Tapahtumatiedot

A haki 19.8.2016 päivätyllä kirjeellä oikeusturvaetua asiaan, jossa oli oikaisupyynnöstä kunnanhallituksen päätökseen koskien kaavamuutosta. Vakuutusyhtiö antoi 23.8.2016 korvauspäätöksen, jonka mukaan oikeusturvaetua ei voida myöntää, sillä kunnanhallituksen päätöstä koskevaa asiaa ei voida saattaa välittömästi käräjäoikeuden käsiteltäväksi. Vakuutuksesta ei korvata kuluja asioissa, jotka käsitellään hallinnollisissa viranomaisissa tai erikoistuomioistuimissa.

A teki vakuutusyhtiölle 17.9.2016 oikeusturvailmoituksen vahingonkorvausvaatimusta koskevasta riita-asiasta. Ilmoituksen mukaan A:n istuttamia puutarha-aidan puita oli kaadettu ilman hänen suostumustaan. A oli vaatinut tapahtuneen johdosta korvausta B:n perikunnalta yhteensä 5.400,00 euroa. Ilmoituksessa A kertoi konsultoineensa asianajajaa sen selvittämiseksi, miten asian voi saattaa tuomioistuimen käsiteltäväksi. A oli tehnyt myös rikosilmoituksen asiasta.

Vakuutusyhtiö kieltäytyi myöntämästä oikeusturvaetua. 5.10.2017 päivätyn päätöksen mukaan asiassa ei ollut sattunut vakuutusehtojen tarkoittamaan vakuutustapahtumaa. Riita-asiassa vakuutuksesta korvattava vakuutustapahtuma on riidan syntyminen. Riita on syntynyt, kun perusteeltaan ja määrältään yksilöity vaatimus on kiistetty perusteen tai määrän osalta. A oli toimittamissaan lisäselvityksissä kertonut, että vastapuoli ei ollut reagoinut hänen vahingonkorvausvaatimukseensa millään tavalla. Vakuutusyhtiö katsoi, että asiassa ei siten ollut siten syntynyt vakuutusehtojen mukaista vakuutustapahtumaa. Rikosasian osalta vakuutusyhtiö totesi, että vakuutuksesta ei korvata rikosilmoituksen tai tutkintapyynnön tekemisestä ja rikosasian esitutkinnasta aiheutuvia kuluja. A:n tapauksessa poliisi oli antanut 21.2.2017 päivätyn tutkinnan päätöksen, jonka mukaan asiassa ei ollut syytä epäillä rikosta.

A oli tyytymätön vakuutusyhtiön päätökseen. Hän pyysi asian uudelleenkäsittelyä vedoten edelleen siihen, että vastapuolen passiivisuus on tulkittava vaatimusten kiistämiseksi. A:n mukaan vakuutusyhtiölle toimitetusta 20.4.2016 päivätystä 1.742,20 euron asianajolaskusta 75 prosenttia tai vähintään 50 prosenttia on seurausta niistä toimenpiteistä, joita on suoritettu tämän riita-asian hoitamiseksi. A vetosi muutoksenhaussa lisäksi siihen, että vakuutusyhtiön korvausneuvoja oli puhelimessa antanut ymmärtää, että asiaan myönnetään oikeusturvaetu.

Oikaisupyynnön johdosta antamassaan 27.3.2018 päivätyssä päätöksessä vakuutusyhtiö ilmoitti, että se pitää aikaisemmin antamaansa päätöstä vakuutusehtojen mukaisena. Vakuutusyhtiö totesi edelleen, että oikeusturvavakuutuksesta ei korvata vakuutetulle aiheutuvia kuluja asiassa, jossa vaatimusten kiistämistä ei voida osoittaa. Vakuutusyhtiö kertoi kuunnelleensa tallenteet puhelinkeskusteluista, jotka A oli käynyt yhtiön korvausneuvojien kanssa 4.3.2016 ja 2.5.2016. Näissä keskusteluissa A:lle ei luvattu myöntää oikeusturvaetua. Puhelinkeskusteluissa A kertoi, että asiassa on kyse kaavoitusta koskevasta riidasta ja, että hän harkitsee oikeusprosessin aloittamista kunnanhallitusta vastaan. Korvausta oli kuitenkin myöhemmin haettu puiden kaatamista koskevaan asiaan, jossa vastapuolena oli B:n perikunnan jäsen. Vakuutusyhtiö totesi, että se ei olisi puhelinkeskustelussa edes voinut ottaa kantaa siihen, korvataanko puiden kaatamista koskevasta asiasta aiheutuvat asianajo- ja oikeudenkäyntikulut vakuutuksesta vai ei, sillä A ei maininnut asiasta.

Asiakkaan vaatimukset ja palveluntarjoajan kanta

A on tyytymätön vakuutusyhtiön päätökseen olla myöntämättä oikeusturvaetua vahingonkorvausta koskevaan riita-asiaan ja pyytää asiassa FINEn ratkaisusuositusta. A toteaa, että riita-asiassa on kyse kuusiaidan luvatonta kaatamista koskevasta vahingonkorvausvaatimuksesta ja, että asia on saatettavissa tuomioistuimen käsiteltäväksi. A kertoo lähettäneensä B:n perikunnalle 5.400,00 euron vahingonkorvausvaatimusta koskevan laskun, jonka eräpäivä oli 20.7.2017. Lisäksi hän on lähettänyt maksukehotuksen eräpäivällä 25.8.2017. Vastapuoli ei ole reagoinut esitettyyn vaatimukseen millään tavalla. A:n mukaan vastapuolen käytöksen on katsottava olevan riittävä osoitus siitä, että vaatimus on kiistetty vakuutusehtojen edellyttämällä tavalla. Lisäksi A huomauttaa, että asiassa on tehty rikosilmoitus jo ennen lakimiehen apuun turvautumista. Lukemalla poliisin tutkinnan päätöksen voi tulla siihen johtopäätökseen, että vastapuoli kiistää esitetyt väitteet ja vaatimukset.

Lisäksi A vetoaa vakuutusyhtiön antamaan ohjeistukseen ja menettelyyn asiassa.  A kertoo olleensa yhteydessä vakuutusyhtiöön ennen kuin hän otti yhteyttä asianajajaansa. Vakuutusyhtiön edustaja kertoi tuolloin, että A:n oikeusturvavakuutus kattaa asian hoidosta aiheutuvat asiamiehen palkkiot sopimuksen mukaisen enimmäiskorvausmäärän rajoissa. Vakuutusyhtiön työntekijän antaman vastauksen on katsottava olevan pätevä ja vakuutusyhtiötä sitova. Asiakkaan tule voida luottaa vakuutusyhtiön edustajan antamiin tietoihin. Jos vakuutusyhtiö olisi kertonut, että oikeusturvaetua ei myönnetä tai, että asia on joiltain osin epäselvä, ei A olisi ottanut yhteyttä asianajajaan.

A toteaa, että oikeusturvaetua on haettu asianajajan palkkion maksamista varten. A konsultoi asianajajaa saadakseen neuvoa vahingonkorvausvaatimuksen tekemisestä ja asian saattamisesta käräjäoikeuden käsiteltäväksi. Asianajajan lasku on toimitettu vakuutusyhtiölle jo vuonna 2016.

Vakuutusyhtiö katsoo vastauksessaan edelleen, että sen ratkaisu on oikea sekä vakuutusehtojen ja vakuutussopimuksen mukainen. Valituksessa esitetty ei tuo asiaan mitään sellaista uutta tietoa, jonka perusteella ratkaisua olisi muutettava.

Vakuutusyhtiö toistaa korvauspäätöksissään lausumansa ja toteaa, että oikeusturvavakuutusta voi käyttää asiassa, jossa vaatimukset on kiistetty ja jonka voi saattaa välittömästi käräjäoikeuden käsiteltäväksi. Vakuutusyhtiön mukaan esitutkinnassa ei ole esitetty perusteeltaan ja määrältään yksilöityjä vaatimuksia eikä vastapuolen suhtautumista yksityisoikeudelliseen korvausvaatimukseen voida päätellä sen perusteella, mitä hän on lausunut tapahtumien kulusta rikosasian esitutkinnassa.

A on antamansa selvityksen mukaan käyttänyt asianajajaa selvittääkseen sitä, miltä osin asian voi saattaa käräjäoikeuden käsiteltäväksi, ja miten asiassa voidaan vaatia vahingonkorvausta. Tältä osin vakuutusyhtiö toteaa, että vakuutuksesta ei korvata kustannuksia, jotka aiheutuvat oikeudellisesta neuvonnasta tai asian alustavasta selvittämisestä ennen riidan syntymistä.

Vakuutusyhtiön mukaan on myös epäselvää, mihin puhelinkeskusteluun A valituksessaan viittaa. 4.3.2016 tai 2.5.2016 käydyissä puhelinkeskusteluissa ei ole luvattu, että asiasta aiheutuvat asianajo- ja oikeudenkäyntikulut korvattaisiin vakuutuksesta.

Sopimusehdot ja lainsäädäntö

Vakuutukseen sovellettavien 1.1.2013 voimaan tulleiden vakuutusehtojen kohdan 4.1 (Vakuutustapahtuman määritelmä) mukaan vakuutuksesta korvattava vakuutustapahtuma on riita- ja hakemusasiassa riidan syntyminen. Riita on syntynyt, kun perusteeltaan ja määrältään yksilöity vaatimus on kiistetty perusteen tai määrän osalta.

Ehtokohdan 5.1 (Vakuutustapahtumiin liittyvät rajoitukset) mukaan vakuutuksesta ei korvata vakuutetulle aiheutuvia kuluja asiassa, jossa vaatimuksen kiistämistä ei voida osoittaa.

Ratkaisusuositus

Asiassa on kysymys sen arvioimisesta, onko tapauksessa syntynyt vakuutusehtojen tarkoittamaa vakuutustapahtumaa. Edelleen on kysymys siitä, onko vakuutusyhtiö puhelimessa antamiensa tietojen perusteella sitoutunut myöntämään oikeusturvaedun kyseisessä asiassa.

Riidan syntyminen

Vakuutusehtojen mukaan oikeusturvaedun myöntämisen lähtökohtaisena edellytyksenä on, että asiassa on sattunut vakuutuksesta korvattava vakuutustapahtuma. Riita-asiassa korvattava vakuutustapahtuma on riidan syntyminen. Vakuutusehtojen mukaisen riidan katsotaan syntyneen, kun perusteeltaan ja määrältään yksilöity vaatimus on kiistetty perusteen tai määrän osalta. Näyttötaakka vaatimuksen riitauttamisesta on asetettu korvausta vaativalle.

Nyt puheena olevassa tapauksessa A on lähettänyt B:n perikunnalle 5.400,00 euron vahingonkorvausvaatimusta koskevan laskun sekä myöhemmin myös maksukehotuksen. Vastapuoli ei ole reagoinut vaatimukseen millään tavalla. Asiassa on siten riidatonta, että vastapuoli ei ole nimenomaisesti kiistänyt A:n vaatimusta perusteen tai määrän osalta. Kyse on näin ollen sen arvioimisesta, voidaanko vastapuolen passiivista suhtautumista A:n esittämiin vaatimuksiin pitää vakuutusehtojen mukaisena vaatimuksen kiistämisenä.  

FINEn Vakuutuslautakunta on ratkaisukäytännössään pääsääntöisesti katsonut, että vastapuolen passiivista suhtautumista ilman nimenomaista kiistämistä ei voida pitää vakuutusehtojen mukaisena vakuutustapahtumana eli vaatimuksen kiistämisenä perusteen tai määrän osalta. Eräissä yksittäistapauksissa (esim. VKL 803/05 ja VKL 701/02) lautakunta on kuitenkin poikkeuksellisesti katsonut, että kyseisen ehtokohdan edellä todetun mukainen tulkinta voi johtaa kuluttajansuojalaissa tarkoitetulla tavalla kohtuuttomaan lopputulokseen. Näin voidaan katsoa esimerkiksi silloin, kun vastapuoli pyrkii tahallisesti ja perusteetta passiivisella käyttäytymisellään estämään vakuutetun pääsyn oikeuksiinsa, ilman että passiivisuuden syynä on esimerkiksi maksukyvyttömyys tai vaatimukseen perehtymiseen ja sen oikeellisuuden selvittämiseen tarvittava kohtuullinen aika.

FINE toteaa, että vastapuolen passiivista suhtautumista ilman nimenomaista kiistämistä ei pääsääntöisesti voida pitää vakuutusehtojen mukaisena vakuutustapahtumana. Nyt puheena olevassa asiassa ole tullut ilmi sellaisia seikkoja, joiden perusteella ehdon edellä sanottu tulkinta johtaisi oikeustoimilaissa tarkoitetulla tavalla kohtuuttomaan lopputulokseen. A:n esittämää vahingonkorvausvaatimusta ei siten voida katsoa kiistetyiksi sillä perusteella, että vastapuoli on jättäytynyt passiiviseksi. Myöskään poliisin tutkinnan päätöksestä ei ilmene, että vastapuoli olisi kiistänyt A:n yksityisoikeudelliset vaatimukset perusteen tai määrän osalta. Tapauksessa ei siten ole syntynyt vakuutusehdoissa määriteltyä korvattavaa vakuutustapahtumaa.

Asian korvattavuudesta annetut tiedot

A on vedonnut myös siihen, että hänelle oli luvattu myöntää oikeusturvaetu nyt puheena olevaan riita-asiaan. A on kertonut tiedustelleensa asiaa vakuutusyhtiöltä ennen kuin hän otti yhteyttä asianajajaansa.

FINE toteaa, että A ei ole yksilöinyt tarkemmin puhelinkeskustelua, johon hän valituksessaan viittaa. Vakuutusyhtiö on toimittanut FINElle 4.3.2016 ja 2.5.2016 käytyjen puhelinkeskustelujen tallenteet. A on näissä puhelinkeskusteluissa kertonut, että asiassa on kyse kaavoitus- ja tieriitaan liittyvästä kunnanhallituksen päätöksestä ja siihen liittyvästä oikaisuvaatimuksesta.

Jotta vakuutusyhtiön voisi antamiensa tietojen perusteella katsoa velvoittautuneen itseään sitovasti korvauksen suorittamiseen, tulisi annettujen tietojen koskea sitä vahinkoa, jota myöhemmin väitetään annettujen tietojen perusteella korvattavaksi. Nyt puheena olevassa tapauksessa A:n ja vakuutusyhtiön väliset puhelinkeskustelut eivät ole liittyneet vahingonkorvausvaatimusta koskevaan riita-asiaan, jonka korvattavuudesta nyt käsiteltävässä asiassa on kyse. Näin ollen FINE katsoo, että vakuutusyhtiön ei voida katsoa tulleen korvauskäsittelijöidensä antamien tietojen perusteella sidotuksi oikeusturvaedun myöntämiseen A:n esittämällä tavalla. Väitettyä virheellistä ennakkotietoa koskeva tieto on jäänyt toteen näyttämättä.

Edellä selostetuin perustein ja käytettävissään olevan selvityksen perusteella FINE katsoo, että vakuutusyhtiöllä on ollut vakuutukseen sovellettavien ehtojen mukainen peruste kieltäytyä myöntämästä oikeusturvaetua. Asiassa ei ole tullut myöskään osoitetuksi, että vakuutusyhtiön edustaja olisi antanut A:lle puhelimitse tai muuten sellaisia tietoja, jotka asiakas olisi voinut perustellusti ymmärtää sitovaksi myöntäväksi korvauspäätökseksi. Vakuutusyhtiön asiassa antamaa korvauspäätöstä on siten pidettävä vakuutusehtojen ja muutoinkin vakuutussopimuksen mukaisena.  

Lopputulos

FINE ei suosita muutosta asiassa.

FINE
Vakuutus- ja rahoitusneuvonta

Jaostopäällikkö Hanén
Esittelijä Sternhufvud