Tapahtumatiedot

A (s. 1978) oli vakuutettuna kuoleman varalta voimassa ollessa henkivakuutuksessa. Vakuutuksen oli ottanut osakeyhtiö B ja edunsaajaksi oli merkitty omaiset. Vakuutussopimus oli solmittu 27.10.2009. 

Vakuutusyhtiö lähetti B:lle 21.12.2018 päivätyn vakuutusmaksulaskun, joka koski vakuutusmaksukautta 28.1.2019–27.4.2019. Laskun eräpäiväksi oli merkitty 28.1.2019. Vakuutusyhtiö lähetti B:lle 12.2.2019 päivätyn huomautuslaskun ja irtisanomisilmoituksen, jossa se kertoi, että B:n vakuutusmaksu on maksamatta. Irtisanomisilmoituksen mukaan vakuutus irtisanotaan päättymään, jos vakuutusmaksua ei makseta 4.3.2019 mennessä. Irtisanomisilmoituksessa on mainittu myös oikeudesta saattaa vakuutus uudelleen voimaan kuuden kuukauden kuluessa vakuutuksen päättämisestä. Vakuutusmaksua ei maksettu annetun määräajan kuluessa. 

A kuoli 22.4.2019. B maksoi erääntyneen vakuutusmaksun 23.4.2019 ja lähetti vakuutusyhtiölle 24.4.2019 kirjeen, jossa se pyysi vakuutuksen irtisanomisen kumoamista ja henkivakuutuskorvauksen maksamista. B:n mukaan maksun viivästyminen johtui yhtiön asioita hoitavan tilitoimiston inhimillisestä virheestä. Lisäksi B vetosi siihen, että vakuutusmaksuja oli maksettu koko vakuutuksen voimassa oloaika 27.10.2009 alkaen. B:n mukaan henkivakuutuskorvauksen epääminen tilitoimiston virheen johdosta olisi epäoikeudenmukaista edunsaajana olevaa A:n 5-vuotiasta lasta kohtaan. 

Henkivakuutusyhtiö totesi 10.5.2019 päivätyssä vastauksessaan, että B:lle on lähetetty asianmukainen irtisanomisilmoitus. Kun erääntynyttä maksua ei ole maksettu irtisanomisilmoituksessa mainittuun määräpäivään 4.3.2019 mennessä, vakuutus on rauennut maksamattomana 5.3.2019. Irtisanomisilmoituksessa mainittu vakuutuksen voimaansaatto-oikeus tarkoittaa sitä, että vakuutus tulee uudestaan voimaan maksua seuraavana päivänä, jos erääntynyt maksu suoritetaan kuuden kuukauden kuluessa vakuutuksen päättymisestä. Vakuutetun kuoleman jälkeen 23.4.2019 maksettu vakuutusmaksu ei siten mahdollista vakuutuksen voimaan saattamista takautuen. Vakuutusyhtiö ilmoitti myös, että se on palauttanut A:n kuoleman jälkeen maksetut vakuutusmaksut B:lle. 

B pyysi vakuutusyhtiön sisäistä muutoksenhakuelintä arvioimaan, oliko vakuutusyhtiö toiminut asiassa lain ja hyvän vakuutustavan mukaisesti. Oikaisupyynnön mukaan maksusta vastuussa ollut tilitoimisto oli ollut tietoinen maksamatta jääneestä laskusta ja huomautuslaskussa mainitusta uudesta eräpäivästä. Lasku oli tarkoitus maksaa 12.2.2019, mutta se jäi epähuomiossa maksamatta. Tilitoimistossa havaittiin vasta 23.4.2019, että vakuutusmaksu oli jäänyt maksamatta ja, että vakuutus oli sen seurauksena irtisanottu. Viivästynyt maksu suoritettiin välittömästi, kun virhe havaittiin. Oikaisupyynnön liitteenä on lisäksi toimitettu kuvankaappaus vakuutusyhtiön verkkopalvelusta. 24.4.2019 päivätyn kuvankaappauksen mukaan vakuutus oli tuolloin edelleen voimassa. B katsoo, ettei se ole laiminlyönyt vakuutusmaksujensa maksamista, sillä maksu on maksettu ja maksun viivästyminen johtui tilitoimiston virheestä. 

Vakuutusyhtiön sisäinen muutoksenhakuelin ei suosittanut muutosta asiassa. Sen mukaan vakuutusyhtiö on toiminut asiassa lain, vakuutusehtojen ja hyvän vakuutustavan mukaisesti. 7.6.2019 päivätyssä ratkaisussa todetaan, että vakuutusyhtiö on lähettänyt B:lle asianmukaisen huomautuslaskun ja irtisanomisilmoituksen. Lisäksi ratkaisussa viitataan vakuutussopimukseen sovellettavien ehtojen kohtaan, jonka mukaan maksamattomuuden takia päättynyt vakuutus tulee uudelleen voimaan maksamista seuraavasta päivästä, jos maksamatta jätetty vakuutusmaksu maksetaan kuuden kuukauden kuluessa vakuutuksen päättymisestä. Vakuutus voi siten tulla uudelleen voimaan siitä ajankohdasta alkaen, jolloin myöhästynyt vakuutusmaksu on maksettu, mutta ei takautuvasti. Lisäksi ratkaisussa on todettu, että mainitulla ehtokohdalla ei ole asiakkaan tapauksessa käytännössä edes merkitystä, koska A oli ehtinyt kuolla ennen erääntyneen vakuutusmaksun maksamista.

Asiakkaan vaatimukset ja palveluntarjoajan kanta

Edunsaajana oleva A:n lapsi on tyytymätön vakuutusyhtiön ratkaisuun ja pyytää asiassa FINEn ratkaisusuositusta. Edunsaajan mukaan vakuutuksen tulee katsoa olleen voimassa vakuutetun kuolinhetkellä ja vakuutusyhtiön tulee suorittaa hänelle vakuutussopimuksen mukainen henkivakuutuskorvaus. 

Vakuutusyhtiö katsoo edelleen, että sen ratkaisu on vakuutusehtojen mukainen. Perustelujen osalta vakuutusyhtiö viittaa yhtiön sisäisen muutoksenhakuelimen 7.6.2019 antamaan ratkaisuun. Lisäksi vakuutusyhtiö toteaa, että vakuutuksen raukeamisen kannalta merkitystä ei ole sillä, että henkivakuutuksen raukeamisen päivittyminen vakuutusyhtiön verkkopalveluissa tapahtui viiveellä. Vakuutusyhtiön mukaan vakuutusta ei tule suosittaa pantavaksi taannehtivasti voimaan niin, että vakuutusyhtiö olisi vakuutetun kuoleman johdosta velvollinen maksamaan henkivakuutuskorvauksen edunsaajalle. 

Sopimusehdot ja lainsäädäntö

Lainsäädäntö

Vakuutussopimuslain 38.1 §:n (vakuutusmaksun suorittaminen) mukaan vakuutusmaksu on suoritettava kuukauden kuluessa siitä, kun vakuutuksenantaja on lähettänyt vakuutuksenottajalle vakuutusmaksua koskevan laskun. (…)

Vakuutussopimuslain 39.1 §:n (Vakuutusmaksun viivästyminen) mukaan jos vakuutuksenottaja on laiminlyönyt vakuutusmaksun suorittamisen 38 §:ssä säädetyssä määräajassa, vakuutuksenantajalla on oikeus irtisanoa vakuutus päättyväksi 14 päivän kuluttua irtisanomista koskevan ilmoituksen lähettämisestä. Vakuutusmaksun laiminlyönnin takia ei kuitenkaan saa irtisanoa 40 §:n 1 momentissa tarkoitettua jatkuvaa vahinkovakuutusta.

39.2 §:n mukaan jos vakuutuksenottaja suorittaa vakuutusmaksun ennen irtisanomisajan päättymistä, vakuutus ei kuitenkaan pääty irtisanomisajan kuluttua. Vakuutuksenantajan on mainittava tästä mahdollisuudesta irtisanomista koskevassa ilmoituksessa. Jos kysymyksessä on henkilövakuutus, irtisanomisilmoituksessa on lisäksi annettava tieto 43 §:ssä säädetystä vakuutuksenottajan oikeudesta saada vakuutus uudelleen voimaan.

39.4 §:n mukaan jos irtisanomisilmoituksesta puuttuu jokin 2 tai 3 momentissa säädetyistä tiedoista, irtisanominen on mitätön.

Vakuutussopimuslain 43.1 §:n (Päättyneen henkilövakuutuksen voimaansaattaminen) mukaan henkilövakuutus, joka on päättynyt muun kuin ensimmäisen vakuutusmaksun suorittamatta jättämisen vuoksi, tulee uudelleen voimaan, jos vakuutuksenottaja maksaa suorittamatta jätetyn vakuutusmaksun kuuden kuukauden kuluessa vakuutuksen päättymisestä.

Vakuutussopimuslain 43.3 §:n mukaan jos vakuutus tulee uudelleen voimaan, vakuutuksenantajan vastuu alkaa maksun suorittamista seuraavasta päivästä.

Vakuutusehdot

Vakuutukseen sovellettavien erityisehtojen kohdan 1.1 (Vakuutuksesta korvataan) mukaan korvaus maksetaan, jos vakuutettu kuolee vakuutusturvan voimassa ollessa. 

Vakuutukseen sovellettavien yleisten vakuutusehtojen kohdan 2 (Vakuutusturvan voimassaolo) mukaan vakuutusturva on voimassa sopimuskirjaan merkityn vakuutusajan loppuun, ellei vakuutus tai sen osa sitä ennen ole päättynyt irtisanomisen takia. Vakuutus tai sen osa voi päättyä myös erityisehdoissa mainituissa tilanteissa vakuutustapahtuman satuttua tai korvattavien enimmäismäärien täyttyessä. Koko vakuutus päättyy aina vakuutetun kuollessa. 

Kohdan 3 (Vakuutusmaksun maksaminen) mukaan vakuutusyhtiö lähettää vakuutuksenottajalle vakuutusmaksua koskevan laskun. Vakuutusmaksu on maksettava viimeistään laskuun merkittynä eräpäivänä. Lasku on lähetettävä viimeistään kuukausi ennen eräpäivää ja eräpäivä voi olla aikaisintaan vakuutusmaksukauden ensimmäinen päivä. 

Jos vakuutusmaksua ei ole suoritettu viimeistään eräpäivänä, vakuutusyhtiöllä on oikeus irtisanoa vakuutus päättyväksi aikaisintaan 14 päivän kuluttua irtisanomisilmoituksen lähettämisestä. 

Vakuutus jatkuu, jos irtisanotun vakuutuksen vakuutusmaksu maksetaan ennen irtisanomisajan päättymistä.

Muun kuin ensimmäisen vakuutusmaksun maksamattomuuden takia päättynyt vakuutus tulee uudelleen voimaan maksamista seuraavasta päivästä, jos maksamatta jätetty vakuutusmaksu maksetaan kuuden kuukauden kuluessa vakuutuksen päättymisestä.

Ratkaisusuositus

Tapauksessa on kysymys siitä, voidaanko puheena olevan henkivakuutuksen katsoa olleen voimassa A:n kuollessa 22.4.2019 ja onko vakuutusyhtiö velvollinen maksamaan vakuutussopimuksen mukaisen henkivakuutuskorvauksen. Vakuutuksenottajana tässä henkivakuutuksessa on ollut osakeyhtiö eikä vakuutussopimuslain 39.3 §:n sosiaalista suoritusestettä koskevia säännöksiä ja niitä koskevaa ilmoitusvelvollisuutta voida soveltaa tässä oikeushenkilön ottamaa vakuutusta koskevassa asiassa. 

Asiassa on riidatonta, että vakuutusmaksukautta 28.1.2019–27.4.2019 koskeva vakuutusmaksu on jäänyt maksamatta, minkä johdosta vakuutusyhtiö on lähettänyt B:lle vakuutuksen päättävän irtisanomisilmoituksen. Ilmoituksen mukaan vakuutus irtisanotaan päättymään, mikäli vakuutusmaksua ei ole maksettu 4.3.2019 mennessä. Irtisanomisilmoituksessa on mainittu myös oikeudesta saattaa vakuutus uudelleen voimaan kuuden kuukauden kuluessa vakuutuksen päättämisestä. Vakuutusmaksua ei maksettu A:n kuolemaan 22.4.2019 mennessä. 

A:n edunsaaja on vedonnut asiassa ensinnäkin siihen, että maksu on suoritettu 23.4.2019. Maksun viivästyminen ei johtunut vakuutuksenottajasta, vaan tilitoimiston inhimillisestä virheestä. Lisäksi edunsaaja on vedonnut siihen, että vakuutusmaksut oli aina aikaisemmin maksettu ja vakuutus oli ollut voimassa useiden vuosien ajan. Myös vakuutusyhtiön verkkopalvelun mukaan vakuutus oli voimassa 24.4.2019. Edellä mainitut seikat huomioiden henkivakuutuskorvauksen maksamatta jättäminen olisi edunsaajan kannalta kohtuutonta. 

FINE toteaa, että vakuutusyhtiö on toiminut irtisanomismenettelyssä lain vaatimusten mukaisesti. A:n henkivakuutus on päättynyt maksamattoman vakuutusmaksun johdosta 5.3.2019. Vakuutuksenottajalla on kuuden kuukauden ajan vakuutuksen päättymisestä oikeus saattaa vakuutus uudestaan voimaan maksamalla erääntynyt vakuutusmaksu. Tällöin vakuutuksenantajan vastuu alkaa maksun suorittamista seuraavasta päivästä. Nyt puheena olevassa tapauksessa erääntynyt vakuutusmaksu on maksettu vasta A:n kuolemaan jälkeen 23.4.2019 eikä vakuutusyhtiön vastuu ole siten ollut voimassa A:n kuollessa 22.4.2019. Vakuutusta ei voi saattaa tehokkaasti voimaan enää vakuutetun kuoleman jälkeen. 

Se, että vakuutusmaksun maksamatta jääminen ei johtunut B:n, vaan tilitoimiston virheestä, ei vaikuta asian arviointiin. Vakuutusmaksun maksaminen on vakuutuksenottajan päävelvoite vakuutussopimussuhteessa. Maksujen maksamista koskevan toimeksiannon antaminen kolmannelle ei poista vakuutussopimussuhteesta johtuvia vakuutuksenottajan velvollisuuksia vakuutuksenantajaa kohtaan. Myöskään se, että vakuutus oli ollut voimassa useita vuosia ennen sen irtisanomista, ei vaikuta asian arviointiin. Asiassa ei ole myöskään väitetty, että B olisi saanut vakuutuksen voimassaolosta virheellistä tietoa ennen vakuutustapahtuman sattumista. Tilitoimisto on tarkastanut vakuutuksen voimassaoloa vakuutusyhtiön verkkopalvelusta vasta vakuutustapahtuman sattumisen jälkeen 24.4.2019. Se, että vakuutus on tuolloin vakuutusmaksun maksamisen jälkeen näkynyt voimassa olevana vakuutusyhtiön verkkopalvelussa, ei vaikuta asian arviointiin.    

Edellä selostetuin perustein FINE katsoo, että vakuutusyhtiön antama korvauspäätös on vakuutusehtojen mukainen. Vakuutuksenantaja ei ole vakuutussopimuksen perusteella velvollinen suorittamaan henkivakuutuskorvausta. 

Lopputulos

FINE ei suosita muutosta asiassa. 

FINE
Vakuutus- ja rahoitusneuvonta

Jaostopäällikkö Korkeamäki                
Esittelijä Sternhufvud