Tapahtumatiedot
N Oy:n maatalouskoneliikkeeltä koekäyttöä varten vuokraama paalainkone tuhoutui palovahingossa 8.9.2018. Kone oli syttynyt tuleen pellolla käytön aikana. Palonsyyntutkinnan havaintojen perusteella palon todennäköisenä aiheuttajana pidettiin koneen puhdistustelan viallista laakeria. N Oy, jonka oli koneliikkeen kanssa tekemänsä sopimuksen mukaan tullut huolehtia koneen vakuuttamisesta, on hakenut korvausta vahingosta maatilavakuutuksestaan.
Vakuutusyhtiö on päätöksellään 8.11.2018 kieltäytynyt korvaamasta vahinkoa vedoten vahingosta tehtyyn palonsyyntutkintaan ja vakuutusehtojen kohtaan 4.2.2.4, jonka mukaan vakuutuksesta ei korvattu vahinkoa, josta toimittaja tai joku muu oli vastuussa sopimuksen, takuun, huoltosopimuksen tai vastaavan sitoumuksen perusteella. Päätöksessä 14.3.2019 vakuutusyhtiö on lausunut, että kyseinen paalain oli otettu käyttöön vuonna 2018, ja sillä oli ehditty tehdä vain noin tuhat paalia. Laakerin normaalista kulumisesta ei siten voinut olla kyse. Palo oli sattunut koneen takuuajan sisällä eikä mitään ulkopuolista syytä laakerin rikkoutumiselle ollut löydetty, minkä vuoksi vakuutusyhtiö katsoi vahingon kuuluneen koneen valmistajan vastuulle. Pelkkä valmistajan ilmoitus, ettei se korvaisi vahinkoa, ei perustanut vakuutusyhtiölle korvausvelvollisuutta.
Asiakkaan valitus
N Oy on vaatinut vahingon korvaamista maatilavakuutuksesta ja vedonnut siihen, että paalaimen itävaltalainen valmistaja, jolle vakuutusyhtiön päätös oli toimitettu, ei ollut suostunut vastaamaan koneen vahingosta miltään osin. Valmistaja oli vedonnut vastauksessaan 1.4.2019 takuuehtoihinsa ja katsonut, ettei asiassa ollut selvitetty, että paalaimessa olisi ollut luovutushetkellä takuuehtojen edellyttämä rakenne- tai valmistusvika.
N Oy on lausunut, että vakuutusyhtiön vakuutusehtojen rajoitukseen 4.2.2.4 perustunut korvauspäätös oli sovellettavien todistustaakkasääntöjen vastainen. Vakuutustapahtuma eli paalaimen palaminen oli riidattomasti näytetty. Rajoitusehtoon vedonneen vakuutusyhtiön oli sen vuoksi näytettävä rajoitusehdon soveltumisen edellytyksenä olevien seikkojen toteutuminen voidakseen evätä korvauksen. Vakuutusehtojen kohdassa 4.2.2.4 ei ollut rajattu laakerivikojen aiheuttamia paloja vakuutuksen ulkopuolelle. Sen sijaan korvauspiirin ulkopuolelle oli rajattu vahingot, joista joku muu oli vastuussa tekemänsä sopimuksen, antamansa takuun tai antamansa sitoumuksen perusteella. Rajoitusehdon tarkoitus oli se, että vahinkoa ei korvattu vakuutuksesta, jos korvauksen saaja sai korvauksen muualta kolmannen osapuolen antaman sitoumuksen tai sopimuksen perusteella. Vakuutusyhtiön oli siten voidakseen evätä korvaus näytettävä, että joku muu todella oli vastuussa palovahingosta aiheutuneista kustannuksista antamansa sitoumuksen, tekemänsä sopimuksen taikka antamansa takuun perusteella.
Takuuehtojen mukaan valmistajan takuu koski vain materiaali- ja valmistusvirheitä, jotka olivat olleet olemassa toimitushetkellä. Takuuehdoissa oli erikseen rajattu takuun ulkopuolelle tiettyjen osien takuuaikana ilmenevät viat mukaan lukien laakerien viat. Tehtaan edustajat olivat korostaneet sitä, että laakerin vioittumisessa ei ollut kyse rakenne- tai materiaaliviasta, vaan laakeri oli toimitushetkellä ollut kunnossa ja virheetön.
Vakuutuksenottajan todistustaakka vakuutusehdon 4.2.2.4 soveltamisessa tuli ehdon sanamuodon mukaan kysymykseen vasta sitten, kun vakuutusyhtiö oli ensin osoittanut, että joku muu taho oli todettu vahingosta vastuulliseksi. Kyse ei ollut vakuutusyhtiön väittämästä valmistajan ilmoituksesta, että se ei tulisi korvausta suorittamaan, vaan siitä, ettei valmistaja ilmoituksensa mukaan ollut vastuussa vahingosta, koska sen antama takuu ei kattanut vahinkoa. Rajoitusehdon soveltamista koskevien todistustaakkasääntöjen mukaan vakuutusyhtiön oli näytettävä, että valmistaja todella oli vahingosta vastuussa.
Valmistajan kiistettyä vastuunsa N Oy ei ollut saanut korvausta paalaimen vahingoittumisesta sen valmistajalta tai myyjältä. Mikäli valmistajan kanta oli virheellinen, korvauksen saaminen edellytti kanteen ajamista valmistajan myyntiehtojen mukaisesti välimiesoikeudessa valmistajan kotimaassa. Sen soittaminen, että koneen valmistaja ei ollut vastuussa palovahingosta, edellytti siten kanteen nostamista ulkomaisessa välimiesoikeudessa ja oikeudenkäynnin häviämistä sekä siitä seuraavaa vastuuta oikeudenkäynnin kustannuksista, mikä oli kohtuutonta. Tällaista velvollisuutta ei kuitenkaan ollut, sillä todistustaakka rajoitusehdon sovellettavuudesta oli vakuutusyhtiöllä. Vakuutusyhtiö ei ollut pystynyt näyttämään, että paalaimen valmistaja oli vastuussa vahingosta. N Oy on katsonut, että pelkkä vakuutusyhtiön tätä koskenut väite ei ollut riittävä, vaan valmistajan vastuun toteaminen edellytti kanteen nostamista ja menestymistä asiassa, joten rajoitusehdon soveltamisen edellytyksiä ei ollut näytetty.
Suomessa tuhoutui tulipaloissa useita paalaimia oljenpaalaussesongin aikana. Tässä tapauksessa olosuhteissa, koneessa tai koneen käytössä ei ollut mitään poikkeavaa. Jos koneessa olisi ollut valmistusviasta johtunut tulipalon ilmeinen mahdollisuus, se olisi palanut jo aikaisemmin ennen luovuttamista N Oy:n käyttöön ajetuissa koeajoissa ja näytöksissä. Kyseessä oli ollut äkillinen, ennalta-arvaamaton vahinko, jota varten maatilan koneiden vakuutuksia otettiin.
Lisäkirjelmässään 5.7.2019 N Oy on toistanut kantansa siitä, että vakuutusyhtiöllä oli todistustaakka kaikkien niiden seikkojen olemassaolosta, jotka olivat edellytys rajoitusehdon soveltamiselle. Vakuutusyhtiö oli pyytänyt palonsyystä myös S Oy:n 6.11.2018 laatiman raportin, joka oli toimitettu koneen valmistajalle. Sen perusteella valmistaja oli ilmoittanut, ettei palo ollut johtunut valmistusvirheestä, ja ettei valmistaja ollut takuuehtojensa perusteella vastuussa vahingosta. Siten asiassa oli kyse siitä, miten vakuutusehtoa ”on vastuussa” oli tulkittava tilanteessa, jossa osapuolet eivät olleet yksimielisiä siitä, oliko toimittaja tai joku muu vastuussa vahingosta, ja jossa tuo toimittaja tai joku muu kiisti vastuunsa vahingosta.
N Oy on vedonnut siihen, että vakiovakuutusehtoja tuli epäselvyyssäännön mukaan tulkita laatijansa vahingoksi. Vakuutusten rajoitusehtoja tuli myös tulkita suppeasti. Takuuta koskevan rajoituksen tuli tulkita merkitsevän sitä, että toimittaja oli oikeudellisesti vastuussa vahingosta takuun perusteella. Asiassa oli riidatonta, että toimittaja oli kiistänyt oikeudellisen vastuunsa vahingosta. Oikeudellinen vastuu todennettiin riitatilanteessa oikeudenkäynnissä. Täyttääkseen todistustaakkansa rajoitusehdon soveltuvuudesta vakuutusyhtiön tuli näyttää, että valmistaja oli oikeudellisesti vastuussa palovahingosta. Nyt osapuolten asiantuntijat olivat asiasta eri mieltä, ja valmistajan kiistettyä vastuunsa tarvittiin oikeuden ratkaisu oikeudellisen vastuun todentamiseksi. Ilman tällaista ratkaisua vakuutusyhtiö ei ollut täyttänyt todistustaakkaansa.
N Oy:n mielestä vakuutusyhtiön tulkinta, jonka mukaan teknisen asiantuntijan mielipide asiasta oli riittävä, merkitsi rajoitusehdon laajentavaa tulkintaa. Tällainen tulkinta rajoituksen soveltamisessa johti myös kohtuuttomuuteen N Oy:n kannalta, miltä osin N Oy on vedonnut varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain 36 §:ään ja toistanut asiassa aiemmin esittämänsä seikat.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiön mukaan vahinko oli käsitelty N Oy:n maatilavakuutuksen perusteella, jossa koneet ja kalusto oli vakuutettu laajalla turvalla. Vieraasta tuotantoirtaimistosta suoritettiin korvausta enintään 10 000 euroa, jollei vahinkoa korvattu muusta vakuutuksesta.
Vakuutusyhtiö on toistanut korvauspäätöksissään esittämänsä seikat ja vedonnut paalaimen tarkastaneen HTT tavarantarkastajan 18.6.2019 päivättyyn raporttiin. Raportin mukaan mitään vieraiden esineiden, kuten kivien aiheuttamia jälkiä ei näkynyt. Puhdistustelan laakeri koneen oikealla puolella oli vaurioitunut. Laakeri oli kuumentanut akselin ja puhdistustelan pään paalaajan toimiessa ja kuumuus oli sytyttänyt paalaajan sisällä olleet pahnat tuleen. Käyttäjä ei ollut voinut aiheuttaa kyseistä vauriota eikä se johtunut huollon laiminlyönnistä taikka laakerin tai muiden osien kuluneisuudesta, sillä paalaaja oli ollut uusi. Laakeri oli ollut rikki asennettaessa tai rikkoutunut virheellisen asennuksen seurauksena. Laakerin kuulat olivat ajautuneet yhdelle puolelle kehää, jolloin akseli ei ollut ollut enää linjassa, mikä oli aiheuttanut akselin, laakerin ja kiinnityspellin kuumentumisen pistemäisen ylikuormituksen seurauksena.
Vakuutusyhtiö on lausunut, että raportin perusteella voitiin todeta kaksi olennaista seikkaa: tulipalo oli saanut alkunsa rikkinäisestä laakerista ja palon aiheuttanut laakeri oli ollut rikki jo paalainta N Oy:lle luovutettaessa. Palovahinko oli aiheutunut materiaali- tai valmistusvirheestä, kun puhdistustelan laakeri ei ollut paalaimen toimitushetkellä kunnossa ja virheetön. Sen vuoksi vakuutuskorvausta ei ehtokohdan 4.2.2.3 nojalla maksettu. Oli myös mahdollista, että vahinko ei ollut ehtokohdan 4.2.1 edellyttämällä tavalla objektiivisesti arvioiden ennalta arvaamaton.
Asiaan sovellettujen valmistajan takuuehtojen osalta vakuutusyhtiö on lausunut, että takuuehtojen (sivu 14, kohta b, The warranty exclusions) mukaan takuun piirin ulkopuolelle jäi kuluvien osien vaihtaminen muun muassa niiden takuuaikana tapahtuvan rikkoutumisen vuoksi. Tällaisina kuluvina osina mainittiin muun ohessa laakerit. Tässä tapauksessa kyse ei ollut takuuaikana rikkoutuneen laakerin vaihtamisesta, vaan tuotetta luovutettaessa rikki olleen laakerin aiheuttamasta tulipalosta. Paalaimessa oli sen luovutushetkellä ollut takuuehtojen ja kauppalain tarkoittama virhe, mikä seikka oli näytetty toteen tavarantarkastusraportissa. Valmistaja oli ostajaan nähden antamansa takuun ja kauppasopimuksen perusteella vastuussa tavaran virheen seurauksena aiheutuneesta tuotteen tuhoutumisesta. Tämän vuoksi vahinkoa ei korvattu myöskään ehtokohdan 4.2.2.4 nojalla.
Vakuutusyhtiö on katsonut, ettei se ole N Oy:n väittämin tavoin velvollinen näyttämään, että joku muu korvasi paalaimen vahingoittumisesta aiheutuneet vahingot ja menetykset. Vakuutusyhtiön velvollisuus oli kyseisen vakuutusehdon perusteella näyttää toteen, että toimittaja tai joku muu oli vastuussa sopimuksen, takuun, huoltosopimuksen tai vastaavan sitoumuksen perusteella. Tämä vastuu oli vakuutusyhtiön käsityksen mukaan tullut toteennäytetyksi tavarantarkastajan raportilla. Vakuutusyhtiö ei ollut velvollinen käymään oikeutta N Oy:n puolesta.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Asiassa on kyse siitä, onko vakuutusyhtiö velvollinen korvaamaan myöntämästään maatilavakuutuksesta N Oy:n koekäyttöön vuokraamalle paalainkoneelle 8.9.2018 aiheutuneen palovahingon. Lähemmin tarkasteltuna kyse on siitä, onko vakuutusyhtiöllä ollut oikeus evätä vakuutuskorvaus vedoten siihen, että koneen valmistaja olisi vastuussa koneen tuhoutumisesta antamansa takuun perusteella.
Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot
Kysymyksessä olevaan maatilavakuutukseen sovellettavien 1.1.2018 alkaen voimassa olleiden vakuutusehtojen kohdan 4.2.1 mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutuksen kohteelle aiheutunut suoranainen esinevahinko sekä näissä ehdoissa erikseen mainitut muut kustannukset, jos esinevahinko on aiheutunut välittömästi vakuutuksen voimassa ollessa sattuneesta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta. Ennalta arvaamattomuutta arvioidaan objektiivisesti ja vahingon syyn, ei seurauksen perusteella.
Vakuutusehtojen kohdan 4.2.2.3, Valmistusviat ja työvirheet, mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut käyttö-, työ-, laite- tai materiaalivirheestä, valmistusvirheestä, laskenta- tai piirustusvirheestä, tai virheellisestä neuvosta korjattavana, huollettavana tai käsiteltävänä olevalle raaka-aineelle, puolivalmisteelle, valmisteelle tai asiakkaan omaisuudelle.
Vakuutuksesta ei korvata kustannuksia, jotka ovat aiheutuneet rakennuksen, esineen tai sellaisen osan korjaamisesta, joka on tehty virheellisesti tai virheellisestä materiaalista, ei siinäkään tapauksessa, että syynä olisi ollut laskenta- tai piirustusvirhe, taikka virheellinen neuvo tai ohje tai näistä virheistä rakennukselle aiheutunutta vahinkoa. Vakuutuksesta korvataan kuitenkin virheen seurauksena muulle vakuutuksen kohteena olevalle omaisuudelle aiheutunut vahinko.
Vakuutusehtojen kohdan 4.2.2.4, Sopimukset, mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa eikä kustannuksia, joista toimittaja tai joku muu on vastuussa sopimuksen, takuun, huoltosopimuksen tai vastaavan sitoumuksen perusteella. Vakuutuksen piiriin muutoin kuuluva vahinko korvataan kuitenkin siltä osin kuin vakuutuksenottaja osoittaa, ettei vastuulliseksi todettu osapuoli kykene korvausvelvollisuuttaan täyttämään.
Asian arviointi
Lautakunnan käytettävissä olevien asiakirjojen mukaan N Oy:n koekäyttöön vuokraama paalainkone on tuhoutunut palovahingossa 8.9.2018. Lautakunnan käyttöön on toimitettu palon syyn selvittämisestä annetut 6.11.2018 päivätty S Oy:n antama lausunto ja 18.6.2019 päivätty HTT tavarantarkastajan lausunto. Molemmista lausunnoista ilmenee, että palo oli saanut alkunsa paalainkoneen niin kutsutun puhdistustelan laakerin ylikuumenemisesta. Ylikuumenemisen syyksi oli todettu laakerin sisäinen rikkoutuminen. Paalain on asiakirjojen mukaan ollut vuoden 2018 vuosimallia ja sitä oli ehditty käyttää vain vähän, joten tavarantarkastajan lausunnon mukaan laakeri oli ollut rikki jo asennettaessa tai rikkoutunut virheellisen asennuksen seurauksena. Vaurio ei ollut voinut johtua käyttäjän toimista.
Siltä osin kuin vakuutusyhtiö on vedonnut vakuutusehtojen kohdan 4.2.2.3 valmistusvikoja ja työvirheitä koskevaan rajoitukseen, lautakunta katsoo, ettei rajoitusehdon ensimmäistä virkettä voida soveltaa puheena olevaan paalaimelle aiheutuneeseen palovahinkoon, sillä kyseessä ei ole ollut ehtokohdan mukainen vakuutuksenottajan korjattavana, huollettavana tai käsiteltävänä olevalle raaka-aineelle, puolivalmisteelle, valmisteelle tai asiakkaan omaisuudelle aiheutunut vahinko. Tässä tapauksessa saadun selvityksen mukaan ainoastaan paalaimen puhdistustelan laakeri oli ollut viallinen, joten viallisen laakerin osuutta lukuun ottamatta vakuutuskorvausta paalaimelle aiheutuneesta palovahingosta ei voida evätä myöskään vakuutusehtojen kohdan 4.2.2.3 toisen virkkeen perusteella, kun asiassa ei ole selvitetty, että paalain muutoin olisi ollut virheellinen.
Vakuutusyhtiön vastineessa esittämän johdosta lautakunta toteaa selvyyden vuoksi, että kysymyksessä olevan kaltaista, selvitetyn perusteella todennäköisimmin koneen osassa olleesta piilevästä virheestä aiheutunutta vahinkoa, on myös lähtökohtaisesti pidettävä vakuutusehtojen kohdan 4.2.1 mukaisena äkillisenä ja ennalta arvaamattomana tapahtumana. Vakuutusyhtiö onkin ensisijaisesti hylännyt N Oy:n korvausvaatimuksen vakuutusehtojen kohdan 4.2.2.4 perusteella. Kyseisen vastuunrajoituksen mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, josta toimittaja tai joku muu on vastuussa sopimuksen, takuun, huoltosopimuksen tai vastaavan sitoumuksen perusteella.
Voimassa olevan oikeuden mukaan korvauksen hakijan näytettyä vakuutustapahtuman sattuneen, on vakuutuksenantajan puolestaan näytettävä, että kyse on kuitenkin ollut vakuutussopimuksen korvauspiirin ulkopuolelle rajatusta vahingosta, mikäli vakuutuksenantaja haluaa vapautua korvausvastuustaan. Nyt puheena olevassa tapauksessa on siten kyse siitä, onko vakuutusyhtiö näyttänyt riittävällä todennäköisyydellä, että paalaimelle 8.9.2018 aiheutunut palovahinko on koneen valmistajan takuun piirissä.
Tässä tapauksessa paalaimelle aiheutuneen palovahingon syytä on selvitetty teknisesti varsin perusteellisesti. Saatu selvitys viittaa siihen, että palovahingon todennäköisimpänä aiheuttajana on ollut paalaimen puhdistustelan laakerin viallisuus. Käytettävissä olevista asiakirjoista ei ilmene mitään, mikä viittaisi muuhun palonsyyhyn kuin puhdistustelan laakeroinnissa alusta alkaen olleeseen valmistusvirheeseen.
Paalaimen valmistaja on kiistänyt koneen valmistusvirheen ja vastuunsa paalaimen tuhoutumisesta koneelle antamansa takuun perusteella. Valmistajan mukaan laakerin vaurioituminen koneen käytön aikana oli voinut johtua eri syistä eikä asiassa ollut näytetty, että laakeri olisi ollut viallinen jo koneen toimitushetkellä. Valmistajan takuuehtojen mukaan takuun piiriin kuuluvat toimitetun tuotteen materiaali- ja valmistusvirheet (materials and manufacturing defects for delivered products). Takuuehtojen mukaan takuun piiristä on kuitenkin suljettu pois kulutusosien vaihtaminen takuuaikana osien normaalin kulumisen ja rikkoutumisen vuoksi (replacement of expendable parts through normal wear and tear and failure during the warranty period). Tällaisina kulutusosina on mainittu muun muassa laakerit.
Lautakunta toteaa, ettei toimitetuista valmistajan takuuehdoista ilmene, onko kulutusosina mainittujen osien valmistusvirheistä johtuvat seurausvahingot rajattu valmistajan takuun ulkopuolelle vai ei. Asiassa ei myöskään ole selvitetty kyseiseen itävaltalaisen yrityksen kanssa solmittuun kauppasopimukseen sovellettavan lainsäädännön vaikutusta koneen vahinkoa koskevaan virhevastuuseen.
Selostamillaan perusteilla ja koneen valmistajan kiistettyä takuuseen perustuvan vastuunsa Vakuutuslautakunta katsoo asiassa jääneen selvittämättä, että kyse olisi valmistajan takuun tai muun sopimusvastuun piiriin kuuluvasta vahingosta. Koska tämä seikka kuuluu tässä asiassa vakuutusyhtiön näyttövelvollisuuden piiriin, lautakunta katsoo, ettei vakuutusyhtiö ole osoittanut, että sillä olisi oikeutta evätä korvaus 8.9.2018 sattuneesta paalaimen palovahingosta myöskään vakuutusehtojen kohtaan 4.2.2.4 vedoten. Näin ollen vahinko tulee korvata N Oy:n maatilavakuutuksesta vakuutussopimuksen ehtojen mukaisessa laajuudessa.
Lopputulos
Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä korvaamaan paalaimen 8.9.2018 sattuneen palovahingon sen N Oy:lle myöntämästä maatilavakuutuksesta vakuutussopimuksen ehtojen mukaisessa laajuudessa.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Raulos
Sihteeri Isokoski
Jäsenet:
Akselinmäki
Jaakkola
Makkula
Nyyssölä
Sjögren