Tapahtumatiedot

A (syntynyt 1972) on sopinut kahdesta lainaturvavakuutuksesta saman vakuutuksenantajan kanssa. Hän sopi pankki B:n myöntämään luottoon liittyvästä lainaturvavakuutuksesta, joka alkoi 17.11.2017. Lisäksi hän sopi pankki C:n myöntämään luottoon liittyvästä lainaturvavakuutuksesta, joka alkoi 22.11.2017. Molemmista vakuutussopimuksista sovittiin sähköisellä hakemuksella. Pankki B:n lainaan liittyvä vakuutus sisälsi vakuutusturvan kuoleman, tilapäisen työkyvyttömyyden, työttömyyden ja sairaalassaoloajan varalta. Pankki C:n lainaan liittyvä vakuutus sisälsi vakuutusturvan kuoleman, tilapäisen työkyvyttömyyden ja työttömyyden varalta. 

A haki lainaturvavakuutuksista korvausta 10.5.2019 vakuutusyhtiöön saapuneilla hakemuksilla. Vakuutusyhtiön 24.5.2019 antamien päätöksien mukaan A:lle ei voida suorittaa korvausta työttömyyden tai työkyvyttömyyden perusteella, koska näiden etuuksien maksamisen edellytyksenä on se, että Kela on myöntänyt vakuutetulle täyden korvauksen. A ei saa Kelasta korvausta. Päätösten mukaan A oli sairastanut diabetesta 20 vuotta ja hänelle oli tehty haimaleikkaus lokakuussa 2017. A ei ole voinut vastata kieltävästi vakuutushakemuksien kysymyksiin siitä, onko hän ollut tietoinen sairaudesta tai vammasta, jonka johdosta hänelle voitaisiin määrätä sairauslomaa. Vakuutusyhtiön mukaan A oli vakuutuksia ottaessaan laiminlyönyt tiedonantovelvollisuuttaan, minkä perusteella vakuutusyhtiö on vastuusta vapaa ja korvaus voidaan evätä.

Vakuutusyhtiö on ilmoittanut Vakuutuslautakunnalle, että A:n vakuutukset ovat päättyneet maksamattomina 31.8.2019.

Asiakkaan valitus

A on tyytymätön vakuutusyhtiön päätökseen ja vaatii korvauksien maksamista. Hänen työkykynsä on heikentynyt vuonna 2018. Hän oli hyvässä kunnossa, kun sopi vakuutuksista.

A:n kertoo, että on aloittanut yritystoiminnan jo vuonna 2014. Tuolloin kysymys oli kioskitoiminnasta. Kahvilan hän on avannut helmikuussa 2019, ei lokakuussa 2017. Kelan korvausta hänelle on maksettu 1.6.2019 lähtien. Lisäksi A moittii vakuutusyhtiön korvauspalvelun toimintaa.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö kiistää A:n vaatimukset. Se tuo vastineissaan esille seuraavat seikat.

Vakuutuksenottajan tiedonantovelvollisuus

Vakuutusyhtiö viittaa verkkomyyntitilanteista esittämiinsä selvityksiin. A on ennen lainaturvavakuutuksien ottamista vakuuttanut lukeneensa ”Ennen vakuutuksen ottoa” -osiot ja täyttäneensä vakuutuksien myöntämiseen vaadittavat ehdot. A:n on aloittanut yritystoiminnan lokakuussa 2017. Hän oli ollut kroonisen haimatulehduksen johdosta operatiivisessa hoidossa lokakuussa 2017. Vakuutukset ovat tulleet voimaan 17.11.2017 ja 22.11.2017.

Molempien vakuutuksien myöntämisen edellytyksenä on ollut, että hakija on vakituisessa työssä tai toiminut yksityisyrittäjänä viimeisen 180 päivän aikana. Hakijan on tullut myös olla täysin työkykyinen, eikä hän ole saanut olla tietoinen sairaudesta tai vammasta, jonka johdosta voidaan määrätä sairauslomaa.  A:n on täytynyt olla tietoinen siitä, että hän ei täytä vakuutuksien myöntämisen edellytyksiä. Hän on laiminlyönyt velvollisuutensa antaa oikeat ja täydelliset vastaukset ennen vakuutuksen myöntämistä vakuutusyhtiön esittämiin kysymyksiin. Jos A:n sairastama krooninen haimatulehdus ja vasta aloitettu yritystoiminta olisivat olleet vakuutusyhtiön tiedossa, hänelle ei olisi myönnetty vakuutuksia lainkaan.

Oikeus vakuutusehtojen mukaisiin korvausetuuksiin

Lainaturvavakuutuksista ei voida maksaa korvausta ainoastaan sillä perusteella, että lainanottajalla on maksuvaikeuksia. Jotta korvausta työttömyydestä voidaan maksaa, tulee vakuutetun saada täyttä työttömyyskorvausta työttömyyskassasta tai Kelasta. Yrittäjälle maksettavan korvauksen ehtona on, että työttömyyskassa on myöntänyt täyden korvauksen, ja että korvausta ei ole myönnetty yrityksen toiminnan keskeyttämisen perusteella. A ei ollut korvausta hakiessaan [toukokuussa 2019] joutunut vasten tahtoaan lopettamaan yritystoimintaansa, eikä hän myöskään saanut täyttä työttömyyskorvausta työttömyyskassasta tai Kelasta.

Vakuutuksista maksetaan korvausta myös alentuneesta työkyvystä, jos vakuutettu menettää työkykynsä kokonaan vakuutusaikana. Korvausta maksetaan, jos Kela myöntää vakuutetulle täyden korvauksen. A ei ollut korvausta hakiessaan sairauslomalla, eikä hän saanut sairauspäivärahaa Kelasta.

A ei ollut työtön ja saanut työttömyyskorvausta tai ollut sairauslomalla ja saanut sairauspäivärahaa. Tämän takia korvauksia ei ole myöskään vakuutusehtojen sisällön perusteella voitu maksaa.

Lääketieteelliset selvitykset

Vakuutuslautakunnalla on käytettävissään lääketieteellisenä selvityksenä sisätautien potilaskertomusmerkinnät 22.10.2018, 23.10.2018, 26.10.2018 ja 6.5.2019.

Potilaskertomusmerkinnän 22.10.2018 mukaan A:lla on I tyypin diabetes ja hän on ollut seurannassa kroonisen munuaistulehduksen vuoksi, joka oli diagnosoitu joulukuussa 2015. A:lla on krooninen haimatulehdus, johon on liittynyt hankalia kipuja. A:n haimatiehyissä on todettu kiviä toukokuussa 2017. Tähystystutkimusta on yritetty sekä kesä- että syyskuussa 2017 siinä onnistumatta. A:lle on tehty haimaleikkaus, [jossa haimatiehytkivet poistettiin ja tehtiin pankreatikojejunostomia]. Sen jälkeen vatsakivut ovat helpottaneet ja tilanne on ollut merkittävästi rauhallisempi. Merkinnän 22.10.2018 mukaan nyt A:lla oli ollut vatsakipua kolmesta neljään viikkoa.

Potilaskertomusmerkinnän 23.10.2018 mukaan A:n tulehdusarvo ja maksan GT-arvo olivat lievästi koholla. Merkinnän mukaan hänellä on krooninen munuaisten vajaatoiminta. A sai lähetteen kuvantamistutkimuksiin.

Potilaskertomusmerkinnästä 26.10.2018 ilmenee, että A on ollut tutkimuksissa, joissa pernan ja vasemman munuaisen välillä on todettu noin 5 senttimetrin läpimittainen turvonnut kudosalue. Merkinnän mukaan A:lla on vaikea-asteinen munuaisten vajaatoiminta. Potilaskertomusmerkinnän 6.5.2019 mukaan A:lla on krooninen haimatulehdus.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Tapauksessa on kysymys ensinnäkin siitä, onko A laiminlyönyt tiedonantovelvollisuuttaan ennen vakuutussopimuksien tekemistä. Mikäli laiminlyönnin tai laiminlyöntien voidaan katsoa tapahtuneen, arvioidaan laiminlyönnin tai laiminlyöntien vaikutusta vakuutusyhtiön vastuuseen. Tiedonantovelvollisuuden laiminlyöntiä koskevien kysymysten arvioinnista riippuen tarkasteltavaksi otetaan A:n oikeus vakuutusehtojen mukaisiin korvausetuuksiin.

A on viitannut kirjelmissään vakuutusyhtiön korvauspalvelun toimintaan. Vakuutuslautakunnalle esitetystä selvityksestä ei ilmene sellaisia vakuutusyhtiön korvauspalvelun toimintaan liittyviä seikkoja, joilla olisi vaikutusta nyt esillä olevan asian arviointiin.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Lainkohdat

Vakuutussopimuslain 17.1 §:n (Vakuutuksenantajan oikeus irtisanoa henkilövakuutus.) mukaan vakuutuksenantajalla on oikeus irtisanoa henkilövakuutus, jos:

1) vakuutuksenottaja tai vakuutettu on ennen vakuutuksen myöntämistä antanut vakuutuksenantajalle vääriä tai puutteellisia tietoja tahallisesti tai huolimattomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä, ja vakuutuksenantaja oikean asianlaidan tuntien ei olisi myöntänyt vakuutusta;--

Vakuutussopimuslain 22 §:n (Vakuutuksenottaja ja vakuutetun tiedonantovelvollisuus) mukaan vakuutuksenottajan ja vakuutetun tulee ennen vakuutuksen myöntämistä antaa oikeat ja täydelliset vastaukset vakuutuksenantajan esittämiin kysymyksiin, joilla voi olla merkitystä vakuutuksenantajan vastuun arvioimisen kannalta. Vakuutuksenottajan ja vakuutetun tulee lisäksi vakuutuskauden aikana ilman aiheetonta viivytystä oikaista vakuutuksenantajalle antamansa, vääriksi ja puutteellisiksi havaitsemansa tiedot.

Vakuutussopimuslain 24 §:n (Tiedonantovelvollisuuden laiminlyönti henkilövakuutuksissa) mukaan jos vakuutuksenottaja tai vakuutettu on henkilövakuutuksessa täyttäessään 22 §:ssä säädettyä velvollisuuttaan menetellyt vilpillisesti, vakuutussopimus ei sido vakuutuksenantajaa. Vakuutuksenantajalla on oikeus pitää suoritetut vakuutusmaksut, vaikka vakuutus raukeaisi.

Vakuutuksenantaja on vastuusta vapaa, jos vakuutuksenottaja tai vakuutettu on tahallisesti tai huolimattomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä, laiminlyönyt tiedonantovelvollisuutensa ja vakuutuksenantaja ei olisi lainkaan myöntänyt vakuutusta siinä tapauksessa, että oikeat ja täydelliset vastaukset olisi annettu. Jos vakuutuksenantaja tosin olisi myöntänyt vakuutuksen mutta ainoastaan korkeampaa maksua vastaan tai muutoin toisilla ehdoilla, kuin oli sovittu, vakuutuksenantajan vastuu rajoittuu siihen, mikä vastaa sovittua vakuutusmaksua tai niitä ehtoja, joilla vakuutus olisi myönnetty.

Jos 1 tai 2 momentissa säädetyt seuraamukset johtaisivat vakuutuksenottajan tai vakuutuskorvaukseen oikeutetun kannalta ilmeiseen kohtuuttomuuteen, niitä voidaan sovitella.

Vakuutusehdot

Pankin B lainaan liittyvän vakuutuksen vakuutusehtojen kohdan 3.2 (Kattavuus ryhmän jäsen osalta) mukaan:

Alentunut työkyky

Vakuutuksesta maksetaan korvausta, jos menetät työkykysi kokonaan vakuutusaikana.

Korvausta maksetaan, jos KELA myöntää sinulle täyden korvauksen. Vakuutustapauksen päivä on se sairausajan päivä, jonka KELA on hyväksynyt ensimmäiseksi sairauspäiväksi.

Alentuneen työkyvyn vuoksi maksettavan korvauksen edellytys on, että olet säännöllisesti ja jatkuvasti lääkärinhoidossa vakuutustapauksen syiden vuoksi ja että saat KELAlta korvausta alentuneen työkykysi vuoksi.

Työttömyys

Vakuutuksesta maksetaan korvausta, jos jäät kokonaan työttömäksi vakuutusaikana.

Korvaus maksetaan, jos sinulle on myönnetty täyttä työttömyyskorvausta työttömyyskassasta tai KELAlta.

Yrittäjälle maksettavan korvauksen ehtona on, että työttömyyskassa on myöntänyt sinulle täyden korvauksen ja että korvausta ei ole myönnetty yrityksen toiminnan keskeyttämisen perusteella.

Et voi saada korvausta, jos sinulla on oikeus erorahaan tai muuhun, lakiin perustumattomaan erokorvaukseen tai vastaavaan tukipakettiin, joka on sovittu työsuhteesi päättymisen perusteella.

Vakuutustapahtuman päivä on se päivä, jonka työttömyyskassa tai KELA laskee työttömyysjakson ensimmäiseksi työttömyyspäiväksi.

Työttömyysaikana sinun on oltava työmarkkinoiden käytettävissä etkä saa olla työsuhteessa eikä sinulla saa olla ansiotuloa sinä aikana, jolta korvausta haetaan. Sinun on myös täytynyt saada työttömyyskassasta tai KELAlta työttömyyskorvausta.

Pankin C lainaan liittyvän vakuutuksen vakuutusehtojen kohdan 7. (Mitä vakuutus koskee?) mukaan:

Alentunut työkyky

Vakuutuksesta maksetaan korvausta, jos menetät työkykysi kokonaan vakuutusaikana.

Korvausta maksetaan, jos Kela myöntää sinulle täyden korvauksen.

Vakuutustapauksen päivä on se sairausajan päivä, jonka Kela on hyväksynyt ensimmäiseksi sairauspäiväksi.

Alentuneen työkyvyn vuoksi maksettavan korvauksen edellytys on, että olet säännöllisesti ja jatkuvasti lääkärinhoidossa vakuutustapauksen syiden vuoksi ja että saat Kelalta korvausta alentuneen työkykysi vuoksi.

Työttömyys

Vakuutuksesta maksetaan korvausta, jos jäät kokonaan työttömäksi vakuutusaikana.

Korvaus maksetaan, jos sinulle on myönnetty täyttä työttömyyskorvausta työttömyyskassasta tai Kelalta.

Yrittäjälle maksettavan korvauksen ehtona on, että työttömyyskassa on myöntänyt sinulle täyden korvauksen ja että korvausta ei ole myönnetty yrityksen toiminnan keskeyttämisen perusteella.

Et voi saada korvausta, jos sinulla on oikeus erorahaan tai muuhun, lakiin perustumattomaan erokorvaukseen tai vastaavaan tukipakettiin, joka on sovittu työsuhteesi päättymisen perusteella.

Vakuutustapahtuman päivä on se päivä, jonka työttömyyskassa tai Kela laskee työttömyysjakson ensimmäiseksi työttömyyspäiväksi.

Työttömyysaikana sinun on oltava työmarkkinoiden käytettävissä etkä saa olla työsuhteessa eikä sinulla saa olla ansiotuloa sinä aikana, jolta korvausta haetaan. Sinun on myös täytynyt saada työttömyyskassasta tai Kelalta työttömyyskorvausta.

Asian arviointi

Vakuutuksenottajan tiedonantovelvollisuus

Vakuutuslautakunta toteaa, että vakuutussopimuslain 22 §:n perusteella vakuutuksenottaja on velvollinen antamaan oikeat ja täydelliset vastaukset vakuutuksenantajan esittämiin kysymyksiin. Ellei hän ole täyttänyt tätä velvollisuuttaan, on laiminlyönnin seuraukset arvioitava vakuutussopimuslain 24 §:n mukaisesti.

Vakuutuksenottajan 22 §:ssä tarkoitettu tiedonantovelvollisuus koskee sellaisia tietoja, joista vakuutuksenantaja on kysynyt ennen vakuutuksen myöntämistä. Arvioitaessa, onko vakuutuksenottaja syyllistynyt tiedonantovelvollisuuden laiminlyömiseen, ja arvioitaessa hänen mahdollisen huolimattomuutensa laatua on muun muassa otettava huomioon hänellä vakuutusta hakiessa käytettävissä olleet tiedot ja vallinneet olosuhteet. Lisäksi on kiinnitettävä huomiota vakuutuksenantajan esittämien kysymysten laatuun ja selkeyteen. Huolimattomuuden voidaan katsoa puuttuvan tai olevan vähäistä esimerkiksi, jos vakuutuksenantajan kysymys on ollut niin yleisluontoinen tai tulkinnanvarainen, että täsmällisen ja täydellisen vastauksen antaminen on vaikeaa.

Vakuutussopimuslain 24 §:n vakuutuksenantaja on vastuusta vapaa, jos vakuutuksenottaja on tahallisesti tai huolimattomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä, laiminlyönyt tiedonantovelvollisuutensa ja vakuutuksenantaja ei olisi lainkaan myöntänyt vakuutusta siinä tapauksessa, että oikeat ja täydelliset vastaukset olisi annettu. Edellä todettu merkitsee sitä, että vakuutuksenottajan vähäinen huolimattomuus tiedonantovelvollisuuden laiminlyönnissä ei, johda vakuutuksenantajan vapautumiseen vastuuta.

Aikaisemmassa ratkaisukäytännössään Vakuutuslautakunta on esimerkiksi tapauksessa VKL 267/06 katsonut, että vakuutuksenottaja oli voinut ymmärtää hänen niska-hartiaseudun oireilussa olevan kysymys ilmoitusvelvollisuuden ulkopuolelle rajatusta lyhytaikaisesta vaivasta. Kyseisessä tapauksessa vakuutuksenantaja oli tiedustellut, onko vakuutuksen hakija hakemuksessa selvitetyn mukaisesti terve siten, että hän ei sillä hetkellä esimerkiksi kärsinyt muun muassa mistään vaivasta. Hakemuksen mukaan ilmoitusvelvollisuus ei kuitenkaan koskenut tavanomaisia vilustumisia ja vatsakipuja tai muita tilapäisiä ja lyhytaikaisia vaivoja. Tapauksessa VKL 657/07 Vakuutuslautakunta on taas katsonut, että pitkään oireetonta MS-tautia sairastanut vakuutuksenottaja ei ollut laiminlyönyt tiedonantovelvollisuuttaan, kun hän oli ilmoittanut, ettei kärsinyt hakemishetkellä mistään vaivasta, vammasta, taudista tai kroonisesta tai ajoittaisesta sairaudesta.

A:n vakuutuksia haettaessa antamat tiedot

A on hakenut lainaturvavakuutuksia sähköisesti. Vakuutuslautakunnalle on toimitettu selvitys myyntimenettelystä molempien vakuutusten osalta.

Pankki B:n lainaan liittyvän vakuutuksen myyntitilannetta koskevien kuvaruutunäkymien mukaan asiakkaalle tarjotaan lainaturvavakuutusta luoton myöntämisen yhteydessä. Asiakas voi valita, haluaako hän sopia myös lainaturvavakuutuksesta. Vastausvaihtoehdon ”Kyllä, haluan lainalleni [lainaturvavakuutuksen]” yhteydessä on lisäksi teksti ”Olen lukenut ennakko-ostotiedot ja Vakuutun, että:”. Tämän jälkeen näkymässä mainitaan edellytyksinä muun muassa, että ”Olen viimeisten 180 päivän aikana ollut joko vakituisessa työsuhteessa tai toiminut yrittäjänä vähintään 18 tuntia viikossa.--”, ”Olen täysin työkykyinen siten, että suoritan työtehtäväni esteittä, en ole oikeutettu korvaukseen sairauden tai onnettomuuden vuoksi [eikä] minulla ole palkkatukityötä sairauden tai onnettomuuden vuoksi eikä sopeutettua työtä.” ja ” En ole tietoinen sairaudesta tai vammasta, jonka johdosta minulle voidaan määrätä sairauslomaa.”

Pankki C:n lainaan liittyvän vakuutuksen myyntitilannetta koskevien kuvaruutunäkymien mukaan menettely tapahtuu kolmessa vaiheessa, jotka ovat nimetty 1) ”Hakemus”, 2) ”Tarjous” ja 3) ”Allekirjoitus”. Lainaturvavakuutusta tarjotaan vaihetta 2) ”Tarjous” koskevan kohdan kuvaruutunäkymän mukaan siten, että asiakas voi valita, haluaako hän sopia myös lainaturvavakuutuksesta. Vastausvaihtoehdon ”Kyllä, haluan vakuutuksen” yhteydessä on lisäksi teksti ”Olen lukenut ennen vakuutuksen ottoa -osion. Vakuutan, että täytän vakuutuksen myöntämiseen vaadittavat ehdot.” Ennen vakuutuksen ottoa -tekstiä painamalla avautuu ponnahdusikkuna, jossa olevien otsikkotekstin mukaan ”Jotta lainaturvavakuutus on mahdollista saada voimaan, tulee seuraavien ehtojen täyttyä:” ja ”Vakuutan että:”. Otsikkotekstien alla on muun muassa kohdat ”Olen vakituisessa työssä tai yksityisyrittäjänä, jonka työaika on vähintään 18 tuntia viikossa viimeiseltä 180 päivältä.--”, ”Olen täysin työkykyinen siten, että suoritan työtehtäväni esteittä, en ole oikeutettu korvaukseen, joka liittyy sairauteen tai onnettomuuteen [eikä] minulla ole palkkatukityötä sairauden tai onnettomuuden vuoksi eikä sopeutettua työtä.” ja ” En ole sairas, sairauden tai onnettomuuden takia, niin että se voisi johtaa sairauslomaan.”

Vakuutuksenottajan tiedonantovelvollisuuden vetoavalla vakuutuksenantajalla on lähtökohtainen näyttövelvollisuus niistä seikoista ja olosuhteista, joiden perusteella se katsoo vakuutuksenottajan laiminlyöneen tiedonantovelvollisuuttaan. Vakuutusyhtiö on korvauspäätöksissään katsonut A:n laiminlyöneen tiedonantovelvollisuuttaan, kun hän on vakuutushakemuksissa vastannut kieltävästi kysymyksiin hakijan tietoisuutta sairaudesta tai vammasta, jonka perusteella hakijalle voitaisiin määrätä sairauslomaa tai joka voisi johtaa sairauslomaan. Vakuutuslautakunta toteaa, että kyseinen kysymys ei sisällä velvollisuutta ilmoittaa hakijan perussairauksista. Kysymykset voi perustellusti käsittää A:n esittämän mukaisesti koskevan välitöntä sairausloman uhkaa.

Tapauksessa esitetystä selvityksestä ei ilmene, että diabetes olisi aiheuttanut A:lle marraskuussa 2017 välitöntä sairausloman uhkaa. Potilaskertomusmerkinnän mukaan 22.10.2018 mukaan A:lle lokakuussa 2017 tehdyn haimaleikkauksen jälkeen hänen vatsakipunsa olivat helpottaneet ja tilanne oli ollut merkittävästi rauhallisempi. Asiassa esitetystä lääketieteellisestä selvityksestä ei ilmene, että A:n haimasairaus olisi aiheuttanut hänelle välitöntä sairausloman uhkaa hänen sopiessaan vakuutuksista marraskuussa 2017. Käytettävissä olevasta selvityksestä ei voida päätellä, että A olisi laiminlyönyt sopimusta edeltävää tiedonantovelvollisuuttaan vastaamalla kielteisesti kysymykseen hänen tietoisuudestaan sairaudesta tai vammasta, jonka johdosta voitaisiin määrätä sairauslomaa tai joka voisi johtaa sairauslomaan.

Vakuutusyhtiö on vastinevaiheessa viitannut A:n tiedonantovelvollisuuden myös vakuutushakemuksien kysymyksiin, jotka koskevat hakijan hakemuksissa tarkemmin määriteltyä työkykyisyyttä ja työssäoloehtoa. Lautakunnalle esitetystä selvityksestä ei ilmene, että A:n työkyky olisi marraskuussa 2017 ollut rajoittunut vakuutushakemuksien kysymyksissä kuvatussa merkityksessä. Rekisteritietojen mukaan A oli aloittanut kahvilatoiminnan elinkeinonharjoittajana syyskuussa 2017, mikä toiminta oli jatkunut rekisteröidysti lokakuusta 2017 alkaen. A on itse kertonut harjoittaneensa vuodesta 2014 lukien kioskitoimintaa, mitä väitettä tukee julkisesta yhteisötietojärjestelmästä löytyvä tieto vuonna 2014 aloittaneesta kioskitoimintaa harjoittavasta osakeyhtiöstä, jolla on sama nimi kuin A:lla. Kokonaisuutena arvioiden Vakuutuslautakunta ei ole voinut sille esitetyn selvityksen perusteella todeta, että A olisi laiminlyönyt sopimusta edeltävää tiedonantovelvollisuuttaan työssäoloehtoa koskevien kysymysten kohdalla. 

Tiedonantovelvollisuuden laiminlyönnin jäädessä myös tältä osin näyttämättä lautakunta ei ota kantaa siihen, onko vakuutusyhtiö menettänyt oikeutensa vedota tiedonantovelvollisuuden laiminlyöntiin vasta vastineissa esille tuotujen perusteiden osalta. Tapauksessa ei ole myöskään tarvetta arvioida sitä, olisivatko työssäoloehtoa koskevaan kysymykseen liittyvät seikat joka tapauksessa menettäneet merkityksensä toukokuuhun 2019 mennessä.

Asiassa on jäänyt selvittämättä A:n laiminlyöneen vakuutuksia otettaessa tiedonantovelvollisuuttaan siten, että vakuutusyhtiö voisi olla vastuuta vapaa.

A:n korvausoikeus

Vakuutusehdoissa määritellään ne perusteet, joiden täyttyessä työkyvyttömyys- tai työttömyyskorvaukset voivat tulla maksettavaksi A:n lainaturvavakuutuksista. Työkyvyttömyyden kohdalla korvauksen maksaminen edellyttää täyttä työkyvyttömyyttä ja sitä, että vakuutettu on oikeutettu Kelan etuuksiin vakuutusehdoissa määritellyllä tavalla. Työttömyyskorvauksen maksamisen edellytyksenä on molempien vakuutusehtojen mukaan yrittäjien kohdalla se, että työttömyyskassa on myöntänyt vakuutetulle täyden korvauksen ja että korvausta ei ole myönnetty yrityksen toiminnan keskeyttämisen perusteella.

Vakuutuslautakunnalle esitetystä selvityksestä ei ilmene, että A:lle olisi muodostunut oikeus lainaturvavakuutuksista työkyvyttömyyden tai työttömyyden perustella maksettaviin korvauksiin. Jos A:lla on lisäselvityksiä korvauksen edellytyksenä olevien seikkojen olemassaolosta, tulee hänen toimittaa nämä selvitykset vakuutusyhtiölle, missä tapauksessa vakuutusyhtiön tulee käsitellä A:n korvausvaatimus uudelleen sekä antaa A:lle ratkaisuistaan uudet korvauspäätökset. 

Lopputulos

Vakuutuslautakunta katsoo, että A ei ole laiminlyönyt tiedonantovelvollisuuttaan vakuutuksia otettaessa niin, että vakuutusyhtiö olisi vastuusta vapaa.  Lautakunnalle esitetyistä selvityksistä ei kuitenkaan ilmene, että A:lle olisi muodostunut vakuutusehtojen perusteella oikeus lainaturvavakuutuksesta maksettavaan työkyvyttömyys- tai työttömyyskorvaukseen. Jos A esittää asiassa lisäselvitystä, tulee vakuutusyhtiön käsitellä A:n korvausvaatimukset uudelleen.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Luukkonen
Sihteeri Korkeamäki

Jäsenet:
Kummoinen
Niklander
Rahijärvi
Sibakov