Tapahtumatiedot
Vuokralaisen ystävä on poismuuton yhteydessä irrottanut 25.5.2018 astianpesukoneen sekä tulpannut vesiliitoksen messinkikorkilla, joka oli ollut allaskaapissa. Asunnon omistaja on ilmoittanut vuokralaiselle 24.10.2018, että asunnossa on tapahtunut vesivahinko ja vettä on valunut myös alapuoliseen asuntoon. Vesi oli päässyt asuntoon, koska käytetystä messinkikorkista puuttui tiiviste. Asunto-osakeyhtiö on vaatinut korvausta vuokralaiselta vesivahingon korjauskuluista. Korvauksia haettiin vuokralaisen vastuuvakuutuksesta.
Vakuutusyhtiö on hylännyt korvausvaatimukset, koska vakuutettu ei ole aiheuttanut vahinkoa huolimattomuudellaan.
Asiakkaan vaatimukset ja palveluntarjoajan kanta
Asiakkaan asiamies toteaa, ettei asunto-osakeyhtiö hyväksy vakuutusyhtiön päätöstä, koska johtopäätökselle vuokralaisen tuottamuksen puuttumisesta ei ole olemassa kestäviä vahingonkorvausoikeudellisia perusteita. Vuokralainen on laiminlyönyt sellaisen huolellisuuden ja varovaisuuden, jota noudattaen vahinko olisi ollut vältettävissä ja jota vuokralaiselta on tilaisuudessa voitu vaatia.
Lähtökohtana vuokralaisen tuottamusta arvosteltaessa tulee olla se, että hänen on tullut menetellä objektiivisesti arvioiden huolellisesti ja varovaisesti sekä astianpesukonetta asennettaessa että sitä irrotettaessa. Kyse on ollut hänen omistamastaan ja omassa intressissään asuntoon asennetusta ja sittemmin pois viedystä vesikalusteesta.
Vesikalusteen irrotus kiinteistön vesijohtojärjestelmästä voidaan jo yleisen elämänkokemuksen nojalla katsoa erityistä huolellisuutta vaativaksi toimenpiteeksi. Vahinkojen välttämiseksi irrotuksen tulisi tehdä ammattitaitoinen henkilö eli koulutettu LVI-asentaja. Vuokralainen on itsekin selvästi ymmärtänyt asian vaativan erityisiä toimenpiteitä, kun on ryhtynyt ystävänsä kanssa tulpan asentamiseen tulovesiputkeen. Vastoin vakuutusyhtiön korvauspäätöksessä lausuttua, vuokralainen ei ole pyrkinyt huolehtimaan siitä, että astianpesukoneen tulovesiputki on tulpattu asianmukaisesti. Vuokralainen on nimenomaan laiminlyönyt selvittää tulpan asianmukaisen asennustavan. Internetistä on löytynyt tuolloinkin hakusanalla ”astianpesukone tulppaus” hetkessä selvät ohjeet ja video, jossa havainnollisesti näytetään, että messinkikorkin sisään on asennettava tiiviste. Neuvoja ja ohjeita olisi ollut saatavissa myös isännöitsijältä ja/tai vuokranantajalta, mutta vuokralainen ei ole sellaisia kysynyt.
Toiseksi, ilman tällaista tiedonhakuakin vuokralainen on nimenomaan laiminlyönyt testata tulppauksen pitävyyden. Tulppauksen tarkoitus on estää veden läpipääsy, vaikka hana onkin auki. Hanan sulkuventtiili ei jostakin syystä ehkä täysin pidä tai joku avaa sen erehdyksessä myöhemmin. Näin ollen jokaisen tulppaukseen ryhtyvän tulee testata työn onnistuminen pitämällä hanaa auki ja tunnustelemalla tulppaa, tihkuuko siitä vettä läpi. Muutoin toimenpidettä ei ole suoritettu asianmukaisesti. Jos vuokralainen olisi tämän vedenpitävyyden testaamisen tehnyt, olisi hän heti huomannut, että ilman tiivistettä asennettu messinkikorkki päästää veden tihkumaan tulppauksesta läpi. Tämän on vahvistanut liitteenä olevassa kirjallisessa ilmoituksessaan 17.4.2019 D Oy:n vahinkokartoittaja RI JK toteamalla: ”Paineellinen vesi vuotaa tulpan ja putken kierteiden välistä, kun siinä ei ole tiivistystä. Tämä olisi pitänyt havaita heti, jos apk-hanaa olisi testattu”. Asentamalla tulpan puutteellisesti ja ilman asianmukaisia varmistustoimia vuokralainen on menetellyt vahingollisemmin kuin että olisi jättänyt koko tulpan asentamatta, jolloin vesivuoto olisi havaittu aiemmin.
Asiamies toteaa lisäksi, että vakuutusyhtiö on epäävän päätöksen perusteluissa vedonnut vuokranantajan suorittamaan muuttotarkastukseen, jossa tämä olisi todennut kaiken olevan kunnossa. Asiassa ei ole väitettykään, että tulppauksen asianmukaisuudesta olisi keskusteltu tilaisuudessa tai että vuokranantaja olisi tutkinut tulppauksen asianmukaisuutta. Mitään sellaista, jolla vastuu tulppauksen epäasianmukaisuudesta olisi siirtynyt vuokralaiselta tämän vuokranantajalle ei ole osoitettu muuttotarkastuksessa tapahtuneen.
Vakuutusyhtiö on edelleen lausunut: ”Teidän vastuulla ei ole se, että joku muu avaa kyseisen hanan myöhemmin”. Kuitenkin asianmukaisen tulppauksen varsinainen tarkoitus on juuri se, ettei hanan avaaminen tai sulkuventtiilin pettäminen myöhemmin, jos tulovesiputkeen ei ole kiinnitettynä astianpesukonetta, johda vesivahinkoon. Vakuutuslautakunta on ratkaisusuosituksessaan 20.3.2017 (Dnro FINE-000322) katsonut, ettei hanan myöhemmin avanneella ollut tuottamusta. Sen sijaan vuokralaisen menettelyn seuraus on ollut riittävässä määrin ennalta arvattava. Edellä mainitusta vakuutuslautakunnan ratkaisusuosituksestakin on nähtävissä, että tilanteita joissa hana voi jäädä vahingossa auki, saattaa arkipäivän toiminnoissa ilmetä. Olennaista on havaita se, että käyttäytymisensä perusteella vuokralainen ymmärsi vahinkomekanismin ja riskin. Myöhempi käyttäjä, jolla ei ole astianpesukonetta ei välttämättä edes ymmärrä tiskialtaan pikkualtaan hanan merkitystä saati, että sen kääntäminen voisi aiheuttaa vesivuotoa.
Vakuutusyhtiö on lopuksi viitannut poismuuton ja vahingon havaitsemisen välillä kuluneeseen ”huomattavan pitkään aikaan”. Vastoin vakuutusyhtiön väitettä noin viiden kuukauden aikaa ei voida pitää asian laatuun nähden huomattavan pitkänä, eikä siten merkityksellisenä seikkana asian arvioinnissa. Vahingon aiheutumistapa ja sen ilmenemisaika on ollut tyypillinen tällaisille virheille lvi-kalusteiden asennuksissa. Vesi on päässyt tipoittain vuotamaan rakenteisiin. Vahinko ei siten ole voinutkaan aiheutua hetkessä, eikä vuotoa toisaalta ole onnistuttu myöskään aiemmin havaitsemaan.
Vakuutusyhtiön väitettä tuottamuksen puuttumisesta on lausutuilla perusteilla pidettävä virheellisenä, eikä perusteita korvauksen epäämiselle siten ole. Tuottamusarvostelussa noudatetaan ensinnäkin periaatetta, että tehtävään ei tule ryhtyä, ellei riittävästi hallitse sen edellyttämää asiantuntemusta. Kun toiseksi otetaan edellä lausutun johdosta huomioon, mitä vuokralaisen olisi arvion kohteena olleessa tilanteessa pitänyt käsittää ja ymmärtää, ei perusteita vakuutusyhtiön ratkaisulle tuottamuksen puuttumisesta ole.
Vakuutusyhtiö toteaa vastineessaan, että astianpesukoneen irrottamisesta ei ole olemassa esimerkiksi rakennusmääräystä jossa todettaisiin, että irrottamisen täytyy tapahtua LVI-asentajan tai muun vastaavan ammattilaisen toimesta. On tavanomaista, että vuokralainen irrottaa astianpesukoneen ja tulppaa tulovesiliitoksen itse poismuuton yhteydessä. Vakuutusyhtiölle ei ole esitetty, että asunto-osakeyhtiö tai vuokranantaja olisivat esittäneet vuokralaiselle vaatimusta siitä, että astianpesukoneen irrotuksen täytyisi tapahtua LVI-asentajan tmv. toimesta. Vakuutuksenottajan ystävä on käyttänyt tulppaukseen messinkikorkkia, joka on ollut jo valmiiksi allaskaapissa. Lisäksi vakuutuksenottaja on varmistunut huolellisesti siitä, että astianpesukoneen hana ei ole jäänyt auki.
Vakuutusyhtiö ei katso, että vahinko olisi aiheutunut vakuutuksenottajan huolimattoman toiminnan seurauksena. Vaikka astianpesukonetta ei olisi tulpattu ollenkaan, ei vesivahinko olisi aiheutunut, ellei hanaa olisi aukaistu. Vakuutuksenottaja on päinvastoin huolehtinut siitä, että hana on varmasti kiinni. Lausunnonpyytäjän väitteelle siitä, että vuokralaisen olisi tullut suorittaa tulppauksen pitävyyden tarkistaminen, ei löydy mistään vakuutusyhtiön tiedossa olevista ohjeistuksista saatikka lainsäädännöstä perusteita.
Vakuutuksenottaja ei ole lainmukaisessa korvausvastuussa aiheutuneesta vahingosta, koska hän ei ole em. perusteilla toiminut asiassa huolimattomasti. Näin ollen vahinko ei ole korvattava vastuuvakuutuksesta.
Vakuutuksenottajan kuuleminen
FINE on varannut vakuutuksenottajalle mahdollisuuden tulla kuulluksi ja antaa lausuma asiassa. Vakuutuksenottaja ei ole vastannut kuulemiskirjeeseen.
Sopimusehdot ja lainsäädäntö
Vastuuvakuutusehdot voimassa 1.3.2018 lukien:
Ehtokohdan 8.4.1 mukaan vakuutuksesta korvataan yksityishenkilönä toiselle aiheutettu henkilö- ja esinevahinko, joka todetaan vakuutuksen voimassaoloaikana ja josta vakuutettu on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa.
Vahingonkorvauslain 2 luvun 1 § mukaan se, joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen, jollei siitä, mitä tässä laissa säädetään, muuta johdu.
Ratkaisusuositus
Tapauksessa on kyse siitä, onko vuokralainen velvollinen korvaamaan asunto-osakeyhtiölle vesivahingon korjauskulut.
13.12.2018 tehdyn vahinkoilmoituksen mukaan vakuutettu on kiistänyt olevansa vastuussa vesivahingosta. Hän on ilmoituksensa mukaan asennuttanut astianpesukoneen keittokomeroon 8.11.2016 kodinkoneasentajan toimesta asunnon omistajan luvalla. Asennus sujui hyvin ja asentajan kehotuksesta hän tarkisti liitännät varmuuden vuoksi asumisen aikana. Kertaakaan hän ei havainnut kosteutta tai tiputusta. Poismuuton yhteydessä ystävä irrotti 25.5.2018 astianpesukoneen eikä uudelleen tulppaamisen kanssa ollut ongelmia. Ilmoituksensa mukaan vuokralainen tarkasti ystävänsä kanssa useaan otteeseen, että tulovesihana oli suljettu ennen ja jälkeen asianpesukoneen poiston. Hanaan ei koskettu tämän jälkeen. Liitin tulpattiin samalla messinkikorkilla, joka oli ollut koskemattomana allaskaapissa koko ajan. Allaskaappi siivottiin useaan otteeseen astianpesukoneen irrottamisen jälkeen. Vakuutettu ei havainnut kosteutta tai vettä allaskaapissa. 29.5.2018 asunnon omistaja oli tehnyt ulosmuuttotarkastuksen ja kuittasi tämän hyväksytyksi viestillä. Takuuvuokra kuitattiin samana päivänä. 24.10.2018 omistaja ilmoitti vesivahingosta ja että isännöitsijä on vaihtanut tulpan. Vakuutettu kiistää olevansa vastuussa vahingosta useista eri syistä johtuen. Vahinko on huomattu 5 kuukautta poismuuton jälkeen ja tuolloin asunnossa on ollut uusi vuokralainen, joka on pyrkinyt syyttämään vahingosta vakuutettua. Alkuperäisen tulpan kunnosta ei ole esitetty selvitystä. Vakuutetun ystävän tekemästä tulppauksen virheellisyydestä tai tiivisteen puuttumisesta ei ole muuta näyttöä kuin isännöitsijän näkemys. Isännöitsijän hankkima vahinkoraportti näyttäytyy tarkoitushakuisena; siinä mm. mainitaan, että vuoto on syntynyt apk-hanan ollessa auki, vaikka astianpesukonetta ei ole huoneistossa liitettynä. Kuvissa on vain isännöitsijän tekemä uusi tulppaus, ei vanha tulppaus. Kosteusvauriot ovat huomattavat ja näkyvät, eikä niihin ole puututtu ollenkaan mahdollisesti monen kuukauden aikana. Vakuutettu ei voi olla vastuussa siitä mitä asunnossa on tapahtunut poismuuton jälkeen. Kukaan ei ole edellyttänyt, että astianpesukoneen poistamiseen tarvitaan putkimies ja lisäksi muuttotarkastus oli tehty. Onkin kohtuullista olettaa, että uusi vuokralainen tietää ja on vastuussa siitä, että hanan on oltava kiinni, kun kone ei pese.
Asiakkaan (taloyhtiö) käsityksen mukaan vuokralainen on laiminlyönyt selvittää tulpan asianmukaisen asennustavan eikä ole testannut tulppauksen pitävyyttä. Tällä perusteella vahinko on aiheutunut vuokralaisen huolimattomuudesta.
FINE toteaa olevan tavanomaista, että vuokralainen irrottaa astianpesukoneen ja tulppaa tulovesiliitoksen itse poismuuton yhteydessä eikä tässä tapauksessa vuokranantaja tai taloyhtiö ole edellyttänyt vuokralaisen käyttävän ammattilaista. Asiassa ei ole myöskään esitetty rakennusmääräystä, joka edellyttää ammattilaisen käyttämistä. Tulppaukseen on käytetty messinkikorkkia, joka on ollut valmiina asunnon allaskaapissa eikä vuokralaisella ole ollut syytä epäillä mitään vikaa messinkikorkissa. Tulppaus on tehty asianmukaisesti ja vuokralainen on varmistanut, että hana on kiinni. Vuokralainen on asunut asunnossa 2 viikkoa tulppauksen jälkeen, siivonnut tuona aikana allaskaapin useasti eikä tuona aikana ole havaittu vuotoa.
Asunnon omistaja on tehnyt asunnossa muuttotarkastuksen 29.5.2018 ja todennut kaiken olevan kunnossa. Omistaja on tiennyt, että vuokralaisen astianpesukone on irrotettu poismuuton yhteydessä. FINE toteaa, että tässä yhteydessä ei ole väitettykään, etteikö vuokranantajana toimivalla omistajalla ole jo tuolloin ollut mahdollisuutta tarkistaa tulppauksen pitävyyttä.
Lopputulos
FINE toteaa, että asiassa jää näyttämättä vuokralaisen huolimattomuus. Näin ollen vakuutusyhtiön kielteinen korvauspäätös on vakuutusehtojen mukainen.
FINE
Vakuutus- ja rahoitusneuvonta
Jaostopäällikkö Hanén
Esittelijä Mustonen