Tapahtumatiedot

Vahinkoilmoituksen 25.10.2018 mukaan vakuutuksen kohteena olevassa rakennuksessa sijaitsevaan kellarivarastoon oli murtauduttu 30.9. - 1.10.2018 välisenä ajankohtana. Vakuutuslautakunnalle toimitetuista laskuista, työtilauksista ja isännöitsijän täyttämän rikosilmoituslomakkeen tekstistä osan käsittävästä tulosteesta ilmenee, että kellarivarastoon oli päästy ehkä avaimilla, ja yhden huoneiston kellarikomeron ovi oli murrettu. Huoltoyhtiöltä oli tilattu uusia, aiempaa vahvempia riippulukon kannakkeita koskeva asennustyö murretun kellarikomeron oveen. Taloyhtiö (jäljempänä asiakas) pyysi C Oy:tä selvittämään rakennuksen ovien lukitukseen liitettyjen lukijalaitteiden avaustiedot. Tämän jälkeen C Oy:tä pyydettiin poistamaan huoneiston X osalta kaikkien kulkutunnisteiden oikeudet muista kuin rapun etu- ja takaovesta kulkemiseksi. Asiakas haki kiinteistövakuutuksesta korvausta C Oy:n laskuista, joiden yhteismäärä oli noin 400 euroa.

Vakuutusyhtiön korvauspäätöksen 25.10.2018 mukaan C Oy:n laskut liittyivät lukkojen avaustietojen selvittämiseen ja kulkuoikeuksien muuttamiseen. Vakuutusyhtiö viittasi vakuutusehtojen kohtaan 5.9, jonka mukaan lukkojen sarjoituskustannukset ja avaimet korvataan vahingontorjuntakuluna vain, jos avain tai sen valmistamisen mahdollistava lukkopesä on joutunut ulkopuolisen haltuun murron tai ryöstön yhteydessä. Tässä tapauksessa avain on ollut asukkaan hallussa, eikä se ole joutunut ulkopuolisen haltuun murron tai ryöstön yhteydessä. Vakuutusyhtiö ei maksanut korvausta laskuista.

Oikaisupyynnössään asiakas vetosi siihen, että taloyhtiö on kulkuoikeuksien selvittämisellä ja poistamisella huolehtinut vahingon torjumisesta tai rajoittamisesta. Pelastamisvelvollisuuden täyttämisestä aiheutuneet kulut tulee korvata vakuutussopimuslain 32 ja 61 §:ssä tarkoitettuina vahingon torjumiseen liittyvinä kuluina. Vakuutussopimuslain pakottavuus huomioon ottaen torjuntakulujen korvattavuutta rajaavat vakuutusehdot ovat asunto-osakeyhtiötä kohtaan mitättömiä. 

Vakuutusyhtiö katsoi sähköpostiviestissään 8.11.2018 sarjoituskustannusten korvaamisen edellyttävän, että avain on joko saatu haltuun murtautumalla tai että on olemassa konkreettinen palo- tai ilkivaltavahingon vaara. Vakuutusyhtiön mukaan tekijän motiivi vaikuttaa tässä tapauksessa olleen lähinnä taloudellinen, eikä tarkoituksena ole ollut tehdä ilkivaltaa taloyhtiölle. Vakuutusyhtiö ei muuttanut korvauspäätöstään. Yhtiö viittasi Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositukseen asiassa VKL 221/13.

Asiakas pyysi vakuutusyhtiötä oikaisemaan korvauspäätöstään yhtiön sisäisessä muutoksenhakumenettelyssä vedoten edelleen siihen, että epäilty oli jo murtanut yhden varastokomeron ja anastanut sieltä tavaraa, ja näin ollen aiheuttanut myös taloyhtiön omaisuudelle vahinkoa. Tämä viittasi vahvasti siihen, että epäilty olisi voinut hyvin murtaa myöhemmin myös muiden kellarikomeroiden rakenteita. Vaikka varkaus sinällään kohdistuisikin asukkaiden omaisuuteen ja intressi olisi taloudellinen, tilanteessa on ollut olemassa myös taloyhtiön omaisuuteen (kellarikomeroiden rakenteet) kohdistuva murto- ja/tai ilkivaltavahingon uhka, jota on estetty tehdyillä toimenpiteillä.

Vakuutusyhtiö toisti sisäisessä muutoksenhakumenettelyssä 9.1.2019 antamassaan korvauspäätöksessä aiemmissa korvauspäätöksissään esitetyt viittaukset murtoa tai ryöstöä koskeviin määräyksiin, joiden täyttyminen on lukkojen sarjoituskustannusten ja avainten korvaamisen edellytyksenä. Yhtiö totesi, että vahinkoilmoituksessa mainittuja kellarikomeron murtovaurioita ei vielä ole käsitelty vakuutuksesta, koska niiden osalta ei ole esitetty vielä vaatimuksia. Korvauspäätöksessä ei otettu kantaa asiakkaan vaatimukseen siitä, että kulkutietojen selvittämisestä ja kulkuoikeuksien muuttamisesta aiheutuneet kulut tulisi korvata vahingontorjuntakuluina.

Asiakkaan valitus

Asiakkaan lausuntopyynnön mukaan asunto-osakeyhtiön kellarivarastossa oli murtauduttu kolmeen kellarikomeroon. Kulunvalvonnan tietojen perusteella saatiin selville, että ”ilkityössä” oli käytetty huoneiston X kulkutunnistetta. Lausuntopyynnössä käydään läpi vahingon korvauskäsittelyn vaiheet. Asiakas katsoo, että kiinteistövakuutusehtojen kohta 5.9 on vakuutussopimuslain 32 ja 61 §:ien vastaisena vakuutussopimuslain pakottavuuden johdosta mitätön. Vakuutuslautakunnan lausuntoa pyydetään siitä, ovatko vakuutusehdot ristiriidassa vakuutussopimuslain kanssa, ja tulisiko kulut korvata uhkaavan vahingon torjuntakuluina. Toimenpiteet on asiakkaan mukaan tehty nimenomaan korvattavan vakuutustapahtuman uhan takia, koska kolmeen kellarikomeroon oli jo murtauduttu. Vaarana on tällöin ollut, että taloyhtiön rakenteisiin aiheutettaisiin ainakin murto- tai ilkivaltavahinkoja.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö kiistää vastineessaan asiakkaan vaatimukset perusteettomina.  Riidatonta on, että avain ei ole joutunut ulkopuolisen haltuun murron tai ryöstön yhteydessä, joten korvausta ei tule maksaa vakuutusehtojen kohdan 5.9 perusteella.

Vakuutusyhtiö katsoo, ettei lukkojen avaustietojen selvittämisestä ja kulkuoikeuksien muuttamisesta aiheutuneita kuluja tule korvata myöskään vakuutussopimuslain 61 §:n nojalla. Lähtökohtaisesti asiakas on itse vastuussa vahinkojen torjumisesta aiheutuvista kuluista. Kulut tulevat vain poikkeuksellisesti korvattaviksi vakuutussopimuslaissa tarkoitettuina pelastamiskustannuksina. Korvaukseen oikeuttavia toimia eivät ole toimenpiteet, joilla pyritään yleisesti estämään mahdollisten tulevien vahinkojen sattuminen. Tällaisia toimia voidaan edellyttää esimerkiksi suojeluohjeissa. Kyse voi olla vakuutussopimuslaissa tarkoitetusta korvaukseen oikeuttavasta pelastamistoimesta ainoastaan, jos vahinko "uhkaa välittömästi".

Hallituksen esityksen mukaan pelastamisvelvollisuus merkitsee esimerkiksi palovakuutuksessa sitä, että vakuutetun on tulipalon sytyttyä ryhdyttävä sammutustoimiin, hälytettävä palokunta ja siirrettävä mahdollisuuksien mukaan omaisuutta turvaan. Myös rikosten osalta kyse on lähinnä tilanteista, joissa vakuutetun on syytä soittaa poliisille jo alkaneen tai juuri alkamassa olevan teon estämiseksi tai sen seurausten rajoittamiseksi.

Asiakas lähtee siitä, että koska huoneiston X asukas on kulkuavaintaan käyttäen mennyt taloyhtiön kellaritiloihin, ja hänet on tavattu muutama päivä kellarikomeroihin murtautumisen jälkeen pakkaamasta varastettua omaisuutta autoon talon edessä, tulisi asukas jatkossakin näin tekemään. Vakuutusyhtiön mielestä tämä ei kuitenkaan tee avaustietojen selvittämisestä ja kulkuoikeuksien muuttamisesta aiheutuneista kuluista vakuutussopimuslaissa tarkoitettuja pelastamiskustannuksia.

Se, että asukas on rakennuksessa asuessaan kerran mennyt kulkuavaintaan käyttäen kellaritiloihin ja murtautunut kolmeen varastohäkkiin, ei vakuutusyhtiön mukaan osoita, että hän todennäköisesti tekisi saman myöhemmin uudelleen. Kulujen korvattavuuteen ei riitä, että minkä tahansa vahingon katsottaisiin välittömästi uhanneen. Tehdyillä toimenpiteillä tulee pyrkiä estämään välittömästi uhkaavan vakuutustapahtuman sattuminen. Vakuutusyhtiön mukaan esillä olevassa tapauksessa mahdollisesti jollakin tasolla uhannut tapahtuma oli se, että asukas tulisi kulkuavaintaan käyttäen anastamaan omaisuutta joskus toistekin kellaritiloista. Kyseisestä vakuutuksesta ei kuitenkaan korvata vahinkoa, joka aiheutuu anastuksesta, ellei kyseessä ole ehdoissa tarkoitettu murto tai ryöstö. Vakuutusyhtiön mielestä vahingon ei myöskään voida katsoa olleen välittömästi uhkaava.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Tapauksessa on kysymys siitä, ovatko kulkutunnisteella avattavien ovien kulkutietojen selvittämisestä ja asunnon X kulkuoikeuksien muuttamisesta aiheutuneet kulut korvattavia kiinteistövakuutuksesta pelastamiskustannuksina. Lähemmin tarkasteltuna kyse on siitä, onko tilanteessa ollut käsillä sellaisen välittömästi uhkaavan, kiinteistövakuutuksesta korvattavan vakuutustapahtuman vaara, jonka johdosta kulkutietojen selvittämistä ja kulkuoikeuksien rajoittamista kellarikomeroon murtautumisesta epäillyn henkilön huoneiston kulkutunnisteiden osalta on pidettävä vakuutussopimuslain 32 §:ssä tarkoitetun pelastamisvelvollisuuden täyttämisestä aiheutuneena korvattavana toimenpiteenä.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutussopimuslain 3 §:n mukaan sopimusehto, joka poikkeaa tämän lain säännöksistä muun vakuutetun tai vakuutuskorvaukseen oikeutetun kuin vakuutuksenottajan vahingoksi, on mitätön.

Sopimusehto, joka poikkeaa tämän lain säännöksistä vakuutuksenottajan vahingoksi, on mitätön kuluttajaa kohtaan sekä sellaista muuta luonnollista henkilöä taikka oikeushenkilöä kohtaan, joka huomioon ottaen hänen elin-keinotoimintansa tai muun toimintansa laatu ja laajuus sekä olosuhteet muu-toin on vakuutuksenantajan sopijapuolena rinnastettavissa kuluttajaan. Mitä tässä momentissa säädetään, ei koske ryhmävakuutusta.

Vakuutussopimuslain 32 §:n mukaan vakuutustapahtuman sattuessa tai välittömästi uhatessa vakuutetun tulee kykyjensä mukaan huolehtia vahingon torjumisesta tai rajoittamisesta. Jos vahinko on ulkopuolisen aiheuttama, vakuutetun tulee ryhtyä tarpeellisiin toimiin vakuutuksenantajan oikeuden säilyttämiseksi vahingon aiheuttajaa kohtaan. Vakuutetun tulee, mikäli mahdollista, noudattaa vakuutuksenantajan sanotussa tarkoituksessa antamia ohjeita.

Jos vakuutettu on tahallisesti tai huolimattomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä, laiminlyönyt 1 momentissa säädetyn velvollisuutensa, voidaan hänelle tulevaa korvausta alentaa tai se evätä.

Lain 61 §:n mukaan vakuutuksenantaja on velvollinen korvaamaan 32 §:ssä tarkoitetun pelastamisvelvollisuuden täyttämisestä aiheutuneet kohtuulliset kustannukset, vaikka vakuutusmäärä siten ylitettäisiinkin.

Omaisuusvakuutusehtojen 18.11.2017 kohdan 5.4 (Rikos) mukaan korvattavia vahinkoja ovat

· murto vakuutetun omaisuuden sijaintipaikkaan sitä rajaavan riittävän suojan antava ovi, ikkuna tai muu rakenne murtamalla. Vakuutetun omaisuuden sijaintipaikka on tila, jossa vakuutettu omaisuus sijaitsee. Sijaintipaikka on vakuutuspaikassa vakuutuksenottajan hallinnassa oleva rakennus, sen osa tai piha-alue
· ryöstö, jolla tarkoitetaan anastusta, kun henkilö on joutunut väkivallan tai sen uhkauksen kohteeksi
· vahingonteko, jolla tarkoitetaan tahallisesti aiheutettua vahinkoa.

Rikosturvasta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu
· anastuksesta, ellei kyseessä ole yllä mainittu murto tai ryöstö
[…]

Vakuutusehtojen kohdan 5.7 (Muu vahinkotapahtuma) mukaan korvattavia vahinkoja ovat
· muut äkilliset ja ennalta-arvaamattomat suoranaiset omaisuusvahingot, joita ei muualla ehtojen 5. luvussa ole rajoitettu korvattavuuden ulkopuolelle.

Korvattavia vahinkoja ovat myös seuraavat tapahtumat, vaikka ovatkin aikaisemmin tässä luvussa rajattu korvauksen ulkopuolelle
· asuinrakennuksessa altaan ja ammeen poistoputken ja pohjaventtiilin vuoto
· vuotovahinko, joka aiheutuu veden pääsyn estymisestä viemäriin
· tuulen johdosta rakennukselle aiheutunut vahinko, esim. puun kaatumisen aiheuttamana

Vakuutusehtojen kohdan 5.9 mukaan suoranaisen omaisuusvahingon lisäksi korvataan kohtuulliset kustannukset, jotka vakuutuksenottajalle aiheutuvat sattuneen tai välittömästi uhkaavan tästä vakuutusturvasta korvattavan vahingon rajoittamisesta tai torjumisesta. Lukkojen sarjoituskustannukset ja avaimet korvataan vahingontorjuntakuluina vain, jos avain tai sen valmistamisen mahdollistava lukkopesä on joutunut ulkopuolisen haltuun murron tai ryöstön yhteydessä.

Asian arviointi

Vakuutusehtojen mukainen korvausvastuu

Osapuolten välillä on riidatonta, että asunnon X asukas on omaa kulkutunnistettaan käyttämällä mennyt taloyhtiön kellarivarastoon ja murtanut erään kellarikomeron oven riippulukon kannakkeet ja anastanut kopista asukkaan irtaimistoa. Asiakkaan asiamiehenä olevan vakuutusmeklarin laatimassa lausuntopyynnössä mainittujen kahden muun kellarikomeron murtovaurioista ei ole esitetty selvitystä.

Vakuutusehtojen kohdan 5.9 mukaan lukkojen sarjoituskustannukset ja avaimet korvataan vahingontorjuntakuluina vain, jos avain tai sen valmistamisen mahdollistava lukkopesä on joutunut ulkopuolisen haltuun murron tai ryöstön

yhteydessä. Tällaisesta tilanteesta ei ole ollut kysymys, vaan huoneiston X kulkutunniste, jota käyttämällä kellarivarastoon on asiakkaan mukaan päästy vahinkotapahtuman sattumisen yhteydessä, on ollut huoneiston asukkaan hallussa. Vakuutusyhtiö ei ole velvollinen korvaamaan kulkutietojen selvittämisestä ja kulkuoikeuksien muuttamisesta aiheutuneita kuluja vakuutusehtojen kohdan 5.9 perusteella.

Pelastamisvelvollisuus

Asiassa on arvioitava, onko asukkaan hallussa olleista kulkutunnisteista esillä olevassa tapauksessa aiheutunut sellainen välittömästi uhkaavan vahingon vaara, jonka torjumisesta aiheutuvat kustannukset ovat vakuutusehtojen kohdan 5.9 määräyksestä riippumatta vakuutuksenottajana olevaan asunto-osakeyhtiöön nähden pakottavien vakuutussopimuslain 32 ja 61 §:ien mukaisesti korvattavia.

Vakuutussopimuslain 32 §:n mukaan vakuutetulla on pelastamisvelvollisuus silloin, kun vakuutustapahtuma on sattunut tai sen sattumisen uhka on välitön. Tämä pelastamisvelvollisuus ei tarkoita velvollisuutta torjua kaikenlaisia vahinkoja, vaan ainoastaan vakuutusehdoissa määriteltyjä vakuutustapahtumia, jotka ovat sattumaisillaan tai jo sattuneet. Niiden torjuntaan ja rajoittamiseen liittyy myös lain 61 §:n mukainen oikeus saada korvausta.

Vakuutusyhtiöillä on vapaaehtoisissa vakuutuksissa sopimusvapauden periaatteen mukaisesti laaja mahdollisuus määritellä vakuutusehdoillaan ne vakuutus-tapahtumat, joiden satuttua yhtiölle syntyy korvausvelvollisuus. Muiden kuin ehdoissa korvattavaksi määriteltyjen vahinkojen torjuminen ei ole vakuutussopimuslain mukaisen pelastamisvelvollisuuden täyttämistä. Vakuutusyhtiö ei ole lain perusteella velvollinen korvaamaan tällaisen muun vahingontorjuntatoiminnan aiheuttamia kustannuksia, vaikka nämä muut toimet voivatkin olla vakuutetun kannalta erittäin aiheellisia.

Vakuutuskirjan mukaan rakennus on vakuutettu laajan tason omaisuusvakuutuksella, johon kuuluvat muun ohessa Palo-, Rikos- ja Muu vahinkotapahtuma – nimiset turvat. Näistä korvataan esimerkiksi ilkivalta- ja murtovahinkoja sekä palovahinkoja.

Kun huoneiston X kulkutunnisteiden kulkuoikeuksia on rajoitettu, taloyhtiön kellaritiloihin ei ole enää voinut päästä asukkaan haltuun jäänyttä kulkutunnistetta käyttäen. Tapauksessa taloyhtiö on esittänyt, että kulkutietojen selvittämisellä ja kulkuoikeuksien rajoittamisella on torjuttu kellarivarastossa oleviin asukkaiden varastokoppeihin kohdistuvia murtovahinkoja.

Vakuutuslautakunnan näkemyksen mukaan kulkuoikeuksien rajoittamisella on erityisesti torjuttu asukkaiden irtaimistoon kohdistuvaa varkausriskiä. Asukkaiden irtain ei ole kiinteistövakuutuksen kohteena. Jos kyseessä oleva asukas olisi mennyt uudestaan kellarivarastoon kellarikomeroissa olevan omaisuuden anastamiseksi, olisi hän tässä yhteydessä kuitenkin oletettavasti vääntänyt auki muitakin kellarikomeroita ja näin samalla vaurioittanut kiinteistövakuutuksen kohteena olevia rakennuksen rakenteita. Kulkuoikeuksien rajoittamisella voidaan tällä perusteella ajatella torjutun myös kiinteistövakuutuksen piiriin kuuluvaan omaisuuteen kohdistunutta riskiä.

Asiassa tulee arvioitavaksi, onko sarjoittamisella torjuttu korvattavaksi määriteltyä tapahtumaa eli sellaista varkausvahinkoa, joka olisi ollut kiinteistövakuutusehtojen mukaan korvattava. Ehtokohdan 5.4 perusteella muun muassa erilaiset varkausvahingot ovat lähtökohtaisesti tästä kiinteistövakuutuksesta korvattavia. Ehtokohdan mukaan varkausvahinkoja ei korvata, ellei vahinko ole tapahtunut murtautumalla vakuutetun omaisuuden sijaintipaikkaan sitä rajaavan riittävän suojan antava ovi, ikkuna tai muu rakenne murtamalla. Vakuutetun omaisuuden sijaintipaikka on tila, jossa vakuutettu omaisuus sijaitsee. Sijaintipaikaksi on lisäksi määritelty vakuutuspaikassa vakuutuksenottajan hallinnassa oleva rakennus, sen osa tai piha-alue.

Uutta vastaavaa varkausvahinkoa ajatellen ehtojen kohdan 5.4 mukaista kiinteistövakuutuksella vakuutettua omaisuutta ovat olleet rakennuksen varastotiloissa (rakennuksen osa) sijainneet kellarikomeroiden ovi- ja muut rakenteet. Ehtokohdan mukaan vakuutetun omaisuuden sijaintipaikka on määritelty toisaalta tilaksi, jossa vakuutettu omaisuus sijaitsee, ja toisaalta vakuutuspaikassa vakuutuksenottajan hallinnassa olevaksi rakennukseksi, sen osaksi tai piha-alueeksi. Vakuutuslautakunta katsoo, että kerrostalon kellarivarastossa olevaan kellarikomeroon murtautumista sen oven rakenteita murtamalla on pidettävä vakuutusehtojen kohdassa 5.4 tarkoitettuun rakennuksen osaan ja siten ehtokohdassa tarkoitettuun vakuutetun omaisuuden sijaintipaikkaan murtautumisena. Tavanomaisia kellarikomeron ovia riippulukon kiinnityskannakkeineen on pidettävä vakuutusehdoissa tarkoitettuina riittävän suojan antavina ovina tai muina rakenteina. Tämän johdosta kulkuoikeuksien rajoittamista voidaan esillä olevassa tapauksessa lähtökohtaisesti pitää kiinteistövakuutuksesta korvattavan vahinkotapahtuman, toisin sanoen kellarikomeroiden rakenteille kellarikomeroihin murtautumisen yhteydessä aiheutuvien vahinkojen torjumisena.

Onko käsillä ollut välitön vaara korvattavan vahingon sattumisesta?

Selvitysten mukaan kellarivarastoon oli 30.9. – 1.10.2018 menty kulkutunnistetta käyttämällä ja yhden kellarikomeron ovi oli murrettu auki. Asiakirjoihin liitetyn isännöitsijä M:n sähköpostiviestin 28.10.2018 mukaan kulunvalvonnan perusteella on saatu selville, että ”…ilkityössä oli käytetty huoneiston X kulkutunnistetta ja tekijä tavattiin pari päivää myöhemmin pakkaamasta varastettua omaisuutta autoon talon edessä, jolloin poliisi hälytettiin ja poliisit veivät tekijän (huoneiston X asukas).” Lautakunnalle toimitettujen C Oy:n kulkutietojen selvittämiseen ja kulkuoikeuksien muuttamiseen liittyvien laskujen päivämäärä on ollut 16.10.2018. Selvityksistä ei ilmene, koska kulkutietoja on ryhdytty taloyhtiön toimesta selvittämään, ja milloin taloyhtiö on saanut C Oy:ltä tiedot, joiden pohjalta on voitu päätellä, että kellarikomeroon murtautunut henkilö on ollut huoneiston X asukas.

Vahingon torjumiseksi tehtyjen toimenpiteiden korvaaminen vakuutussopimuslain mukaisina pelastamiskustannuksina edellyttää, että käsillä on ollut välitön uhka vakuutustapahtuman sattumisesta. Asiakkaalla on korvauksen hakijana näyttötaakka vaatimuksensa perusteista, mikä tarkoittaa tässä tapauksessa velvollisuutta esittää selvitys vahingonvaaran välittömyyden osoittavista tosiseikoista.

Vakuutuslautakunnalle esitetystä selvityksestä ei ilmene, kuinka pian kellarikomeroon murtautumisen jälkeen kulkutietojen selvittämiseen ja kulkuoikeuksien rajoittamiseen on taloyhtiön toimesta ryhdytty. Tapahtumatiedot ovat epäselviä myös sen suhteen, milloin asiassa on saatu selville, että murron on tehnyt huoneiston X asukas, ja minä ajankohtana murtautumisen tehnyt asukas on otettu kiinni poliisin toimesta. Lautakunnalle toimitettu selvitys on ristiriitaista sen suhteen, onko ilmoitettuna vahingon sattumisajankohtana rakennuksen kellarivarastossa murtauduttu lautakunnalle toimitetuista laskuista ja työtilauksista ilmenevällä tavalla vain yhteen, vai asiakkaan lausuntopyynnössä kerrotulla tavalla kolmeen kellarikomeroon.

Esillä olevassa tapauksessa lautakunnalle esitetty selvitys kellarikomeroon tai – komeroihin murtautuneen asukkaan menettelystä on niukkaa ja osin ristiriitaista, minkä vuoksi asiassa jää lähemmin selvittämättä, kuinka todennäköistä esillä olevassa tilanteessa on ollut, että yhteen kellarikoppiin murtautunut talon asukas saattaisi myöhemmin murtautua myös muihin kellarikomeroihin. Myös kulkutietojen selvittämiseen ja kulkuoikeuksien rajoittamiseen ryhtymisen ajankohta jää esitetyn asiakirjaselvityksen perusteella lähemmin selvittämättä. Näistä syistä Vakuutuslautakunta katsoo tapauksessa jäävän näyttämättä, että esillä olevassa tapauksessa kulkuoikeuksien selvittämiseen ja myöhemmin rajoittamiseen ryhdyttäessä käsillä on ollut asiakkaan väittämä välitön uhka uusista kellarikomeroihin murtautumisista. Asiakkaan korvattavaksi vaatimia kuluja ei tämän vuoksi voida pitää vakuutuksesta korvattavina, pelastamisvelvollisuuden täyttämisestä aiheutuneina kustannuksina.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita asiassa muutosta.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeri Siirala

Jäsenet:
Maso
Rantala
Vyyryläinen
Yrttiaho