Tapahtumatiedot

Asuinrakennuksen WC:n pesualtaan viemäriliitoksen oli 6.12.2018 havaittu vuotaneen rakennuksen alapohjaan. Vuodon syyksi oli vahinkotarkastuksessa katsottu viemäriputken liitoksen irtoaminen pintabetonin ja eristetilan rajasta. Liitoksen väliin oli tullut rako, jolloin vettä oli päässyt välipohjarakenteeseen. Tarkastuskertomuksen mukaan vuoto oli jäljistä ja vaurioista päätellen ollut pitkäaikainen.

Korvauspäätöksessään 4.1.2019 vakuutusyhtiö on katsonut, ettei viemäriä oltu kannakoitu ollenkaan, ja että kyseessä oli rakennusvirhe. Vahinkoa ei korvattu asiakkaan vakuutuksesta.

Asiakkaan vakuutusyhtiölle esittämän valituksen johdosta antamassaan uudessa korvauspäätöksessä vakuutusyhtiö on 1.3.2019 katsonut, että asiakkaan mainitsema kannakointi ei ole ollut riittävä eikä se ole täyttänyt kannakoinnilta edellytettyjä vaatimuksia. Yhtiön tietojen mukaan oikein kannakoitu putki ei pääse putoamaan siten kuin tarkastusraportissa on mainittu. Lisäksi viemärin pää on ollut liian syvällä lattiarakenteessa, kun sen määräysten nojalla tulisi olla vähintään lattiapinnan tasalla. Yhtiö ei muuttanut epäävää korvausratkaisuaan. Vakuutusyhtiö on myös todennut, ettei vahingon syytä ole enää mahdollista tarkastaa tarkemmin, koska kriittiset paikat ovat olleet purettuna jo ennen kartoitusta. Arviointi on siten tehtävä käytettävissä olevan selvityksen nojalla arvioiden vahingon syntytodennäköisyyttä yleisesti arvioiden. Vakuutusyhtiö katsoo riittävällä todennäköisyydellä näytetyksi, että vuotovahinko on seurausta virheellisesti kannakoidusta putkesta, jolloin kyseessä ei ole voinut olla ennalta arvaamaton vahinko.

Asiakkaan valitus

Asiakas ei hyväksy vakuutusyhtiön kielteistä korvauspäätöstä. Hän vaatii korvausta purku- ja rakennustöiden aiheuttamista kustannuksista rakennusliikkeen kustannusarvion perusteella. Asiakas pyytää, että Vakuutuslautakunta suosittelisi vakuutusyhtiölle korvauspäätöksen muuttamista siten, että vakuutuskorvaus maksettaisiin vakuutusehtojen ja hänen hakemuksensa mukaisesti. Asiakas ilmoittaa, että viemärin asennuksessa on kaikilta osin noudatettu voimassa olevia rakennusmääräyksiä. Ammattitaitoinen ja hyvämaineinen rakennusliike oli kannakoinut viemärin vuonna 1985 kaikkien silloin voimassa olleiden rakentamismääräysten ja – ohjeiden sekä hyvän rakentamistavan mukaisesti.

Asiakas kertoo, että lattia oli pitänyt heti itsenäisyyspäivänä avata vuotokohteen selvittämiseksi ja mahdollisten lisävahinkojen välttämiseksi. Käytetty kannakointi on asiakkaalla tallessa ja se voidaan todeta uuden veroiseksi. Asiakas on tarkastusraporttia tehtäessä kertonut tarkastajalle, että viemäri oli kannakoitu painekyllästetyllä laudoituksella, joka oli poikittain viemäriputkeen nähden. Tätä tietoa tarkastaja ei mainitse raportissa. Tarkastaja on kuitenkin todennut kannakoinnin olleen kunnossa.

Asiakas toteaa, että viemäriputken kannakointi oli estänyt putken putoamisen. Putki ei ole kokonaisuudessaan ”pudonnut” minnekään vaan putken liitoskohta oli vahingon tapahtumishetkellä vain hieman liikahtanut, jolloin viemäriputkeen oli tullut pieni rako, josta vesi oli päässyt vuotamaan rakenteisiin. Vakuutusyhtiön väärinkäsitys putken ”putoamisesta” johtuu siitä, että asiakas oli itse käyttänyt kuvailevaa ”pudota”-sanaa kertoessaan vahingosta tarkastajalle. Vakuutusyhtiön päättelyketju kannakoinnin riittämättömyydestä tai määräysten vastaisuudesta ei lähtökohdiltaan perustu vakuutustapahtuman tosiseikkoihin.

Asiakas korostaa sitä, että tarkastaja on todennut kannakoinnin olleen kunnossa. Vakuutusyhtiö arvuuttelee ja keksii tapahtumainkulkuja, joita yhtiön oma vahinkotarkastaja ei ole raportissaan todennut ja tuonut esiin. Asiakas odottaa vakuutusyhtiön perustavan korvauspäätöksensä tarkastajan esiin tuomiin tosiseikkoihin.

Väitetystä virheestä viemärin asennuksessa ei tosiasiassa ole mitään näyttöä. Viemäriputken pienen liikahduksen on voinut aiheuttaa mikä tahansa ennalta arvaamaton syy. Mikään asiassa esiin tullut ei anna syytä arvioida vahingon johtuneen vakuutusehtojen tarkoittamista rakennus- tai asennusvirheistä. Asiakas kiistää, että putki oli päässyt liikkumaan ”kannakoinnin puutteista”, kuten vakuutusyhtiö on väittänyt.  Kannakointi ei ole pettänyt miltään osin. Kannakointirakenteen mitat on kerrottu vakuutusyhtiölle valitusasian käsittelyn yhteydessä. 

Asiakas pyytää kiinnittämään huomiota erityisesti siihen, ettei tarkastaja ollut itse todennut viemäriputken pudonneen, vaan hän on vain kirjannut raporttiinsa asiakkaan käyttämän epäselvän ilmaisun. Tarkastaja ei ollut todennut ja kirjannut raporttiin viemärin liitoksen tiivistekumin olleen poissa paikoiltaan tai viemärin pään virheellistä sijoittamista liian syvälle lattiarakenteeseen. Asiakas ei tiedä, mistä mainittu väite on peräisin tai mitä se tarkalleen ottaen edes tarkoittaa. Viemärin pää oli ollut oikealla ja määräysten mukaisella tasolla lattiassa. Tiivistekumi oli vahingon tapahtuessa ollut normaalisti paikoillaan.

Asiakas vetoaa myös siihen, että tarkastusraportissa ei ole lainkaan todettu vakuutusyhtiön hylkäysperusteina käyttämiä rakennusmääräysten ja -ohjeiden vastaisuuksia. Missään muussakaan asiantuntijalausunnossa ei sellaista ole todettu.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiöllä on ollut käytettävissään kartoitusraportti, jonka perusteella se on selvittänyt asennukseen liittyviä asioita. Raportin mukaan putki on kulkenut kahden betonilaatan välissä olevassa sorakerroksessa, jonka paksuus on ollut 350 mm. Esiin otetussa putkistossa on nähtävissä useita määräystenvastaisia asennusvirheitä.

Kohteen lattiarakenne on viemäriputkistoineen ollut purettuna sillä hetkellä, kun vakuutusyhtiön tilaama ulkopuolinen kartoitusliike on käynyt tutkimassa vahinkopaikkaa. Ensimmäisessä kartoituksessa raporttiin on tehty kirjaus, että lattiassa oleva haara on pudonnut alaspäin. Tällainen tieto voidaan saada joko vakuutuksenottajalta tai siltä, joka on irrottanut putken lattiarakenteista. Tuo on tieto putken sijainnista lattiarakenteessa ennen lattiarakenteen purkua.

Viemäriputken kannakointien olemassaoloa tarkastusten yhteydessä ei raporteilla ole esitetty, eikä niistä ole mainintaa. Kannakointeja ei ole voitu tutkia, koska lattiarakenne oli jo purettu, eikä raportin laadinnan yhteydessä ole niistä mainittu. 

Asian lopputuloksen kannalta sillä ei ole merkitystä, ettei asiassa ole varsinaista teknisen asiantuntijan lausuntoa. Asiantuntija on tuonut esiin viemäröinnin virheellisyydet ja viemäriputken asennukseen liittyvät rakennusmääräykset.

Vakuutusyhtiö viittaa siihen, että asiakkaan ilmoituksen mukaan kannakointina on ollut kannakelaudoitus poikittain viemäriputkeen nähden. Asiakas on myös selvittänyt kannakoinnin oikeellisuutta vanhemmilta remonttimiehiltä, jotka ovat todenneet tekotavan olleen sen aikaisen käytännön mukainen. Vakuutusyhtiö toteaa, että se, että jokin asia on aina ennenkin asennettu tai tehty näin, ei tee asennustapaa oikeaksi, jos määräykset ja valmistajan asennusohjeet ovat muuttuneet. Virheellistä asennustapaa ei saa jatkaa enää määräysten muuttumisen jälkeen.

RT-kortin mukaan vuoden 1975 jälkeen asennettujen muoviviemäreiden tekninen käyttöikä on 50 vuotta. Tuo käyttöikä koskee myös määräysten mukaisia viemäriputkistojen kannakointeja. Putkiston valmistajan asennusohjeessa mainitaan soveltuvaksi kannakoinniksi ainoastaan sellaisia PVC-putken pitimiä, jotka ympäröivät putken kokonaan. Putkiston kannakointiin tarkoitetut osat on siis suunniteltu varta vasten putkistojen kannakointitarvikkeiksi.

Valmistajan asennusohjeessa heidän valmistamansa viemäriputken kannake koostuu kahdesta osasta, jalasta ja pidinosasta, joka ympäröi putken. Muiden valmistajien vastaavanlaisten kannakointien soveltuvuus määritellään tapauskohtaisesti.

Asiassa voidaan havaita se seikka, että kannakoinnilla on ollut mahdollisuus elää rakenteessa materiaaleille ominaisella tavalla ja että putkistolla on ollut mahdollisuus kannakoinnin pettämisen takia liikkua alaspäin laattojen välisessä täyttöhiekassa. Putki on luistanut pois paikoiltaan, mikä tarkoittaa kyseisen putken kokoisella oikein asennetulla putkella vähintään 43 mm siirtymistä alaspäin, jos putkien väliin on tullut esimerkiksi 3 mm rako. Vakuutusyhtiön mielestä kyse on rakennusvirheestä. Kyse ei ole pienestä painumasta.  

Kannakoinnin kiinnityksestä rakenteeseen tai putkeen ei ole dokumentointia, mutta kun se pettää putken alta huomattavasti aikaisemmin kuin tekninen käyttöikä edellyttää, kannakoinnin tai sen kiinnityksen voidaan todeta olleen puutteellinen. Putki ei liiku, jos kannakointi on tehty asianmukaisella tavalla. Kun kannakointina käytetään muuta kuin tarkoitukseen valmistettua tarviketta, vahingon tapahtuminen ei ole ennalta-arvaamaton, vaan pikemminkin odotettavissa oleva tapahtuma.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnan käytettävissä on ollut

• J. Oy:n (AP) 12.12.2018 pidetystä tarkastuksesta laadittu tarkastusraportti. (s. 37) Vuodon syyksi raporttiin on merkitty: WC:n altaan (50 mm) viemäriputken liitos irronnut pintabetonin ja eristetilan rajasta. Lattian eristetilassa oleva on putki pudonnut alaspäin (asiakkaan) kertoman mukaan. Liitoksen väliin on tullut rako välipohjabetonin kohdalla, jolloin vesiä on päässyt välipohjarakenteeseen. Jäljistä ja vaurioista päätellen vuoto on ollut pitkäaikainen. Raportissa on myös todettu, että rakenteita oli avattu ennen kartoitusta WC:stä ja keittiön komerosta. Muovinen viemäriputkisto ja lattiakaivo oli poistettu WC:n välipohjan eristetilasta hiekkatäytössä olevaan valurautaiseen viemäriputkeen asti. Vuotokohta oli altaalle tulevassa mutkan liitoksessa.
• R.G. Oy:n (K-P.A.) 15.4.2019 päivätty kustannusarvio korjauskustannuksista. (s. 54–55) Kustannusarvion liitteen mukaan kustannukset viemärivahingon osalta ovat 24.260 euroa.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, tuleeko WC:n lattian eristetilassa olleen viemäriputken liitoksen irtoamisen seurauksena aiheutunut vuotovahinko korvattavaksi maatilavakuutuksesta ja voiko vakuutusyhtiö rajoitusehtoihin vedoten evätä korvauksen.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Laajan Maatilavakuutuksen ehtojen kohdan 3.1 mukaan Laaja Maatilavakuutus korvaa äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta aiheutuneet suoranaiset esinevahingot. […]

Tyypillisiä korvattavia vahinkoja ovat palovahingot, sähköilmiö- ja vuotovahingot, varkaudet, murrot, ilkivalta- ja myrskyvahingot sekä rikkoutumisvahingot.

Kohdan 3.4 (Korvattavat vahingot) mukaan vakuutuksesta korvataan turvatason laajuudessa vakuutuksen kohteelle vakuutuksen voimassaoloaikana sattunut suoranainen esinevahinko.

Vakuutusehtojen kohdan 4.12 (Vakuutustapahtumin liittyvät yleiset rajoitukset, Rakennus-, valmistus- tai työvirhe) mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut rakennukselle tai irtaimistolle itselleen

• suunnittelu-, asennus-, käsittely-, käyttö-, toimitus- tai työvirheestä
• rakenne-, valmistus- tai aineviasta, puutteellisesta ilman, voitelu- tai hydrauliöljyn taikka jäähdytysnesteen kierrosta
• perustamis- tai rakennusvirheestä taikka rakentamismääräysten, -ohjeiden tai hyvän rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta
• rakenteen tai asennuksen keskeneräisyydestä tai puutteellisuudesta
• […].

Viranomaismääräykset

Vuoden 1976 D1 määräysten ja ohjeiden mukaan:

3.4.2 Viemärin sijoittaminen
3.4.2.1 Määräykset
Rakennukseen asennettava viemäri on sijoitettava siten, että se voidaan korjata ja vaihtaa. Viemärin sijoittaminen muulla tavalla on sallittua ainoastaan edellyttäen, että se tehdään materiaaleista, jotka antavat hyvän varmuuden syöpymistä ja muuta vahinkoa vastaan. Viemäri on kiinnitettävä rakenteisiin siten, että siihen ei pääse syntymään vahingollista tai häiritsevää painaumaa ja siten, että sen lämpölaajeneminen on tarvittaessa mahdollinen, sekä niin, että vältytään vuotovahingolta. Putkiin ei siten saa tulla painumaa eikä liitokset saa aueta.

3.4.2.2 Viemärin tukeminen (ohje)
Viemärin asennuksessa on otettava huomioon ne mekaaniset ja muut voimat, joille putket tai niiden osat saattavat joutua alttiiksi. Em. koskee sekä viemärin sijoitusta että tukiÿ, ohjausÿ ja kiintopisteiden etäisyyksien valintaa.

3.4.5 Viemärin suunnanmuutokset
3.4.5.1 Määräykset
Suunnanmuutokset on rajoitettava mahdollisimman vähäiseksi ja tehtävä siten, että haitallinen liettyminen viemärissä estyy. Viemärin putkikokoa ei saa pienentää virtaussuunnassa viemärikalusteen jälkeen.

Rakennusten vesijohdot ja viemärit käsikirja 1975

19.1 Viemärien sijoittaminen ja tukeminen
Muoviputkien kiinnityksissä saadaan käyttää ainoastaan muoviputkille tarkoitettuja pitimiä, jotka ympäröivät putken kokonaan. Kumirengasliitoksella liitetty putki ja jokainen haara tai haararyhmä kiinnitetään kiintopitimellä. Pidin sijoitetaan välittömästi muhvin viereen. Lattiarakenteessa koolauspuu ja vannekiinnitys ovat siis sallittuja, kunhan niitä on riittävästi niin ettei putki liiku kuin pituussuunnassaan (lämpöeläminen)

Viemärivalmistajan asennusohjeen mukaan (UPONOR asennusohje 1978 (s.27) muhviputket, haaraÿ ja kulmayhteet kiinnitetään kiintopitimillä (KP) jotka sijoitetaan välittömästi muhvin juureen. Haaraÿ ja kulmayhteiden kiinnittäminen voidaan tehdä siten, että kiintopidin asennetaan yhteestä lähtevän muhviputken muhvin juureen.

Asian arviointi

Asiakkaan mukaan viemäriputken pienen liikahduksen on voinut aiheuttaa mikä tahansa ennalta arvaamaton syy. Asiakas on kiistänyt sen, että liikkuminen olisi miltään osin seurausta kannakoinnin puutteista. 

Vakuutusyhtiö katsoo, ettei putkiliitoksen liikkumisen ole osoitettu aiheutuneen äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta. Vakuutusyhtiön mukaan liikkuminen on ollut seurausta viemäriputken kannakoinnin puutteellisuudesta. Vakuutusyhtiö on katsonut, että painekyllästetyllä laudoituksella toteutettua kannakointia ei ollut tehty rakentamisaikana sovellettujen rakentamismääräysten ja -ohjeiden eikä viemärin asennusohjeiden mukaisesti.

Suomen rakentamismääräyskokoelman (1976, D1) määräysten ja ohjeiden kohdan 3.4.2.1 mukaan viemäri on kiinnitettävä rakenteisiin siten, että siihen ei pääse syntymään vahingollista tai häiritsevää painaumaa ja siten, että sen lämpölaajeneminen on tarvittaessa mahdollinen, sekä niin, että vältytään vuotovahingolta. Putkiin ei siten saa tulla painumaa eivätkä liitokset saa aueta. Rakennusten vesijohdot ja viemärit – käsikirjan 1975 mukaan muoviputkien kiinnityksissä saadaan käyttää ainoastaan muoviputkille tarkoitettuja pitimiä, jotka ympäröivät putken kokonaan. Lattiarakenteessa koolauspuu ja vannekiinnitys ovat sallittuja, kunhan niitä on riittävästi niin, ettei putki liiku kuin pituussuunnassaan (lämpölaajeneminen) 

Vakuutuslautakunta toteaa, että vakuutusyhtiö esittää korvauspäätöksessään perusteet ratkaisulleen. Se seikka, ettei esimerkiksi tarkastuskertomuksessa ole mainittu, minkä rakentamismääräysten tai -ohjeiden vastaisesti asennus kenties on tehty, ei estä vakuutusyhtiötä korvauspäätöksessään viittaamasta rakentamismääräyksiin ja -ohjeisiin tai hyvään rakentamistapaan. 

Vakuutuslautakunta on myös kiinnittänyt huomiota siihen, että lattiarakenne oli purettu jo ennen vahingon tarkastusajankohtaa siten, ettei tarkastajalla ole käytännössä ollut mahdollisuutta tarkistaa vuonna 1985 tehtyä kannakointia ja että tiedot kannakoinnista ovat perustuneet asiakkaan tarkastajalle antamiin tietoihin. Asiakas ei ole myöskään esimerkiksi valokuvien avulla esittänyt selvitystä siitä, miten viemäriputken kannakointi oli toteutettu hiekkaa sisältäneessä lattiarakenteessa. 

Vakuutuslautakunnalle on jäänyt epäselväksi, mikä olisi ollut asiakkaan tarkoittama ennalta arvaamaton syy, jonka seurauksena viemäriliitos oli liikkunut siten, että liitokseen oli tullut rako, josta neste oli vuotanut lattiarakenteeseen. Selvityksestä ei ilmene yksittäistä tapahtumaa, joka olisi aiheuttanut viemäriputken liikkumisen ja liitoksen irtoamisen. 

Asiassa on riidatonta se, että viemäriputki on liikkunut alaspäin, mistä on aiheutunut viemäriputken liitoksen irtoaminen. Vesi on päässyt rakenteisiin liitoksen väliin tulleesta raosta. Käytettävissä oleva selvitys huomioon ottaen Vakuutuslautakunta katsoo, että viemäriputken liikkuminen on tullut mahdolliseksi sen johdosta, että putkea ei ollut kannakoitu asianmukaisesti. Vuotovahinko on seurausta viemäriputken virheellisestä asennuksesta. Vakuutusyhtiö voi evätä korvauksen asennusvirhettä koskevan rajoitusehdon perusteella. Vahinkoa ei tee korvattavaksi se, että viemäri on näin toteutettuna toiminut ja pysynyt ehjänä asentamisestaan alkaen. 

Lopputulos

Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena eikä suosita korvausta. 

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeri Pellikka 

Jäsenet:
Maso
Vaitomaa
Vyyryläinen
Yrttiaho