Tapahtumatiedot
Vakuutuksenottaja A Oy oli hakenut 21.12.2017 vakuutusyhtiöltä oikeusturvaetua urakkasopimuksesta syntyneeseen riitaan. Ilmoituksen mukaan A Oy oli toiminut urakoitsijana erään asunto-osakeyhtiön kattourakassa, jota koskeneen sopimuksen tilaaja oli purkanut ja estänyt A Oy:tä jatkamasta töitä 2.11.2015. A Oy oli vaatinut urakkaan liittyneiden laskusaataviensa ja tilattujen lisätöiden maksamista sekä vahingonkorvausta sopimuksen päättymisestä. Myös vastapuoli oli vaatinut vahingonkorvausta A Oy:ltä. Asia oli tullut vireille käräjäoikeudessa 14.12.2015.
Vakuutusyhtiö hylkäsi A Oy:n hakemuksen päätöksellä 15.1.2018. Vakuutusyhtiön mukaan A Oy:n vakuutettu toimiala oikeusturvavakuutuksessa oli ”Sääsuojien/telineiden ja -laitteiden vuokraus”. Vahinko oli sattunut katon korjaamiseen liittyneessä toiminnassa, jota ei ollut vakuutettu.
A Oy vaati päätöksen muuttamista vedoten siihen, että kyseisen urakkasopimuksen keskeinen urakkasuoritus oli ollut telineiden ja sääsuojien toimitus. Asia ilmeni muun muassa urakan maksuerätaulukosta, jonka mukaan telineiden ja sääsuojien osuus oli yli 40 prosenttia urakkahinnasta. A Oy oli käyttänyt muihin työsuorituksiin pääosin alihankkijoita. Riidassa oli oikeudenkäyntiasiakirjoista ilmenevin tavoin keskeisesti kyse A Oy:n toimittamien sääsuojien virheestä, siitä aiheutuneista vesivahingoista ja sääsuojien korjauskustannuksista.
Vakuutusyhtiö toisti kielteisen kantansa päätöksessään 1.2.2018 vedoten urakkaa koskeneeseen tarjouspyyntöön, A Oy:n tarjoukseen, urakkasopimukseen ja sen maksuerätaulukkoon, joiden mukaan urakka oli koskenut vesikaton uusintaa. Oikeusturvaa oli haettu asiaan, jossa A Oy oli kantajana ja vaatimukset olivat perustuneet kyseiseen urakkasopimukseen, joten oikeusturvavahingon ei voitu katsoa sattuneen vakuutetulla toimialalla, eli sääsuojien, telineiden ja laitteiden vuokrauksessa, vaan katon korjaamiseen liittyneessä toiminnassa.
Asiakkaan valitus
A Oy on pyytänyt lautakunnan ratkaisusuositusta vaatien oikeusturvaedun myöntämistä riitaan. A Oy:n kertoman mukaan urakassa oli ollut kyse asunto-osakeyhtiön kahden kerrostalon vesikaton uusimisesta. Keskeinen osa urakkaa oli ollut työmaan rakennustelineiden ja sääsuojien asennus, toimitus ja purkaminen. A Oy oli toiminut pääurakoitsijana vastaten omana päätoimituksenaan rakennustelineistä ja sääsuojista. Kattotyöhön liittyneet työsuoritteet A Oy oli hankkinut alihankkijoilta, joita oli ollut viisi.
A Oy:n ja tilaajan välille oli syntynyt syksyllä 2015 erimielisyys pääasiassa siitä, että asunto-osakeyhtiö oli kieltäytynyt käsittelemästä ja hyväksymästä urakan lisätöitä. Tilanteen kärjistyttyä tilaaja oli estänyt A Oy:n pääsyn työmaalle. Työmaalla oli sattunut samaan aikaan mittava sääsuojien vuotamisesta aiheutunut vesivahinko, jonka korvaamisesta ei ollut päästy sopimukseen. Tilaaja oli ottanut työmaalle toisen urakoitsijan, joka oli tehnyt sääsuojiin muutoksia ja jatkanut urakkaa muiltakin osin. A Oy oli katsonut tilaajan purkaneen urakkasopimuksen ja vaati korvausta maksamatta jääneistä urakkasuorituksista.
A Oy:n nostettua kanteen käräjäoikeudessa asunto-osakeyhtiö oli nostanut 14.3.2016 vastakanteen, jossa se vaati A Oy:ltä yhteensä 736 960,19 euron korvauksia seuraavasti:
Sääsuojien purku ja uusien vuokra 166 906,62
A Oy:lle maksettujen suoritusten palautus 180 787,70
Palautettavaan suoritukseen liittynyt valvontakulu 36 625,33
Hätätyöt (katon ja rakenteiden suojaus) 19 394,10
Tavarantarkastus (sääsuojat) ja muut selvitykset 15 337,10
Vesivahinkokartoitukset 20 299,04
Kostuneiden rakenteiden purku ja korjaus 174 017,90
Kattotyön teettäminen kolmannella 117 631,08
Muut kustannukset 6 009,95
Yhteensä 736 960,19
Vastakanteessa oli vaadittu yhtäältä kaikkien A Oy:lle suoritettujen maksujen palauttamista ja toisaalta vahingonkorvausta. Palautusvaatimuksen määrä sääsuojien ja telineiden vuokra mukaan lukien oli 217 364,03 euroa ja korvausvaatimus 519 596,16 euroa. Korvausvaatimuksesta 395 955,13 euroa kohdistui sääsuojien ja telineiden purkuun, uusien vuokraukseen sekä sääsuojien virheen seurauksena aiheutuneiden vesivahinkojen tarkastamiseen ja korjaamiseen. Vaatimuksesta 117 631,08 euroa perustui kattourakan teettämiseen kolmannella. Sääsuojien ja telineiden virheeseen liittyneen vaatimuksen osuus kokonaismäärästä oli siten 77,10 prosenttia ja kattotyön osuus 22,90 prosenttia.
A Oy on pitänyt vakuutusyhtiön päätöstä virheellisenä ja lausunut perusteluinaan, että rakennusalalla vakiintuneesti käytetyt Rakennusurakan yleiset sopimusehdot YSE 1998 koskivat kaikkia urakan osapuolia alihankkijat mukaan lukien. Riidan kannalta ei ollut merkitystä, oliko A Oy ollut pääurakoitsija vai aliurakoitsija, sillä korvausvaatimus sääsuojien virheen aiheuttamasta vesivahingosta olisi joka tapauksessa perustunut urakkasopimukseen. Tilaajan vaatimus oli perustunut nimenomaan siihen, että A Oy:n toimittamat sääsuojat olivat olleet virheellisiä ja sen seurauksena rakenteisiin oli päässyt vettä. Sillä, kuka oli korjannut kattoa, ei ollut asian kannalta merkitystä, koska vesivahinko ei ollut aiheutunut katon korjaustoimenpiteistä.
Vakuutusyhtiön esittämillä perusteilla vakuutusturva voitiin evätä kaikilta yrityksiltä, jotka harjoittivat mitä tahansa muuta liiketoimintaa vakuutussopimuksessa mainitun lisäksi. Vakuutusta otettaessa A Oy oli kertonut toiminnastaan, jonka keskeisen osan muodostivat sääsuojien ja rakennustelineiden vuokraus, mutta johon kuuluivat myös julkisivu- ja kattotyöt alihankittuna kolmansilta. Vakuutussopimuslain 9 §:n mukaisesti vakuutusyhtiö vastasi siitä, että se oli antanut vakuutuksenottajalle tarpeelliset tiedot vakuutuksen sisällöstä. A Oy:llä oli ollut perusteltu syy käsittää, että vakuutus kattoi sen liiketoiminnan vakuutusyhtiölle esitetyn sisältöisenä.
Vahinko oli tapahtunut vakuutuskirjaan kirjatussa pääasiallisessa toiminnassa. Tilaajan vaatimus oli perustunut työmaalla tapahtuneeseen vesivahinkoon, josta se oli syyttänyt sääsuojien puutteita ja virheitä. Käräjäoikeus oli tuomiossaan hyväksynyt koko vastakanteen. Asian käsittely hovioikeudessa oli kesken. Vakuutusyhtiöllä ei voinut olla edellytyksiä arvioida tilaajan vaatimuksen perusteita eri tavalla kuin asiaan kokonaisuutena perehtynyt käräjäoikeus. Sillä, että asia oli alun perin tullut vireille A Oy:n ajamana velkomusasiana, ei ollut merkitystä. A Oy:llä oli ollut oikeus luottaa siihen, että sen oikeusturvavakuutus kattoi riidasta aiheutuneita oikeudenkäyntikustannuksia.
Lisäkirjelmässään 10.9.2019 A Oy on lausunut, ettei se ollut esittänyt, että sen toimiala olisi merkitty vakuutuskirjaan väärin. Vakuutusyhtiöllä olisi ollut vakuutusta otettaessa mahdollisuus ehdottaa, että vakuutuskirjaan kirjattaisiin laajempi toimiala. A Oy on kiinnittänyt huomiota siihen, että sille myönnetyn vastuuvakuutuksen ehtoihin oli sisältynyt tuli-, katto- ja LVI-töitä koskenut rajoitusehto, mikä viittasi siihen, ettei vakuutusyhtiön väittämä vakuutuksen alan rajoittuminen tiukasti vain vakuutetuksi kirjattuun toimialaan pitänyt paikkaansa. Oikeusturvavakuutuksen vakuutusehdoissa ei mainittu vastaavia toimialaa koskevia rajoituksia. Vakuutusyhtiön olisi tullut kertoa toimialaa koskeneen kirjauksen merkitys vakuutusturvaa rajaavana ehtona.
Riidan keskiössä olivat olleet työmaalla sattuneet vesivahingot ja niiden selvitys- ja korjauskustannukset, minkä vakuutusyhtiö olikin myöntänyt. A Oy on kiistänyt vakuutusyhtiön väitteen, että riita olisi aiheutunut työturvallisuuspuutteista. Niistä vastapuoli ei ollut vaatinut korvausta, vaan työmaan keskeytyneenä ollessa aiheutuneesta vesivahingosta. Sillä, oliko riita saanut alkunsa muusta syystä kuin sääsuojien puutteellisuudesta, ei ollut merkitystä arvioitaessa sitä, oliko vakuutustapahtuma sattunut vakuutetussa toiminnassa. A Oy:n mukaan vakuutustapahtuma liittyi olennaisesti juuri siihen päätoimialaan, joka oli kirjattu vakuutuskirjaan.
Oikeudenkäyntikululaskua ei ollut toimitettu vakuutusyhtiölle, koska vakuutusyhtiö oli tehnyt asiassa kielteisen päätöksen. Se voitiin toimittaa vakuutusyhtiölle normaalin käytännön mukaisesti, kunhan virheellinen korvauspäätös oli korjattu. Sen jälkeen vakuutusyhtiö voi arvioida kulujen välttämättömyyden ja kohtuullisuuden. Riidan laajuuden vuoksi kulut tulivat joka tapauksessa ylittämään vakuutuksen enimmäiskorvausmäärän.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö on kiistänyt A Oy:n vaatimuksen ja katsonut korvauspäätöksensä vakuutusehtojen mukaiseksi. Vakuutusyhtiön mukaan kyse oli kahdesta asiasta:
1) oliko vakuutuskirjaan merkitty toimiala oikea ja sellainen, jolle vakuutusturva oli tullutkin tehdä, vai oliko vakuutusta
tehtäessä tapahtunut jokin virhe, ja
2) oliko riita-asiassa, johon oikeusturvaetua oli haettu, kyse vakuutuskirjaan merkittyyn toimialaan luettavasta vakuutustapahtumasta tai, mikäli asiassa oli tapahtunut ensimmäisessä kohdassa mainittu virhe, oliko oikeusturvaetu siitä syystä myönnettävä.
Perusteluinaan vakuutusyhtiö on lausunut, että A Oy:n vakuuttama toimiala oli ollut sääsuojien, telineiden ja -laitteiden vuokraus. Toimiala oli pysynyt samana vakuutuksen alkamisesta 9.6.2014 sen päättymiseen 29.2.2016. Vakuutusyhtiön toimihenkilöt muistivat tavanneensa A Oy:n edustajan luultavasti keväällä 2014. Asiakkaan tarjouspyyntö oli mahdollisesti tullut meklarin kautta. Vahva muistikuva oli, että vakuutusta oli työstetty ”valmiin pohjan tietojen pohjalta” eli vakuutusyhtiön edustajien mukaan joko meklarin tarjouspyynnön tai asiakkaan aiemman yhtiön vakuutuskirjan tietojen pohjalta. Myyntipuolelta oli vastattu yksilöityyn tarjouspyyntöön ja sen jälkeen täsmennetty yksityiskohtia.
Tarkempia muistiinpanoja keskusteluista A Oy:n ja vakuutusyhtiön edustajien välillä ei ollut saatavissa. Vakuutussuhteen alkamisen jälkeen A Oy oli myyjien muistikuvien mukaan joitain kertoja tiedustellut mahdollisuutta laajentaa vakuutuksiaan joitain osin. Laajennuksiin ei ollut monestikaan voitu lähteä riskinvalintaan liittyneistä syistä.
Myyjillä oli aina tapana antaa myös tuotekohtaiset tuoteselosteet. Vaikka tuoteseloste olisi jätetty antamatta, ei sillä ollut merkitystä sen suhteen, oliko asiakas voinut jäädä käsitykseen, että vakuutuskirjaan merkitty toimiala olisi sisältänyt alihankkijoiden kautta tehtyjä toimialoja. Vakuutetun toimialan sisältö oli yksiselitteinen. Yritys- ja yhteisötietojärjestelmästä voitiin todeta asiakkaan päätoimialaksi ”Rakennuskoneiden ja -laitteiden vuokraus ja leasing (77320)”. Tämä tuki sitä, että toimiala oli merkitty oikein eikä se sisältänyt kattotöitä.
Vakuutusta tehtäessä oli menetelty vakuutussopimuslain 5 §:n 1 momentin mukaisesti. Vakuutuksenantaja tai sen edustaja ei ollut jättänyt vakuutusta markkinoitaessa antamatta vakuutussopimuslain 9 §:ssä tarkoitettuja tarpeellisia tietoja vakuutuksesta tai antanut siitä virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja siten, että A Oy:llä olisi saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää vakuutuksen kattaneen jotain muuta kuin vakuutuskirjaan merkityn toimialan. Tiedonantovirhettä ei ollut tapahtunut. A Oy:n vuosittain saamassa vakuutuskirjassa oli lisäksi esitetty kehotus tarkistaa vakuutuskirjan sisältö ja olemaan yhteydessä vakuutusyhtiöön, mikäli tiedoissa oli puutteita tai virheitä.
Vakuutusehtojen kohdan 4 mukaan vakuutuksesta korvattiin vakuutetussa toiminnassa sattuneet vakuutustapahtumasta vakuutetulle aiheutuneet välttämättömät ja kohtuulliset asianajo- ja oikeudenkäyntikulut. Vakuutuksen käytettävyys oli siten rajoitettu vain vakuutettuun toimialaan eikä mitään telineiden päältä tehtyjä töitä ollut kuulunut vakuutukseen.
Oli riidatonta, että A Oy:n ja tilaajan välisen urakkasopimuksen kohde oli ollut vesikaton uusinta. Riita koski tätä urakkasopimusta. Tapauksen urakkariitaa oli tarkoituksenmukaista arvioida yhtenä kokonaisuutena, joten riita koski vesikaton uusintaa. Käräjäoikeuden 17.11.2017 antaman tuomion perusteella riita oli alkanut työturvallisuuspuutteista työmaalla. Vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan kyseiset turvallisuuspuutteet, kuten palosammutinkalusto ja putoamissuojat, eivät liittyneet vakuutettuun toimialaan, vaan kohteessa tehtyihin korjaustöihin. Myöskään mainitut urakoitsijan huolimattomasti tekemät kaatovalut eivät voineet koskea vakuutettua toimialaa. Tuomion perusteella oli kiistatonta, että riidassa oli osin kyse myös sääsuojista ja niiden toteamisesta tarkoitukseensa soveltumattomiksi ja vaarallisiksi. Riita oli kuitenkin saanut alkunsa muista tapahtumista ja johtanut lopulta siihen, että tilaaja oli väittänyt sääsuojien pettämisen aiheuttaneen kohteelle vesivahingon.
Mikäli lautakunta katsoisi, että riita joitakin osin kuului A Oy:n oikeusturvavakuutuksen piiriin, ei vakuutusehtojen tarkoittamiin välttämättömiin ja kohtuullisiin kuluihin voitu toistaiseksi ottaa kantaa, sillä asianajolaskua ei ollut esitetty. Kulujen määrässä oli huomioitava se, ettei vakuutuksesta korvattu kuluja, jotka vakuutettu tai hänen asiamiehensä olivat aiheuttaneet muun muassa jäämällä pois tuomioistuimesta tai muutoin pitkittämällä tahallaan tai huolimattomuudellaan oikeudenkäyntiä. Vakuutus korvasi vakuutusmäärän rajoissa myös vastapuolelle maksettavaksi tuomitut kulut. Ne eivät voineet kokonaan kuulua vakuutusturvan piiriin, sillä niidenkin osalta merkittävää oli se, miltä osin kyse oli ollut A Oy:n toimialan piiriin luetuista kuluista.
Lisävastineessa 2.10.2019 vakuutusyhtiö on lausunut, että toiminnan vastuuvakuutuksen osalta vakuutuskirjassa olleet rajoitusehdot tarkoittivat sitä, että A Oy ei annettujen tietojen perusteella tehnyt tulitöitä, kattotöitä tai LVI-töitä. Eri toimialat saattoivat joko sisältää tai olla sisältämättä mainittuja, vakuutettavaan riskiin oleellisesti vaikuttavia erityisriskejä. Erityisesti vastuuvakuutettava riski oli erilainen yrityksellä, joka teki tulitöitä verrattuna yritykseen, joka ei niitä tehnyt. Erityisriskejä koskevat rajoitusehdot tulostuivat vakuutuskirjalle, vaikka ne eivät olleet tavanomaisia A Oy:n toimialalla.
Nyt kyse oli oikeusturvavakuutuksesta, joka oli rajoitettu vakuutuskirjan mukaiseen vakuutettuun toimialaan. Se, että vastuuvakuutukseen kirjattuja rajoitusehtoja ei ollut kirjattu erikseen oikeusturvavakuutuksen puolelle, ei tarkoittanut, että oikeusturvavakuutuksen vakuutusturva laajeni näihin riskeihin. Yleiskielessä toimialaa ”sääsuojien / telineiden ja laitteiden vuokraus” ei voitu ymmärtää niin, että se sisälsi kattotöitä, LVI-töitä tai tulitöitä. A Oy:llä oli ollut myös oma velvollisuus puuttua vakuutuskirjan tietojen paikkansa pitävyyteen. Jos vakuutusturva oli puutteellinen tai tiedoissa oli virheitä, tuli asiakkaan ottaa yhteyttä vakuutusyhtiöön.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Asiassa on kyse siitä, onko A Oy:n vakuutusyhtiölle oikeusturvailmoituksessa 21.12.2017 ilmoittama urakkasopimusta ja vahingonkorvausta koskenut riita-asia koskenut A Oy:n vakuuttamaa toimintaa.
Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot
A Oy:n oikeusturvavakuutukseen sovellettavien 1.10.2010 alkaen voimassa olleiden vakuutusehtojen kohdan 1 mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutetun välttämättömät ja kohtuulliset asianajo- ja oikeudenkäyntikulut [vakuutusyhtiön] ja vakuutuksenottajan välisen vakuutussopimuksen mukaisesti.
Vakuutusehtojen kohdan 4 mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutetussa toiminnassa vakuutustapahtumasta vakuutetulle aiheutuvat välttämättömät ja kohtuulliset asianajo- ja oikeudenkäyntikulut, kun vakuutustapahtuma on sattunut vakuutuksen voimassaoloaikana ja asia voidaan välittömästi saattaa vakuutuksen voimassaoloalueella käsiteltäväksi käräjäoikeudessa tai vastaavassa ulkomaisessa tuomioistuimessa tai välimiesmenettelyssä.
Asian arviointi
1) Vakuutussopimuksen tekeminen ja vakuutusyhtiön antamat tiedot
A Oy on vedonnut ensiksikin siihen, että vakuutusyhtiö on vastuussa vakuutuksen sisältöä koskeneiden tarpeellisten tietojen antamisesta vakuutuksenottajalle. Tältä osin lautakunta toteaa, että A Oy on kuitenkin lautakunnassa itse nimenomaisesti lausunut, että sen toimiala ”sääsuojien / telineiden ja laitteiden vuokraus” oli merkitty vakuutuksesta annettuihin vakuutuskirjoihin oikein. A Oy ei ole edes väittänyt, että vakuutusyhtiö ei olisi ennen vakuutussopimuksen tekemistä luovuttanut sille vakuutuksen korvauspiiriä kuvaavaa aineistoa kuten vakuutuksen tuoteselosteita. Näin ollen lautakunta katsoo, ettei A Oy ole esittänyt lautakunnassa todennäköisiä syitä sille, että sillä olisi ollut perusteltua aihetta olettaa oikeusturvavakuutuksen voimassaolopiiri laajemmaksi kuin sen vakuutussopimukseen ilmoittama toimiala ja vakuutuskirja osoittivat. Vakuutusyhtiön vakuutuksesta antaman vakuutuskirjan jäljennöksen mukaan vakuutuskirjaan on ollut oikeusturvavakuutuksen osalta selvästi merkittynä vakuutetuksi toiminnaksi sääsuojien / telineiden ja laitteiden vuokraus.
Vakuutussopimuslain tiedonantovelvollisuutta koskevat säännökset eivät poista A Oy:llä itselläänkin ollutta velvollisuutta perehtyä tekeillä olleen vakuutussopimuksen sisältöön ja vakuutusyhtiön vakuutuksesta lähettämiin vakuutuskirjoihin, joista vakuutuksen voimassaolopiiri on selkeästi ilmennyt. Selvyyden vuoksi lautakunta toteaa, ettei vastuuvakuutuksen osalta vakuutuskirjalle merkityillä tiettyjä työsuorituksia koskeneilla rajoitusehdoilla ole vaikutusta yrityksen toimialan perusteella määräytyvään oikeusturvavakuutuksen korvauspiiriin tai muutoinkaan oikeusturvavakuutuksen vakuutusehtojen soveltamiseen.
Selostamillaan perusteilla lautakunta katsoo, ettei A Oy:llä ole asiassa oikeutta korvaukseen sillä perusteella, että vakuutusyhtiö olisi antanut sille vakuutuksen voimassaolopiiristä virheellisiä tai harhaanjohtavia tietoja.
2) Oliko A Oy:n oikeusturvahakemuksessa ilmoittamassa riita-asiassa kyse vakuutetussa toiminnassa sattuneesta vakuutustapahtumasta?
Lautakunta toteaa, että A Oy on 21.12.2017 päivätyssä vahinkoilmoituksessaan vakuutusyhtiölle ilmoittanut vahinkotapahtumassa olleen kyse kattourakan urakkasopimuksesta syntyneestä riidasta, jossa A Oy oli vaatinut urakkaan perustuneiden laskusaataviensa suorittamista, maksua urakkaan liittyneistä lisätöistä, joiden kustannuksista oli syntynyt erimielisyyksiä tilaajan kanssa, sekä vahingonkorvausta sopimuksen ennenaikaisesta päättämisestä. A Oy:n haastehakemuksen perusteella kyseiset urakkasaatavat eivät olleet koskeneet oikeusturvavakuutuksen piiriin kuulunutta telineiden ja sääsuojien pystyttämistä tai vuokria, vaan muita vesikattourakkaan kuuluneita töitä.
Lautakunta katsoo, ettei yksin se seikka, ettei A Oy mahdollisesti ollut suorittanut kyseisiä urakkasuorituksia itse, vaan oli käyttänyt niiden toteuttamiseen hankkimiaan aliurakoitsijoita, myöskään merkitse mainituista urakkasuorituksista syntyneiden riitojen tulemista A Oy:n oikeusturvavakuutuksen piiriin. Kyse on joka tapauksessa ollut A Oy vakuuttamaan toimialaan kuulumattomista töistä, joiden toteuttamisesta A Oy on ollut vesikattourakan pääurakoitsijana vastuussa tilaajaa kohtaan. Vain tämän perusteella arvioituna asiassa olisi katsottava, ettei A Oy:n haastehakemuksessa mainittuja saatavia koskenut, käräjäoikeudenkin asiasta 17.11.2017 antamassa tuomiossa ensisijaisesti velkomuskanteeksi luonnehtima riita-asia, ole kuulunut vakuutuksen piiriin.
Lautakunnan käytettävissä olevista asiakirjoista ja etenkin mainitusta käräjäoikeuden tuomiosta kuitenkin ilmenee, että osapuolten kesken oli syntynyt erimielisyyksiä myös sääsuojauksen sisältymisestä urakkaan, sääsuojauksen ja telineiden asianmukaisuudesta muun muassa työturvallisuuden kannalta sekä työmaalla sittemmin tapahtuneiden vesivahinkojen korvausvastuusta ja näiden seikkojen merkityksestä urakkasopimuksen purkamisen kannalta. Asunto-osakeyhtiö oli nostanut mainittujen seikkojen perusteella asiassa vastakanteen kiistäen, että riita olisi alkanut A Oy:n väittämistä urakan lisätöitä koskeneista erimielisyyksistä. Käräjäoikeus on katsonut tuomiossaan selvitetyksi, että A Oy oli mainittujen erimielisyyksien johdosta perusteettomasti katsonut urakkasopimuksen purkautuneeksi, minkä vuoksi ja A Oy:n urakkasopimuksen vastaisen menettelyn perusteella tilaajalle oli syntynyt oikeus sopimuksen purkamiseen.
Vakuutuslautakunta katsoo asiassa annetun käräjäoikeuden tuomion perusteluista ilmenevien seikkojen perusteella, että A Oy:n ja asunto-osakeyhtiön välille vesikaton uusimista koskeneesta urakkasopimuksesta ja sen purkamisesta syntynyt riita on olennaisilta osiltaan perustunut ja johtunut A Oy:n puutteellisesta urakkasuorituksesta nimenomaan työmaan rakennustelineiden ja sääsuojauksen toteuttamisessa muun muassa niiden asianmukaisuuden ja työturvallisuusvaatimusten mukaisuuden osalta. Tältä osin kyse on ollut työsuorituksista, jotka ovat kuuluneet A Oy:n oikeusturvavakuutuksella vakuuttamaan toimialaan. Pelkkä riitakokonaisuuden mahdollinen alkaminen urakkasopimukseen liittyneistä muista vakuutettuun toimialaan kuulumattomista töistä, ei merkitse sitä, että vakuutusyhtiöllä olisi ollut vakuutusehtojen mukaan oikeus evätä oikeusturvaedun myöntäminen koko riita-asian osalta.
Näin ollen vakuutusyhtiön tulee Vakuutuslautakunnan käsityksen mukaan myöntää A Oy:lle asiaan oikeusturvaetu ja korvata A Oy:n välttämättömät ja kohtuulliset asianajo- ja oikeudenkäyntikulut sitä osin kuin kulujen selvitetään syntyneen A Oy:n toimittamissa rakennustelineissä ja sääsuojissa olleisiin puutteisiin ja niiden aiheuttamiin vahinkoihin perustuneiden vaatimusten käsittelystä ja selvittämisestä. Käytettävissään olevan selvityksen perusteella lautakunta ei ole voinut ottaa kantaa asiassa korvattavaksi tuleviin toimenpiteisiin tai kustannusten määrän, vaan vakuutusyhtiön tulee ottaa asia uudelleen käsiteltäväkseen saatuaan A Oy:ltä asianmukaisen selvityksen korvattavaksi haettavista kustannuksista ja niiden perusteista.
Lopputulos
Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö ottaa asian uudelleen käsiteltäväkseen, myöntää A Oy:lle oikeusturvaedun ja korvaa vakuutussopimuksen mukaisessa laajuudessa A Oy:n välttämättömät ja kohtuulliset asianajo- ja oikeudenkäyntikulut sitä osin kuin niiden selvitetään syntyneen A Oy:n toimittamien rakennustelineiden ja sääsuojien puutteisiin ja niiden aiheuttamiin vahinkoihin perustuneiden vaatimusten käsittelystä ja selvittämisestä.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Raulos
Sihteeri Isokoski
Jäsenet:
Jaakkola
Makkula
Nyyssölä
Sarpakunnas
Sjögren