Tapahtumatiedot

Taloyhtiössä oli tehty pohjaviemärisaneeraus vuonna 2017, jota oli suorittamassa P Oy. Taloyhtiön isännöitsijä oli epähuomiossa maksanut urakkalaskun (45 093,35 euroa) kahteen kertaan P Oy:lle. Urakoitsijaa pyydettiin 27.4.2018 palauttamaan liikaa maksettu suoritus ja siten saamansa perusteeton etu takaisin taloyhtiölle. 

Urakoitsija oli 15.5.2018 ilmoittanut, että liikasuoritus oli tullut heille ja he maksavat liikasuorituksen mahdollisimman pian takaisin. Isännöitsijä oli 4.6.2018 pyytänyt urakoitsijalta ehdotusta maksusuunnitelmasta takaisinmaksun toteuttamiseksi. Urakoitsija oli kuitenkin 6.6.2018 ilmoittanut, etteivät he pysty palauttamaan summaa kerralla taloyhtiölle takaisin. Urakoitsija oli ehdottanut maksujärjestelyä, jossa P Oy maksaisi pienissä erissä liikakorvauksen takaisin taloyhtiölle. Loppuerät maksusta oli ajoitettu maksuaikataulun mukaisesti elokuulle 2018. 

Isännöitsijä oli 19.6.2018 ilmoittanut urakoitsijalle, että taloyhtiö odottaa välitöntä suoritusta laskuun. Mikäli välitön suoritus ei onnistuisi, tulisi urakoitsijan toimittaa selkeä maksusuunnitelma päivämäärineen sekä summineen taloyhtiölle hyväksyttäväksi. Lisäksi isännöitsijä ilmoitti, että taloyhtiö ei tule hyväksymään maksujen siirtämistä elokuulle. Urakoitsija P Oy ilmoitti vastauksessaan isännöitsijälle, että yritys on maksanut ensimmäisen suorituksen 18.6.2018 (1 000 euroa) ja esitti tarkan maksuaikataulun ja maksuerät viikoille 26–34. 

Urakoitsija oli 13.7.2018 ilmoittanut isännöitsijälle, että P Oy maksaa viikon 29 aikana 3 000 euroa ja seuraavilla viikoilla 30–32 myös 2 000–3 000 euroa viikko sekä loput maksut viikoilla 33 ja 34. 

Isännöitsijä oli lähettänyt urakoitsijalle 16.8.2018 viestin, jossa oli todettu, että urakoitsijan aiemmin esittämä maksuaikataulu ei ole toteutunut ja että taloyhtiön tilille on kirjattu ainoastaan yksi suoritus (1 000 euroa). Isännöitsijä ilmoitti viestissä, että taloyhtiö vaatii välitöntä suoritusta suorituksen loppuosalle. Tämän jälkeen urakoitsijalle on lähetetty 28.8.2018 asianajajan laatima vaade, jossa P Oy:ta vaaditaan palauttamaan maksamatta oleva pääoma korkoineen taloyhtiölle sekä maksamaan taloyhtiön oikeudenkäyntikulut. 

Tapauksesta tehtiin oikeusturvailmoitus vakuutusyhtiölle 9.11.2018. Vakuutusyhtiö antoi asiassa kielteisen korvauspäätöksen, koska kyseessä oleva asia ei ole riitainen vakuutusehtojen tarkoittamalla tavalla. 

Vakuutuksenottaja pyysi asiassa lausuntoa vakuutusyhtiön asiakasvaltuutetulta, joka ei suosittanut muutosta yhtiön antamaan alkuperäiseen korvauspäätökseen.

Asiakkaan valitus

Asiakas on tyytymätön vakuutusyhtiön päätökseen ja pyytää, että Vakuutuslautakunta ottaa kantaa siihen, onko vakuutusyhtiön kielteinen korvauspäätös vakuutusehtojen mukainen. 

Asiakkaan mukaan koska kyseessä on perusteettoman edun palautus, ei asiassa vaadita perusteeltaan kiistämistä, vaan kyseisessä tapauksessa vastapuoli on kiistänyt summan määrältään, koska perusteetonta etua ei ole palautettu kerralla. 

Taloyhtiö oli ilmoittanut 11.2.2019, että urakoitsija P Oy on maksanut alkuperäisestä summasta vain 2 000 euroa, vaikka koko summa oli sovittu palautettavaksi jo elokuuhun 2018 mennessä. Tämä tieto toimitettiin myös vakuutusyhtiöön. 

Käräjäoikeus on 18.2.2019 antanut asiassa yksipuolisen tuomion, jossa vastaaja P Oy on velvoitettu suorittamaan taloyhtiölle pääoman korkoineen. Huhtikuussa 2019 asia on edennyt ulosottoon, ja taloyhtiön saaman tiedon mukaan taloyhtiö olisi saamassa urakoitsijalta tilityksiä. Toukokuun 29. päivään 2019 mennessä tilityksiä ei ollut vielä tullut. 

Käräjäoikeuden antama yksipuolinen tuomio osoittaa selkeästi, että vastapuoli tarkoituksellisesti välttelee vastuutaan. Mikäli perusteettoman edun kerralla palauttamisesta kieltäytymistä ei vastoin lausunnonpyytäjän näkemystä tulkittaisi kiistämiseksi, P Oy on kuitenkin kiistatta laiminlyönyt esittämänsä maksusuunnitelman noudattamisen viimeistään elokuussa 2018 laiminlyötyään itse asettamansa maksusuunnitelman noudattamisen käytännössä kokonaisuudessaan ja siten kieltäydyttyään perusteettoman edun palauttamisesta.

Vakuutuslautakunta on ratkaisukäytännössään (esimerkiksi VKL 803/05 ja VKL 701/02) katsonut, että vastapuolen passiivisuuden perusteella riidan jättäminen oikeusturvavakuutuksen korvattavuuspiirin ulkopuolelle voi johtaa vakuutuksenottajan kannalta kohtuuttomaan lopputulokseen. Tässä tapauksessa urakoitsija on saanut kiistatta suorituksen, johon se ei ole ollut oikeutettu. Vastapuoli on lisäksi laiminlyönyt itse tekemänsä maksusuunnitelman noudattamisen sekä kieltäytynyt perusteettoman edun palauttamisesta välittömästi ja kokonaisuudessaan. Vahinkotapaus kokonaisuutena huomioiden on nähtävissä, että oikeusturvaedun myöntämättä jättäminen olisi kokonaisuutena vakuutuksenottajalle kohtuutonta. 

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö on vastineessaan toistanut tapahtumatiedot. Lausuntopyynnössä on kyse perusteettoman edun palautusta koskevasta oikeusturva-asiasta, jossa vakuutuksenottajan vastapuolena on P Oy. 

Vakuutusyhtiön saaman selvitysten perusteella yhtiö katsoo, ettei kyseessä oleva riita-asia ole riitautunut vakuutusehtojen edellyttämällä tavalla. Vakuutukseen sovellettavien ehtojen kohdan 5.1.2 mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutuksen voimassaoloaikana sattuneet vahinkotapahtumat. Riita- ja hakemusasiassa vahinkotapahtuma on sattunut, kun esitetty yksilöity vaatimus on nimenomaisesti kiistetty joko perusteeltaan tai määrältään. Edelleen vakuutusehtojen kohdan 5.2.2 mukaan vakuutus ei korvaa vakuutetulle aiheutuvia kustannuksia asiassa, jossa vaatimuksen riitauttamista ei voida osoittaa.

Vakuutuksenottajan mukaan asiassa ei vaadita perusteeltaan kiistämistä, koska kyseessä on perusteeton etu ja lisäksi asia on kiistetty määrältään, koska vastapuoli ei ole palauttanut perusteetonta etua kerralla. Tämän lisäksi vakuutuksenottaja katsoo, että yksipuolinen tuomio osoittaa selkeästi, että vastapuoli välttelee tarkoituksellisesti vastuutaan.

Arvioitavana olevassa tapauksessa vastapuoli ei ole missään vaiheessa nimenomaisesti kiistänyt esitettyä korvausvaatimusta perusteeltaan tai määrältään. Vastapuoli on osoittanut asiassa maksuhalunsa tekemällä maksusuunnitelman aiheettomasti maksetun summan palauttamiseksi ja informoinut vakuutuksenottajaa tulevasta maksukyvystään. Vaikka vastapuoli ei noudattanutkaan maksusuunnitelmaa, ei se tarkoita sitä, että tämä olisi kiistänyt esitetyn korvausvaatimuksen perusteeltaan tai määrältään.

Perusteettoman edun palautusta koskeva kanne ei luonteeltaan poikkea tavallisesta velkomuskanteesta mitenkään sen suhteen, että palauttamatta jättäminen voitaisiin katsoa kiistämiseksi. Tavallisessa velkomuskanteessa maksamatta jättämistä ei ole lautakuntakäytännössä katsottu kiistämiseksi, vaan tällöin kysymys on yleensä maksukyvyttömyydestä. Asiaa tulee arvioida samalla tavalla tämän asian osalta.

Se, että tuomioistuin on antanut asiassa yksipuolisen tuomion, osoittaa, että velallinen on ollut asian hoitamisessa passiivinen, mutta ei sitä, että velkomus voitaisiin katsoa nimenomaisesti kiistetyksi sillä perusteella.

Myös Vakuutuslautakunta on vakiintuneessa ratkaisukäytännössään katsonut, ettei vastapuolen passiivista suhtautumista ilman nimenomaista kiistämistä voida pitää vakuutusehtojen mukaisena vakuutustapahtumana eli vaatimuksen kiistämisenä perusteen tai määrän osalta.

Vakuutuksenottaja esittää, että Vakuutuslautakunta on eräissä yksittäistapauksissa (kuten VKL 830/05 ja VKL 701/02) katsonut, että riidan jättäminen oikeusturvavakuutuksen korvattavuuden ulkopuolelle vastapuolien passiivisuuden perusteella voi johtaa vakuutuksenottajan kannalta kohtuuttomaan lopputulokseen. Näin on voitu katsoa esimerkiksi silloin, kun vastapuoli pyrkii tahallisesti ja perusteetta passiivisella käyttäytymisellään estämään vakuutetun pääsyn oikeuksiinsa ilman, että passiivisuuden syynä on esimerkiksi maksukyvyttömyys.

Toisin kuin vakuutuksenottaja väittää, osoittaa alla oleva vastapuolen edustajan viesti tiukasta kassatilanteesta huolimatta maksu- ja järjestelyhalua, eikä lausetta voida mitenkään tulkita vakuutuksenottajan väittämällä tavalla vaateen kiistämiseksi määrältään. Huomattakoon myös, ettei maksukyvyttömyys muutenkaan ole vaatimuksen kiistämistä. 

Urakoitsijan viesti vakuutuksenottajalle 6.6.2018

”Meillä on kesäkuun ajan tiukka kassatilanne johtuen urakoiden maksuerätaulukoiden takapainotteisuudesta. Voimme kuitenkin laittaa ensi viikosta alkane pieniä summia joka viikko. Pääosa maksuista tulisi ajoittumaan joka tapauksessa ajalla 15.7.–31.8.”

Asiassa käytössä olevan aineiston perusteella ei ole myöskään tullut ilmi sellaisia seikkoja, joiden perusteella vakuutusehdon tulkinta johtaisi oikeustoimilaissa tarkoitetulla tavalla kohtuuttomaan lopputulokseen. 

Vakuutusyhtiö katsoo käytössään olevan selvityksen perusteella, ettei tapauksessa ole syntynyt vakuutuksen ehdoissa määriteltyä korvattavaa vakuutustapahtumaa. Vakuutusehtojen mukaan yksilöity vaatimus on kiistettävä perusteeltaan tai määrältään nimenomaisesti. Pelkästään vastapuolen passiivista suhtautumista ilman nimenomaista kiistämistä ei voida pitää vakuutusehtojen mukaisena vakuutustapahtumana. 

Vakuutusyhtiö katsoo, että Vakuutuslautakunnan tulisi hylätä asiakkaan vaatimus perusteettomana.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys sen arvioimisesta, onko tapauksessa käsillä vakuutusehtojen mukainen riita-asia. Lisäksi kysymys on siitä, johtaako riita-asian syntymistä koskevan ehtokohdan soveltaminen tässä tapauksessa kohtuuttomuuteen.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Oikeusturvavakuutukseen sovellettavien ehtojen kohdan 5.1.2 mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutuksen voimassaoloaikana sattuneet vahinkotapahtumat. Riita- ja hakemusasiassa vahinkotapahtuma on sattunut, kun esitetty yksilöity vaatimus on nimenomaisesti kiistetty joko perusteeltaan tai määrältään. [ – – ].

Vakuutusehtojen kohdan 5.2.2 mukaan vakuutus ei korvaa vakuutetulle aiheutuvia kustannuksia asiassa, jossa vaatimuksen riitauttamista ei voida osoittaa.

Vakuutusehtojen kohdan 10.1 mukaan asiassa, jonka johdosta oikeusturvaa haetaan, tulee olla kysymys syytteestä tai riitautetusta vaatimuksesta. Vaatimuksen katsotaan olevan riitautettu silloin, kun asiassa on esitetty yksilöity vaatimus, joka on nimenomaisesti kiistetty joko perusteeltaan tai määrältään.

Varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain (228/1929) 36 §:n 1 momentin mukaan jos oikeustoimen ehto on kohtuuton tai sen soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen, ehtoa voidaan joko sovitella tai jättää se huomioon ottamatta. Kohtuuttomuutta arvosteltaessa on otettava huomioon oikeustoimen koko sisältö, osapuolten asema, oikeustointa tehtäessä ja sen jälkeen vallinneet olosuhteet sekä muut seikat.

Asian arviointi

Vakuutusehtojen mukaan vakuutuksesta korvattava on riita- ja hakemusasiassa riidan syntyminen. Riita on syntynyt, kun perusteeltaan ja määrältään yksilöity vaatimus on kiistetty perusteen tai määrän osalta.

Asiassa on kyse urakoitsijalle maksetun liikasuorituksen eli perusteettoman edun palautuksesta. Asiakkaan mukaan se, että urakoitsija ei ole palauttanut vaadittua summaa kokonaisuudessaan heti eikä toisaalta noudattanut maksusuunnitelmaa, osoittaa, että urakoitsija on riitauttanut vaatimuksen määrältään. 

Vakuutuslautakunta toteaa, ettei se, että urakoitsija ei ole palauttanut vaadittua summaa eikä noudattanut maksuaikataulua, osoita, että urakoitsija olisi kiistänyt vaatimuksen määrältään. Osapuolten kirjeenvaihdosta on pikemminkin havaittavissa, että urakoitsija on ollut halukas maksamaan summan takaisin. 

Vakuutuslautakunta kiinnittää huomiota myös siihen, että asiakas on laittanut perusteettoman edun palautusta koskevan kanteen summaarisena riita-asiana vireille Helsingin käräjäoikeuteen. Käräjäoikeus on antanut asiassa yksipuolisen tuomion 18.2.2019. Vakuutuslautakunta huomauttaa, että asian laittaminen vireille käräjäoikeuteen summaarisena riita-asiana viittaa siihen, että asia on asiakkaankin näkökulmasta riidaton. Tämä perustuu oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 3 §:ään, jonka mukaan asia voidaan laittaa summaarisena riita-asiana vireille käräjäoikeuteen, jos asia koskee esimerkiksi tietyn määräistä saamista ja asia on kantajan käsityksen mukaan riidaton. Asiakkaan käräjäoikeuteen toimittamassa haastehakemuksessa on todettu, että kantajan käsityksen mukaan asia on riidaton. Mikäli vastapuoli olisi ennen haastehakemuksen toimittamista riitauttanut esitetyn vaatimuksen määrältään, olisi asia tullut laittaa vireille käräjäoikeuteen lähtökohtaisesti laajana riita-asiana. Asia ei ole edes sen käsittelyaikana käräjäoikeudessa muuttunut laajaksi riita-asiaksi. 

Lautakunnan näkemyksen mukaan sovellettava ehtokohta on sanamuodoltaan ja sisällöltään yksiselitteinen ja selkeä eikä sitä voida pitää sillä tavoin kohtuuttomana taikka sen soveltamista kohtuuttomaan lopputulokseen johtavana, että sitä tulisi sovitella tai jättää kokonaan soveltamatta kyseessä olevassa tilanteessa. 

Edellä selostetuin perustein ja käytettävissään olevan selvityksen perusteella Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutusyhtiöllä on ollut vakuutukseen sovellettavien ehtojen mukainen peruste kieltäytyä myöntämästä oikeusturvaetua. 

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita asiassa muutosta vakuutusyhtiön päätökseen.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norros
Sihteeri Luukkonen 

Jäsenet:
Korpiola 
Rusanen
Alinentalo-Pelttari
Hirviniemi