Haku

FINE-020610

Tulosta

Asianumero: FINE-020610 (2019)

Kategoria: Sijoitusrahastotoiminta

Ratkaisu annettu: 01.10.2019

Sijoitusrahasto. Veroneuvo. Verotus.

Tapahtumatiedot

Asiakkaat A (s. 1944) ja B (s. 1946) olivat olleet palveluntarjoajan varainhoidon asiakkaina vuodesta 2013 lähtien. Omaisuudenhoidon kohteena oli ollut sijoitusrahastoista koostuva sijoitussalkku. Myös A:n omistama yritys oli ollut omaisuudenhoitoasiakkaana. 

Keväällä 2017 asiakkaat keskustelivat varainhoitoyhtiön edustajan kanssa sijoitussalkun vaihtamisesta sijoitussidonnaiseen sijoitusvakuutukseen. Huhtikuussa asiakkaat allekirjoittivat omaisuudenhoitosopimuksen irtisanomisen sekä sijoitusvakuutusta koskevan sopimuksen. Asiakkaiden omaisuudenhoidossa olleet rahasto-osuudet lunastettiin ja varat tilitettiin asiakkaiden tileille. Myynneistä saadut varat sijoitettiin sijoitusvakuutuksen sisällä olevaan varainhoitosalkkuun. 

Asiakkaille tuli rahastojen lunastuksesta luovutusvoittoja, joista he joutuivat maksamaan veroa vuonna 2018.

Asiakkaan valitus

Asiakkaat ovat valituksessaan kertoneet, että he olivat olleet yhteydessä varainhoitajan yksityispankinjohtajaan vain rajoitetusti, koska hän olisi ollut äitiyslomalla noin 2,5 vuotta asiakassuhteen ajasta. Muut tapaamiset ovat liittyneet häiriöiden hoitoon, ei varainhoitoon. A on kertonut olevansa B:n omaishoitaja. 

Keväällä 2017 asiakkaat sopivat varainhoitajan kanssa varainhoidossa olleiden varojen siirtämisestä vakuutuskuoreen. Varainhoitaja suositteli tätä uutta palvelua. Kun tätä siirtoa alettiin tehdä, varat tulivatkin asiakkaiden yksityistilille. Asiakkaita pyydettiin siirtämään ne sieltä varainhoidon antamille tileille. Asiakkaat ihmettelivät varojen kierrätystä ja kysyivät samalla voiko tilille laittaa vähän korotettua summaa, mikä sitten tehtiinkin.

Keväällä 2018 tuli asiakkaille verotuspäätös vuodelta 2017. Päätöksen mukaan asiakkaille tuli maksettavaksi mätkyjä yhteensä lähes 15.000 euroa. Vasta myöhemmin asiakkaille kävi ilmi, että verot johtuivatkin em. varojen siirrosta. Tämä tuli täytenä yllätyksenä, tällaisesta veroseuraamuksesta ei ollut varainhoitajan kanssa puhetta. Siitä ei mainittu eikä varoitettu. 

Koska sijoitusvakuutuksessa olevat sijoitukset ovat pienemmällä riskillä ja näin ollen huonommalla tuotolla, merkitsee tuo lisävero sitä, että kestää monta vuotta ennen kuin tuo veroon menevä summa taas kasvaisi tilille. Mikäli asiakkaat olisivat tienneet tästä aiheutuvan lisäveroa lähes 15.000 euroa ja ottaen asiakkaiden iän huomioon, asiakkaat olisivat hyvinkin saattaneet jäädä vanhalle tilille. Tällöin mitään siirtoja ei olisi tarvinnut tehdä eikä lisäveroa olisi tullut asiakkaiden maksettavaksi eikä pääoma olisi pudonnut useamman vuoden tuoton edestä.

Asiakkaat vaativat varainhoitoyhtiötä korvaamaan 13.835 euron ylimääräisen veroseuraamuksen sekä 1.200 euroa muista selvittelykuluista.

Palveluntarjoajan vastine

Palveluntarjoaja on vastineessaan todennut, että asiakassuhteen aikana asiakkaisiin oli pidetty säännöllisesti yhteyttä ja erityisesti A on ollut usein yhteydessä asiakkaiden asiakkuuksia hoitavien henkilöiden kanssa. Yhteydenottojen ja tapaamisten yhteydessä on yleensä käsitelty myös A:n omistaman yrityksen asioita.

Yhteydenpidossa on tullut säännöllisesti esille, että A on kokenut erityisesti yrityksensä sijoituksiin liittyvän arvopaperikauppojen ilmoittamisen verottajalle erittäin työlääksi ja hankalaksi. Vuoden 2017 keväällä keskusteluun nousi lisäksi yrityksellä olevat hyödyntämättömät sijoitustoiminnan tappiot.

Verottajalle tehtävien ilmoitusten aiheuttama työmäärä, transaktioista aiheutuva ilmoittamisvelvollisuus verottajalle sekä yrityksen vahvistettujen tappioiden hyödyntäminen olivat syitä, minkä vuoksi palveluntarjoajan yksityispankinjohtaja nosti esille vaihtoehdon, että yrityksen sijoitussalkku realisoitaisiin ja yritys siirtyisi vakuutusmuotoiseen varainhoitopalveluun, jolloin kauppojen ilmoittamisvelvollisuus loppuu ja yritys saisi myös hyödynnettyä sillä verotuksessa käyttämättä olevat vahvistetut tappiot.

Yrityksen sijoituksia koskevissa neuvotteluissa asiakkaat kiinnostuivat vakuutusmuotoisen sijoittamisen verotuksellisesta helppoudesta ja palveluntarjoajan uusista varainhoidollisista ratkaisuista myös henkilökohtaisen omaisuutensa hoitamisessa.

Yksityispankinjohtaja teki asianmukaisiin asiakaskartoituksiin perustuen ehdotuksen uusista laajasti korko- ja osakemarkkinoille hajauttavista ratkaisuista. Asiakkaille ehdotettu ratkaisu oli sijoitusvakuutukseen sijoituskohteeksi valittavissa oleva varainhoitosalkku, jonne sijoitettaisiin 423.000 euroa. Varainhoitosalkun varat sijoitetaan maailmanlaajuisesti osake- ja korkomarkkinoille omaisuudenhoitajan kulloisenkin markkinanäkemyksen mukaan pääpainon ollessa selvästi korkosijoituksissa.

Yksityispankinjohtajan kanssa 19.4.2017 pidetyssä, noin 1,5 tuntia kestäneessä neuvottelussa käsiteltiin perusteellisesti asiakkaiden omien ja A:n omistaman yrityksen sijoitusten tilannetta sekä omaisuudenhoitosopimuksen ja vakuutussijoittamisen eroja ja verovaikutuksia. Tapaamisen jälkeen asiakkaat jäivät harkitsemaan asiaa.

Samana iltana asiasta käytiin vielä myös sähköpostikirjeenvaihtoa. A:n 19.4.2017 lähettämässä viestissä hän pyytää suositusta yrityksensä käyttämättömiin tappioihin liittyen:

”Puhuin tilitston kanssa. Halusivat tietää mitä tehdä kun yrityksellä käyttämättömiä tappioita    [peitetty]. Eli haluavat tietää suosituksenne koskien tämän päivän keskusteluja! Odotan saavani [palveluntarjoajan] kannan.”

Kun sähköpostikirjeenvaihdossa oli vielä varmistettu, että tappiot olivat tulleet sijoituksista, yksityispankinjohtaja vastasi:

”No silloin tappiot voidaan tosiaan vähentää nykylainsäädännön mukaan kuluvan vuosi ja seuraavat viisi vuotta syntyneistä voitoista.

Tappiot voidaan vähentää [peitetty] nykyisiin sijoituksiin syntyneistä tuotoista. Tuottojen realisointi tapahtuu automaattisesti, mikäli päädytte nyt vaihtamaan vakuutukseen. Mikäli haluatte pitää nykyisen ratkaisun, voimme silti realisoida tuotot halutessanne. ”

Pohdittuaan asiaa asiakkaat päätyivät irtisanomaan omaisuudenhoitosopimukset ja tekemään vakuutussopimuksen. Koska asiakkaat ilmoittivat, että asia on heidän puolestaan selvä, irtisanomista varten järjestettiin heidän toiveestaan nopealla aikataululla uusi tapaaminen 24.4.2017. Tapaamisessa asiakkaille annettiin myös uudet ehdotukset vakuutuksen sijoituskohteista, koska he olivat päätyneet siihen, että he haluavat korkeamman tuotto-odotuksen ja enemmän riskiä sisältävät ratkaisut. 

Tapaamisessa 24.4.2017 asiakkaat allekirjoittivat omaisuudenhoitosopimuksen irtisanomisen. Ennen irtisanomista yksityispankinjohtaja kävi vielä suullisesti läpi irtisanomisprosessin eli salkun realisoinnin ja rahojen tilittämisen asiakkaiden pankkitilille sekä vakuutussijoituksen maksamisen.

Irtisanomisilmoituksissa pyydettiin varainhoitoa lunastamaan kaikki omaisuudenhoitosopimukseen kuuluvat rahasto-osuudet ja siirtämään lunastuksesta saadut varat asiakkaiden pankkitilille. B:n pankkitilin numeroa selvitettiin vielä erikseen seuraavana päivänä A:lta sähköpostilla, koska varainhoidossa haluttiin varmistautua, että salkun realisoinnista saadut rahat tilitetään juuri asiakkaan haluamalle pankkitilille. Asiakkaille ei ole mitenkään voinut jäädä epäselväksi, että omaisuudenhoitosopimuksen rahasto-osuudet realisoidaan ja niistä saatavat varat tilitetään heidän yksityiselle pankkitililleen. 

Neuvonnan arviointia
 
Asiakkaille ei koskaan ole annettu suositusta omaisuudenhoitosopimuksen irtisanomiseen, vaan irtisanominen perustui asiakkaiden omaan harkintaan ja eri vaihtoehdoista annettuihin tietoihin ja asiakkaan toiveisiin välttää yksittäisten arvopaperikauppojen ilmoittaminen verottajalle.

Omaisuudenhoitosalkun realisoinnista saataville varoille asiakkaille tarjottiin heidän sijoitustavoitteisiinsa ja riskiprofiiliinsa soveltuvia vakuutusmuotoisia sijoitusratkaisuja. Ehdotuksen oletuksena oli, että sijoitettava varallisuus tulisi mahdollisesti irtisanottavien omaisuudenhoitosopimusten rahasto-osuuksien realisoinnista, mutta ehdotuksessa ei suositeltu omaisuudenhoitosopimusten irtisanomista.

Omaisuudenhoitosopimuksen ehtojen mukaan asiakas vastaa yksin omaisuudenhoidosta johtuvista veroseuraamuksista. Yksityispankinjohtaja on lisäksi ennen irtisanomisilmoitusten allekirjoittamista käynyt asiakkaiden kanssa huolellisesti läpi omaisuudenhoitosopimuksen irtisanomisen sekä rahastosijoitusten lunastamisesta aiheutuvat veroseuraamukset. Myös vakuutusmuotoisen sijoittamisen verokohtelu on käyty huolellisesti läpi.

Salkkujen realisoinnin tarve, rahaliikenne ja verovaikutukset on käyty heidän kanssaan läpi, eikä palveluntarjoajalla ollut mitään syytä olettaa, että asiakkaat eivät olisi ymmärtäneet allekirjoittamiensa asiakirjojen merkitystä tai heille annettua informaatiota. Asiakkaat ovat ei-ammattimaisia sijoittajia, mutta heillä on kuitenkin varsin paljon kokemusta sijoittamisesta, arvopaperikaupoista ja niiden verottamisesta. Sijoitusneuvonnan kartoituksessa 19.4.2017 A on ilmoittanut omaavansa 10 vuoden kokemuksen sijoittamisesta ja tuntevansa entuudestaan mm. omatoimisen sijoitustoiminnan sekä osakkeet ja saavansa pääomatuloja 40.000 euroa vuodessa. 

Vuosien 2013–2016 aikana asiakkaille on kummallekin tullut verottavia myyntivoittoja omaisuudenhoitosalkun kaupoista. Esim. A:lle on tullut omaisuudenhoitosalkun netotettuja verotettavia myyntivoittoja:
- vuonna 2014   5.064,85 euroa
- vuonna 2015  10.581,65 euroa
- vuonna 2016   5.050,02 euroa
- vuonna 2017  12.022,08 euroa

B:lle puolestaan on syntynyt omaisuudenhoitosalkun verotettavia netotettuja myyntivoittoja:
- vuonna 2014   3.649,18 euroa
- vuonna 2015   4.882,19 euroa
- vuonna 2016   2.120,73 euroa
- vuonna 2017   5.050,02 euroa

Arvopaperien myyntivoittojen verollisuus oli siis hyvin asiakkaiden tiedossa jo ennen omaisuudenhoitosopimusten irtisanomisia vuonna 2017.

Palveluntarjoaja katsoo edellä mainitun perusteella, että se ei ole velvollinen korvaamaan asiakkaille myyntivoittojen aiheuttamia veroseuraamuksia.

Vahingon määrän arviointia

Asiakkaat vaativat korvausta ”lisävero-osuudesta” yhteensä 13.835 euroa. Asiakkaiden valituksesta ei kuitenkaan käy selville millä logiikalla tähän summaan on päästy.

Asiakkaat ovat maksaneet omaisuudenhoitosalkkujen myyntivoitoistaan veroja vuosilta 2013–2017. Verotettavien myyntivoittojen määrät ovat vuosittain vaihdelleet suuresti salkun allokaatiomuutosten aiheuttamien arvopaperikauppojen määrästä ja markkina-arvoista. Esim. vuonna 2015 on syntynyt lähes yhtä paljon myyntivoittoja kuin salkun realisointivuonna 2017.

Vahingon määrää arvioitaessa on lisäksi otettava huomioon, että koska asiakkaat siirtyivät vakuutusmuotoiseen varainhoitoon vuonna 2017, niin vuonna 2018 heille ei ole aiheutunut lainkaan verotettavaa myyntivoittoa salkunhoidollisista toimenpiteistä. Asiakkaille on siis tullut verosäästöjä jo vuodelta 2018 ja verosäästöjä on odotettavissa myös vuodelta 2019 ja tulevilta vuosilta, mikäli heidän sopimuksensa jatkuvat. Nämä syntyneet ja syntyvät säästöt on joka tapauksessa otettava huomioon mahdollista vahingon määrää arvioitaessa.

Asiakkaat ovat vaatineet myös 1.200 euroa vahingon selvittelykuluina. Lautakuntakäsittelyssä osapuolet vastaavat lähtökohtaisesti omista selvittelykuluistaan eikä tämä vaatimus ole myöskään määrällisesti perusteltu.

Selvitykset

Ratkaisuehdotus 19.4.2017

Varainhoitaja on tehnyt A:lle 19.4.2017 ratkaisuehdotuksen. A:n sijoitusvarallisuus oli 450.000 euroa, joka oli sijoitettuna tileille ja rahamarkkinasijoituksiin. A:n sijoituskokemus oli 10 vuotta, omatoiminen sijoitustoiminta oli hänelle ennestään tuttua, hän kävi kauppaa harvemmin kuin kerran vuodessa ja riskinottohalukkuudeltaan hän oli varovainen. A tunsi entuudestaan tilit ja rahamarkkinasijoitukset, tilisäästämisen, sijoitusrahastot ja osakkeet. A:n pääomatulot olivat 40.000 euroa vuodessa. Sijoitusvarallisuutensa lisäksi asiakkaalla oli asunto-osakkeita 200.000 euron arvosta. Asiakkaalle ehdotettiin 423.000 euron sijoittamista sijoitusvakuutukseen, jossa omaisuuslajijakaumana olisi 20 % osakerahastot ja 80 % pitkän koron rahastot. 

Omaisuudenhoidon irtisanominen

Asiakkaat irtisanoivat omaisuudenhoitosopimuksensa. A:n irtisanominen on päivätty 24.4.2017 ja B:n 25.4.2017. Sopimuksen mukaan omaisuudenhoitosopimus irtisanottiin ja varainhoitoa pyydettiin lunastamaan kaikki omaisuudenhoitosopimukseen kuuluvat rahasto-osuudet ja siirtämään lunastuksesta saadut varat asiakkaiden tilille. 

A:n omistaman yhtiön kirjanpitäjän lausunto

A:n omistaman yrityksen kirjanpitäjä on toimittanut asiassa lausunnon. A oli yhteydessä kirjanpitäjään keväällä 2017, kun yksityispankinjohtaja oli ehdottanut siirtymistä vakuutuskuoreen. Siinä vaiheessa A:n yrityksellä oli vahvistettuja tappioita, jolloin siirtyminen sijoituslajista toiseen ei aiheuttanut yhtiölle veroseuraamuksia. Yksityispankinjohtaja soitti kirjanpitäjälle 21.4.2017. Hän varmisti, että siirrossa realisoituu luovutusvoittoa johon tappioita saadaan käytettyä.

Keskustelun perusteella kirjanpitäjä suositteli A:lle, että yhtiön kannattaa siirtää sijoitusvarallisuus vakuutuskuoreen. Koska siirrossa realisoitui luovutusvoittoa, saatiin kyseisellä voitolla kuitattua vahvistettuja tappioita ja siten kasvatettua yhtiön nettovarallisuutta.

A ei missään vaiheessa kysynyt häneltä apua henkilökohtaiseen verotukseen. Jos A:lle olisi kerrottu henkilökohtaisessa verotuksessa tulevasta 13.800 euron lisäverosta, ei hän olisi siirtänyt sijoituksiaan. Koska verojen määrä oli euromääräisesti suuri, ei hänen olisi kannattanut tehdä siirtoa, koska A:n ikä sekä varainhoidon sijoitushistoria huomioiden seuraavien vuosien aikana tulevat tuotot eivät olisi kattaneet veroista aiheutunutta menetystä.

A on hyvin usein kysynyt apua tilitoimistosta ja keskustelujen perusteella kirjanpitäjä ei väittäisi A:n olevan ammattilainen sijoittamiseen tai verotukseen liittyvissä asioissa.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiakkaiden ja palveluntarjoajan välisen riitaisuuden ratkaisemiseksi Sijoituslautakunnan on arvioitava onko asiakkaille annettu riittävät tiedot sijoitusvakuutukseen siirryttäessä omaisuudenhoidon irtisanomisesta aiheutuvista veroseuraamuksista.

Sovellettavat lainkohdat ja sopimusehdot

Tapauksessa on kysymys sijoitusneuvonnasta, mitä koskevaa sääntelyä on sijoituspalvelulaissa. Sijoitusneuvonnan antamisen hetkellä olivat lisäksi voimassa sijoitusneuvontaa koskevat Finanssivalvonnanantamat lakia täydentävät määräykset ja ohjeet 16/2013 Finanssipalvelujen tarjoamisessa noudatettavista menettelytavoista.

Sijoitusneuvonnan antamisen hetkellä voimassa olleen sijoituspalvelulain 10 luvun 5 §:n 2 momentin mukaan sijoituspalvelun tarjoajan on annettava ei-ammattimaiselle asiakkaalle hyvissä ajoin ennen sijoituspalvelun tai oheispalvelun antamista riittävät tiedot muun muassa palvelun kohteena olevien rahoitusvälinelajien luonteesta ja niihin liittyvistä riskeistä sekä palveluun liittyvistä kuluista ja palkkioista.

Finanssivalvonnan määräyksessä todettiin, että tietoa on annettava riittävästi ja se on esitettävä siten, että tiedon saajien kohderyhmään tai todennäköiseen vastaanottajaryhmään kuuluva huolellisesti toimiva henkilö todennäköisesti ymmärtää tiedon. Tietoihin liittyviä keskeisiä seikkoja, väitteitä tai varoituksia ei saa peitellä tai vähätellä. Jos tiedoissa viitataan tiettyyn verokohteluun, samalla on ilmoitettava selkeästi, että verokohtelu määräytyy kunkin asiakkaan yksilöllisten olosuhteiden mukaan ja että se voi tulevaisuudessa muuttua. Sijoituspalvelun tarjoajan on annettava ei-ammattimaiselle asiakkaalle ilmoitus siitä, että asiakkaalle voi aiheutua muita rahoitusvälineitä koskeviin liiketoimiin tai sijoituspalveluun liittyviä kuluja tai veroja, joita ei makseta sijoituspalvelun tarjoajan kautta tai joita tämä ei peri.

Asian arviointi

Asiakkaiden mukaan varainhoidossa olleiden rahastojen vaihdosta sijoitusvakuutukseen aiheutuvasta veroseuraamuksesta ei ollut puhetta varainhoitajan kanssa ennen vaihtoa. Asiakkaiden mukaan he olisivat todennäköisesti pitäneet varansa rahastoissa, jos olisivat tienneet rahasto-osuuksien lunastuksesta aiheutuvasta veroseuraamuksesta. Asiakkaat ovat vaatineet palveluntarjoajaa korvaamaan heille aiheutuneen 13.835 euron ylimääräisen veroseuraamuksen sekä 1.200 euroa muista selvittelykuluista.

Palveluntarjoajan mukaan asiasta keskusteltiin ennen rahasto-osuuksien lunastusta. Palveluntarjoajan mukaan asiakkaille ei voinut jäädä epäselväksi, että rahasto-osuudet lunastetaan omaisuudenhoitosopimuksen irtisanomisen yhteydessä ja että tästä aiheutuisi heille luovutusvoittoveroa. Palveluntarjoaja katsoo, ettei se ole korvausvelvollinen asiassa.

Osapuolten kertomukset ennen rahasto-osuuksien lunastusta käydyistä keskusteluista eroavat toisistaan eikä lautakunnan käytössä olevin menetelmin asiaan ole saatavissa lisäselvitystä. 

A:n 24. ja B:n 25.4.2017 allekirjoittamassa irtisanomisilmoituksessa he ovat antaneet toimeksiannon omaisuudenhoitajalle lunastaa kaikki omaisuudenhoitosopimukseen kuuluvat rahasto-osuudet ja siirtämään lunastuksesta saadut varat asiakkaiden tilille. Lisäksi A:lta tiedusteltiin sähköpostitse 25.4.2017 tiliä, jonne sijoitusten pitäisi erääntyä. A vastasi viestiin samana päivänä. 

Asiakkaat ovat vuosien 2014–2017 aikana maksaneet kymmeniä tuhansia euroja veroa myyntivoitoista. A on lisäksi tiedustellut yksityispankinjohtajalta sähköpostitse 19.4.2017 suositusta liittyen A:n yrityksen käyttämättömiin tappioihin. Yksityispankinjohtaja vastasi, että tappiot voidaan vähentää nykyisiin sijoituksiin syntyneistä tuotoista ja että tuottojen realisointi tapahtuu automaattisesti, mikäli päädytään vaihtamaan vakuutukseen. 

A:n yrityksen kirjanpitäjä on lausunnossaan kertonut suositelleensa A:lle, että yhtiön kannattaa siirtää sijoitusvarallisuus vakuutuskuoreen. Kirjanpitäjä kertoi A:lle, että koska siirrossa realisoitui luovutusvoittoa, saatiin kyseisellä voitolla kuitattua vahvistettuja tappioita ja siten kasvatettua yhtiön nettovarallisuutta.

Sijoituslautakunta katsoo, että edellä mainittu huomioon ottaen asiakkaiden on pitänyt olla tietoisia rahasto-osuuksien lunastuksesta ja siitä aiheutuvasta veroseuraamuksesta. Lautakunta katsoo siten, että asiakkaat vastaavat itse rahasto-osuuksien lunastuksesta aiheutuneesta veroseuraamuksesta.

Lopputulos

Sijoituslautakunta ei suosita korvausta.

Sijoituslautakunta oli yksimielinen.

SIJOITUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norros
Sihteeri Heino 

Jäsenet:
Annola
Ovaska
Sario

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia