Tapahtumatiedot

Asiakas on maksanut internetissä luottokortillaan 17.–18.4.2018 suorituksia valuuttakauppapalveluja tarjoavalle yritykselle. Kortilla on maksettu KayaFX-nimiselle maksunsaajalle Viroon 1.500 euroa ja Bulgariaan Credit Voucher -merkinnällä 500 euroa. KayaFX on hyvittänyt asiakkaan luottokortille 270 euroa.

Asiakkaan valitus

Asiakas on valituksessaan katsonut, että KayaFX on huijausyritys. Asiakas maksoi luottokortillaan yhteensä 2.000 euroa yritykselle, joka palautti maksuista 270 euroa. Muuta hän ei ole saanut takaisin. Asiakas menetti siten 1.730 euroa.

Asiakas sijoitti rahojaan yritykseen ja näki, että hänen sijoituksensa kasvoivat. KayaFX ei kuitenkaan sijoittanut asiakkaan rahoja, vaan varasti ne. Asiakas ei tiennyt maksua tehdessään, että kyseessä on huijausyritys. Myöhemmin asiakas on huomannut, että kyseisestä yrityksestä oli annettu useita varoituksia, mm. valvovilta viranomaisilta.

Pankki on vedonnut siihen, että asiakas ei ole toimittanut KayaFX:n sopimusehtoja. Yritys on osannut vältellä sopimuksen dokumentointia ja suurin osa keskusteluista on käyty puhelimitse. Asiakas vaati sähköpostitse yritystä palauttamaan asiakkaan rahat, mutta yrityksestä ei vastattu asiakkaalle.

Pankki on kertonut, että se olisi varoittanut asiakasta KayaFX:stä. Pankki ei varoittanut kyseisestä yrityksestä, vaan toisesta yrityksestä, jossa asiakas säilytti bitcoineja. Pankki varoitti KayaFX:stä vasta asiakkaan siirrettyä varojaan sinne.

Asiakas vaati 25.2.2019 pankkia tekemään chargebackin yritykselle. Pankki kuitenkin kieltäytyi.

Asiakas on vedonnut asiassa myös Ruotsin ja Yhdistyneen kuningaskunnan lainsäädäntöön sekä MasterCardin omiin ehtoihin.

Asiakas vaatii pankkia tekemään chargebackin yritykselle tai korvaamaan hänelle 1.730 euroa.

Pankin vastine

Pankki on vastineessaan katsonut, että asiakas on tehnyt KayaFX:lle yhteensä 1.500 euron maksut, joista on asiakkaalle palautunut 270 euroa. Yhteensä asiakas on käyttänyt luottoaan siten 1.230 eurolla.

Asiakkaan toimittamasta materiaalista ei ilmene yksityiskohtaista kuvausta tai tarkentavia dokumentteja asiakkaan ja KayaFX:n välisestä sopimuksesta. Pankin on siten mahdotonta arvioida onko maksunsaaja rikkonut sopimusta siten, että siitä aiheutuisi pankille korvausvastuu hyödykesidonnaisen luoton yhteisvastuun perusteella.

Asiakkaan tulisi itse tehdä selvitys yrityksestä ennen maksun tekemistä. Maksunsaajasta olisi ollut saatavissa informaatiota ennen maksua. Pankilla ei kontrollia siitä, mitkä yritykset kuuluvat MasterCardin verkostoon ja voivat vastaanottaa maksuja.

Pankki ei ole tehnyt chargebackia, koska MasterCardin ehtojen mukaan MasterCard ei hyväksy chargebackia, kun kyse on sijoitustililtä tehtävistä nostoista.

Pankki katsoo, että se ei ole vastuussa asiakkaan korttimaksuista.

Selvitykset

Valitusta koskevan osapuolten kirjelmöinnin lisäksi lautakunnalle on toimitettu seuraavat asiakirjat:

• Asiakkaan luottokorttilaskut.
• Tulosteita asiakkaan tilitapahtumista.
• MasterCardin 15.10.2018 antama ilmoitus, että eräiden korkeariskisten arvopaperikauppiaiden osalta chargeback on mahdollista tehdä 540 päivää tapahtuman jälkeen.
• Yhdityneen kuningaskunnan finanssialan valvovan viranomaisen 29.3.2018 antama varoitus KayaFX:stä. Varoituksen mukaan viranomainen epäilee yrityksen tarjoavan sijoituspalveluja Yhdistyneessä kuningaskunnassa ilman lupaa.
• Asiakkaan sähköposteja 9.1.–5.2.2019 KayaFX:lle varojen palauttamisesta.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Pankkilautakunnan on asiakkaan ja pankin välisen vastuujaon ratkaisemiseksi arvioitava, voidaanko tapauksessa katsoa kyseessä olevan sellainen myyjän sopimusrikkomus, josta pankki yleisluottokortin myöntäjänä ja siten hyödykesidonnaisen luoton myöntäjänä on yhteisvastuussa myyjän kanssa. Lisäksi on arvioitava, olisiko asiakas mahdollisen sopimusrikkomuksen johdosta oikeutettu maksamiensa suoritusten täyteen palautukseen.

Sovellettavat lainkohdat ja sopimusehdot

Kuluttajansuojalain (38/1978) 7 luvun 3 §:n 3 momentin mukaan
Tämän luvun 18 ja 39 §:ää sovelletaan ainoastaan hyödykesidonnaiseen luottoon ja 36–38 §:ää ainoastaan tavaran hankkimiseksi myönnettävään hyödykesidonnaiseen luottoon.                                                     

Lain pakottavuutta koskevan 7 luvun 5 §:n mukaan
Sopimusehto, joka poikkeaa tämän luvun säännöksistä kuluttajan vahingoksi, on mitätön.[...]

Lain 7 luvun 7 §:n mukaan

Tässä luvussa tarkoitetaan:
[..]
3) hyödykesidonnaisella luotolla kulutushyödykkeen hankkimista varten myönnettävää kuluttajaluottoa, jonka antajana on myyjä tai palveluksen suorittaja itse taikka muu elinkeinonharjoittaja myyjän tai palveluksen suorittajan kanssa tekemänsä sopimuksen tai muun kuluttajien luotottamista koskevan järjestelyn perusteella;
[..]

Lain säätämiseen johtaneen hallituksen esityksen (HE 24/2010 vp) mukaan hyödykesidonnaisia luottoja ovat myös erityisluottokortit (tietyn liikkeen omat kortit) sekä niin sanotut yleisluottokortit (Visa, MasterCard), kuten korkein oikeus on voimassa olleen säännöksen (7 luvun 2 §:n 3 kohta) nojalla katsonut ratkaisussaan KKO:2007:6.

Lain Luotonantajan ja myyjän tai palveluksen suorittajan yhteisvastuuta koskevan 7 luvun 39 §:n (27.8.2010/746) mukaan
Kuluttajalla, jolla on oikeus pidättyä maksusta taikka saada hinnan palautusta, vahingonkorvausta tai muu rahasuoritus myyjältä tai palveluksen suorittajalta tämän sopimusrikkomuksen johdosta, on tämä oikeus myös sitä luotonantajaa kohtaan, joka on rahoittanut kaupan tai palveluksen. Luotonantaja ei ole kuitenkaan velvollinen maksamaan kuluttajalle enempää kuin on tältä saanut maksuina.
Jos myyjä ottaa tavaran takaisin tai jos kauppa muutoin puretaan myyjän ja kuluttajan välisin sopimuksin, kuluttaja voi vedota takaisinotosta toimitettuun tilitykseen tai kaupan purkuun myös kaupan rahoittanutta luotonantajaa kohtaan. Kuluttajalla ei kuitenkaan ole tällaista oikeutta, jos:
1)luotonantaja on ajoissa selkeällä tavalla ilmoittanut kuluttajalle, ettei myyjällä ole takaisinotto-oikeutta tai muuta oikeutta määrätä sopimuksesta ja, jos kaupan kohteena on lain mukaan rekisteröitävä tavara, rekisteriin on merkitty omistajaksi luotonantaja; tai
2)luotonantaja voi muutoin osoittaa kuluttajan tienneen myyjän oikeuksien rajoittamisesta.

Pankin yleisten korttiehtojen kortinhaltijan vastuuta koskevan kohdan mukaan kortinhaltija sitoutuu maksamaan ostoista, käteisnostoista tai toistuvaismaksuista tai muusta korttitapahtumasta syntyneen velan Pankille tai muun korttiominaisuuden myöntäneelle yritykselle:[..]-käyttämällä kortti internetissä [..].

Korttiehtojen kortin käyttöä internetissä koskevan kohdan mukaan kortinhaltija voi kortin numeron, kortin voimassaoloaikatiedon, kortin kääntöpuolella olevan kolminumeroisen turvaluvun ja tarvittavien tunnusten, esimerkiksi pankkitunnusten, avulla maksaa ostamiaan tuotteita tai palveluita internetissä. Kortinhaltijan suositellaan maksavan kortillaan ostoksia ainoastaan sellaiselle internetkauppiaalle, joka on mukana Verified by Visa- tai MasterCard SecureCode -palvelussa tai jonka kortinhaltija tietää muuten olevan turvallinen. Kauppiaan kuuluminen Verified by Visa- tai MasterCard SecureCode -palveluun on todennettavissa kauppiaan internet-sivulla olevan Verified by Visa- tai MasterCard SecureCode -kuvakkeen perusteella.

Korttiehtojen vahingon rajoittamista koskevan kohdan mukaan vahinkoa kärsivän kortinhaltijan on ryhdyttävä kohtuullisiin toimenpiteisiin vahinkonsa rajoittamiseksi. Lain ja sopimuksen vastaisen menettelyn perusteella suoritettavaa vahingonkorvausta voidaan sovitella, jos se on kohtuuton ottaen huomioon rikkomuksen syy, kortinhaltijan mahdollinen myötävaikutus vahinkoon, Pankin mahdollisuudet ennakoida ja estää vahingon syntyminen sekä muut olosuhteet.

Korttiehtojen pankin vastuuta koskevan kohdan mukaan Pankki ei vastaa kortilla ostetuissa ja maksetuissa tuotteissa ja palveluissa mahdollisesti esiintyvistä puutteista tai virheellisyyksistä. Pankki ei vastaa vahingosta, joka johtuu ohjeiden vastaisesta tai virheellisestä automaatin käytöstä eikä kortin käyttämisestä ohjeiden vastaisesti internetissä.

Asian arviointi

Selvyyden vuoksi Pankkilautakunta toteaa, että asiakkaan tehtyä itse kyseessä olevat korttitapahtumat ei tapauksessa ole kyse maksupalvelulain 62 §:n mukaisesta maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä eikä tapauksessa siten myöskään tule arvioitavaksi se, onko kortin oikeudeton käyttö johtunut siitä, että asiakas olisi huolimattomuudestaan laiminlyönyt maksupalvelulain 53 §:n ja korttiehtojen mukaisia velvollisuuksiaan. Asiakkaan vedottua tapauksessa maksunsaajan epärehellisyyteen ja pankin vastuuseen luottokorttiyhtiönä yhteistyökumppaneistaan tulee tapauksessa sovellettaviksi kuluttajansuojalain (KSL) edellä mainitut säännökset, joiden mukaan hyödykesidonnaisen luoton – jollaisia myös yleisluottokortit ovat – myöntäjä on yhteisvastuussa myyjän tai palveluksen suorittajan kanssa tämän sopimusrikkomuksesta.

Pankkilautakunta katsoo, ettei asiakas ole tapauksessa osoittanut, että hänen luottokortillaan tekemänsä maksut vastaanottanut internetissä valuuttakauppapalveluja tarjoava yritys ei olisi täyttänyt asiakkaan ja yrityksen välisen sopimuksen mukaisia velvoitteitaan ja että tapauksessa siten olisi kyse KSL:n mukaisesta myyjän tai palveluksen suorittajan sopimusrikkomuksesta, josta pankki luottokortinmyöntäjänä olisi lain 7 luvun 39 §:n mukaisessa vastuussa. Asiassa on muutenkin jäänyt epäselväksi, mihin suorituksiin myyjä sopimuksen mukaan on sitoutunut suhteessa asiakkaaseen.

Lopputulos

Edellä esitettyyn viitaten Pankkilautakunta ei suosita asiassa hyvitystä.

Pankkilautakunta oli yksimielinen.

PANKKILAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Sillanpää

Sihteeri Heino

Jäsenet:

Ahlroth
Atrila
Piilo
Pulkkinen