Haku

FINE-020988

Tulosta

Asianumero: FINE-020988 (2020)

Vakuutuslaji: Venevakuutus

Ratkaisu annettu: 06.02.2020

Karilleajo. Kölin ja pohjan vauriot. Vahingon määrä. Puutteellinen korjaustyö. Korjaustyön uusiminen. Kuka oli korjaustyön tilaaja? Vakuutuskorvauksen käyttämisestä määrääminen. Vakuutusyhtiön vastuu korjaustyön lopputuloksesta.

Tapahtumatiedot

B:n omistama Sweden Yachts 36 – purjevene vaurioitui karilleajossa 29.7.2014. Vene toimitettiin X Oy – nimiselle venekorjaamolle. Suomen Vahinkotarkastus Oy:n (jäljempänä SVT) vahinkotarkastaja RJ:n vahinkoselvityksen 7.10.2014 mukaan muun muassa purjeveneen köli oli vaurioitunut siten, että kölisauma oli auki ja sen peittävä kuitu irti. Veneen sisätiloissa ns. välipohja oli useasta kohdasta halki ja kuitua kiinnityskohdista irti. Rakenteissa oli kaapistojen alle jatkuvia halkeamia. Alustavan kustannusarvion mukaiset työt käsittivät muun muassa kölin irrottamisen, mastonjalan valamisen sekä laajoja laminointitöitä. 

X Oy teki veneen vaurioiden korjaustyöt 24.2.- 11.3.2015 välisenä aikana. B otti syyskuussa 2016 yhteyttä SVT:n vahinkotarkastajaan ilmoittaen, että veneen pohjassa on edelleen vaurioita, jotka liittyvät karilleajovahinkoon. Veneen pohjassa todettiin halkeama, jonka X Oy korjasi 23.1.2017. 

A osti purjeveneen B:ltä kesällä 2017. A havaitsi siirtopurjehduksen aikana vuodon veneen kölin alueella. B ja A olivat yhteydessä vakuutusyhtiöön. SVT Oy:n vahinkotarkastaja HL:n arvion mukaan X Oy:n korjaustyö oli toteutettu puutteellisesti ja tekemättä oli jäänyt noin 80–120 tunnin työt. Epäselväksi jäi muun muassa se, oliko veneen köli todella irrotettu ja oliko palkiston kiinnitykset kaikilta osin korjattu. Elokuussa 2017 tehdyissä vahinkotarkastuksissa (muun muassa SVT Oy:n vahinkotarkastaja HT) havaittiin muun ohessa, että pilssin alueen laminaatit olivat halki ja halkeamista tihkui vettä. HT:n selvityksen mukaan oli mahdollista, että aiempaan korjaukseen liittyvä laminointityö oli tapahtunut loka-marraskuussa ulkotiloissa tai kylmissä tiloissa, millä on voinut olla vaikutuksia laminaatin laatuun ja kestävyyteen. 

Vakuutusyhtiön mukaan A keskusteli vakuutusyhtiön tarkastuspäällikkö K:n kanssa tilanteesta puhelimessa. K ilmoitti A:lle seuraavaa:
· Vakuutusyhtiö ei toimi korjaustyön tilaajana, vaan tilaajana on veneen omistaja
· Vakuutusyhtiö maksaa veneen kuljetuksen korjaamolle sekä ne korjaustyöt, jotka liittyvät vahinkotapahtumaan, mutta ovat jääneet tekemättä edellisen korjauksen yhteydessä
· Vakuutusyhtiö maksaa myös niiden vaurioiden tutkimisen, joita ei ole aiemmin korjattu tai veloitettu
· X Oy maksaa vaurioiden tutkimisen ja korjauksen niiltä osin kuin korjausta on tehty ja veloitettu, ja jotka joudutaan nyt uudelleen korjaamaan

A:n, vakuutusyhtiön ja SVT:n edustajien välillä keskusteltiin korjaamon valinnasta. A antoi alustavan korjaustoimeksiannon Y Oy:lle, joka laati veneen vaurioiden korjaamisesta arvioraportin 19.9.2017. Vakuutusyhtiö korvasi Y Oy:lle raportin laatimisesta aiheutuneet kulut. 

Vakuutusyhtiön ilmoituksen mukaan X Oy:n ja SVT:n sekä vakuutusyhtiön välillä käydyissä keskusteluissa oli todettu, että X Oy ei kykene korjaamaan korjaustyössä havaittuja puutteita ja tehtyjä virheitä, joten se palauttaa 24.2. – 11.3.2015 välillä tehtyjen töiden korjauskustannukset kokonaisuudessaan vakuutusyhtiölle. 

Vahinkotarkastaja HT:n Y-korjaamon toimenpiteisiin liittyvistä merkinnöistä tammi-helmikuulta 2018 käy ilmi, että muun muassa konepukin etuosassa oli havaittu halkeama ja pilssissä oli ollut laajoja de-laminoitumisalueita. X Oy:n korjaustyöt oli todettu täysin epäonnistuneiksi. Korjausalueet olivat irronneet veneen pohjasta laajoina alueina pelkästään kampeamalla ja Y Oy alkoi korjata näitä uudestaan. Kannen rakenteissa ilmenneet ongelmat todettiin valmistusvirheestä johtuviksi ja nämä eivät HT:n merkintöjen mukaan kuuluneet vakuutusyhtiön vastuulle. Korjaustyön edetessä konepukin alueelta ja kölin etuosasta löytyi lisävaurioita, joiden osalta Y Oy toimitti vakuutusyhtiölle päivitetyn kustannusarvion. 

Vahinkotarkastaja HT:n merkinnöistä 26.2.2018 – 13.4.2018 ilmenee, että HT on käsitellyt Y Oy:n laskuja ja arvioinut työn laatua ja valmiusastetta valokuvista ja ilmeisesti myös korjaamolla käymällä. Pohjan ja palkiston korjaustyötä on kuvattu laadultaan hyväksi. Y Oy:n lähettämät välilaskut on kirjattu dokumentteihin merkityiksi. Merkinnän 25.4.2018 mukaan rustirautojen osalta maksetaan asiakkaalle kertakorvaus (asiakas itse maksaa tarkastustyön alihankkijalle). Merkinnässä viitataan veneen aiemman omistajan B:n antamaan valtakirjaan. 

HT:n merkinnän 26.6.2018 mukaan vene on käyty tarkastamassa A:n pyynnöstä. Tekstin mukaan: ”…Vene vedessä masto pystyssä. Rikaus keskeneräinen ehkä noin 1/3 tehty. Veneen pohjavaurio korjattu, mutta loppusiivous tekemättä. Kone oli paikoillaan mutta kiinnitysruuvit irti. Veneen sisäverhous puuttui rustirautojen edestä. Veneessä tehty myös muita remontteja jotka kesken, mutta nämä eivät kuulu vakuutusyhtiölle, vaan asiakas on itse tilannut nämä. 2014 vuoden karilleajo vaurio korjattu siivousta ja loppuviimeistelyä vaille valmiiksi. Pyydetään telakalta selvitystä viivästyneistä töistä ja kysytään koska vene on luovutuskunnossa.”

HT:n merkinnän 16.8.2018 mukaan asiakkaan toimittama reklamaatio on liitetty dokumentteihin. Tekstin mukaan: ”…Pyydetty telakalta selvitystä useaan otteeseen sitä saamatta. Sen sijaan telakka lähettänyt "loppulaskun", mikä merkittävästi suurempi kuin alkuperäinen arvio. Tätä ei voida hyväksyä ennen perusteellista selvitystä ja kommenttia reklamaatiolistaan. Puhelimella asiaa kysyttäessä telakan edustaja PM ilmoitti, että reklamaatiolistakohdat, jotka liittyvät karilleajovaurion korjaukseen niin on hoidossa. Kuitenkin asiaa kysyttäessä veneen nykyiseltä omistajalta (A) tämä ilmoitti että telakkaan ei ole saatu yhteyttä heinäkuun jälkeen, jolloin vene haettiin pois keskeneräisenä. Telakka ei ole vastannut asiakkaan soittoihin tai s-posteihin. Pyydetään s-postilla kirjallista vastinetta reklamaatiolistan kohteisiin jotka kuuluvat vakuutusyhtiölle. Dokumenteista löytyy selvityspyyntö mikä lähetetty telakalle 16.8.2018.”

Asiakirjoihin on liitetty L Oy:n 12.11.2018 päivätty lausunto A:n pyynnöstä 19.10.2018 tehdystä venetarkastuksesta, joka koskee kölialueen korjauksen arviointia. Lausunnon mukaan kölialueelle on tehty korjaus / korjauksia. Korjauksen kestävyyttä, korjauslaminaatin laatua, pohjatöiden laatua ja korjausalueen laajuutta ei voi arvioida rakenteita purkamatta. Silmin havaiten ja koputtelemalla voi arvioida, että korjaus vaikuttaa kestävältä, mutta on sieltä täältä epätasainen ja palkkien muoto vaihtelee. Valuma-aukoista ja muista rei’istä voi myös havaita, että palkiston laminaatin paksuus vaihtelee huomattavasti. Veneessä voi olla vuosien varrella tehtyjä useampia korjauksia. Lausunnon mukaan ulkopuolella kölin alueella korjausalue on selvästi havaittavissa. Korjattu alue on epätasainen ja viimeistely on jäänyt kesken. Erityisesti pilssin taipeessa on epätasaisuutta. Korjausalueelta ei löytynyt poikkeavia kosteusarvoja.

Lautakunnalle toimitettujen selvitysten mukaan A:n ja vakuutusyhtiön sekä vahinkotarkastaja HT:n välillä on keskusteltu sähköpostin välityksellä A:n Y Oy:lle (edustajanaan PM) lähettämistä reklamaatioista, jotka koskivat korjaustyön puutteellisuutta (muun muassa kölin ja kölipalkiston korjattujen rakenteiden epätasaisuus) ja yhteydenottopyynnöistä, joihin PM ei ollut vastannut. Keskustelun aiheena viesteissä 12.11.2011 ovat olleet myös veneen keulassa, peräsimessä ja kölissä korjauksen jälkeen havaitut vauriot. A on tuolloin kertonut, että veneessä ei ollut vaurioita sen ollessa telakalla Y Oy:n korjattavana ennen vesillelaskua. Vakuutusyhtiö on todennut, että A:n tulee kääntyä uusien vaurioiden osalta vesillelaskun tehneen tahon ja korjaamon puoleen.  

Vakuutusyhtiö on ilmoittanut A:lle sähköpostitse 9.4.2019, että se ei osallistu työn tilaajan (A) ja korjaamon (Y Oy) väliseen reklamaatioasiaan. Vakuutusyhtiö ei korvaa vauriokorjauksesta puuttuvaa työn osuutta, vaan siitä vastaa korjaustyöt tehnyt korjaamo. Y Oy on toimittamissaan korjaussuunnitelmissa sitoutunut korjaamaan mm. veneen pohjan ja runkorakenteen veneen normaalia runkorakennetta vastaavaksi ja muutenkin korjaamaan havaitut vauriot veneen normaalia tasoa vastaavaksi. Vakuutusyhtiö on maksanut korjaussuunnitelmien mukaiset laskut Y Oy:lle, joka puolestaan on velvollinen korjaamaan vahingon aiheuttamat vauriot veneen normaalia kuntoa vastaavaksi eli vahinkoa edeltäneeseen kuntoon. Vakuutusyhtiö ei ota kantaa siihen, onko vene turvallinen ja merenkulkukelpoinen, vaan näiden asioiden arvioimisesta vastaavat veneen omistaja ja korjaamo, joka veneen vauriot on korjannut. Vakuutuksesta ei myöskään vakuutusehtojen kohdan 10.1 mukaan korvata kustannuksia, jotka johtuvat siitä, ettei venettä ole voitu vahingon johdosta käyttää.

Vakuutusyhtiön ilmoituksen mukaan se ei suostu siihen, että veneen tekemättä jääneet korjaustyöt tehtäisiin vakuutusyhtiön kustannuksella jonkin toisen korjaamon toimesta ja yhtiö perisi kulut takaisin Y Oy:ltä. Asia jää A:n ja Y Oy:n väliseksi. Mikäli yhteisymmärrykseen ei asiassa päästä, vakuutusyhtiö suosittelee, että A pyytää ulkopuolisen tarkastajan, esim. HTT-tarkastajan antamaan lausunnon asian ratkaisemiseksi. A voi myös olla yhteydessä kuluttaja-asiamieheen ja pyytää neuvoa. Vakuutusyhtiö viittaa Y Oy:n laatimiin korjaussuunnitelmiin, niiden mukaisiin laskuihin ja loppuyhteenvetoon, joiden perusteella voidaan todeta, että vakuutusyhtiö on täyttänyt velvollisuutensa maksamalla korjauksesta aiheutuneet laskut korjaamolle. Työn jälkeen liittyvät reklamaatioasiat ovat työn tilaajan ja korjaamon välisiä, eikä vakuutusyhtiö osallistu niiden selvittämiseen.

Asiakkaan valitus

Asiakkaan vaatimukset

A vaatii, että vakuutusyhtiö maksaa hänelle 13.410 euron kokonaiskorvauksen, joka vastaa veneen pohjan korjaustyön loppuunsaattamisesta aiheutuvia kustannuksia ja viivästymisestä aiheutuneita menetyksiä. Korvaukselle vaaditaan myös viivästyskorkoa. Keskeneräisen työn osuus korvausvaatimuksesta on 8.010 euroa. Veneen käyttöhyödyn menetyksestä veneilykauden 2019 osalta vaadittu korvaus on 3.800 euroa. A:n omasta työstä korvausasian hoitamisessa vaadittu korvaus on 1.600 euroa (80 tuntia á 20 euroa). 

Vaihtoehtoisesti A vaatii, että vene korjataan vuoden 2014 karilleajovauriota edeltävään kuntoon pohjan korjaustyön osalta. A katsoo, että vakuutusyhtiön tulisi korvata myös Y Oy:n korjaustyön aikana veneen sisustalle aiheuttamat vauriot.

A viittaa asiantuntija-arvioihin ja vakuutustarkastajan arvioihin siitä, että töitä on tekemättä noin 60 h (arvio puuttuvan työn osuudesta pohjan + palkiston tasoittaminen). Jos viimeistelytyön yhteydessä (pohja hiotaan puhtaaksi lasikuidulle saakka) paljastuu muita virheellisiä ja epäonnistuneita korjauksia pohjan osalta, nämäkin tulee korjata asianmukaisiksi vakuutusyhtiön kustannuksella. Lisäksi vakuutusyhtiön tulee korvata kaikki ne välilliset kustannukset, jotka veneen saattaminen kuntoon korjaamossa edellyttää, esimerkiksi veneen siirtokustannukset korjaamolle ja takaisin kotisatamaan, korjaamolla tapahtuva veneen nosto/lasku ja maston purkaminen/asentaminen sekä mahdollisesti työaikatauluista johtuvat väliaikaiset telakoinnin kustannukset. A:n laskelman mukaan pohjan korjauksen kustannukset ovat kuljetus- ja siirtokuluineen vähintään 8010 euroa. 

A vaatii korvausta käyttöhyödyn menetyksestä hieman purjevenettään pienemmän veneen vuokrauskustannuksien mukaisesti. Vakuutusyhtiö on menetellyt korvausasian hoitamisessa passiivisesti ja tuottamuksellisesti, minkä vuoksi yhtiö on velvollinen korvaamaan käyttöhyödyn menetyksen, vaikka sitä ei vakuutusehtojen perusteella tulekaan korvata. A katsoo, että ripeällä ja kuluttajaystävällisemmällä toiminnalla korjaustyö olisi voitu saattaa päätökseensä jo talven 2018/2019 aikana, jolloin vene olisi ollut korjattuna veneilykaudeksi 2019.

Vaatimusten perustelut

Asiakas on laajoissa kirjelmissään perustellut vaatimuksiaan pääosin seuraavasti. Vakuutusyhtiön edustajana on toiminut SVT Oy:n vahinkotarkastaja HT, joka on todennut veneen siirtokuljetuksessa ilmenneen vuodon jälkeen merenkulkukelvottomaksi. X Oy:n aiempi korjaustyö on todettu epäonnistuneeksi ja vakuutusyhtiö on perinyt takaisin jo maksamansa korjaustyön laskun, minkä seurauksena korjaustilanne on tavallaan nollattu. A:n käsityksen mukaan kaikki ne alueet, joita X Oy oli korjannut, avattiin tai purettiin uudestaan Y Oy:n tekemän korjauksen aikana.  

A:n mukaan veneen korjaustyön alettua alkuvuodesta 2018 vakuutusyhtiö on asettanut vahinkotarkastaja HT:n korjaustyön valvojaksi. Kölivaurion korjaustyön edettyä Y Oy on ilmoittanut, että pohjan korjaustyöstä tulisi saada laskuttaa sovittua enemmän, ja Y Oy:n lähettämä loppulasku tulisi maksaa. HT on ilmoittanut vakuutusyhtiölle, että työ on kesken ja loppulasku/lisätyölasku on kiistanalainen ennekuin se on tarkastettu. Vene on laskettu Y Oy:n toimesta veteen 22.6.2018 ilman lopputarkastusta pohjatyön osalta. A hämmästelee sitä, että vakuutusyhtiö on olettanut veneen korjaustöiden vielä jatkuneen sen jälkeen, kun vene oli jo Y Oy:n toimesta laskettu mereen. 

Veneen pohjan korjaustyö on todettu HT:n toimesta 26.6.2018 Y Oy:n telakan satama-altaassa tehdyssä tarkastuksessa edelleen keskeneräiseksi. Tieto tästä on lähetetty vakuutusyhtiölle. Vakuutusyhtiö on ilmeisesti maksanut Y Oy:n loppulaskun sellaisenaan, kuitenkaan tiedustelematta sen osalta vahinkotarkastaja HT:lta tai veneen omistajalta A:lta hyväksyntää tai informoimatta näitä laskusta. A:n mukaan vahinkotarkastaja HT on ollut se taho, joka on sopinut ja vahvistanut vakuutusyhtiön tilaamat työt Y Oy:lle. 

Veneen noston yhteydessä syksyllä 2018 pohjan korjaustyö on todettu keskeneräiseksi myös veneen ulkopuolelta. Asia on saatettu Y Oy:n ja vakuutusyhtiön tietoon reklamaatiolla. A katsoo, että vakuutusyhtiö on HT:n saamien tietojen pohjalta tullut tietämään korjaustyön keskeneräisyydestä jo 26.6.2018. Vakuutusyhtiön väite siitä, että se olisi saanut tiedon korjaustyön keskeneräisyydestä vasta 12.11.2018, ei pidä paikkaansa. A kertoo siirtäneensä veneensä pois Y Oy:n telakalta kuultuaan, että he eivät tee veneelle enää mitään ainakaan ennen syksyä (ovat lomalla). Y Oy oli tällöin jo laskenut veneen keskeneräisenä veteen todennäköisesti ilman aikomustakaan jatkaa työtä. Ulkopuolisen pohjan alueen työvaihe selvisi vasta myöhemmin. Työn luovutuksen tapahtumatta jääminen ei ole johtunut A:n menettelystä. 

Asian selvittelyn yhteydessä HT on useaan kertaan vahvistanut pohjan korjaustyön olevan vielä kesken. Vakuutusyhtiö on kuitenkin kieltäytynyt korvaamasta pohjan loppuun saattamiseen tarvittavan työn osuutta, koska se on näkemyksensä mukaan vapautunut enemmästä vastuusta maksamalla Y Oy:n loppulaskun työn keskeneräisyydestä huolimatta.

A viittaa lautakunnalle toimittamaansa yhteenvetoon HT:lle ja Y Oy:lle lähetetyistä sähköpostiviesteistä. Vakuutusyhtiö on ilmeisesti maksanut loppulaskun varmistamatta sen oikeellisuutta HT:lta. HT tai A eivät ole edelleenkään ottaneet korjaustyötä vastaan. 

A viittaa Y Oy:n edustaja PM:n sähköpostiviestiin 8.2.2019 HT:lle. Viestistä ilmenee Y Oy:n katsovan, että veneen pohja on pitänyt korjata vastaamaan vuoden 2017 syksyllä Y Oy:n korjausta aloitettaessa vallinnutta tilannetta. PM on kertonut vakuutusyhtiön ohjeena olleen, että lopputuloksen tulee vastata sitä tasoa, joka ennen korjaustyön aloitusta rakenteessa/kohteessa on ollut. A:n mielestä vakuutusyhtiön tulisi kuitenkin korvata niin laaja korjaustyö, että sen lopputulos vastaa vuoden 2014 tilannetta ennen veneen vaurioitumista karilleajossa. Vakuutusyhtiö on puolestaan katsonut, että Y Oy:n olisi tullut korjata vene sen ikä ja kunto huomioiden asianmukaiseen kuntoon eikä jättää pohjaa epätasaiseksi, ja tämä työ on sisältynyt myös Y Oy:n korjaussuunnitelmiin ja niiden perusteella maksettuihin laskuihin.    

Vakuutusyhtiö ja HT ovat vasta 4.3.2019 ilmoittaneet A:lle, että HT:n tehtävänä on ollut valvoa työn valmiusastetta, mutta ei sen sijaan työn toteutustavan laatua. A käy yhteenvedossa läpi HT:n ja vakuutusyhtiön korvausasiantuntija MH:n työn valmiusastetta koskevia viestejä. Myöhemmistä viesteistä ilmenee, että osa keskeneräisistä töistä on saatettu loppuun. Veneen pohjan tasoitus ja viimeistelytyöt ovat kuitenkin HT:n mukaan olleet vielä 26.6.2018 tekemättä. HT:n arvio pohjan korjauksen loppuunsaattamisen edellyttämästä työstä on ollut noin 60 h. 

A:n käsityksen mukaan vahinkotarkastaja HT oli 26.6.2018 tapahtuneen pohjan korjaustyön keskeneräiseksi toteamisen jälkeen jäänyt ilmeisesti odottamaan, miten työtä jatkettaisiin, tai että hän saisi tarkastettavakseen loppulaskun, kuten aiemmatkin laskut.  A viittaa HT:n sähköpostiviestin 17.8.2018 merkintöihin, joista käy ilmi, että vakuutusyhtiö on maksanut loppulaskun suoraan Y Oy:lle tarkastamatta sitä, onko työ ollut valmis ja sovitun mukainen. A huomauttaa myös, että loppulasku on ollut merkittävästi suurempi kuin vakuutusyhtiön aiemmin korjaustyölle hyväksymä enimmäiskustannus. Vakuutusyhtiö on menetellyt huolimattomasti, kun se on maksanut laskun varmistumatta siitä, ovatko laskun perusteet olleet asianmukaiset ja korjaustyö valmis. Kaikesta huolimatta vakuutusyhtiö ei ole saamiensa laskujen perusteella voinut olla perustellusti siinä käsityksessä, että korjaustyö on vastannut sovittua. 

Vakuutusyhtiön vetoamien HT:n viestien osalta A huomauttaa, että HT on viestissään 26.6.2018 lausunut: ”Pyydetään telakalta selvitystä viivästyneistä töistä ja kysytään, koska vene on luovutuskunnossa”. Vakuutusyhtiö on toisaalta kertonut vastauksissaan perustaneensa laskun maksukelpoisuutta koskevan arvionsa HT:n viestiin 25.4.2018, vaikka loppulaskun 9.8.2018 saamiseen mennessä on tapahtunut paljon korjaustapahtumia ja loppulasku oli ollut olennaisesti hinta-arviota suurempi. Kun vakuutusyhtiö on itse voimakkaasti korostanut A:n vastuuta työn valvonnasta, herää kysymys, miksi yhtiö ei ole varmistanut A:lta, onko työ valmis ja loppulasku maksukelpoinen.  

A:n kiinnitettyä vakuutusyhtiön huomiota siihen, että töiden jääminen kesken on johtunut loppulaskun maksamisesta Y Oy:lle ennen keskeneräiseksi todetun työn valmistumista, vakuutusyhtiö on kiistänyt A:n vaatimukset. Yhtiö on vedonnut vain siihen, että loppuyhteenvedon mukaan korjaustyöt on suoritettu loppuun ja tämän perusteella vakuutusyhtiö on maksanut loppulaskun Y Oy:lle.  

A:n mukaan hän oli ennen korjaustyön aloittamista kysynyt HT:lta, mihin korjaamoon veneen voi vakuutusyhtiön puolesta viedä korjattavaksi ja mitkä korjaamot ovat laadukkaita. HT oli tällöin maininnut kolme eri korjaamoa, joista kaksi olivat L Oy ja Y Oy. A valitsi korjaustyön tekijäksi Y Oy:n, koska he kertoivat juuri korjanneensa vastaavan merkkisen veneen. Y Oy oli valittu myös siksi, että vahinkotarkastaja HT:n mukaan kaikki hänen nimeämänsä korjaamot olivat olleet osaavia ja luotettavia.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiön vastaus

Vakuutusyhtiö kiistää A:n vaatimukset perusteettomina. A on tilannut korjaustyön Y Oy:ltä. Y Oy on ennen korjaustyöhön ryhtymistä sitoutunut korjaamaan veneen merikelpoiseksi ja tehnyt töiden edetessä lisätyötarjouksen havaituista lisävahingoista, jotka vaativat korjausta. Korjaustyön jälkeen Y Oy toimitti korjaustyöstä laskut sekä loppuyhteenvedon, jonka perusteella Y Oy ja vakuutusyhtiö katsoivat työn tulleen tehdyksi. Y Oy ei ole missään vaiheessa ilmoittanut, että korjaustyötä ei pystytä tekemään, korjaustyö jää kesken, tai että sillä ei ole ammattitaitoa tehdä työtä. 

A on havainnut veneen luovutuksen jälkeen korjaustyön laadussa puutteita, joita hän ei hyväksy. Kyseessä on korjauksen laatuun liittyvä reklamaatio. Vakuutusyhtiö on suorittanut velvollisuutensa maksamalla kaikki vahinkoon liittyvät korjauslaskut. Yhtiön vastuulla ei ole ollut valvoa, että A:n itsensä valitsema korjaamo suorittaa veneen korjaustyöt laadukkaasti, vaan tämä vastuu on korjaustyön tilaajalla. Kyseessä on A:n ja Y Oy:n välinen riita-asia, jonka käsittelystä tai kuluista vakuutusyhtiö ei vastaa.

Korjaustyön aikana veneen sisäosissa syntyneet vauriot eivät ole aiheutuneet vuonna 2014 sattuneesta karilleajovahingosta. Vaurioiden korjauskulut ovat Y Oy:n, ei vakuutusyhtiön vastuulla. 

Mikäli Vakuutuslautakunta katsoisi, että vakuutusyhtiö on joiltakin osin vastuussa veneen korjauskustannuksista, yhtiö varaa oikeuden rajata todelliset tästä venevahingosta aiheutuvat kustannukset tarkasti siihen, mikä on korjaamoliikkeen vastuulla, mikä omistajan vastuulla ja mikä vakuutusyhtiön vastuulla. Vakuutusyhtiön vastuu ei voi olla vaadittua 13.410 euroa

Vastauksen perustelut

Vakuutusyhtiö on laajoissa kirjelmissään perustellut kantaansa pääosin seuraavasti. SVT Oy:n vahinkotarkastaja on suositellut veneen viemistä L Oy:n arvioitavaksi ja korjattavaksi, mutta A on halunnut itse viedä veneensä Y Oy:n korjattavaksi. Vakuutusyhtiö on korjaustyön kestäessä saanut Y Oy:ltä lisätyötarjouksen ja kolme erillistä laskua. Viimeisen, niin sanotun loppulaskun yhteydessä Y Oy toimitti 9.8.2018 ja sen yhteydessä loppuyhteenvedon. Vakuutusyhtiö korvasi laskujen perusteella yhteensä 347,5 tuntia veneen vaurioiden korjaustyöstä.  

Vakuutusyhtiön mukaan kaikkia venettä alun perin korjanneen X Oy:n tekemiä töitä ei jouduttu tekemään uudelleen. Työt, jotka oli tehty virheellisesti, jouduttiin tekemään uudelleen. Myös joitakin asianmukaisesti tehtyjä korjaustöitä jouduttiin uusimaan, koska vahinko oli oletettua laajempi, mitä X Oy ei ollut korjaustöissä havainnut. X Oy:n oli tarkoitus korjata karilleajon aiheuttamat vauriot vahinkoa edeltäneeseen tasoon ja saattaa vene merikelpoiseksi, kuten myös Y Oy:n oli tarkoitus tehdä. 

SVT:n vahinkotarkastaja HT on tarkastanut korjaustyön etenemisen A:n pyynnöstä 26.6.2018 ja todennut, että ”2014 karilleajo vaurio korjattu siivousta ja loppuviimeistelyä vaille valmiiksi.” SVT:n vahinkotarkastaja on 16.8.2018 saanut tietoonsa, että A ei ole hyväksynyt korjaustyötä tehdyksi. Tarkastaja on saman päivän aikana soittanut myös Y Oy:n edustajalle, joka ilmoitti, että ”reklamaatiolista kohdat jotka liittyvät karilleajovaurion korjaukseen niin on hoidossa”. Y Oy:n edustaja ei kertonut tarkastajalle, että vene on kuitenkin jo haettu pois korjaamolta A:n toimesta. Vakuutusyhtiö sai edellä mainitut asiat tietoonsa vasta 12.11.2018, kun A toimitti reklamaatiokirjeen sähköpostitse vakuutusyhtiölle. Y Oy ei ollut vastannut reklamaatioon. Vakuutusyhtiö kehotti sekä A:ta että SVT Oy:n edustajaa pyytämään, että Y Oy ottaa reklamaation käsittelyyn. Vakuutusyhtiö kertoo luottaneensa siihen, että Y Oy toimii ammattimaisesti ja toimittaa loppuyhteenvedon ja loppulaskun vakuutusyhtiölle vasta sitten, kun työ on tilaajan toimesta hyväksytty ja vene luovutettu omistajalle. Vakuutusyhtiö ei ole laskua maksaessaan osoittanut, että voi hoitaa asiaa itsenäisesti ja kahdenvälisesti Y Oy:n kanssa. Vastuu päätöksistä, työn valmiusasteesta ja laadusta on Y Oy:llä ja näiden valvominen puolestaan työn tilaajan vastuulla.

Vakuutusyhtiön mukaan Y Oy on alustavassa korjaussuunnitelmassa selostanut yksityiskohtaisesti, miten korjaustyö tullaan toteuttamaan. Oletuksena on ollut, että Y Oy tekee korjaustyöt korjaussuunnitelman mukaisesti, eikä se töiden edetessä tai sen jälkeen ole myöskään muuta ilmoittanut. Korjaussuunnitelman toimittamista vakuutusyhtiöön on vaadittu, jotta on voitu varmistua siitä, että korjaustyö tehdään siinä laajuudessa kuin veneen vaurioiden kannalta on välttämätöntä sekä siitä, että korjaustyön laajuus vastaa työstä veloitettavia kuluja. Vaikka vakuutusyhtiö vaati korjaussuunnitelman laatimista ja toimittamista ennen töiden aloittamista, se ei kuitenkaan toiminut korjaustyön laadun valvojana tai töiden tilaajana.

Y Oy sitoutui tekemään korjaustyön asianmukaisesti loppuun ja saattamaan veneen merikelpoiseksi, jollainen se oli ennen vahinkotapahtumaa. Mikäli korjaustyötä ei ole sovitun mukaisesti suoritettu loppuun, sen loppuun saattamisesta tai siitä aiheutuvista kuluista vastaa Y Oy. Koska vahingon korjaustyöt on kokonaisuudessaan jo maksettu Y Oy:lle, joka on ilmoittanut tehneensä korjaustyön loppuun, kyseessä on työn jälkeen liittyvä reklamaatioasia, joka on A:n ja Y Oy:n välinen asia. Korvausasia ei ole keskeneräinen, koska vakuutusyhtiö on maksanut korjaustyöt siinä laajuudessa, kuin korjaustyösuunnitelma ja lisätyötarjous ovat edellyttäneet. Näiden perusteella Y Oy:n olisi pitänyt korjata karilleajon aiheuttamat vauriot ja saattaa vene merikelpoiseksi.

Vakuutusyhtiön mukaan on tavanomaista, että venevahinkoihin liittyvät laskut toimitetaan korjaamolta suoraan vakuutusyhtiöön siltä osin kuin ne on sovittu vakuutusyhtiöstä maksettavaksi. Korjaamo- ja telakkayhdistyksen yleisissä korjaamoehdoissa, joita Y Oy on ilmoittanut noudattavansa, on lausuttu, että: ”Vakuutusyhtiön lukuun tehtävissä korjauksissa työtilaus laaditaan Korjaamon ja Asiakkaan välillä, ellei muuta sovita. Työn tilaajan pitää olla veneen omistaja tai hänen valtuuttamansa henkilö. Veneeseen tehdään vahinkotarkastus vaurioiden ja korjaustavan määrittämiseksi. Saatuaan laskutusluvan vakuutusyhtiöltä, Korjaamo laskuttaa korjauskustannukset asiakkaan sijasta suoraan vakuutusyhtiöltä. Asiakas on velvollinen maksamaan Korjaamolle sen osan korjauslaskusta, jota vakuutusyhtiö ei korvaa.” Yleisissä ehdoissa todetulla tavoin vakuutusyhtiö ei toimi töiden tilaajana, vaikka se maksaa korjaustyöhön liittyvät laskut, ja tekee veneeseen vaurioiden tarkastuksen määritellen tarvittaessa korjaustavan yhdessä korjaamon kanssa. Näin menetellessään vakuutusyhtiö ei kuitenkaan ota vastuuta korjaustyön laadun valvonnasta. Työn tilaajana ja veneen omistajana A on toiminut myös työn laadun tosiasiallisena valvojana. SVT:n tarkastaja HT on hyväksynyt töiden aloittamisen korjaussuunnitelman hyväksymisen jälkeen, kuten kuuluukin. Tarkastaja ei kuitenkaan ole korjaustyön laadunvalvoja.

Veneen sisäosat ovat vaurioituneet korjaustöiden yhteydessä, mutta niiden vaurioituminen ei ole aiheutunut vakuutuksesta korvattavan vahingon seurauksena. Y Oy ei ole missään vaiheessa ilmoittanut, että veneen sisäosat tulevat vaurioitumaan korjaustyössä tai että niiden vaurioitumista ei olisi voitu välttää. Vaurioista ja niiden korjaamisesta vastaa Y Oy, ei vakuutusyhtiö.

Vakuutusyhtiön mielestä oleellista asian arvioinnin kannalta ei ole se, mitä veloittamiaan kuluja aiemmin korjaustöitä tehnyt X Oy on maksanut takaisin vakuutusyhtiölle. Oleellista on, että Y Oy ei ole suorittanut epäonnistuneita ja tekemättä jääneitä korjaustöitä sovitun mukaisesti, vaikka se on veloittanut niistä täyden hinnan. Vakuutusyhtiön mielestä Y Oy vastaa siitä, että veneessä havaitut vauriot korjataan siten, että vene on merikelpoinen ja kunnossa.

SVT Oy:n vahinkotarkastaja HT on 26.6.2018 käynyt tarkastamassa veneen A:n pyynnöstä. Käynnistä laaditun muistion perusteella vakuutuksesta korvattavan vahingon korjaustyö ei ole ollut merkittävästi kesken. Tässä vaiheessa ei ollut tiedossa merkittäviä puutteita vakuutuksesta korvattavan vahingon osalta. Yhtiö viittaa HT:n muistiossa oleviin merkintöihin korjaustyön valmiusasteesta. Vakuutusyhtiö katsoo voineensa perustellusti luottaa siihen, että Y Oy:n loppulaskun ja loppuyhteenvedon toimittaminen vakuutusyhtiölle on merkinnyt sitä, että työ on hyväksyttävästi vastaanotettu. Yhtiö viittaa myös HT:n 25.4.2018 lähettämään sähköpostiviestiin, jossa on mainittu muun muassa, että ”…Tämä homma rupeaa nyt olemaan meidän osalta selvä. Pohja on korjattu.” 

Vaikka SVT:n edustaja on ollut tietoinen veneen korjaustyöhön liittyvistä erimielisyyksistä ennen loppulaskun maksamista ja vakuutusyhtiö on maksanut laskun vaatimuksen mukaisesti, vakuutusyhtiö katsoo, että se ei kuitenkaan vastaa siitä, että Y Oy korjannut veneen puutteellisesti. Y Oy on sitoutunut toimittamansa korjaustyöselosteen mukaisesti korjaamaan veneen merikelpoiseksi, jollainen se oli ennen vahinkoa. 

Vakuutusyhtiö kiistää Y Oy:n väitteen siitä, että vakuutusyhtiön ohjeena korjauksessa olisi ollut, että työn ”… lopputulos tulee vastata sitä tasoa, mikä ennen korjaustyön aloitusta rakenteessa/kohteessa on ollut”. Vene vietiin Y Oy:n korjattavaksi sen jälkeen, kun edellinen korjaamo (X Oy) oli korjannut veneen väärin ja virheellisesti. Y Oy:n tarkoitus oli korjata ne vauriot, jotka X Oy oli korjannut virheellisesti sekä korjata ne vahinkoon liittyvät vauriot, jotka X Oy oli jättänyt kokonaan tekemättä. Jos Y Oy tarkoittaa veneen pohjan epätasaisuuden lähtökohtatilanteella sitä hetkeä, kun vene saapui sille korjattavaksi, tämä tarkoittaisi käytännössä sitä, että Y Oy olisi tietoisesti toistanut X Oy:n tekemät virheet ja korjannut veneen siihen tasoon, kuin mihin X Oy oli sen korjannut.

Vakuutusyhtiön mukaan vakuutuksesta korvattavan vahingon lähtökohta on se, että vahingot korjataan vahinkoa edeltäneeseen tasoon. Myös tässä tapauksessa veneen korjaustyöt on korvattu, jotta Y Oy suorittaisi korjaustyöt asianmukaisesti vahinkoa edeltäneeseen tasoon. Y Oy:llä on vastuu siitä, että he suorittavat työn loppuun vahinkoa edeltäneeseen tasoon siten, että vene on taas merikelpoinen.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Osapuolten välillä on riidatonta, että vakuutusyhtiö on korvausvastuussa purjeveneelle sen ollessa B:n omistuksessa vuonna 2014 tapahtuneessa karilleajovahingossa aiheutuneiden vaurioiden korjauskuluista. Riidatonta on myös, että vakuutusyhtiö on korvausvastuussa aiemman korjaustyön tehneen X Oy:n puutteelliseksi todetun korjaustyön uusimisesta ja eräiden aiemman työn yhteydessä havaitsematta jääneiden vaurioiden korjaamisesta. Vakuutusyhtiö ei ole kiistänyt sitä, että purjeveneen osalta tekemättä jääneiden karilleajovahinkoon liittyvien töiden määrä on A:n hakiessa veneensä Y Oy:n telakalta vastannut HT:n ilmoituksen mukaista 60 tunnin työtä. 

Asiassa on kysymys siitä, onko vakuutusyhtiö vastuussa vuonna 2014 sattuneesta karilleajovahingosta johtuvien vaurioiden korjauskustannuksista, jotka johtuvat siitä, että Y Oy:n tekemä korjaustyö on jäänyt keskeneräiseksi. Lähemmin tarkasteltuna kyse on siitä, onko vakuutusyhtiötä esillä olevassa tapauksessa pidettävä korjaustyön tilaajana, tai onko vakuutusyhtiö laiminlyönyt sellaisen huolellisuuden noudattamisen, jota siltä voidaan korvausmenettelyssä edellyttää. Kyse on myös korjaustyön yhteydessä aiheutuneita lisävaurioita koskevasta vakuutusyhtiön korvausvelvollisuudesta.   

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Venevakuutusehtojen (voimassa 1.4.2010 alkaen) kohdan 6 (Korvattavat vahinkotapahtumat) mukaan vakuutuksesta korvataan kohdassa 10 mainittujen korvaussäännösten mukaan vahingot, jotka ovat aiheutuneet vakuutuksen kohteelle
· karilleajosta, pohjakosketuksesta tai yhteentörmäyksestä
[…]

Ehtokohdan 10.1 (Arvioimis- ja korvaussäännökset, korvauksen laajuus) mukaan vakuutuksesta korvataan vahinkotapahtumasta vakuutuksen kohteelle aiheutunut suoranainen esinevahinko.

Vakuutusyhtiö täyttää korvausvelvollisuutensa joko maksamalla korjauskustannukset, suorittamalla korvauksen rahana, lunastamalla veneen tai hankkimalla tilalle samanarvoisen veneen tai sen osan.

Vakuutusyhtiö on velvollinen suorittamaan korvauksena sen määrän, mikä tarvitaan veneen tyypin, luokan ja merikelpoisuuden säilyttämiseksi ennallaan.
Vahingon korjauskustannusten lisäksi korvataan kuljetuskulut vakuutusyhtiön hyväksymään korjaamoon, korjausajan telakointikulut, takilointikulut, venepukin kuljetuskulut ja palautuskuljetuksen kustannukset.
[…]

· kustannuksia, jotka johtuvat siitä ettei venettä ole voitu vahingon johdosta käyttää, ei myöskään veneessä mukana olleiden tai asiamiesten matka-, palkka-, ruoka-, majoitus- tai muita sellaisia kustannuksia.

Asian arviointi

Vakuutusyhtiö on vedonnut siihen, että venevakuutuksesta korvattavien vaurioiden korjaustyön on esillä olevassa tapauksessa tilannut A. Vakuutusyhtiö katsoo toimineensa vain korvausten maksajana, minkä johdosta yhtiö ei näkemyksensä mukaan ole vastuussa korjaustyön jäämisestä keskeneräiseksi sen jälkeen, kun se on maksanut korjaussuunnitelman mukaiset laskut Y Oy:lle korjaustyötä koskevan loppuyhteenvedon vastaanotettuaan. Vakuutusyhtiö katsoo, että kysymys Y Oy:n mahdollisesta suoritusvirheestä liittyy Y Oy:n ja A:n väliseen sopimukseen, jonka suhteen A:n tulee esittää vaatimuksensa Y Oy:lle. Korvausten maksajan roolissa oleva vakuutusyhtiö ei ole vastuussa siitä, että Y Oy ei ole sopimuksen mukaisesta työstä esittämistään laskuista täysimääräisen suorituksen saatuaankaan suorittanut korjaustyötä loppuun sopimuksen mukaisesti.

Vakuutuslautakunta toteaa korvauskäytännössä vakiintuneena lähtökohtana olevan, että vaurioituneen omaisuuden omistava taho toimii korjaustyön tilaajana ja vakuutusyhtiö korvaa korjaustyöstä aiheutuneet laskut vakuutusehtojen mukaisesti. Vakuutusyhtiön toimiessa tällä tavoin maksajan roolissa sille ei synny vastuuta itsenäisesti toimivan korjausyrityksen työn laadusta eikä velvollisuutta valvoa korjaustyön suorittamista. Vakuutusyhtiön vastuu rajoittuu vakuutusehtojen mukaisen korvauksen suorittamiseen. Vakuutuslautakunnan näkemyksen mukaan vakuutusyhtiölle voi syntyä vastuu korjaustyön lopputuloksesta siinä tapauksessa, jos yhtiö esimerkiksi määrää korjaustyön suorittajan tai muulla vastaavalla tavalla vaikuttaa määräävästi vakuutuskorvauksen käyttämiseen. Näyttötaakka tällaisesta poikkeavasta järjestelystä on korvauksenhakijalla.

Esillä olevassa tapauksessa vakuutusyhtiö on korvannut purjeveneen aiemmin omistaneen B:n ottamasta venevakuutuksesta ne korjauskustannukset, jotka veneen korjaamisesta X Oy:n toimesta on aiheutunut. B:n myytyä purjeveneen A:lle ja puutteellisesti korjattuihin vaurioihin liittyvän vuodon tultua tämän jälkeen ilmi, vakuutusyhtiö on ilmoittanut A:lle, että vakuutuksesta korvataan vuoden 2014 vahinkotapahtumaan liittyvät korjaustyöt, joihin kuuluvat aiemmin tutkimatta jääneiden vaurioiden tutkimus- ja korjauskulut sekä ”vaurioiden tutkiminen ja korjaus niiltä osin kuin korjausta on tehty ja velvoitettu, ja jotka joudutaan nyt uudelleen korjaamaan.” Vakuutusyhtiön ennen korjaustyön aloittamista A:lle antaman ilmoituksen mukaan vakuutusyhtiö ei toimi korjaustyön tilaajana, vaan tilaajana on veneen omistaja. 

Asiakirjoista ilmenee, että X Oy on vakuutusyhtiön vaatimuksesta palauttanut virheelliseksi todetun korjaustyön kustannukset kokonaisuudessaan vakuutusyhtiölle, eikä veneen aiemmin omistaneelle B:lle. Vakuutuslautakunta toteaa, että esillä olevan tapauksen asetelma on tämän vuoksi poikennut olennaisesti vakuutusyhtiön vetoamasta vakiintuneen korvauskäytännön mukaisesta lähtökohdasta, jonka mukaisesti vakuutusyhtiö toimii vain korvauksen maksajana vahingoittuneen omaisuuden omistaman tilaaman korjaustyön kustannusten osalta. 

Vakuutusyhtiö on katsonut täyttäneensä vakuutussopimuksen mukaisen korvausvastuunsa vetoamalla Y Oy:n toimittamaan korjaustyösuunnitelmaan ja lisätyötarjoukseen, joiden vakuutusyhtiö on katsonut muodostaneen sopimuksen vahinkoon kuuluvien korjaustöiden korjaamisesta.  A ei ole kiistänyt sitä, että hän on syksyllä 2017 tilannut Y Oy:ltä vakuutuksesta korvattavaan vahinkoon liittyvät korjaustyöt sekä näiden ohella vuoden 2014 vahinkoon liittymättömiä kannen ja sisätilojen korjaustöitä, joihin on osaksi käytetty Y Oy:öön nähden itsenäisiä yrittäjiä. Tämän johdosta Vakuutuslautakunta lähtee asiaa arvioidessaan siitä, että sopimus karilleajovahingossa veneelle aiheutuneiden vaurioiden korjaamisesta on syntynyt A:n ja Y Oy:n välille. Tästä seuraa, että korjaustyön keskeneräiseksi jäämistä koskevassa erimielisyydessä on lähtökohtaisesti kysymys A:n ja Y Oy:n väliseen sopimussuhteeseen liittyvästä riita-asiasta. 

A on vaatinut vakuutusyhtiöltä korvausta sen perusteella, että yhtiö on menetellyt huolimattomasti, kun se on purjeveneen korjaustyön keskeneräisyydestä tietoisena maksanut Y Oy:n 9.8.2018 päivätyn loppulaskun Y Oy:lle ilman, että laskun maksamiselle olisi ollut A:n hyväksyntää. 

Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutusyhtiön apulaisena vahinkotarkastuksissa ja korjaustyöhön liittyvissä järjestelyissä toiminut SVT Oy rinnastuu vakuutusyhtiöön. Tästä seuraa, että HT:lle ilmoitettujen seikkojen on lähtökohtaisesti katsottava tulleen myös vakuutusyhtiön tietoon, ja toisaalta HT:n toimenpiteitä asiassa on pidettävä vakuutusyhtiön lukuun tehtyinä.

Asiassa esitetyistä Y Oy:n korjaustyötä koskevista SVT Oy:n asiakirjoista ilmenee, että vakuutusyhtiötä edustanut vahinkotarkastaja HT on muun ohessa käynnillään 29.1.2018 huomauttanut Y Oy:n edustajille, että työ on tehtävä erittäin huolellisesti, jotta vene saadaan vihdoin korjattua. Käyntiä 5.2.2018 koskevasta merkinnästä ilmenee HT:n kertoneen A:lle, että hänen tulee hoitaa veneen kanteen liittyvät asiat suoraan telakan kanssa, koska ”vahinkotarkastuksella ei ole mitään osuutta asiaan.” Merkinnöistä 9.2. ja 21.2.2018 ilmenee, että veneessä on havaittu lisävaurioita konepukin alueella ja kölin etuosassa. Näiden osalta telakka on toimittanut uuden korjausarvion, jonka HT on lisännyt dokumentteihin. Välilasku 26.2.2018 on merkitty dokumentteihin ja se on ilmeisesti tässä yhteydessä korvattu vakuutusyhtiöstä. Lautakunta pitää näiden merkintöjen perusteella selvitettynä, että HT ja näin ollen myös vakuutusyhtiö on ollut koko korjauksen ajan tietoinen korjaustyön valmiusasteesta. 

HT:n merkinnästä 26.6.2018 ilmenee, että HT on käynyt A:n pyynnöstä tarkastamassa veneen Y Oy:n telakalla. Merkintöjen mukaan HT on todennut korjaustyön rikauksen ja sisätilojen korjaustöiden viimeistelyn osalta keskeneräiseksi. HT:n merkintöjen mukaan telakalta on ollut tarkoitus pyytää selvitystä viivästyneistä töistä ja siitä, milloin vene on luovutuskunnossa. Vakuutusyhtiön on näiden HT:n havaintojen perusteella katsottava tulleen tietoiseksi siitä, että veneen korjaustyö on vielä kesäkuun lopulla ollut keskeneräinen. Samassa yhteydessä vakuutusyhtiö on tullut tietämään, että korjaustyön tilaajana oleva A on katsonut, että Y Oy:n sopimussuoritus on korjaustyön keskeneräisyyden johdosta jäänyt puutteelliseksi. Vakuutusyhtiö on tästä huolimatta maksanut saamansa loppuyhteenvedon perusteella korjaustyötä koskevan 9.8.2019 ilman, että työn tilaajana ollut A olisi hyväksynyt laskun maksamisen. Myöskään korjaustyön osalta Y Oy:n ja A:n kanssa asioinut vahinkotarkastaja HT ei ole selvitysten mukaan tarkastanut laskua 9.8.2019 ennen sen maksamista.  

Vakuutetun ollessa korjaustyön tilaaja hänellä on velvollisuus maksaa korjauskustannukset telakalle työn tultua suoritetuksi, ja vastaavasti hänellä on korjauskulujen suuruinen korvaussaatava vakuutusyhtiöltä. Vakuutuslautakunta katsoo, että vain vakuutettu voi määrätä tästä saamisoikeudestaan, eli päättää korjauskulujen maksamisesta suoraan kolmannelle taholle (tässä Y Oy:lle). Maksaessaan A:lle kuuluvan vakuutuskorvauksen ilman A:n hyväksyntää Y Oy:lle vakuutusyhtiö on poistanut vakuutetulta mahdollisuuden käyttää oikeuttaan pidättäytyä maksusta kunnes työ on hyväksytysti suoritettu. Lautakunta katsoo, että kyseessä olevan korjaustyön poikkeuksellinen laatu ja A:n kannanotot huomioon ottaen vakuutusyhtiö ei ole voinut Y Oy:n päiväämättömän ja yleisluonteisen loppuyhteenvedon perusteella perustellusti luottaa siihen, että A:n tilaama korjaustyö olisi ollut valmis ja luovutettu A:lle. Koska vakuutusyhtiö on maksanut loppulaskun Y Oy:lle tehty ilman aiemmin työn keskeneräisyydestä vakuutusyhtiölle erikseen ilmoittaneen A:n hyväksyntää, Vakuutuslautakunta katsoo vakuutusyhtiön menetelleen huolimattomasti. 

Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutusyhtiö on esillä olevassa tapauksessa huolimattomuutensa perusteella vastuussa purjeveneen vaurioiden korjauskuluista myös siltä osin kuin vaurioiden korjaustyö on jäänyt Y Oy:ssä keskeneräiseksi. Vakuutuslautakunta pitää asiassa esitetyn selvityksen perusteella vakuutusyhtiötä edustaneen HT:n arvion mukaista 60 tunnin työmäärää riittävänä selvityksenä vakuutuksen korvauspiiriin kuuluvan keskeneräiseksi jääneen työn määrästä. Vakuutusyhtiö on paljoksunut A:n vaatimusta, mutta ei ole perustellut kiistämistään millään tarpeellisten korjaustoimenpiteiden laajuuteen liittyvällä seikoilla. Yhtiö ei myöskään ole kiistänyt A:n korvausvaatimuksen perusteena olevaa tuntivelvoitusta. Näistä syistä Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutusyhtiön tulee maksaa A:lle lisäkorvausta hänen vaatimuksensa mukaiset 8.010 euroa. 

A on vaatinut korvausasian hoitamiseen liittyvästä omasta työstään korvausta 80 tunnilta 1.600 euroa (20 euroa tunnilta). Vakuutusyhtiö on paljoksunut A:n vaatimusta, mutta ei ole tältäkään osin lausunut siitä, millä perusteella A:n oma työ ei olisi vakuutuksesta korvattavaa, tai myöskään kiistänyt korvausasian hoitamiseen käytetyn työajan tarpeellisuutta tuntimäärien osalta. 

Vakuutuslautakunnan ratkaisukäytännössä on katsottu, että oman työn perusteella maksettava tuntikorvaus hyvittää vakuutetulle menetettyä vapaa-aikaa, eikä siinä ole kysymys palkka- tai elinkeinotulon kaltaisesta vastikkeesta. Kyseessä olevan kaltaisesta omasta ajankäytöstä maksettavan korvauksen määränä on vakiintuneesti vakuutus- ja lautakuntakäytännössä pidetty 10 euroa tunnilta. Koska vakuutusyhtiö ei ole kiistänyt A:n esittämää laskelmaa käyttämistään työtunneista, suosittaa lautakunta yhtiötä suorittamaan korvauksen A:n vaatimuksen mukaisesti 80 tunnilta, jolloin korvattavaksi tulee 10 euron korvausmäärän perusteella 800 euroa. 

A on vaatinut korvausta myös Y Oy:n korjaustyön aikana purjeveneelleen aiheutuneista vaurioista. Vakuutuslautakunta katsoo, että korjaustyön aikana veneelle tulleita vaurioita ei voida pitää vakuutusehdoissa kohdassa 10.1 tarkoitettuna korvattavaan vahinkotapahtumaan liittyvänä suoranaisena esinevahinkona. Vakuutusyhtiön ei voida katsoa olevan vastuussa A:n tilaaman korjaustyön tehneen Y Oy:n korjaustyön yhteydessä aiheutuneista purjeveneelle aiheutuneista vaurioista esimerkiksi sen perusteella, että yhtiö olisi menetellyt huolimattomasti korjaustyön toteuttajan valitsemisen yhteydessä. Vakuutuslautakunta ymmärtää osapuolten kannanotot siten, että vene ei ole ollut enää Y Oy:n korjaustyön kuluessa vakuutettuna nyt kyseessä olevassa vakuutusyhtiössä, minkä vuoksi lautakunta ei arvioi vahingon korvattavuutta nyt tarkastelevana olevan, B:n ottaman venevakuutuksen perusteella.  

A on vaatinut korvausta veneen käyttöhyödyn menetyksestä veneilykaudelta 2019. Vakuutusehtojen kohdan 10.1 mukaan kustannukset, jotka johtuvat siitä, että venettä ei ole voitu käyttää, eivät kuitenkaan ole vakuutuksesta korvattavia. Vakuutusyhtiö on huolimattoman menettelynsä perusteella sinänsä vastuussa siitä, että A ei Y Oy:n laskun tultua maksetuksi vuoden 2018 elokuussa ole enää voinut käyttää oikeuttaan pidättyä sopimukseen liittyvästä maksusta. Ottaen huomioon vahingonkärsineen mahdollisuus rajoittaa vahinkoaan korjaustyö itse teettämällä, purjeveneen käyttöhyödyn menetyksen veneilykaudelta 2019 ei kuitenkaan voida katsoa olevan syy-yhteydessä vakuutusyhtiön menettelyyn. Tämän johdosta Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutusyhtiö ei ole vahingonkorvausvelvollinen A:n vaatimasta veneen käyttöhyödyn menetyksestä. A:lla on kuitenkin oikeus viivästyskorkoon keskeneräiseksi jääneestä korjaustyöstä ja hänen omasta työstään maksettavan korvauksen osalta. 

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö maksaa A:lle 8.010 euron lisäkorvauksen veneen korjauskuluista ja 800 euron korvauksen A:n omasta työstä. Korvauksille tulee maksaa laillista viivästyskorkoa kuukauden kuluttua siitä ajankohdasta, jona vakuutusyhtiö on vastaanottanut A:n korvausvaatimukset. 

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeri Siirala 

Jäsenet:
Maso
Vaitomaa
Vyyryläinen
Yrttiaho

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia