisiko asiakkaan pitänyt ymmärtää, että autoa ei kannata yrittää kuvissa näkyvässä asennossa omalla moottorilla pois ojasta?
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Osapuolten välinen erimielisyys koskee sitä, onko moottorin vaurioituminen kolarointivakuutuksesta korvattava vahinko. Lähemmin tarkasteltuna kyse on siitä, onko tieltä suistumisesta aiheutuneista iskuista auton korille ja rakenteille aiheutuneiden vaurioiden lisäksi myös moottorivauriossa kyse vakuutusehdoissa tarkoitetulla tavalla tieltä suistumisesta aiheutuneesta välittömästä esinevahingosta. Kyse on myös siitä, onko moottorivaurio aiheutunut rajoitusehtokohdassa tarkoitetulla tavalla liiallisesta rasituksesta tai ylikuormituksesta.
Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot
Kaskovakuutusehtojen (voimassa 1.1.2017 alkaen) kohdan 3.1 (Törmäysturva) mukaan törmäysturvasta korvataan äkillisen, ennalta arvaamattoman, ulkoisen tapahtuman aiheuttama välitön esinevahinko, jonka syynä on törmäys, tieltä
suistuminen, kaatuminen tai muu vastaava ulkoinen tapahtuma.
Ehtokohdan 4 (Vakuutusturvien yleiset rajoitukset) alakohdan 2) vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu ajoneuvolle tai sen osalle liiallisesta rasituksesta, ylikuormituksesta tai tavanomaisesta käytöstä.
Asian arviointi
Asiassa esitetyn AVK:n tutkimuslausunnon perusteella lautakunta pitää selvitettynä, että auton etuosan ja pohjan rakenteiden lisäksi välijäähdyttimen kenno on vaurioitunut ojaan suistumisen yhteydessä ulkoisesta syystä. Tutkimuslausunnon valokuvista 11 - 12 ilmenee, että ahtopaineen välijäähdyttimenkennon kiinnitys on ollut rikki ja aukosta on päässyt vettä kennon sisään. Vakuutuslautakunta toteaa, että ojaan suistumisesta aiheutuneet ajoneuvon rakenteiden vauriot, joihin kuuluu myös välijäähdyttimenkennon rikkoutuminen, ovat aiheutuneet välittömästi ulosajon yhteydessä ja kuuluvat vakuutuksesta korvattaviksi.
Lautakunta pitää AVK:n lausunnon perusteella selvitettynä, että ajoneuvon peruuttamisyritykset ovat johtaneet siihen, että auton etukulma on vajonnut ojaan syvemmälle. Tämän seurauksena vettä on päässyt vaurioituneen välijäähdyttimen aukosta ja edelleen ahtoilmaputkiston kautta moottoriin. Vettä on päässyt sylintereiden palotiloihin, mistä on aiheutunut sylinterin 7 kiertokangen vaurioituminen ja edelleen sylinterinseinämän vaurioituminen vesitilaan, minkä johdosta vettä on päässyt valumaan moottoriöljyn sekaan.
Vakuutusyhtiö on vedonnut rajoitusehtoon, jonka mukaan vakuutuksesta ei korvata ajoneuvolle tai sen osalle liiallisesta rasituksesta tai ylikuormituksesta aiheutunutta vahinkoa. Vakuutuslautakunnan näkemyksen mukaan asiassa esitetyn selvityksen perusteella ei voida päätellä, että jos auton välijäähdyttimen rakenteet olisivat olleet ehjät, ajoneuvolle olisi toistettujenkaan peruutusyritysten seurauksena aiheutunut moottorivauriota. Koska moottorivaurion syynä on esillä olevassa tapauksessa osaltaan ollut välijäähdyttimen vaurioituminen, lautakunta katsoo, että moottorivaurio ei tässä tapauksessa ole aiheutunut rajoitusehdossa tarkoitetusta ajoneuvon liiallisesta rasituksesta tai ylikuormituksesta.
Vakuutusyhtiö on vedonnut myös siihen, että moottorivaurio ei ole aiheutunut välittömästi ulosajon seurauksena. Vakuutusehtojen kohdan 3.1 mukaan törmäysvakuutuksesta korvataan vain äkillisen, ennalta arvaamattoman, ulkoisen tapahtuman aiheuttama välitön esinevahinko.
Asiakas on kertonut, että moottori toimi normaalisti vielä peruutusyritysten aikana. Tämän tiedon perusteella Vakuutuslautakunta pitää todennäköisenä, että veden pääseminen välijäähdyttimen ja ahtoilmaputkiston kautta palotilaan on aiheuttanut moottorin vauriot vasta useiden peruutusyritysten seurauksena. Tällä tavoin syntynyttä moottorivauriota ei Vakuutuslautakunnan näkemyksen mukaan voida pitää välittömästi ulosajossa aiheutuneena. Vakuutusehtojen soveltamisen kannalta merkitystä ei ole sillä, että asiakas ei todennäköisesti ole voinut puheena olevassa tilanteessa mieltää välijäähdyttimen vaurioitumisesta ja ojassa olevasta vedestä aiheutunutta peruutusyrityksiin liittyvää moottorin vaurioitumisen riskiä.
Vakuutuslautakunta katsoo, että moottorin vaurioituminen ei kuulu korvattavaksi törmäysvakuutuksesta. Tämän johdosta vakuutusyhtiön korvauspäätöstä on pidettävä moottorivaurion osalta vakuutusehtojen mukaisena.
Asiakas on vaatinut vahingon korvaamista autonsa noin 8. – 9.000 euron arvon mukaisesti. Vakuutusyhtiö on ilmoittanut, että vahinko korvataan ajoneuvo lunastamalla tai kertakorvauksena siten, että korvattavan vahingon määrä on 3.000 euroa. Korvauspäätöksestä tai muustakaan lautakunnalle toimitetusta aineistosta ei kuitenkaan ilmene, millä tavoin korvauksen perusteena oleva auton käypä arvo on määritelty, ja millä laskentatavalla korvattavasta törmäysvahingosta ajoneuvon lunastamisen tai kertakorvauksen kautta maksettavaksi muodostuva korvaus ja vakuutusyhtiön korvausvastuun ulkopuolelle jäävä vahingon osuus on määritelty. Lautakunnan käsityksen mukaan ulosajossa aiheutuneiden vaurioiden korjauskulut näyttäisivät korjauskustannuslaskelman perusteella ylittävän vakuutusyhtiön määrittämän kertakorvauksen määrän. Toisaalta vakuutusyhtiön korvausvastuu rajoittuu ajoneuvon käypään arvoon. Vakuutuslautakunta ei anna asiassa korvauksen määrän osalta ratkaisusuositusta, vaan kehottaa vakuutusyhtiötä antamaan asiakkaalle perustellun korvauspäätöksen, josta käy riittävässä määrin ilmi, millä perusteilla vakuutusyhtiön ilmoittamiin korvausmääriin on päädytty.
Lopputulos
Vakuutuslautakunta ei suosita asiassa lisäkorvausta. Lautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö antaa maksettavan korvauksen määrän osalta asiakkaalle perustellun korvauspäätöksen.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeri Siirala
Jäsenet:
Maso
Vuori
Vyyryläinen
Yrttiaho