Tapahtumatiedot
Asiakkaan asunnossa oli 22.9.2017 tulipalo, jossa keittiön pintamateriaalit olivat vaurioituneet, ja kiinteistön muihin huoneistoihin oli aiheutunut savuvahinkoja. Asunto-osakeyhtiön kiinteistövakuutusyhtiö oli suorittanut korvauksen kyseisestä esinevahingosta. Syyttäjä on katsonut yleisvaaran tuottamusta koskevassa haastehakemuksessaan 25.8.2018, että asiakas on käsitellyt keittiössä ollutta hellaa niin, että lieden kaksi levyä on kuumentuessaan vartioimatta aiheuttanut tulipalon keittiöön. Asiakas on ollut tapahtuma-aikaan päihtynyt, ja ulkopuolinen henkilö on hälyttänyt apua havaittuaan huoneistosta tulevan savunhajun.
Kiinteistövakuutusyhtiö on lausunut käräjäoikeudelle 6.8.2018 asiassa kuultavana, että sillä on vakuutussopimuslain 75 §:n nojalla oikeus saada maksetut korvaukset takaisin asiakkaalta, koska asiakas on aiheuttanut asunnoille aiheutuneet vahingot törkeällä huolimattomuudella. Palonsyyntutkinnassa on todettu, että kaksi lieden kytkintä on irronnut paikaltaan, mikä voi kiinteistövakuutusyhtiön mukaan johtua vain siitä, että asiakas on kytkenyt lieden päälle tai yrittänyt kytkeä sitä pois, ja tässä yhteydessä kytkimet ovat irronneet. Asiakas on ollut ainoa henkilö huoneistossa koko päivänä. Hän on kertonut juoneensa illan aikana puoli pulloa viinaa. Hän on näin ollen tapahtuma-aikana vahvassa päihtymystilassa ollessaan jostain syystä kytkenyt kaksi hellan levyä päälle tai yrittänyt kytkeä niitä pois, ja tässä yhteydessä kytkimet ovat irronneet. Asiakas ei ole päihtymystilasta johtuen huolehtinut siitä, että vaaraa ei aiheudu. Levyjen ollessa päällä liesi on syttynyt palamaan aiheuttaen asunnossa tulipalon.
Kiinteistövakuutusyhtiö on katsonut, että asiakkaan on pitänyt näissä olosuhteissa käsittää, että hänen toimintansa on sellaista, että tulipalon ja vakavan vahingon vaara on ilmeinen. Tämän vuoksi hänet tulee velvoittaa korvaamaan vahingot. Teonkuvaus osoittaa vahingon aiheuttamisen osalta törkeää huolimattomuutta. Jos asiakas ei olisi ollut humalassa, olisi hän todennäköisesti havainnut hellan levyjen kuumenemisen jo ennen tulipalon syttymistä ja suuremmilta vahingoilta olisi vältytty.
Asiakkaan asiamies on tehnyt 17.8.2018 asiassa oikeusturvailmoituksen ja tiedustellut samalla, onko asiakkaalla vastuuvakuutusta. Asiamies on lähettänyt vakuutusyhtiölle 21.8.2018 luonnoksen suunnittelemastaan vastauksesta.
Vakuutusyhtiö on ilmoittanut 22.8.2018, että vastuuvakuutuksesta korvataan vahingonkorvausvaatimuksen hoitamisesta oikeudenkäynnissä aiheutuneita asianajokuluja vakuutusehtojen mukaisesti. Korvauksesta vähennetään vastuuvakuutuksen omavastuuosuus 150 euroa. Rikosasiaan vastaamisesta aiheutuneita lakimiehen kuluja ei korvata vastuuvakuutuksesta. Vakuutusyhtiön edustaja on todennut, että asiamiehen vastineluonnos on hyvin kattava ja perusteltu. Vakuutusyhtiö on liittänyt viestiinsä ennakkopäätökset 1997:103 ja Vakuutuslautakunnan ratkaisusuosituksen FINE-001031.
Vakuutusyhtiö on lisäksi tiedustellut mm. virtapiikin suuruudesta, ja siitä, oliko asiassa varmuutta siitä, että hellanlevy oli ollut päällä. Poliisiasiakirjoissa oli todettu, että hellan oikea takalevy ei ollut säätönuppien perusteella päällä. Sähköpiikki ei todellisuudessa ole ollut iso. Vakuutusyhtiön edustaja on tiedustellut, voiko sähköpiikki selittyä sillä, että kahvinkeitin on ollut levyn päällä ja siihen on esim. tullut oikosulku, josta palo on lähtenyt. Vakuutusyhtiön edustaja on tiedustellut lisäksi, oliko asiassa mahdollista saada tietoa kahvinkeittimen merkistä ja mallista ja tietoa, siitä mikä keittimen vastuksen teho on ollut, ja vastaako teho virtapiikin määrää.
Asiakkaan asiamies oli laatinut 28.8.2018 päivätyn vastineen syytteeseen ja vahingonkorvausvaatimukseen. Syyttäjä ilmoitti 17.1.2019 käräjäoikeudelle, että lisätutkintamateriaalin perusteella asiassa ei voida poissulkea sitä mahdollisuutta, että tulipalo on saanut alkunsa sähkölaitteen oikosulusta. Tästä johtuen syyttäjä peruutti syytteen. Käräjäoikeus on 25.3.2019 tuomiolla jättänyt asian silleensä.
Asianomistajat ja kuultava kiinteistövakuutusyhtiö eivät esittäneet enää syyttäjän peruuttamisilmoituksen jälkeen asiakkaalle rangaistus- ja korvausvaatimuksia. Vakuutusyhtiö on suorittanut korvausta vakuutuksenottajan vastuuvakuutuksesta ja todennut 29.3.2019 päivätyssä korvauspäätöksessä, että asiakkaan asiamiehen esittämää 15 754,20 euron asianajolaskua on tässä tapauksessa pidettävä kohtuuttoman suurena, huomioon ottaen muun muassa asian vaikeus ja laajuus sekä suoritetun työn määrä ja laatu.
Vakuutusyhtiö on todennut, että asianajo- ja oikeudenkäyntikulut korvataan oikeudenkäymiskaaren ja oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain oikeudenkäyntikuluja koskevien oikeusohjeiden mukaisesti. Palkkion ja kulujen kohtuullisuutta arvioitaessa otetaan huomioon riidanalaisen etuuden arvo, asian vaikeus ja laajuus sekä suoritetun työn määrä ja laatu. Vakuutusyhtiö on katsonut, että vahingonkorvausvaatimuksiin vastaamisesta aiheutuneet kohtuulliset oikeudenkäyntikulut ovat 4 000 euroa lisättynä arvonlisäveron määrällä (24 %) eli yhteensä 4 960 euroa. Tästä määrästä vähennettiin vakuutuksenottajan omavastuuosuus 150 euroa.
Vakuutusyhtiö on ilmoittanut, että vaikka vakuutettu katsoisi aiheelliseksi jatkaa oikeudenkäyntiä oikeudenkäyntikulujen osalta, eivät tästä aiheutuvat asianajo- ja oikeudenkäyntikulut ole vastuuvakuutuksen korvauspiirissä, sillä kyseessä ei ole enää vahingonkorvausvaatimuksen käsittelemisestä. Jos vakuutusyhtiö esittää käräjäoikeuden päätöksestä huolimatta vakuutuksenottajaa kohtaan vahingonkorvausvaatimuksen, tulee siitä ilmoittaa vakuutusyhtiölle välittömästi, sillä vakuutusehtojen mukaisesti vakuutusyhtiölle on varattava ensisijainen mahdollisuus vastata vaatimukseen.
Asiakas on toimittanut 3.4.2019 vakuutusyhtiölle valitusluonnoksen hovioikeudelle jutun palauttamiseksi takaisin käräjäoikeuteen. Saatuaan valitusluonnoksen tiedoksi, vakuutusyhtiö ilmoitti samana päivänä lähettämällään sähköpostilla, ettei asiamieskuluja enää korvata.
Asiamies on vaatinut 5.4.2019, että korvausta tulee suorittaa oikeusturvavakuutuksesta. Vakuutusyhtiö on evännyt korvausvaatimuksen 16.4.2019 päivätyllä korvauspäätöksellä.
Asiakkaan vaatimukset ja palveluntarjoajan kanta
Asiakas on vaatinut, että vakuutusyhtiö korvaa vastuuvakuutuksesta jo korvatun 4 960 euron lisäksi 10 644,20 euroa, ja että vakuutusyhtiö ensisijaisesti korvaa vastuuvakuutuksesta 5 077,80 euroa tai toissijaisesti oikeusturvavakuutuksesta 5077,80 euroa valituksesta hovioikeuteen. Asiakas on katsonut, että käräjäoikeus teki vakuutusyhtiön takautumisvaatimuksen osalta oikeudenkäyntivirheen laiminlyömällä ratkaista asia, kun syyttäjä jätti syytteen nostamatta.
Asiakas toteaa, että kiinteistövakuutusyhtiöllä ei ollut oikeudenkäynnissä asianomistajan asemaa. Tämän seurauksena oikeudenkäyntikuluvastuu ratkeaa ROL 9 luvun 11 §:n viittaussäännöksen perusteella noudattaen riita-asioissa voimassa olevia säännöksiä.
Käräjäoikeuden oikeudenkäyntivirhe johti siihen, että asia olisi pitänyt palauttaa käräjäoikeuteen takautumiskanteen ratkaisemiseksi, ennen kuin oikeudenkäyntikuluvastuu olisi voitu asiassa ratkaista. Katkaisemalla oikeudenkäynnin rahoittamisen vakuutusyhtiö ajoi oikeudenkäyntikuluvastuun yksin vakuutetun vastuulle, koska vakuutetulla ei pienituloisena eläkeläisenä ollut mahdollisuutta vastata oikeudenkäynnin kustannuksista. Arvioitaessa vastapuolen sopimusoikeudellista vastuuta vakuutusehtojen perusteella on edellä mainittu huomioitava asiaa ratkaistaessa.
Kiinteistövakuutusyhtiön kanteen perustuessa väitteeseen törkeästi huolimattomuudesta on ilmeistä, että valittajan toimenpiteet ovat merkittävillä osin keskittyneet kiistämään, selvittämään ja näyttämään toteen asiaan liittyvät vastatosiseikat. Asiassa on lisäksi käyty läpi oikeuskäytäntöä törkeän huolimattomuuden osalta. Vakuutusyhtiö ei ole esittänyt mitään selvitystä siitä, miksi oikeuskäytäntöön tutustuminen ei olisi ollut tarpeellista nyt puheena olevassa tapauksessa. Takautumiskanteen intressi on ollut pääomaltaan 111 671,73 euroa ja menestyessään kanne olisi ajanut asiakkaan merkittäviin taloudellisiin vaikeuksiin. Asia ollut laaja, mitä on painottanut myös käräjäoikeus, kun se lausui rikosasian oikeudenkulujen kohtuullistamisesta. Työtuntien määrä oli 60 tuntia ja 30 minuuttia ja määrä on suhteessa asian intressiin. Työn laadun ei ole edes väitetty olleet huono, vaan vakuutusyhtiö on päinvastoin todennut 22.8.2018 lähettämässään sähköpostissa, että asiamies laatima luonnos on hyvin kattava ja perusteltu, ja siinä on tuotu juuri niitä olennaisia seikkoja esiin, joita törkeää tuottamusta arvioitaessa on otettava huomioon.
Takautumiskanteeseen eli tosiasiallisesti merkityksellisempään asiaan oli vastineessa käytetty palstatilaa noin 11,5 sivua, kun rikosasiaan osuus oli vain 1,5, sivua. Käräjäoikeus on pitänyt vähämerkityksellinen syytekanteen osalta kohtuullisina oikeudenkäyntikuluina noin 20 tuntia.
Vakuutusyhtiön perustelut oikeusturvavakuutuksen osalta ovat virheelliset, koska takautumiskanne ei ole perustunut rikokseen. Kiinteistövakuutusyhtiö perusti kanteensa vakuutussopimuslain 75 §:ään ja väitteeseen, että asiakas olisi aiheuttanut vahingon törkeällä huolimattomuudellaan. Takautumiskanne ei ole rikosasia eikä edes teoriassa ole voinut olla, koska kiinteistövakuutusyhtiöllä ei ollut syyteoikeutta. Väitöskirjassaan Vahingonkorvausvaatimuksesta rikosjutussa (Suomalaisen Lakimiesyhdistyksen julkaisuja A-sarja N:o 169) sivuilla 75 ja 76 Juha Lappalainen kuvaa asiaa toteamalla, ettei korvauskanne sulaudu rikosjuttuun, vaan voi elää syytteestä riippumatonta ”itsenäistä elämää”. Valittajan ja kiinteistövakuutusyhtiön välinen riita on ollut oikeusturvavakuutusehtojen kohdan 9.4.1 mukainen yksilöity riita-asia, ei rikosasia.
Vakuutusyhtiö on lausunut vastineessaan, että korvaus tulee suorittaa ensisijaisesti vastuuvakuutuksesta. Takautumisvaatimukseen vastaaminen ei ole edellyttänyt asiamieheltä erityistä oikeudellista osaamista vaativia taikka muutoin erityisen aikaa vieviksi katsottavia oikeudellisia toimenpiteitä. Asianajajalla tulee olla tarpeellinen ammatillinen osaaminen tämän tyyppisten juttujen hoitamiseen. Asianajajan ei ole myöskään tämän jutun hoitamiseksi tarvinnut laatia useita asiakirjoja. Asianajolasku sisältää monta tuntia (ainakin 15.8.2018 sekä 22.8.2018) oikeuskäytäntöön sekä Vakuutuslautakunnan ratkaisukäytäntöön perehtymistä. Asiatyypin perusteisiin perehtymiseen liittyvät kustannuksia ei tule päämieheltä laskuttaa, eikä niitä korvata myöskään vastuuvakuutuksen perusteella.
Asianajaja on laatinut vain yhden kirjallisen vastauksen käräjäoikeudelle. Vastauksen laatimiseen on laskun mukaan käytetty huomattavan paljon aikaa, ottaen erityisesti huomioon sen, että takaisinsaantia on lopullisessa vastauksessa käsitelty noin 10 sivun verran. Laskuerittelyn mukaan vastausta käräjäoikeudelle on laadittu useiden tuntien ajan ainakin 16.8.2018, 17.8.2018, 20.8.2018, 21.8.2018, 22.8.2018, 24.8.2018, 25.8.2018, 27.8.2018 sekä 28.8.2018. Vastauksen laatimiseen käytetty tuntimäärä on kohtuuton.
Asiamiehen laskun mukaan toimenpiteet ovat kohdistuneet merkittäviltä osin tapahtumien kulun eli tosiseikkojen selvittämiseen. Syytteeseen ja takaisinsaantivaatimukseen vastaaminen on tapahtumankulun osalta perustunut pitkälti samoihin seikkoihin. Tapahtumien kulkuun liittyvät toimenpiteet asianajaja on laskuttanut rikosasian yhteydessä, ja valtio velvoitettiin korvaamaan rikosasian osalta 4 661,16 euroa. Aiemmin rikosasiassa laskutettuja toimenpiteitä ei voi laskuttaa uudelleen. Vastuuvakuutuksesta suoritettavassa kohtuullisessa kokonaiskulujen määrässä on otettu huomioon se, että asiassa on vaadittu erikseen asianajokuluja syytteeseen vastaamisesta.
Lisäksi kulujen kohtuullisuutta kokonaisuutena arvioiden on otettava huomioon, että juttu ei ole edennyt istuntoon asti, vaan on päättynyt siihen, kun syyttäjä peruutti syytteen. Asiassa on huomioitava myös, että palovaroittimen ohjekirjaa on etsitty ja tutkittu useamman tunnin ajan 23.8.2018. Kohtuullinen korvaus vakuutusyhtiön vaatimukseen vastaamisessa on 4 960 euroa. Korvausta on näin ollen maksettu asianajajalle noin 19 työtunnilta.
Vakuutusyhtiö on paljoksunut asiamiehelle kuluja jo jutun alkuvaiheessa. Jos oikeudenkäynnin kohteena on myös muita asioita, vakuutuksesta korvataan ainoastaan vakuutuksen piiriin kuuluvan korvausvaatimuksen osuus kustannuksista. Hovioikeuteen valittamisesta aiheutuneita kuluja ei korvata vastuuvakuutuksesta. Koska kiinteistövakuutusyhtiö ei ole enää esittänyt asiakkaalle korvausvaatimusta syyttäjän peruuttamisilmoituksen jälkeen, eivät hovioikeuteen valittamisesta aiheutuneet kulut kuulu vastuuvakuutuksesta korvattaviksi. Tarvetta oikeussuojalle ei enää ole ollut. Vakuutusyhtiön käsityksen mukaan asiakas ei lopulta toimittanut valitusta hovioikeudelle.
Asiakas on kertonut 27.6.2019 päivätyssä lisäkirjelmässään ilmoittaneensa vakuutusyhtiölle 27.8.2018, että asiamieskulut muodostuvat korkeiksi. Tuolloin vakuutusyhtiöllä olisi ollut mahdollisuus vaihtaa asiamiestä. Asiakas toteaa, että lautakuntakäytäntöön tutustuminen oli tapahtunut myös siitä syystä, että vakuutusyhtiö oli 22.8.2018 lähettämässään sähköpostissa kehottanut asiamiestä tutustumaan tiettyihin lautakuntaratkaisuihin. Vakuutusyhtiö oli samassa yhteydessä kehunut asiamiehen laatimaa vastinetta, joten kyse ei liene ollut siitä, että asiamiehellä ei olisi ollut työhön vaadittavaa ammattitaitoa.
Vakuutusyhtiön mainitsemien päällekkäisten kulujen osalta asiakas toteaa, että kulut oli kohdistettu kannekohtaisesti. Asiamiehen laskusta on nähtävistä, että siltä osin kun toimenpiteet ovat kohdistuneet syytekanteeseen ja toisaalta takautumiskanteeseen, kustannukset on jaettu, ja muilta osin toimenpiteet ovat kohdistuneet vain syytekanteeseen.
Palovaroittimen ohjekirjan etsiminen perustui siihen tosiseikkaan, että palovaroittimet ovat rakennuksen omistajan vastuulla vakuutetun asunto-osakeyhtiössä. Kyseistä ohjekirjaa on käytetty vahvana todisteena, jonka perusteella vakuutettu pystyi perustelemaan, että vahinkoon on voinut vaikuttaa jokin ulkopuolinen seikka. Asiakas toteaa, että palovaroittimen toimivuuden selvittäminen oli tärkeää myös myötävaikutusväitteen esittämisen kannalta. Vakuutusyhtiö oli kehottanut asiakasta 27.8.2018 lähettämässään sähköpostissa vetoamaan vahingonkärsineen myötävaikutukseen palovaroittimien toimintakuntoisuuden ylläpitämisen osalta.
Takautumiskanteen osalta kyse on ollut oikeusturvavakuutusehtojen kohdassa 9.4.1 määritellystä korvattavasta riita-asiasta. Riita on syntynyt kun perusteiltaan ja määrältään yksilöity vaatimus on kiistetty todisteellisesti perusteen tai määrän osalta. Näin vakuutettu on menetellyt kiistäessään vakuutusyhtiön takautumiskanteen niin perusteen kuin määrän osalta 28.8.2018 päivätyssä vastineessaan. Takautumiskanne rikosjuttuun kumuloituna ei sulaudu syytteeseen, vaan takautumiskanne säilyy yksityisoikeudellisena ja lisäksi dispositiivisena riitakysymyksenä. Kiinteistövakuutusyhtiö ei ole ollut oikeusturvavakuutuksen rajoitusehdon mukainen asianomistaja.
Vakuutusyhtiö on lausunut 16.8.2019 päivätyssä lisävastineessaan, että siitä, että tuomioistuin ei ole erikseen ratkaissut takaisinsaantivaatimusta koskevaa asiaa, ei ole tosiasiassa aiheutunut oikeudenmenetystä asiakkaalle. Lisäksi asiakas olisi voinut tiedustella kiinteistövakuutusyhtiöltä, luopuuko tämä vaatimuksistaan asiakasta kohtaan syyttäjän peruuttamisilmoituksen jälkeen. Tälläkin tavalla turhilta oikeudenkäyntikuluilta olisi vältytty.
Asianajajan palkkion on oltava kohtuullinen sekä oikeassa suhteessa tehtävän laatuun ja sen vaatimaan työn määrään. Lisäksi hyvän asianajajatapaa koskevien ohjeiden mukaisesti asianajaja ei saa ottaa tehtävää vastaan, jos hänellä ei ole sen edellyttämää ammattitaitoa. Vastuu ammattitaitovaatimuksista on siis asianajajalla itsellään. Asianajajalla on velvollisuus ylläpitää ja kehittää ammattitaitoaan omalla kustannuksellaan. Kyseessä oleva tapaus on tavanomainen vakuutusyhtiön takaisinsaantivaatimusta koskeva asia. Vaikka riidan intressi onkin ollut kohtalaisen suuri, ei asiamiehen laskua ole siitäkään huolimatta pidettävä kohtuullisena.
Vaikka takautumisvaatimus onkin yksityisoikeudellinen vaatimus, joka on mahdollista esittää erikseen riita-asiana, tässä tapauksessa niin ei ole toimittu. Ainoa oikeusprosessi, mikä on ollut vireillä, on rikosoikeudellinen. Oikeusturvavakuutuksen vakuutustapahtuma tulee arvioida sen mukaan.
Oikeusturvavakuutuksen rajoitusehtokohdassa 9.5.10 puhutaan asianomistajan esittämästä yksityisoikeudellisesta vaatimuksesta. Rajoitusehtoja on tulkittava suppeasti ja sanamuodon mukaisesti. Koska kiinteistövakuutusyhtiö ei ole ollut jutussa asianomistajana, ei kyseistä ehtokohtaa tulisi sanamuodon mukaisesti soveltaa tapaukseen. Tässä tapauksessa kulut on korvattu vastuuvakuutuksen perusteella. Oikeusturvavakuutuksesta ei ehtojen mukaan korvata kuluja asiassa, jossa vakuutetulle aiheutuvat kustannukset korvataan vastuuvakuutuksesta. Vastuuvakuutus on ensisijainen oikeusturvavakuutukseen nähden. Lisäksi oikeusturvavakuutuksessa ja vastuuvakuutuksessa on saman sisältöiset kohtuullistamisehdot.
Asiakas on lausunut 26.8.2019 päivätyssä lisäkirjelmässään, että valituksessa hovioikeudelle vaadittiin oikeudenkäyntikulujensa korvaamista, minkä vuoksi asiakkaalla oli oikeussuojan tarve.
Vakuutusyhtiö on lausunut 10.9.2019 päivätyssä lisävastineessaan, että käsillä olevassa asiassa on ennen kaikkea kyse siitä, millaista on kohtuullinen laskuttaminen tämän kaltaisessa jutussa. Lisäksi jo pelkästään kulujen minimoimiseksi asiamiehen olisi tullut tiedustella kiinteistövakuutusyhtiöltä, aikooko se tuomion jälkeen edelleen esittää vaatimuksia vakuutetulle. Oikeusturvavakuutusehtojen mukaan vastuuvakuutus on ensisijainen vakuutus oikeusturvavakuutukseen nähden. Mikäli asiamieskulut korvataan ehtojen mukaisesti vastuuvakuutuksen perusteella, ei osaa jutun asiamieskuluista voida erikseen siirtää oikeusturvavakuutuksen perusteella käsiteltäväksi. Kaikki asiamieskulut korvataan ensisijaisen vastuuvakuutuksen ehtojen mukaisesti.
Sopimusehdot
Lain oikeudenkäynnistä rikosasiassa 9 luvun 11 §:n mukaan jos syyttäjän ajaman rikosasian yhteydessä käsitellään asianomistajan kannetta asianosaista vastaan, jolle ei ole vaadittu rangaistusta tai muuta rikosoikeudellista seuraamusta, tai muu kuin asianomistaja esittää yksityisoikeudellisia vaatimuksia syytettyä vastaan, on näiltä osin aiheutuneiden oikeudenkäyntikulujen osalta noudatettava riita-asioista voimassa olevia säännöksiä.
Nyt kyseessä olevaan tapaukseen sovellettavien vastuuvakuutusehtojen kohdan 8.1 (Vakuutuksen tarkoitus) mukaan vastuuvakuutuksen tarkoituksena on näiden ehtojen ja Yleisten sopimusehtojen mukaisesti vakuutuksen korvauspiiriin kuuluvissa tapauksissa
- korvata toiselle aiheutuneet henkilö- ja esinevahingot, joista vakuutettu on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa
- selvittää vakuutetulle esitettyjen korvausvaatimusten peruste ja määrä
- hoitaa oikeudenkäynti, jos korvausvaatimus joutuu oikeuskäsittelyyn.
Vastuuvakuutusehtojen kohdan 8.4.1 (Korvattavat vahingot) mukaan vakuutuksesta korvataan yksityishenkilönä toiselle aiheutettu henkilö- ja esinevahinko, joka todetaan vakuutuksen voimassaoloaikana ja josta vakuutettu on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa.
Vastuuvakuutusehtojen kohdan 8.6.3 (Selvitys- ja oikeudenkäyntikulut) mukaan vakuutuksesta korvataan vahingon selvittelystä aiheutuneet kohtuulliset ja tarpeelliset kustannukset. Vakuutuksesta ei kuitenkaan korvata sellaisia vakuutetulle syntyviä selvityskustannuksia, jotka vakuutettu on vakuutusehtojen mukaan velvollinen itse maksamaan tai joista ei ole vakuutusyhtiön kanssa erikseen sovittu.
Jos vahingonkorvauskysymys joutuu oikeuden käsiteltäväksi ja vaatimus perusteiltaan koskee vakuutuksesta korvattavaa vahinkoa, hoitaa vakuutusyhtiö vakuutetun puolesta oikeudenkäynnin ja maksaa tästä aiheutuvat välttämättömät ja kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Ellei vakuutettu ilmoita oikeudenkäynnistä etukäteen vakuutusyhtiölle, vakuutusyhtiöllä ei ole velvollisuutta korvata oikeudenkäynnistä aiheutuneita kustannuksia tai kuluja.
Jos oikeudenkäynnin kohteena on myös muita asioita, vakuutuksesta korvataan ainoastaan vakuutuksen piiriin kuuluvan korvausvaatimuksen osuus kustannuksista.
Asianajo- ja oikeudenkäyntikulut korvataan oikeudenkäymiskaaren ja oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain oikeudenkäyntikuluja koskevien oikeusohjeiden mukaisesti. Palkkion ja kulujen kohtuullisuutta arvioitaessa otetaan huomioon riidanalaisen etuuden arvo, asian vaikeus ja laajuus sekä suoritetun työn määrä ja laatu.
Oikeusturvavakuutukseen sovellettavien, 1.3.2018 voimaan tulleiden oikeusturvavakuutusehtojen kohdan 9.1 (Vakuutuksen tarkoitus) mukaan oikeusturvavakuutuksen tarkoituksena on näiden ehtojen ja Yleisten sopimusehtojen mukaisesti korvata vakuutetun välttämättömät ja kohtuulliset asianajo- ja oikeudenkäyntikulut, jotka ovat aiheutuneet lakimiesavun käyttämisestä riita-, rikos- ja hakemusasioissa kohdassa 9.4 tarkoitetuissa vakuutustapahtumissa.
Vakuutus koskee vakuutettua yksityiselämään liittyvissä asioissa.
Oikeusturvavakuutuksen ehtokohdan 9.4.1 (Vakuutustapahtuman määritelmä) mukaan vakuutuksesta korvattava vakuutustapahtuma on riita- ja hakemusasiassa
- riidan syntyminen. Riita on syntynyt, kun perusteeltaan ja määrältään yksilöity vaatimus on kiistetty todisteellisesti perusteen tai määrän osalta.
Oikeusturvavakuutuksen ehtokohdan 9.5 (Vakuutustapahtumiin liittyvät rajoitukset) mukaan vakuutuksesta ei korvata vakuutetulle aiheutuvia kuluja asiassa,
18. josta vakuutetulle aiheutuvat kustannukset korvataan vastuuvakuutuksesta tai moottoriajoneuvo- tai venevakuutukseen liittyvästä oikeusturvavakuutuksesta.
9.7.4 Korvauksen määrä ja sen laskeminen
Vakuutuksesta korvattavat asianajo- ja oikeudenkäyntikulut määrätään oikeudenkäymiskaaren ja oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain oikeudenkäyntikuluja koskevien oikeusohjeiden mukaisesti. Jos tuomioistuin ei asianosaisten myöntämisen vuoksi ole lausunut päätöksessään asianajo- ja oikeudenkäyntikuluista, tai jos asia on ratkaistu sovintoteitse, korvattavat kustannukset määrätään ottaen huomioon myös vastaavanlaisissa asioissa yleensä tuomitut tai maksetut kulut.
Asiamiehen käytöstä korvataan kohtuullinen palkkio asiamiehen työstä ja välttämättömistä kuluista. Palkkion ja kulujen kohtuullisuutta määrättäessä otetaan huomioon riidanalaisen etuuden arvo, asian vaikeus ja laajuus sekä suoritetun työn määrä ja laatu.
Korvattaviksi kustannuksiksi luetaan enintään tuomioistuimen vakuutetun vastapuolen maksettavaksi velvoittama kulumäärä, ellei tuomioistuin ole ratkaisussaan ilmenevin perustein nimenomaisesti katsonut, että vakuutetun on itse kärsittävä kulunsa osittain tai kokonaan vahinkonaan. Korvattavien kustannusten määrä on kuitenkin enintään vakuutetun vastapuolelleen esittämän kuluvaatimuksen suuruinen.
Jos riidanalaisen etuuden arvo on rahassa arvioitavissa, vakuutuksesta korvataan vakuutuskirjaan merkityn vakuutusmäärän rajoissa enintään riidanalaisen etuuden kaksinkertainen määrä tai jos riidan kohteena on toistuvaisluonteinen maksu, määrää arvioitaessa otetaan huomioon enintään riidanalaisen kertamaksun kymmenkertainen määrä. Etuuden määrää arvioitaessa ei oteta huomioon korko- tai asianajo- ja oikeudenkäyntikuluvaatimuksia.
Ratkaisusuositus
Asiassa on kysymys takautumisvaatimukseen vastaamisesta aiheutuneiden asiamieskulujen kohtuullisuuden arvioimisesta. Vastuuvakuutus on nyt sovellettavien oikeusturvavakuutusehtojen mukaan ensisijainen oikeusturvavakuutukseen nähden.
Jos vahingonkorvauskysymys joutuu oikeuden käsiteltäväksi ja vaatimus perusteiltaan koskee vakuutuksesta korvattavaa vahinkoa, hoitaa vakuutusyhtiö vakuutetun puolesta oikeudenkäynnin ja maksaa tästä aiheutuvat välttämättömät ja kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Tässä tapauksessa vakuutusyhtiö ei ollut hoitanut oikeudenkäyntiä vakuutetun puolesta, vaan asiaa hoiti asiakkaan asiamies vakuutusyhtiön suostumuksella.
Sekä vastuu- että oikeusturvavakuutuksen ehtojen mukaan asianajo- ja oikeudenkäyntikulut korvataan oikeudenkäymiskaaren ja oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain oikeudenkäyntikuluja koskevien oikeusohjeiden mukaisesti. Palkkion ja kulujen kohtuullisuutta arvioitaessa otetaan huomioon riidanalaisen etuuden arvo, asian vaikeus ja laajuus sekä suoritetun työn määrä ja laatu. Jos oikeudenkäynnin kohteena on myös muita asioita, vakuutuksesta korvataan ainoastaan vakuutuksen piiriin kuuluvan korvausvaatimuksen osuus kustannuksista.
Vakuutusehdoissa viitatun oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8 §:n mukaan korvattavia oikeudenkäyntikuluja ovat oikeudenkäynnin valmistelusta ja asian tuomioistuimessa ajamisesta sekä asiamiehen tai avustajan palkkiosta aiheutuneet kustannukset. Lainvalmisteluasiakirjojen mukaan pykälää sovellettaessa on kussakin yksittäisessä tapauksessa harkittava, ovatko vaaditut kustannukset kohtuuden mukaan olleet aiheellisia asianosaisen oikeuden valvomiseksi. Asiamiehen palkkio on määrättävä huomioon ottaen asian vaikeus ja laajuus sekä suoritetun työn määrä ja laatu. Huomiota on kiinnitettävä myös kysymyksessä olevan etuuden arvoon ja merkitykseen.
Lainkohtaa koskevassa hallituksen esityksessä (HE 191/1993) on todettu, että oikeudenkäynnin valmistelusta ja asian tuomioistuimessa ajamisesta aiheutuvia kustannuksia ovat esimerkiksi tarpeellisten asiakirjojen hankkimisesta, todistajien ja oikeudenkäymiskaaren 17 luvussa tarkoitettujen asiantuntijoiden palkkioista sekä oikeudenkäyntimaksuista aiheutuneet kustannukset. Lisäksi kustannuksia voi aiheutua erilaisten todisteiden hankkimisesta, tarkastuksista, katselmuksista ja vahingon selvittämisestä.
Vakuutusyhtiö on todennut päätöksissään, että kulujen kohtuullisuutta on arvioitu nimenomaan kokonaisuutena. Vakuutusyhtiö on kuitenkin erityisesti maininnut eräitä laskutuseriä, joita se on pitänyt kohtuuttomina ja joiden se on erityisesti todennut vaikuttaneen laskujen kohtuullistamiseen.
Tällaisia ovat olleet tutustuminen oikeus- ja lautakuntakäytäntöön 15.8.2018 sekä 22.8.2018. Vakuutusyhtiö oli lisäksi paljoksunut sitä, että vastineen laatimiseen oli käytetty aikaa 16.8.2018, 17.8.2018, 20.8.2018, 21.8.2018, 22.8.2018, 24.8.2018, 25.8.2018, 27.8.2018 sekä 28.8.2018. Vakuutusyhtiö oli lisäksi kiinnittänyt huomiota siihen, että asiamies oli etsinyt ja tutkinut palovaroittimen ohjekirjaa useita tunteja 23.8.2018.
Vakuutusyhtiö on lisäksi todennut, että asiamiehen laskun mukaan toimenpiteet ovat kohdistuneet merkittäviltä osin tapahtumien kulun eli tosiseikkojen selvittämiseen, ja syytteeseen ja takaisinsaantivaatimukseen vastaaminen on tapahtumankulun osalta perustunut pitkälti samoihin seikkoihin. Tapahtumien kulkuun liittyvät toimenpiteet asianajaja on laskuttanut rikosasian yhteydessä, ja valtio velvoitettiin korvaamaan rikosasian osalta 4 661,16 euroa. Aiemmin rikosasiassa laskutettuja toimenpiteitä ei voi laskuttaa uudelleen.
Palovaroittimen ohjekirjan etsiminen
Laskun mukaan 23.8.2018 ohjekirjan etsimiseen, tutkimiseen ja puheluun asiakkaan kanssa oli käytetty aikaa yhteensä neljä tuntia. FINE toteaa, että korvauksenhakijalla on näyttötaakka vakuutuksesta korvattavan vahingon määrästä. FINE katsoo, ettei laskuerittelystä käy ilmi riittävällä tarkkuudella, miten työtunnit olivat jakautuneet puhelun ja etsimisen välillä. FINE katsoo, ettei palovaroittimen ohjekirjan etsimiseen käytettyä aikaa voida laskuttaa täysimääräisesti asianajo- ja oikeudenkäyntikuluna, ottaen huomioon, että palovaroittimien ohjekirjoja on usein saatavissa suoraan valmistajilta. FINE ei näin ollen suosita lisäkorvausta tältä osin.
Tosiseikkojen selvittäminen
Asiakas on todennut valituksessa, että tosiseikkojen selvittämisen kulut oli jaettu rikos- ja riita-asian kesken. Vakuutusyhtiö ei ollut myöskään yksilöinyt, mitä kustannuseriä se ei ollut hyväksynyt tältä osin korvattavaksi. FINE suosittaa, että vakuutusyhtiö suorittaa lisäkorvausta tosiseikkojen selvittämisen osalta neljältä tunnilta, 210 euron tuntilaskutuksen mukaan yhteensä 840 euroa.
Oikeus- ja lautakuntakäytäntöön tutustuminen ja vastineen laatiminen
Laskuerittelyn mukaan 15.8.2018 oli ”tutkittu vakuutusyhtiön takautumisoikeutta, asiasta annettuja ennakkopäätöksiä ja lähetetty sähköposti isännöitsijätoimistoon”. Kyseisistä toimenpiteistä oli laskutettu yhteensä viisi tuntia. 22.8.2018 oli ”laadittu vastausta ja tutkittu Vakuutuslautakunnan eri päätöksiä”. Näistä toimenpiteistä oli laskutettu yhteensä kuusi tuntia. FINE toteaa, että asiassa on huomioitava, että vakuutusyhtiö oli 22.8.2018 asiamiehelle lähettämässään viestissä erityisesti kehottanut asiamiestä tutustumaan lähettämiinsä kolmeen Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositukseen.
Vastinetta oli laskun mukaan laadittu 16.8.2018 kahden tunnin ajan. 17.8.2018 oli laskutettu toimenpiteitä kuudelta tunnilta. Toimenpide-erittelyn mukaan tuolloin oli ”saatu tiedoksi vakuutetun tuloslaskelma ja tase. Tutkittu asiaa sekä laadittu vastausta vakuutusyhtiön takautumisoikeuden osalta”. 20.8.2018 oli ”saatu lisätietoja takautumisoikeuden arvioimiseksi, tutkittu asiaa sekä laadittu vastausta takautumisoikeuden osalta”. Toimenpiteitä oli laskutettu seitsemältä tunnilta. 21.8.2018 oli laskutettu kolme tuntia ”asian tutkimista ja vastauksen laatimista takautumisoikeuden osalta”. 22.8.2018 oli laadittu vastausta ja tutkittu Vakuutuslautakunnan ratkaisusuosituksia kuuden tunnin ajan. 24.8.2018 oli laskutettu viisi tuntia, jotka sisälsivät seuraavat toimenpiteet: ”neuvottelu päämiehen luona, vastauksen läpikäyntiä, todettu, että asennettu uudet palovaroittimet, asian tutkimista sekä vastauksen laatimista myötävaikutuksen sekä sovittelun osalta”. 25.8.2018 toimenpiteinä oli ”tutkittu vakuutusyhtiön korkovaatimusta ja laadittu vastausta” yhden tunnin ajan. 27.8.2018 vastausta oli laadittu kolmen tunnin ajan. 28.8.2018 vastausta oli viimeistelty kahden tunnin ajan. Esitetyn selvityksen mukaan vastausta oli laadittu yhteensä noin 35 tunnin ajan. Kyseiseen aikaan sisältyi myös muita toimenpiteitä ja oikeus- ja lautakuntakäytäntöön tutustumista.
FINE toteaa, ettei vakuutusyhtiö ollut eritellyt korvauspäätöksessään tai vastineessaan, miltä osin se oli hyväksynyt vastineen laatimiseen tai oikeus- ja lautakuntakäytäntöön käytettyjä tunteja korvattaviksi. Vakuutusyhtiö oli suorittanut asiamiehen 60,5 tunnin kuluvaatimuksesta korvausta kaikkien toimenpiteiden osalta yhteensä 19 työtunnilta.
Vakuutuslautakunnassa omaksutun linjan mukaisesti asianajolaskun kohtuullisuutta arvioitaessa laskua tulee tarkastella pääsääntöisesti kokonaisuutena. FINE katsoo, että puheena oleva tapaus on sinänsä suhteellisen tavanomainen vakuutusyhtiön ja vahingonaiheuttajan välinen vakuutusyhtiön takautumisoikeutta koskeva riita. Riidanalainen etuus oli kuitenkin vastaajan varallisuusolot huomioiden merkittävä, ja vastineessa oli tuotu esiin vahingonkorvausvastuuseen vaikuttavia uusia tosiasioita, kuten väite siitä, että tulipalo oli aiheutunut asiakkaaseen nähden ulkopuolisesta seikasta, ja että vahinkoon on vaikuttanut vahingonkärsineen myötävaikutus. Asiassa on lisäksi huomioitava, että törkeää tuottamusta ja vahingonkärsineen myötävaikutusta koskeva oikeus- ja lautakuntakäytäntö on laajaa, eikä asiassa ole esitetty selvitystä siitä, miksi aikaisempaan laajaan oikeus- ja lautakuntakäytäntöön tutustuminen ei olisi ollut tarpeellista tässä tapauksessa. Vaikka aiempaan lautakuntakäytäntöön tutustuminen on sinänsä onnistuneen vastineen kirjoittamiseksi perusteltua, aiempaan lautakuntakäytäntöön tutustumista on ainakin osittain pidettävä lakimiehen oman ammattitaidon ylläpitämisenä eikä siten kaikilta osin korvattavina kuluina.
FINE suosittaa edellä mainituin perustein, että vakuutusyhtiö suorittaa asiakkaalle lisäkorvausta vastineen laatimisesta ja oikeus- ja lautakuntakäytäntöön tutustumisesta kymmeneltä tunnilta eli 210 euron tuntilaskutuksen mukaisesti yhteensä 2 100 euroa.
Asiamieskulut valituksen laatimisesta hovioikeuteen
Vakuutusyhtiö on katsonut, ettei hovioikeuteen valittamisesta aiheutuneita kuluja voida korvata vastuuvakuutuksesta, koska kiinteistövakuutusyhtiö ei ollut esittänyt asiakkaalle korvausvaatimusta syyttäjän peruuttamisilmoituksen jälkeen. Vakuutusyhtiö on katsonut, ettei asiakkaalla ollut tarvetta oikeussuojalle tämän jälkeen. Asiakas on katsonut, että käräjäoikeus teki vakuutusyhtiön takautumisvaatimuksen osalta oikeudenkäyntivirheen laiminlyömällä ratkaista asia, kun syyttäjä jätti syytteen nostamatta. Käräjäoikeuden oikeudenkäyntivirhe johti siihen, että asia olisi pitänyt palauttaa käräjäoikeuteen takautumiskanteen ratkaisemiseksi, ennen kuin oikeudenkäyntikuluvastuu olisi voitu asiassa ratkaista. Katkaisemalla oikeudenkäynnin rahoittamisen vakuutusyhtiö ajoi oikeudenkäyntikuluvastuun yksin vakuutetun vastuulle, koska vakuutetulla ei pienituloisena eläkeläisenä ollut mahdollisuutta vastata oikeudenkäynnin kustannuksista. Asiakkaan mukaan arvioitaessa vastapuolen sopimusoikeudellista vastuuta vakuutusehtojen perusteella, on edellä mainittu huomioitava asiaa ratkaistaessa.
Asiakkaan asiamies on ilmoittanut, ettei valitusta toimitettu hovioikeudelle, koska vakuutusyhtiö oli lopettanut asianajokulujen korvaamisen käräjäoikeusvaiheessa. FINE toteaa, ettei hovioikeuteen tehdyn valituksen osalta kyse ole ollut vastuu- ja oikeusturvavakuutusehtojen mukaisista välttämättömistä asianajo- ja oikeudenkäyntikuluista, koska valitusta ei ollut toimitettu hovioikeudelle. FINE ei näin ollen suosita korvausta hovioikeuteen tehdyn valituksen osalta.
Lopputulos
FINE suosittaa, että vakuutusyhtiö suorittaa vastuuvakuutuksesta lisäkorvausta asiamiehen suorittamista toimenpiteistä 14 tunnilta eli yhteensä 2 940 euroa.
FINE
Vakuutus- ja rahoitusneuvonta
Jaostopäällikkö Hanén
Esittelijä Nikunlassi