Tapahtumatiedot

Asiakkaan vuonna 1982 rakennetussa omakotitalossa oli lokakuussa 2012 sattunut tulvavahinko, josta I:n kunta oli maksanut 3.018,54 euron suuruisen tulvavahinkokorvauksen. 

Rakennuksen kellarissa olevan teknisen tilan lattiakaivosta oli 15.8.2016 noussut vettä lattialle. 2.9.2016 tehdystä tarkastuksesta laaditun raportin mukaan asiakas on kertonut kellarin tulvineen kovien sateiden jälkeen.

Vahinkoa selvitettäessä on 6.6.2017 tehdyn tarkastuksen raporttiin merkitty seuraava tieto asiakkaan tarkastuksen tekijälle lähettämästä sähköpostiviestistä: Runsaat sateet vuosina 2012 ja 2016 nostivat T-joen vedenkorkeutta useilla metreillä ylöspäin, jolloin kunnan viemäriverkoston vesi nousi myös kiinteistömme kellariin. Vettä oli kellarissamme noin 40 cm vuonna 2012 ja 20-25 cm vuonna 2015.

Vakuutusyhtiö on tehnyt asiassa useita korvauspäätöksiä ja käsitellyt asiaa myös sisäisessä muutoksenhakumenettelyssään. Vakuutusyhtiö on 22.2.2018 päivätyssä korvauspäätöksessään katsonut, ettei vaurioiden syyksi ole osoitettu vakuutusehtojen tarkoittamaa vesistötulvaa tai muutakaan äkillistä ja ennalta arvaamatonta, korvattavaa vakuutustapahtumaa, minkä vuoksi vahinkoa ei korvata kotivakuutuksen perusteella. Myöhemmissä ratkaisuissaan vakuutusyhtiö ei ole katsonut olevan aihetta ratkaisun muuttamiseen.

Asiakkaan valitus

Valituksessaan asiakas on todennut, että vakuutusyhtiö on hylännyt vahingonkorvausvaatimukset väärin perustein ja virheellisesti koskien tulvavahinkoa vuonna 2016. Korvausvaatimuksen suuruudeksi asiakas ilmoittaa 93.366 euroa. 

Vakuutusyhtiön vastineen johdosta antamassaan lisäselvityksessä asiakas toteaa, että korvausta haetaan vain vuoden 2016 tulvasta (15.8.2016), mutta korvausta ei haeta vuoden 2012 tulvasta (8.10.2012). He eivät ole hakeneet korvausta putkiston aiheuttamista kosteus- ja homevaurioista, koska niitä ei ole ollut. Vuoden 2016 tulva oli ollut täysin ennalta arvaamaton, äkillinen ja poikkeuksellinen runsaista sateista ja myrskytuulesta johtuen.

Läheisen T-joen vedenkorkeus oli 15.8.2016 ollut ainakin 1,39 metriä korkeammalla kuin Suomen Ympäristökeskuksen (SYKE) keskimäärin 50 vuodessa toistuvaksi tulvakorkeudeksi arvioima N60 + 40,83 vedenkorkeus. Pelastuslaitoksen arvioimana vettä oli lattialla noin 15 cm mittaushetkellä. Vedenkorkeus oli laskeutunut jo useita kymmeniä senttimetrejä mittaushetkellä kellarin lattialta, jonka korko (eli se veden korkeuden taso, jolloin rakennuksille alkaa tulla vahinkoja) on N60 + 42,07. Mittauksen on tehnyt I:n kunnan rakennusvirasto. Kellarin lattialla olleen vesipatsaan korko oli ainakin N60 + 42,22 ja sen korkeus on ollut sama kuin T:n vedenkorkeus.

Asiakas on 14.12.2017 ja 11.1.2018 päivätyissä korvausvaatimuksissa todennut, että talon rakenteet olivat pysyneet vaurioitta vuodenvaihteeseen 2015-2016 saakka, jolloin he olivat huomanneet ensimmäiset vauriot. Jos tulvavesi ei olisi noussut kellarin lattialle vuonna 2012 noin 40 cm ja vuonna 2015 noin 25 cm, eivätkä tulvavedet olisi huuhtoneet salaojien kautta kellarin perustuksia sekä lattian alapuolisia maa-aineksia, rakenteet olisivat yhä vaurioitumattomia. 

14.2.2018 kirjelmässään asiakas viittaa vakuutusehtojen kohtaan 5.1.1 ja katsoo poikkeuksellisten vesistötulvien kuuluvan automaattisesti vakuutuksen korvauspiiriin vakuutustapahtumana. Poikkeukselliset rankkasateet ja tulvat esiintyivät vuonna 2012. Vuoden 2012 tulva ei ollut aiheuttanut näkyviä vaurioita, vaikka se oli ollut korkeampi kuin vuoden 2016 elokuun tulva. Asiakas katsoo myös, ettei vuotovahinkoepäilyillä ole mitään yhteyttä tulvien aiheuttamiin vahinkoihin, joista nyt on kysymys. Vahinkokuvauksen kellariosan, pesuhuoneen ja saunan vahingoilla sekä ulkopuolisilla, maanpäällisillä vahingoilla on selvääkin selvempi yhteys tulvavahinkoihin. Lisäksi asiakas katsoo, ettei vakuutusehdoissa mainita, että äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tulvasta vaurioiden pitäisi syntyä välittömästi tulvan aikana tai heti sen jälkeen.

Asiakas toteaa myös, että talon perustukset ovat painuneet ja välipohja liikahtanut vain ja ainoastaan vuoden 2016 tulvan vuoksi. 1.5.2018 päivätyssä muutoksenhakemuksessaan asiakas mainitsee, että heidän talonsa on pysynyt noin 35 vuotta vahingoittumattomana, mutta tulva 2016 aiheutti ja ”laukaisi” vahinkoketjun syntymisen ihan lyhyen ajan sisällä.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö viittaa antamiinsa korvauspäätöksiin ja yhtiön sisäisessä muutoksenhakumenettelyssä annettuihin ratkaisuihin. Asiassa ei ole esitetty mitään sellaista, jonka perusteella korvausratkaisua olisi aihetta muuttaa. Korvauksen hakijan velvollisuutena on esittää riittävä selvitys siitä, että vakuutusehdoissa tarkoitettu vakuutustapahtuma on sattunut. 

Vakuutusyhtiö on hankkinut Suomen Ympäristökeskukselta (SYKE) lausunnon vedenkorkeuden toistuvuudesta K:n vesistöalueella syksyllä 2012 ja kesällä 2016. Lausunnon mukaan SYKE arvioi, että vedenkorkeus on voinut lokakuussa 2012 käydä T:ssä tasolla, joka toistuu vain keskimäärin kerran 50 vuodessa. Muista vesistöistä saatujen havaintojen ja vesistömallin perusteella vaikuttaa kuitenkin siltä, että vedenkorkeus ei elokuussa 2016 käynyt T:ssä yhtä korkealla.

Koska vaurioiden syyksi ei ole osoitettu vakuutusehtojen kohdassa 5.1.1 tarkoitettua vesistötulvaa tai muutakaan vakuutusehdoissa tarkoitettua äkillistä ja ennalta arvaamatonta, korvattavaa vakuutustapahtumaa, yhtiö ei voi korvata vahinkoa kotivakuutuksen perusteella.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnan käytettävissä on ollut
- Pelastuslaitoksen onnettomuusseloste 15.8.2016
- L. Oy:n raportit 6.9.2016, 10.3.2017, 6.6.2017 ja 28.11.2017 kohteessa tehdyistä tarkastuksista
- R. Oy:n 14.12.2017 päivätty lausunto vesivuodon aiheuttamien vaurioiden tarkastuksesta 
- G. Oy:n tarjous 10.1.2018 ja täydennetty tarjous 14.4.2019
- Suomen Ympäristökeskuksen (SYKE) antama, 26.6.2018 päivätty lausunto vesistötulvan toistuvuudesta
- 24.1.2018 päivätty MR:n I:n kunnan mittamiehenä antama todistus, joka koskee korkomittauksia syystulvan 8.10.2012 aikana.
- Asiakkaan laatima muistio 28.11.2017 pidetystä tarkastuksesta
- Asiakkaan liitteeksi 18 merkitsemä laskelma Talo N:n tulvavahinkojen kustannukset 15.4.2019
- Kartta asiakkaan rakennuksen sijainnista ja valokuvia T-joesta ja asiakkaan rakennuksesta.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, onko vakuutuksenottaja osoittanut 15.8.2016 sattuneen rakennuksen rakenteiden kastumisvahingon aiheutuneen vakuutusehtojen tarkoittamasta poikkeuksellisesta vesistötulvasta tai muusta vakuutusehtojen tarkoittamasta vahingosta. 

Vakuutuslautakunta toteaa, että se antaa ratkaisusuosituksen vain 15.8.2016 vahingon osalta, koska asiakas on ilmoittanut, ettei hän hae korvausta vuoden 2012 tulvasta (8.10.2012) eikä mahdollisista muista vaurioista, koska sellaisia ei ole sattunut. 

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Kotivakuutuksen ehtojen (voimassa 1.1.2016 alkaen) kohdan 5.1.1 (palo- ja luonnonilmiöturva) mukaan vakuutuksesta korvataan vahinko, joka on aiheutunut äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti
- myrskytuulesta, trombista, ukkospilven laskuvirtauksesta tai muusta vastaavasta poikkeuksellisen voimakkaasta tuulesta tai tuulenpuuskasta
- vesistö- tai merivesitulvasta rakennukselle ja siellä olevalle irtaimistolle
- rankkasateesta rakennukselle ja siellä olevalle irtaimistolle.

Vesistötulvalla tarkoitetaan joessa, järvessä, ojassa tai purossa aiheutunutta poikkeuksellista vedenpinnan nousua, joka johtuu myrskytuulesta, poikkeuksellisista sateista, lumen sulamisesta taikka jää- tai hyydepadoista.

Poikkeuksellisella vedenpinnan nousulla tarkoitetaan myrskytuulen aiheuttamaa vedenpinnan nousua sekä vedenkorkeutta, jonka esiintymistodennäköisyys on kerran 50 vuodessa tai harvemmin. Poikkeuksellista ei ole pysyvästä keskivedenpinnan noususta tai vedenpinnan tason normaalista vaihtelusta tai aallokosta johtuva tulva.

Asian arviointi

Vakuutusehtojen mukaan kotivakuutuksesta korvataan äkillinen ja ennalta arvaamaton suoranainen esinevahinko. Tässä asiassa tarkasteltavana äkillisenä ja ennalta arvaamattomana luonnonilmiövahinkona vakuutuksesta ehtojen mukaan voi tulla korvattavaksi myrskytuulen, vesistötulvan tai rankkasateen aiheuttama vahinko. 

Asiassa on osoitettu, että rakennuksen kellarissa oli 15.8.2016 ollut teknisen tilan lattiakaivosta lattialle noussutta vettä, jonka pelastuslaitoksen pelastusryhmä oli poistanut. Asiakas on muun muassa 4.1.2018 päivätyssä korvausvaatimuksessaan kertonut, että vuoden 2012 tulvaa pienempi tulva oli vuonna 2015 (pitänee olla vuosi 2016) täydentänyt vahinkojen suuruutta ja että kellarin lattialla oli tuolloin ollut vettä noin 25 cm. Korvausvaatimuksen liitteenä oleva laskelma on otsikoitu: tulvavahinkojen 2012 ja 2015 aiheuttamat kustannukset. Vakuutuslautakunnan käytettävissä olevissa asiakirjoissa on mainittu vahingon syinä muun muassa tulva, myrsky, myrskytuuli, runsaat vesisateet ja rankkasade.

Vakuutuslautakunta toteaa, että veden tulviminen rakennuksen kellariin 15.8.2016 on vakuutuksesta korvattava vesistötulvavahinko vain, jos sen osoitetaan aiheutuneen myrskytuulesta tai muusta poikkeuksellisesta tuulesta tai poikkeuksellisista sateista, jotka ovat aiheuttaneet T-joen poikkeuksellinen vedenpinnan nousun. Edellytykset toteutuvat, jos sekä sateet että vedenpinnan nousu ovat kumpikin olleet poikkeuksellisia tai jos poikkeuksellisen vedenpinnan nousun on aiheuttanut myrskytuuli.

Vakuutusehtojen määritelmän mukaan poikkeuksellisesta vedenpinnan noususta on kyse, jos myrskytuuli on aiheuttanut vedenpinnan nousun ja jos vedenkorkeuden esiintymistodennäköisyys on kerran 50 vuodessa tai harvemmin.

Vakuutuslautakunta toteaa, että korvausta hakevalla vakuutuksenottajalla on näyttövelvollisuus vakuutustapahtumasta. Yleiskielessä käytetyn tulva-sanan merkitseminen vahingon tarkastusraporttiin, onnettomuusselosteeseen tai ilmoitukseen sattuneesta vahingosta ei ole riittävä osoitus vakuutusehtojen tarkoittaman, korvattavan vesistötulvan tai muun luonnonilmiövahingon sattumisesta. Pelkkä vakuutuksenottajan ilmoitus myrskystä tai myrskytuulesta taikka tulvasta ei myöskään riitä osoittamaan, että vakuutusyhtiölle syntyisi korvausvelvollisuus rakennuksen rakenteiden kastumisesta tai muista havaituista vaurioista. Asiassa ei ole esitetty selvitystä sademääristä vahinkoajankohtana elokuussa 2016.

Vakuutusyhtiö on tilannut Suomen Ympäristökeskukselta SYKE lausunnon vedenkorkeuden toistuvuudesta T-joessa K:n vesistöalueella. Lausunnon mukaan syksyn 2012 ja kesän 2016 vedenkorkeudennousu T-joessa on johtunut runsaista sateista. SYKE on arvioinut, että lokakuussa 2012 vedenkorkeus on T-joessa voinut käydä tasolla, joka toistuu vain keskimäärin kerran 50 vuodessa. Muista vesistöistä saatujen havaintojen perusteella vaikuttaa siltä, että vedenkorkeus ei elokuussa 2016 käynyt T-joessa niin korkealla kuin vuonna 2012. Tarkkojen vedenkorkeushavaintojen puuttuessa kyseessä on kuitenkin arvio. T-joen vedenkorkeuden arviointi sisältää lausunnon mukaan huomattavia epävarmuustekijöitä pitkien havaintoaikasarjojen puuttumisen vuoksi.

Esitetty selvitys huomioon ottaen Vakuutuslautakunta katsoo jääneen osoittamatta, että 15.8.2016 kellarissa sattunut viemärikaivon tulviminen olisi vakuutusehdoissa tarkoitetun poikkeuksellisen vesistötulvan, myrskytuulen tai rankkasateen aiheuttama. 

Lopputulos

Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutusyhtiön päätös evätä 15.8.2016 sattuneesta vahingosta on vakuutusehtojen mukainen. Vakuutuslautakunta ei suosita ratkaisun muuttamista. 

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin 
Sihteeri Pellikka

Jäsenet:
Maso
Vaitomaa
Vuori
Vyyryläinen