Haku

FINE-020299

Tulosta

Asianumero: FINE-020299 (2020)

Vakuutuslaji: Yritysvakuutus

Ratkaisu annettu: 26.06.2020

Lakipykälät: 9, 5

Keskeytysvakuutus. Vakuutusyhtiön tiedonantovelvollisuus. Näyttö korvattavasta vakuutustapahtumasta.

Tapahtumatiedot

Pullotettua lähdevettä tuottanut asiakas A Oy oli kertonut vahinkoilmoituksessaan 27.5.2016, että yrityksen raaka-aineena käyttämässä lähdevedessä oli huomattu 20.5.2016 bensiinin makua ja hajua. Vesinäytteen laboratoriotutkimuksessa vedessä vahvistettiin olleen öljyhiilivetyjä ja VOC-yhdisteitä. A Oy joutui lopettamaan toimintansa pohjaveden saastuttua. Asiasta tehtiin rikosilmoitus, koska asiakas epäili, että pohjavesialueen pilaantumisen oli aiheuttanut naapurikiinteistölle tuotu maa-aines.

Poliisin esitutkinnan aikana otettiin asian selvittämiseksi alueen kiinteistöiltä näytteitä, tehtiin etsintöjä ja puhutettiin A Oy:n edustajaa, tämän naapuria, naapurin kiinteistölle maa-aineksia toimittanutta urakoitsijaa ja useita alueen asukkaita. Poliisin 1.11.2018 päivätyn tutkintailmoituksen mukaan naapurikiinteistön omistaja oli kertonut, että kiinteistölle oli tuotu keväästä 2015 lähtien noin 100 kuormaa maa-aineksia kiinteistöllä olleen suomaan tasausta ja maisemointia varten. Kiinteistön omistaja ei tiennyt, mistä maa oli tuotu, mutta hän oli olettanut maa-aineksen olleen kunnollista. Kiinteistön omistaja ja maat tuonut urakoitsija olivat tehneet ympäristöviranomaisille 14.6.2017 kirjallisen selvityksen siitä, mistä maat oli tuotu. Maata oli tuonut myös kaksi muuta toimijaa.

Pelastuslaitoksen selvityksen mukaan lähialueella ei ollut vuosina 2011 - 2016 ollut yhtään pelastustoimen tehtävää, josta ympäristöön olisi voinut vuotaa haitallisia aineita. Ympäristöviranomaisten näytteistä vedessä todettiin bensiinin lisäaineina esiintyviä yhdisteitä. Haju voitiin yhdistää moottoribensiinin lisäaineisiin MTBE ja TAME, mutta haitta-aineiden lähdettä ei pystytty osoittamaan. Naapurin kiinteistöltä otetuista näytteistä löytyi mm. mineraaliöljypohjaista voiteluöljyä, mutta ei lähteen veden pilanneita ainesosia. Keskusrikospoliisin rikosteknisen laboratorion arvion mukaan pilaantumisen ja maa-ainesten välistä syy-yhteyttä ei pystytty osoittamaan tai poissulkemaan. Muilta lähialueen kiinteistöiltä otetuista näytteistä ei löydetty pilaantumista selittäviä tuloksia.

A Oy:tä oli esitutkinnan aikana avustanut vesiasioihin perehtynyt professori S., joka oli poliisille 29.2.2017 antamassaan lausunnossa katsonut, että syy-yhteys lähteen pilaantumisen ja naapurikiinteistölle tuotujen maa-ainesten välillä oli olemassa, vaikka MTBE:ta ei enää maanäytteistä ollut löytynyt. S:n mukaan maaperä oli saastunut pohjaveden muodostumisalueella.

A Oy haki korvausta toimintansa keskeytymisestä yrityksen keskeytysvakuutuksesta. Vakuutusyhtiö hylkäsi korvaushakemuksen päätöksellään 3.6.2016. Vakuutusyhtiön mukaan vakuutettuun omaisuuteen kohdistunutta keskeytysvakuutuskorvaukseen oikeuttavaa palo-, rikos-, LVIS- tai luonnonilmiövahinkoa ei ollut sattunut. Korvausta ei voitu maksaa senkään vuoksi, että vesialueet eivät olleet yrityksen omaisuusvakuutuksen kohteena.

Asiakkaan vaatimukset ja palveluntarjoajan kanta

A Oy on vaatinut, että vakuutusyhtiö suorittaisi 40 000 euron korvauksen toiminnan keskeytymisestä aiheutuneesta vahingosta. A Oy:n mukaan vakuutusta tehtäessä ei ilmoitettu, että sen yritystoiminnassa käyttämää vesialuetta ei ollut vakuutettu omaisuusvakuutuksella. Todennäköisimpänä syynä pohjaveden saastumiselle oli ollut se, että naapuri oli tuonut omalle tontilleen maa-ainesta, joka oli alun perin peräisin erään entisen huoltoaseman alueelta.

A Oy toteaa, ettei keskeytysvakuutuksen ehdoissa ole rajoitusta, joka sulkisi pois maaperän ja vesialueet vakuutuksen kohteista, vaan kyseinen ehtokohta on omaisuusvakuutuksen ehto. Keskeytysvakuutuksen ehdoissa ei ole yksiselitteistä viittausta siihen, että omaisuusvahingon tulisi olla nimenomaan omaisuusvakuutuksen ehtojen mukaan korvattava, jotta siitä aiheutuneesta liiketoiminnan keskeytymisestä aiheutunut vahinko voitaisiin korvata keskeytysvakuutuksesta.

Tavallisen vakuutuksen hakijan ei voida olettaa ymmärtävän vakuutusehtoihin perehdyttyäänkään keskeytysvakuutuksen korvaavan vain omaisuusvakuutuksen ehdoissa mainittujen omaisuuskohteiden vahingoituttua. Keskeytysvakuutuksen vakuutuskirjassa on viitattu keskeytysvakuutuksen yleisiin ehtoihin (100) ja keskeytysvakuutusturvaehtokohtaan 203 (palo-rikos-Ivis-luonnonilmiö -keskeytys). Vakuutuksen kohteeksi vakuutuskirjaan on merkitty                                   keskeytysvakuutuskate ja vakuutusmääräksi 40 000 euroa.

A Oy:n mielestä vakuutuksesta annettujen tietojen tulee katsoa olleen vakuutussopimuslain (543/1994) 9 §:ssä tarkoitetulla tavalla puutteelliset, minkä takia vakuutuksen tulee katsoa olleen voimassa sen sisältöisenä, kuin A Oy:llä oli ollut aihetta käsittää. Tällöin myös maaperän ja vesialueiden tulee katsoa olleen vakuutuksen kohteena ja niiden vahingoittumisesta yritykselle aiheutunut vahinko tulee korvata keskeytysvakuutuksesta.

Koska A Oy:n pääraaka-aine ja välttämätön edellytys toiminnalle oli pohjavesi, olisi täysin kohtuutonta tulkita keskeytysvakuutuksen ehtoja niin, ettei pohjaveden pilaantumisesta aiheutunutta keskeytymistä korvattaisi. Tämä oli ollut juuri se kohde, joka yrityksen on ollut tarpeellista vakuuttaa. Mikäli vesialuetta ei voitu vakuuttaa, olisi A Oy:n huomio tullut erikseen kiinnittää tähän.

Sitä, että poliisi ei ollut saanut selville vahingontekoon syyllistynyttä henkilöä, ei myöskään tule lukea vakuutuksenottajan vahingoksi. Tekijän henkilöllisyydellä ei ollut merkitystä vakuutuksen kannalta. Ympäristörikoksissa todennäköisyystahallisuus oli riittävää. A Oy on katsonut selvittäneensä vahinkoa riittävästi.

A Oy on huomauttanut lisäkirjelmässään 12.8.2019, että sen käsityksen mukaan yrityksen omistama ja käyttämä lähde olisi voitu vakuuttaa, jos sellaista vakuutusta olisi tarjottu. Vakuutuksen myynyt henkilö oli painottanut keskeytysvakuutuksen tärkeyttä yrityksen toiminnan lisäturvana. Jos asiakkaalle oli myyty tarpeisiin nähden turha vakuutus, tuli vähintäänkin hyvittää maksetut vakuutusmaksut. Vakuutusyhtiö ei ollut ottanut huomioon, että myös maansiirron suorittanut taho oli todennäköisesti syyllistynyt vahingontekoon.

A Oy on lausunut 30.1.2020 päivätyssä lisäkirjelmässään, ettei asiassa ei tule sekoittaa sitä, että syyttämiskynnys ei täyttynyt, sen arviointiin, kuka oli vahingon todennäköinen aiheuttaja ja oliko hän toiminut tahallisesti. Rikosoikeudellisella arviolla ei ole merkitystä vakuutusyhtiön korvausvastuun kannalta.

Vakuutusyhtiö on lausunut vastineessaan, ettei asiassa ole kyse vakuutuksesta korvattavasta tapahtumasta. Kyseessä ei ollut omaisuusvakuutuksesta korvattava vakuutustapahtuma, sillä vakuutusehtojen mukaan maaperä ja vesialueet eivät olleet vakuutuksen kohteena.

Vaikka vahinkotapahtuma katsottaisiinkin omaisuusvakuutuksesta korvattavaksi, keskeytysvakuutusehdoissa vaadittu vahingontekoa koskeva edellytys ei kuitenkaan tässä tapauksessa täyttynyt. Vakuutusehtojen mukaan vahingonteolla tarkoitetaan tahallisesti aiheutettua vahinkoa. Vakuutusyhtiön mukaan A Oy:n vahinkoa ei voitu mitenkään pitää tahallisesti aiheutettuna. Poliisi oli suorittanut asiassa poikkeuksellisen laajan ja laadukkaan esitutkinnan. Tutkintailmoituksesta ilmenevin seikoin haitta-aineiden lähdettä ei kuitenkaan pystytty osoittamaan. Ei myöskään voitu väittää, että naapuri olisi aiheuttanut pohjaveden saastumisen tahallaan. Päinvastoin naapuri oli pyrkinyt edesauttamaan tutkintaa. Koska piha-alue oli ollut tarkoitus muokata lapsille sopivaan käyttöön, oli selvää, että tarkoituksena oli ollut tuoda kiinteistölle vain puhdasta maata.

Keskusrikospoliisin rikosteknisen laboratorion arvion mukaan pilaantumisen ja maa-ainesten välistä syy-yhteyttä ei pystytty osoittamaan tai sulkemaan pois. Mikään asiassa ei puhunut sen puolesta, että pohjavesi olisi saastunut tahallisen teon seurauksena. Naapurilla ei ole ollut siihen mitään syytä. Siten vahinkoa ei ollut välttämättä aiheutettu edes tuottamuksellisesti.

Vakuutuksen myynyt henkilö ei ole enää vakuutusyhtiön palveluksessa, eikä puhelutallenteita ollut enää saatavilla. Valituksen perusteella jäi epäselväksi, mitä A Oy:n edustaja lopulta muisti myyntitilanteesta. Vakuutusyhtiön vakiintunut toimintamalli oli kartoittaa uutta vakuutusta myytäessä asiakkaan vakuutustarve ja perustaa tarjottava vakuutusratkaisu siihen. Asiakkaalle myös kerrotaan, mitä vakuutus sisältää ja käydään läpi keskeiset rajoitukset. Asiakas saa vakuutuskirjan ja -ehdot kirjallisina ja niissä kerrotaan yksityiskohtaisesti vakuutuksen sisältö ja rajoitukset. Asiakas oli saanut muun ohella keskeytysvakuutuksen faktaesitteen. Sen pääotsikon alla oli todettu, että "Keskeytysvakuutus korvaa yritykselle katemenetyksen, joka syntyy kun yrityksen toiminta on omaisuusvahingon takia vaikeutunut tai kokonaan pysähtynyt".

Vakuutusyhtiön mielestä on selvää, että maaperässä olevaa pohjavettä, jota vakuutuksenottaja ei omista, ei voida vakuuttaa. Maaperän tai vesistön pilaantumisriskejä varten ei ole vakuutusturvaa. Vakuutusyhtiön tietämän mukaan millään suomalaisella vakuutusyhtiöllä ei ole vakuutusta, johon kuuluisi pohjaveden vakuusturva. Ei ollut uskottavaa, ettei A Oy olisi ottanut vakuutusta ollenkaan, jos se olisi tiennyt maaperää ja vesistöä koskevasta rajoitusehdosta. Asiakasviestinnässä asiakkaille ei koskaan anneta kuvaa siitä, että kaikki riskit olisivat vakuutettavissa. Kuten vakuutuskirjasta ilmenee, vakuutuksenottajan omaisuuteen ja toimintaan liittyy paljon muitakin riskejä kuin pohjaveden pilaantuminen.

Vakuutusyhtiö on lausunut lisävastineessaan 16.1.2020, ettei maaperässä olevaa pohjavettä olisi voitu vakuuttaa. Keskeytysvakuutusehdossa 203.1 vaadittu vahingontekoedellytys ei täyttynyt, sillä vahingonteolla tarkoitetaan tahallisesti aiheutettua vahinkoa. Tahallisuuden arvioinnin kannalta oli olennaista, ettei tapauksessa ollut kyetty selvittämään haitta-aineiden lähdettä eli sitä, mistä haitta-aineet olivat tulleet. Vahingon ei siis voida katsoa olleen tahallisesti aiheutettu.

Sopimusehdot ja lainsäädäntö

Vakuutussopimuslain 5 §:n 1 momentin mukaan ennen vakuutussopimuksen päättämistä vakuutuksenantajan on annettava vakuutuksen hakijalle vakuutustarpeen arvioimiseksi ja vakuutuksen valitsemiseksi tarpeelliset tiedot, kuten tietoja vakuutusmuodoistaan, vakuutusmaksuistaan ja vakuutusehdoistaan. Tietoja annettaessa tulee kiinnittää huomiota myös vakuutusturvan olennaisiin rajoituksiin.

Vakuutussopimuslain 9 §:n 1 momentin mukaan, jos vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutusta markkinoitaessa jättänyt vakuutuksenottajalle antamatta tarpeellisia tietoja vakuutuksesta tai antanut hänelle siitä virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää.

Nyt puheena olevaan vakuutukseen sovellettavien, 1.1.2013 voimaan tulleiden keskeytysvakuutuksen ehtojen kohdan 203.1 (Korvattavat vahingot) mukaan vakuutusturva korvaa keskeytysvahingon, joka aiheutuu seuraavista syistä syntyneestä äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta omaisuusvahingosta:

- vahingonteko, jolla tarkoitetaan tahallisesti aiheutettua vahinkoa.

Vakuutusturva korvaa liiketoiminnan keskeytymisestä aiheutuvan vahingon, kun vahingon aiheuttaa ylläkerrotuista syistä korvattava omaisuusvahinko, joka kohtaa vakuutuksenottajan liiketoimintaan käytettävää vakuutusturvan kohteena olevaa omaisuutta. Vakuutusturva korvaa vahingon, vaikka omaisuus ei olisikaan vakuutuksenottajan omistuksessa tai hänen vakuuttamisvelvollisuutensa alaista.

Omaisuusvakuutuksen yleisten ehtojen kohdan 102 mukaan vakuutuksen kohteena eivät ole

− maaperä ja vesialueet

Ratkaisusuositus

Vakuutusyhtiö on korvauspäätöksessään ja asiasta antamassaan vastineessa vedonnut siihen, että omaisuuskeskeytysvakuutuksessa vahingon korvattavuus on edellyttänyt yrityksen toiminnan keskeytymistä nimenomaan yrityksen omaisuusvakuutuksen piiriin kuuluvaa omaisuutta kohdanneen korvattavan vahinkotapahtuman johdosta. FINE toteaa, että tätä sinänsä yritysvakuutuksissa noudatetussa vakuutuskäytännössä yleensä vallitsevan pääsäännön mukaista edellytystä ei tässä tapauksessa kuitenkaan ole tuotu selkeästi esiin A Oy:lle luovutetuissa vakuutussopimusta koskeneissa asiakirjoissa. Näin ollen vakuutusyhtiön A Oy:lle vakuutussopimuksesta antamia tietoja on tältä osin pidettävä vakuutussopimuslain 9 §:n 1 momentissa mainituin tavoin puutteellisina.

Juuri lausutusta riippumatta A Oy ei kuitenkaan ole edes väittänyt, että vakuutusyhtiö ei olisi antanut sille ennen vakuutussopimuksen tekemistä tietoa keskeytysvakuutuksen vakuutusehdoissa vakuutuksen piiriin kuuluviksi määritellyistä vahinkotapahtumista. A Oy:n toiminta on vakuutuskirjan jäljennöksen mukaan ollut vakuutettuna palo-, rikos-, lvis- ja luonnonilmiökeskeytysturvalla. Tämän vuoksi asian lopputuloksen kannalta ratkaisevaksi jää se seikka, onko A Oy:n toiminnan keskeytymisen osoitettu aiheutuneen sen väittämästä keskeytysvakuutusehtojen kohdan 203.1 mukaisesta vahingonteosta. Vakuutusehdon mukaan vahingonteolla tarkoitetaan tahallisesti aiheutettua vahinkoa.

Korvauksenhakijan on voitava osoittaa korvattavan vahinkotapahtuman sattuminen. Asiassa esitetyn selvityksen mukaan laajoista poliisin ja ympäristöviranomaisten suorittamista tutkimuksista huolimatta veden pilaantumisen aiheuttaneiden haitta-aineiden lähdettä ei ollut tässä tapauksessa saatu selville. FINElle toimitetuista asiakirjoista ei esimerkiksi ilmene, että A Oy:n naapurikiinteistölle olisi tuotu maa-aineksia aiemmin huoltoasemakäytössä olleelta alueelta, vaikka A Oy onkin esittänyt sitä koskevan väitteen. Vaikka haitta-aineita sisältänyttä maa-ainesta olisikin tuotu A Oy:n naapuritontille, edellyttää teon katsominen vahingonteoksi sitä, että saastuneeksi tiedettyjä maa-aineksia olisi tuotu A Oy:n naapuritontille tieten tahtoen ja ymmärtäen niiden todennäköisesti aiheuttavan ympäristön pilaantumisen.

Asiasta käytettävissään olevan selvityksen perusteella FINE katsoo, ettei A Oy ole osoittanut, että sen käyttämän lähdeveden pilaantuminen olisi johtunut tahallisesta vahingonteosta. Koska asiassa ei näin ollen ole osoitettu kyseen olleen keskeytysvakuutusehtojen mukaisesta korvattavasta vakuutustapahtumasta, vakuutusyhtiöllä ei ole korvausvastuuta A Oy:n vahingosta.

Lopputulos

FINE ei suosita muutosta asiassa.

FINE
Vakuutus- ja rahoitusneuvonta

Johtava lakimies Isokoski
Esittelijä Nikunlassi

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia