Tapahtumatiedot

Rakennuksen keskimmäisen kerroksen WC:ssä oli 9.3.2019 havaittu käsisuihkun muoviletkun rikkoutuneen yön aikana. Käsisuihkuun liitetty sekoittaja oli ollut auki ja paine letkussa päällä.

Vakuutusyhtiö on korvauspäätöksessään katsonut vahingon olleen seurausta käsisuihkun ja suihkusekoittajan määräysten ja ohjeiden sekä hyvän asennustavan vastaisesta rakentamisesta. Vakuutusyhtiö ilmoitti, ettei se korvaa aiheutunutta vahinkoa.

Asiakkaan valitus

Asiakas vaatii, että vakuutusyhtiö korvaa vesivahingon rakennuksen rakenteille aiheuttamat korjauskulut täysimääräisesti.

Bideesuihkuletkun yllättävä vuotaminen kasteli yön aikana rakennuksen 2 kerrosta. Aikaisempi omistaja oli asentanut hanat, eikä asiakkaalla ollut mitään syytä olettaa niiden mahdollisuudesta aiheuttaa vuoto. Kyseessä on irtoletku ja kahva, jotka eivät ole osa kiinteää putkistoa. Kyseisten osien käytöstä ei ole mitään yleistä ohjeistusta tai sääntöjä. Insinööritoimisto L:n lausunnossa ei ole viitattu mihin rakennusmääräyksiin heidän lausuntonsa perustuu.

Asiakas korostaa sitä, etteivät he ole asentaneet kyseisiä bideesuihkuja, vaan ne ovat olleet paikallaan kun he ostivat kiinteistön. Useat rakennusalan asiantuntijat ovat asiakkaalle sanoneet, että kyseinen bideesuihkun asennus on varsin yleinen ja edelleen tänäkin päivänä käytetty.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö katsoo, että sen korvauspäätös on vakuutusehtojen mukainen. Kyseessä ei ole ollut vakuutusehtojen tarkoittama äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinkotapahtuma. Vahingot ovat seurausta määräysten ja ohjeiden sekä hyvän asennustavan vastaisesta rakentamisesta. Ne on vakuutusehdoissa rajattu korvauspiirin ulkopuolelle.

PF Oy:n kartoitusraportin ja valokuvien mukaan käsisuihkun letku on ollut kytkettynä suoraan sekoittajan runkoon, eikä sekoittajassa ole erillistä juoksuputkea. Letkun päässä oleva käsisuihku on varustettu sulkumekanismilla (käyttöpainike).

Kyseisellä asennustavalla suihkuletkuun ja käsikahvaan kohdistuu vesijohtoverkoston paine, kun sekoittaja on auki. Sekoittajaa ei ole varustettu ejektorirakenteella, joka mahdollistaisi paineen poistumisen letkusta sekoittajan juoksuputken kautta, kun käsikahvan sulkumekanismi on kiinni tai virtaus suljetaan sekoittajan kahvasta. Valokuvien mukainen muovinen suihkuletku ei ole tyyppihyväksytty paineellisen veden kestäväksi. Suihkuletku ei kestä jatkuvaa vesijohtoverkostopainetta, vaan se on tarkoitettu vain virtauspaineen kestäväksi.

Vakuutusyhtiö toteaa, että valokuvien perusteella arvioituna kyseessä on Oraksen valmistama Bidetta-käsisuihku. Oraksen huoltokirjan (2010) mukaan sulullista käsisuihkua käytettäessä pitää käyttää ejektorirakennetta. Kyseinen virhe bideekäsisuihkun asennuksessa on todettu myös Insinööritoimisto L:n teknisessä lausunnossa, jossa on myös todettu, ettei kuvissa olleissa sekoittimissa näkynyt yksisuuntaventtiileitä ja että sekoittimien tyyppi on tuntematon. Lausunnon mukaan käytetyt materiaalit ja asennustyön toteutus eivät ole olleet määräysten ja ohjeiden sekä hyvän asennustavan mukaisia.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnan käytettävissä on ollut 
- P F Oy:n (Henry Saarelainen) tarkastusraportti 18.3.2019 tehdystä vahinkotarkastuksesta. Raporttiin sisältyy valokuvia vahingoittuneista tiloista. 
- HS:n 5.4.2019 ottamat 7 valokuvaa rikkoutuneesta hanasta ja eräässä toisessa WC-tilassa olleesta vastaavanlaisesta hanasta.
- Insinööritoimisto L. Oy:n 18.4.2019 päivätty tekninen lausunto bideesuihkun asennuksen määräystenmukaisuudesta ja hyvän asennustavan mukaisuudesta.
- Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot, Määräykset ja ohjeet 2007. Suomen Rakentamismääräyskokoelma D1.
- Talotekniikan rakentamisen yleiset laatuvaatimukset 2002 (SYL2002), Osa 1. G2 Vesi- ja viemärijärjestelmät.
- Huoltokirja 2010, Oras. Ohjeen mukaan kalusteiden asennuksessa tulee noudattaa paikallisia viranomaismääräyksiä. Ohjeessa on mainittu muun muassa Rakentamismääräykset D1 (2007 ja C2 1998). Ohjeen kohdassa Varoitus! mainitaan muun muassa, että kun käytetään sulullista bideekäsisuihkua, on käytettävä ejektorirakennetta.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, onko bideesuihkun letkun rikkoutuminen vakuutuksesta korvattava äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti aiheutunut suoranainen esinevahinko, ja voiko vakuutusyhtiö rajoitusehtoon vetoamalla evätä korvauksen hyvän asennustavan sekä määräysten ja ohjeiden vastaisen asentamisen vuoksi.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutusehdot

Kiinteistövakuutuksen ehtojen kohdan 6 mukaan vakuutuksesta korvataan äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti aiheutuneet suoranaiset esinevahingot ja muut erikseen mainitut kustannukset. Korvauksen edellytyksenä on, että esinevahinko on suoranainen seuraus kohdissa 6.1 – 6.9 määritellyistä tapahtumista seuraavasti:

Vuotokohdan 6.6 alakohdan 6.6.1 mukaan vakuutuksesta korvataan suoranainen esinevahinko, joka on aiheutunut (mm) nesteen vuotamisesta äkillisesti, ennalta arvaamattomasti ja suoraan 
- rakennukseen kuuluvasta, rikkoutuneesta tai toimimattomasta, kiinteästi asennetusta käyttövesiputkistosta
- rakennuksen käyttövesiputkistoon kiinteästi liitetystä vesikalusteesta tai käyttölaitteesta tai näiden liitoksesta. Korvauksen edellytyksenä kuitenkin on, että

• käyttölaitteen liitos käyttövesijohtoon on tehty hyväksytysti yhtenäisellä ja tarkoitukseen sopivalla paineen kestävällä letkulla
• liitoksessa on tarkoitukseen sopiva venttiili tai hana
• vesikalusteen tai käyttölaitteen vuoto on tapahtunut vesikalusteen tai käyttölaitteen mekaanisen rikkoutumisen suoranaisena seurauksena. Mekaaniseksi rikkoutumiseksi ei katsota esimerkiksi tiivisteen kulumista ja liitoksen löystymistä.

Vuotokohdan 6.6 alakohdan 6.6.2 mukaan vakuutuksesta ei korvata muun muassa vahinkoa, joka on aiheutunut suunnittelu-, valmistus-, materiaali-, rakennus- tai asennusvirheestä tai rakentamismääräysten, -ohjeiden tai hyvän rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta.

Rakentamismääräykset ja ohjeet. Suomen rakentamismääräyskokoelma, D1, 2007

- Kohta 2.3.3 Määräys: Vesilaitteisto on tehtävä sellaiseksi, että veden kanssa kosketukseen joutuvista materiaaleista ei irtoa tai liukene veteen haitallisessa määrin terveydelle haitallisia tai vaarallisia aineita. Veden on säilyttävä jatkuvasti laatuvaatimukset täyttävänä. Vesilaitteiston materiaaleina on käytettävä käyttötarkoitukseen sopivia laadultaan testattuja ja tarkastettuja materiaaleja.

• Kohta 2.3.3.1 Ohje: Materiaalin kelpoisuus voidaan osoittaa CE-merkinnällä, tyyppihyväksynnällä tai muulla luotettavalla tavalla.

- Kohta 2.3.5 Määräys: Vesilaitteisto on tehtävä sellaiseksi, että haitallinen vedenvirtaus lämminvesijohdosta kylmävesijohtoon tai päinvastoin estyy.

• 2.3.5.1 Ohje: Haitallista ristiin virtausta ei yleensä tapahdu sekoitintyyppisessä vesikalusteessa. Haitallinen ristiin virtaus estetään asentamalla yksisuuntaventtiilit vesikalusteen kytkentäjohtoihin.
   

- 2.5.1 Määräys. Vesilaitteiston on kestettävä sisäistä painetta vähintään 1000kPa.

Talotekniikan rakentamisen yleiset laatuvaatimukset (RYL 2002)

G2000.00 Vesijohto- ja viemäriverkoston yleiset laatuvaatimukset. Vesijohtoverkosto. Käyttövesiverkostoon liitettävien laitteiden ja varusteiden on kestettävä jatkuvasti +70 oC:n lämpötilaa ja hetkellisesti +95 oC:n lämpötilaa sekä 1000 kPa:n käyttöpainetta.

Asian arviointi

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan WC:ssä olleen bideekäsisuihkun letku on ollut kytkettynä sekoittajan runkoon. Sekoittajassa ei ole erillistä juoksuputkea. Letkun päässä oleva käsisuihku on varustettu sulkumekanismilla.

Asiakas on vedonnut siihen, että he eivät ole asentaneet kyseistä bideesuihkua. Tämän osalta Vakuutuslautakunta toteaa, ettei vakuutusehtojen soveltamisen kannalta ole merkitystä sillä, kuka kyseisen suihkun on asentanut ja milloin se on asennettu. Asian arviointiin vaikuttaa se, onko asennustyö tehty hyvän asennustavan ja asentamisaikaisten viranomaismääräysten ja –ohjeiden sekä kyseisen laitteen asennusohjeiden mukaisesti. 

Asiakas on lisäksi kertonut useiden rakennusalan asiantuntijoiden sanoneen hänelle, että kyseinen bideesuihkuasennus on varsin yleinen ja edelleen tänäkin päivänä käytetty. Tästä ei kuitenkaan ole asiakkaan ilmoituksen lisäksi esitetty muuta selvitystä.

Vakuutusyhtiö katsoo, ettei kyseinen rikkoutunut suihkuletku ollut tyyppihyväksytty paineellisen veden kestäväksi. Letkua ei ollut tarkoitettu kestämään jatkuvaa vesijohtoverkoston painetta eikä sekoittajaa ollut varustettu ejektorirakenteella, joka mahdollistaisi paineen poistumisen letkusta tai sekoittajan juoksuputken kautta, kun käsikahvan sulkumekanismi on kiinni tai virtaus sekoittajaan suljetaan kahvasta. 

Insinööritoimisto L:n lausunnon mukaan kyseinen suihkuletku ei ollut tyyppihyväksytty paineellisen veden johtamiseen. Se on tarkoitettu vain sellaisen suihkukahvan tai erityisen bideehanan kanssa käytettäväksi, jossa paine poistuu letkusta sekoittimen juoksuputken kautta, kun virtaus sekoittimessa kahvalla suljetaan. Lausunnon mukaan sekoittimessa ei näy yksisuuntaventtiileitä ja sen tyyppi on tuntematon. Sekoittimelle tuskin löytyy tyyppihyväksyntää käytettäväksi ainakaan bideesekoittajana. Lausunnon antaja toteaa, että käytetyt materiaalit ja asennustyön toteutus eivät ole olleet määräysten ja ohjeiden sekä hyvän asennustavan mukaisia.

Rakentamismääräyskokoelman (D1, 2007) mukaan vesilaitteiston materiaaleina on käytettävä käyttötarkoitukseen sopivia laadultaan testattuja ja tarkastettuja materiaaleja. Materiaalien kelpoisuus voidaan osoittaa CE-merkinnällä, tyyppihyväksynnällä tai muulla luotettavalla tavalla. 

Vakuutuslautakunta katsoo, ettei kyseisen suihkuletkun ja sekoittajan asennusta ole tehty hyvän asennustavan ja viranomaismääräysten sekä ohjeiden mukaisesti, kun asennus on mahdollistanut sen, että suihkuletku jää paineelliseksi. Vakuutusyhtiöllä on oikeus vedota ehtojen kohdassa 6.6.2 olevaan rajoitusehtoon, jonka mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut suunnittelu-, valmistus-, materiaali-, rakennus- tai asennusvirheestä tai rakentamismääräysten, -ohjeiden tai hyvän rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön kielteistä korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena eikä suosita korvauksen maksamista.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeri Pellikka 

Jäsenet:
Maso
Vaitomaa
Vyyryläinen
Yrttiaho