Tapahtumatiedot

Asunto-osakeyhtiö K:n hallitus on lähettänyt osakkaille 7.2.2018 kokouskutsun, jonka mukaan asunto-osakeyhtiön yhtiökokous järjestetään 20.2.2018. Vakuutetun edustajana toiminut lakimies on 16.2.2018 ilmoittanut yhtiön hallitukselle, että kokouskutsu on lainvastainen. Ilmoituksen tarkoituksena on ollut saada kokouskutsu peruttua ja estää yhtiökokousta tekemästä lainvastaista päätöstä. Vakuutettu on edelleen ilmoittanut asunto-osakeyhtiön hallituksen puheenjohtajalle, että mikäli yhtiökokouskutsua ei peruta, hän tulee vaatimaan käräjäoikeudessa hallituksen puheenjohtajalta 1 000 euroa vahingonkorvausta asiassa. Tämän jälkeen hallitus on luopunut lainvastaiseksi katsotusta menettelystä. Vakuutettu on hakenut asiamiehen käytöstä aiheutuneista lakimieskuluista korvausta oikeusturvavakuutuksestaan. Vakuutusyhtiö on evännyt oikeusturvaetuuden, sillä perusteella, että kyseessä ei ole ollut vakuutusehtojen mukainen vakuutustapahtuma. 

Asiakkaan valitus

Asiakas on tyytymätön vakuutusyhtiön päätökseen ja katsoo, että hänelle tulisi myöntää oikeusturvaetu riita-asiassa. 

Asiakkaan mukaan hallituksen toimittama yhtiökokouskutsu on hallituksen päätös, joka on toimitettu jokaiselle taloyhtiön osakkaalle. Hallitus on päättänyt kutsua yhtiökokouksen koolle käsittelemään paitsi lakisääteisiä asioita, myös tehnyt päätöksen viedä yhtiökokouksen käsiteltäväksi viisivuotissuunnitelman, perusparannustoimet sekä muita toimenpiteitä. Hallitus on tehnyt myös päätöksen yhtiökokouksessa käsiteltävistä asioista, ja se on päättänyt mitä asioita kokouksessa käsitellään ja mitä ei. 

Asiakas toteaa valituksessaan, että hallituksen jäseneen voidaan kohdistaa muun muassa asunto-osakeyhtiölain 24 luvun 1 §:n mukainen vahingonkorvauskanne. Asunto-osakeyhtiön hallituksen puheenjohtaja ei ole noudattanut asunto-osakeyhtiölakia eikä yhtiön yhtiöjärjestystä. Hän ei ole kutsunut hallituksen jäseniä kokouksiin, mutta on toiminut muihin osakkaisiin nähden koko hallituksen puolesta. Hallitus on päätösvaltainen vain asianmukaisesti kutsuttuna ja se on päätösvaltainen tietyllä määräenemmistöllä, joka ei ole tapauksessa täyttynyt. Hallituksen puheenjohtaja on kutsunut yhtiökokouksen koolle. Asialistalle on otettu isoja merkittäviä kustannuksia aiheuttavia perusparannustoimia, kuten kattoremontti ja käyttövesiputkien remontointi. Lisäksi hän on ehdottanut, että jokainen osakas nostaisi oman lainan rahoittaakseen remontit. Tämä on vastoin asunto-osakeyhtiölain kunnossapitomääräyksiä, sillä taloyhtiön korjauksista ja kustannuksista vastaa taloyhtiö. 

Asiakas katsoo, että asian kannekelpoisuuden kannalta ei ole merkitystä sillä, että päätöksiä ei ole tehty yhtiökokouksessa. Kanneperusteita olisi ollut asiassa useampi. Asia on riitautunut heti kun hallitus on päätöksen tehnyt. Tästä päätöksestä asiakas on itse reklamoinut sekä suullisesti että kirjallisesti. Asunto-osakeyhtiölaki-teoksessa (Jauhiainen, Järvinen ja Nevala) todetaan, että asunto-osakeyhtiölain soveltamista koskevalla riita-asialla tarkoitetaan kannetta, joka edellyttää asunto-osakeyhtiölain säännösten soveltamista oikeudellisessa suhteessa. Lain esitöiden mukaan ratkaisevaa on siis se, että asian ratkaisemista vaaditaan asunto-osakeyhtiölain säännösten perusteella. Nyt käsillä olevassa tapauksessa riita koskee muun muassa hallituksen kokousten laillisuutta ja tehtyjen päätösten laillisuutta. Nämä asiat ratkaistaan soveltamalla asunto-osakeyhtiölain säännöksiä. Kyseessä on siis kannekelpoinen riita-asia.   

Oikeusturvan tarve on syntynyt heti hallituksen kokouksen jälkeen. Sillä seikalla ei voi olla merkitystä, että kannetta ei ole ehditty nostamaan. Asia olisi ollut saatettavissa käräjäoikeuden käsittelyyn. Asiakkaalla on ollut tarve saada oikeudellista apua asiassa, ja hän on sitä saanut. Asian lopputulos on ollut paras mahdollinen, sillä päätökset kumottiin uudella päätöksellä ilman pitkää ja kallista oikeudenkäyntiä. 

Asiakas on lisälausunnossaan todennut, että lain tai yhtiöjärjestyksen mukaan hallitukselle kuuluvasta asiasta päättää koko hallitus. Nyt käsiteltävässä asiassa hallitus on tehnyt muun muassa puutteellisella kokoonpanolla ja väärin kutsuttuna päätöksiä. Hallituksen päätöksestä voi valittaa asunto-osakeyhtiölain mukaisin perustein heti. Vakuutusyhtiön kielteistä päätöstä on perusteltu absurdisti: ”Mikäli kyseessä olisi sellainen hallituksen päätös, jonka riitauttaminen olisi mahdollista käräjäoikeudessa, tulisi siitä ilmetä päätöksen sisältö ja paikalla olleet jäsenet.” Edelleen perustelu jatkuu seuraavasti: ”Hallituksen puheenjohtaja ei ole kutsunut hallitusta koolle lainmukaisesti.” Nämä perustelut osoittavat kiistattomasti, että päätökset ovat olleet yksiselitteisesti asunto-osakeyhtiölain vastaisia. Mitään valituksen aihetta ei olisi, jos menettely olisi ollut lain mukaista. Nyt niin ei ole tapahtunut. Tämä menettely on ollut sellainen asia, joka olisi voitu välittömästi saattaa Suomessa käräjäoikeuden käsiteltäväksi vakuutusehtojen 9.3. kohdan mukaisesti. 

Lisäksi vakuutettu on esittänyt suullisesti vaatimuksen hallituksen puheenjohtajalle, että lainvastainen menettely pitää kumota, uhalla, että asia saatetaan käräjäoikeuden käsiteltäväksi. Lisäksi hän on vaatinut, että ellei uutta päätöstä tehdä, hän tulee vaatimaan hallituksen puheenjohtajalta vähintään 1 000 euroa henkilökohtaista korvausta. Puheenjohtaja on tällöin sanonut, että kokous pidetään ja että hän ei maksa mitään korvauksia. Näin ollen riita on syntynyt sekä perusteeltaan että määrältään. Asiakas on liittänyt lausumaansa allekirjoittamansa selvityksen tapahtumista.

Vakuutusyhtiön vastine

Oikeusturvavakuutuksen ehtojen mukaan vakuutettu voi käyttää oikeusturvavakuutusta asiassa, joka voidaan välittömästi saattaa käsiteltäväksi käräjäoikeudessa. Oikeusturvavakuutuksen tarkoituksena on korvata asianajo- ja oikeudenkäyntikuluja, jotka ovat aiheutuneet lakimiesavun käyttämisestä vakuutusehdoissa määritellyssä vakuutustapahtumassa. Vakuutuksesta ei korvata oikeudellista neuvontaa.

Vakuutuksesta korvattava vakuutustapahtuma on riita-asiassa riidan syntyminen. Riita on syntynyt, kun perusteeltaan ja määrältään yksilöity vaatimus on kiistetty todisteellisesti perusteen tai määrän osalta. Jos edellytyksenä riidan saattamiselle tuomioistuimen tutkittavaksi on jokin oikeustoimi taikka jossakin elimessä tai toimituksessa tehty päätös, kustannukset korvataan siitä lukien, kun sanottu edellytys on täyttynyt.

Vakuutetun edustajan mukaan hallitus on tehnyt päätöksen. Vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan yhtiökokouskutsu ei ole hallituksen päätös. Jotta kyseessä olisi sellainen päätös, joka voitaisiin riitauttaa käräjäoikeudessa, hallituksen kokouksesta olisi tullut laatia pöytäkirja. Myös ilman kokousta tehtävä päätös olisi tullut kirjata. Asiassa ei ole kyse asunto-osakeyhtiön hallituksen tekemästä tai hallituksen kokouksessa tehdystä varsinaisesta päätöksestä, jonka asiakas olisi riitauttanut käräjäoikeuteen toimitettavalla moitekanteella. Asunto-osakeyhtiön hallituksen ehdotukset, kokouskutsu ja asialista eivät ole sellainen oikeustoimi tai päätös, jonka voi riitauttaa ja sellaisenaan saattaa käräjäoikeuden käsiteltäväksi. Tämän vuoksi asia ei ole tässä vaiheessa riitautunut vakuutusehtojen edellyttämällä tavalla, eikä korvattavaa vakuutustapahtumaa ole siten syntynyt. 

Asialistalla olleet asiat edellyttävät yhtiökokouksen asiassa tekemää päätöstä.  Nyt kyseessä olevassa tapauksessa kustannukset ovat muodostuneet ennen sellaista jossakin elimessä tehtyä päätöstä, joka on edellytyksenä riidan saattamiselle tuomioistuimen tutkittavaksi. Ratkaisussa VKL 176/14 Vakuutuslautakunta on vahvistanut, etteivät ennen yhdistyksen kokouksen päätöstä syntyneet kustannukset ole vakuutuksesta korvattavissa. 

Vakuutettu on edelleen esittänyt määrältään yksilöidyn 1 000 euron henkilökohtaisen korvausvaatimuksen hallituksen puheenjohtajalle. Vakuutetun mukaan asia on tältä osin riitautunut. Asunto-osakeyhtiönlain 24 luvun 1 §:ssä säädetään hallituksen jäsenen vahingonkorvausvelvollisuudesta. Vahingonkorvauksen vaatijan tulee kyetä osoittamaan, että hänelle on syntynyt korvattava vahinko (oikeuskirjallisuudessa Sillanpää ja Vahtera, Asunto-osakeyhtiölaki käytännössä, 2011). Asiassa on kuitenkin epäselvää, mitä vahinkoa vakuutetulle on aiheutunut eli mihin vaatimus perustuu. Vaatimusta ei ole siten yksilöity perusteeltaan. Lisäksi vaatimus on esitetty ehdollisena. Koska asia on ratkennut vaatimuksen esittämisen jälkeen, vaatimuksen peruste ei ole toteutunut. Asia ei ole näin ollen riitautunut vakuutusehtojen tarkoittamalla tavalla. 

Vakuutusyhtiö katsoo, että sen tekemä ratkaisu on oikea ja vakuutusehtojen mukainen. 

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, onko asiassa käsillä vakuutusehtojen mukainen vakuutustapahtuma ja tuleeko asiakkaalle myöntää oikeusturvaetu hänen ja asunto-osakeyhtiön hallituksen väliseen asiaan. 

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutuksen ehtojen kohdan 9.3. mukaan vakuutettu voi käyttää vakuutusta Suomessa tai muissa Pohjoismaissa syntyneissä vakuutustapahtumissa, jotka voidaan välittömästi saattaa Suomessa käsiteltäväksi käräjäoikeudessa tai vastaavassa pohjoismaisessa tuomioistuimessa.  [– –]

Vakuutusehtojen kohdan 9.4.1. mukaan vakuutuksesta korvattava vakuutustapahtuma on riita- ja hakemusasiassa riidan syntyminen. Riita on syntynyt, kun perusteeltaan ja määrältään yksilöity vaatimus on kiistetty todisteellisesti perusteen tai määrän osalta. 

Edelleen ehtokohdan 9.7.3.1. mukaan jos edellytyksenä riidan saattamiselle tuomioistuimen tutkittavaksi on jokin oikeustoimi taikka jossakin elimessä tai toimituksessa tehty päätös, kustannukset korvataan siitä lukien, kun sanottu edellytys on täyttynyt.

Asian arviointi

Asiassa on arvioitava, onko kyse sellaisesta vakuutusehtojen mukaisesta vakuutustapahtumasta, jossa on esitetty perusteeltaan ja määrältään yksilöity vaatimus ja joka on kiistetty todisteellisesti perusteen tai määrän osalta. Lisäksi kyse on siitä, onko asia ollut sellainen, joka on ollut Suomessa välittömästi saatettavissa käräjäoikeuteen vai onko asian käräjäoikeuteen saatettavuus edellyttänyt jossakin elimessä tehtyä päätöstä.

Asiakas on asunto-osakeyhtiön osakkaana saanut asunto-osakeyhtiön hallituksen lähettämän yhtiökokouskutsun asialistoineen. Asiakas on lakimiehen avustamana ilmoittanut yhtiön hallitukselle, että kokouskutsu on lainvastainen, minkä jälkeen hallitus on perunut kokouksen. Lisäksi asiakas on kertomansa mukaan sanonut asunto-osakeyhtiön hallituksen puheenjohtajalle, että mikäli lainvastaista toimintaa ei lopeteta, hän nostaa 1 000 euron vahingonkorvauskanteen käräjäoikeudessa puheenjohtajaa vastaan. Asiakkaan mukaan hallituksen toimittama yhtiökokouskutsu on asunto-osakeyhtiön hallituksen tekemä päätös, joka olisi moitekanteella ollut saatettavissa käräjäoikeuden tutkittavaksi välittömästi. Edelleen asiakkaan mukaan asunto-osakeyhtiön hallituksen puheenjohtajalle osoitettu ehdollinen vahingonkorvausvaatimus sekä tämän kiistäminen on vakuutusehtojen mukainen vakuutustapahtuma. 

Asunto-osakeyhtiölain 23 luvussa säädetään asunto-osakeyhtiön päätösten moittimisesta. Luvun 1 §:ssä säädetään yhtiökokouksen päätöksen moittimisesta sekä 2 §:ssä yhtiökokouksen päätöksen mitättömyydestä. Luvun 3 §:ssä säädetään mitättömään yhtiökokouksen päätökseen rinnastuvasta hallituksen päätöksestä. Luvun 3 §:n mukaan jos hallituksen yhtiökokoukselle kuuluvassa asiassa tekemä päätös on sellainen kuin 23 luvun 2 §:n 1 momentin 2–4 kohdassa säädetään, siihen sovelletaan, mitä yhtiökokouksen vastaavasta päätöksestä säädetään.

Yhtiökokouskutsu asialistoineen ei ole sellainen asunto-osakeyhtiölain mukainen hallituksen päätös, jonka riitauttaminen olisi asunto-osakeyhtiölain nojalla mahdollista käräjäoikeudessa. Yhtiökokouksen asialistalla olevat asiat edellyttävät yhtiökokouksen päätöstä. Päätöstä asialistalla olevista asioista ei ole kuitenkaan yhtiökokouksessa tehty eikä asiaa siten ole ollut mahdollista riitauttaa käräjäoikeudessa nostettavalla moitekanteella. Koska asian saattaminen käräjäoikeuden tutkittavaksi edellyttäisi tässä tilanteessa sitä, että asiassa olisi tehty yhtiökokouksen päätös tai lain 23.3 §:ssä tarkoitettu hallituksen päätös, tähän esityslistan taustalla olevaan asialistaan ei ole voinut reagoida moitekanteella. Siten kyseessä ei ole tältä osin vakuutusehtojen mukainen vakuutustapahtuma.

Vakuutuslautakunta katsoo, että asiakkaan esittämä 1 000 euron vahingonkorvausvaatimus lainvastaisen toiminnan lopettamiseksi on ollut ehdollinen vaatimus. Edelleen asiassa ei ole myöskään esitetty selvitystä siitä, mihin vahingonkorvausvaatimus on perustunut. Asia on ratkennut ehdollisen vaatimuksen esittämisen jälkeen, joten asia ei ole lautakunnan näkemyksen mukaan riitautunut. 

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella Vakuutuslautakunta katsoo, ettei asiassa ole ollut kyseessä vakuutusehtojen mukainen vakuutustapahtuma, joka olisi korvattavissa oikeusturvavakuutuksesta. 

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norros 
Sihteeri Luukkonen

Jäsenet:
Korpiola 
Rusanen 
Alinentalo-Pelttari 
Hirviniemi