Tapahtumatiedot

Asiakas oli irtisanottu 25.4.2017 kuuden kuukauden irtisanomisajalla. Asiakas on hakenut 14.1.2019 oikeusturvaetua irtisanomista koskevaan riitaan kotivakuutukseen sisältyvästä oikeusturvavakuutuksesta. Kotivakuutusyhtiö kehotti asiakasta hakemaan korvausta ammattiliiton jäsenilleen ottamasta oikeusturvavakuutuksesta. 

Asiakas on kertonut ammattiliiton oikeusturvavakuutusyhtiölle tekemässään vahinkoilmoituksessa, että irtisanominen tapahtui ilman lain mukaista syytä ja irtisanomisen taustalla oli asiakkaan entisen työtoverin tulo asiakkaan esimieheksi ja siitä johtuneet muutokset asiakkaan asemassa yhtiössä ja hänen työtehtävissään. Asiakas oli yrittänyt hoitaa asiaa aluksi itse ja lakimieskoulutuksen saaneen aviomiehensä avustuksella. Tarkoituksena oli, että työnantaja olisi luopunut irtisanomista koskevasta vaatimuksestaan, ja että työsuhde olisi jatkunut. Kun työnantaja ei suostunut työsuhteen jatkumiseen, asiakas oli palkannut asianajaja K:n hoitamaan asiaa puolestaan. Nyt tarkoituksena oli esittää työnantajaa vastaan korvausvaatimus työsuhteen laittomasta irtisanomisesta ja harkita mahdollisen kanteen nostamista.

Vakuutusyhtiö on pyytänyt asiakkaalta selvitystä asiassa esitetyistä vaatimuksista ja niihin esitetyistä vastauksista. Asiakas on ilmoittanut 23.1.2019, että työnantaja oli esittänyt sovintoehdotuksen, jota asiakas ei ollut valmis hyväksymään. Työnantaja ei ollut hyväksynyt puolestaan asiakkaan sovintoehdotuksen ehtoja, joten asia on riitainen ja saatettavissa välittömästi oikeuden tutkittavaksi.

Vakuutusyhtiö on katsonut 13.2.2019 päivätyssä korvauspäätöksessään, että riita oli syntynyt 23.4.2017, kun asiakas oli kiistänyt työnantajansa väitteen siitä, että hän oli toiminut työsopimuksensa velvoitteiden vastaisesti. Asiakas on saanut tiedon vakuutustapahtumasta, vakuutuksen voimassaolosta ja vakuutustapahtumasta aiheutuneesta vahinkoseuraamuksesta huhtikuussa 2017. Näin ollen vahinkoilmoitus olisi tullut tehdä viimeistään huhtikuussa 2018. Koska korvausta ei ollut haettu vakuutussopimuslain 73 §:n mukaisessa määräajassa, asiakas oli menettänyt oikeuden vakuutuskorvaukseen.

Asiakas on ilmoittanut 18.2.2019 päivätyssä muutoksenhakukirjeessään, että hän oli saanut tiedon vakuutuksen voimassaolosta ja siitä seikasta, että asiamies tulee laskuttamaan palveluistaan vasta tammikuussa 2019. 

Asiakas oli ilmoittanut vakuutusyhtiölle 11.3.2019 lähettämässään sähköpostissa työskennelleensä henkivakuutuslakimiehenä, eikä hänellä ole asiantuntemusta oikeusturvavakuutuksista. Ottaen huomioon ajan kulumisen, asiakkaalla on ollut syytä olettaa, ettei tuttu asianajaja tule laskuttamaan häntä. 

Asiakas on pyytänyt vakuutusyhtiötä toimittamaan hänelle tiedotteen, jossa liiton jäseniä on tiedotettu nyt puheena olevasta oikeusturvavakuutuksesta ja sen korvauspiiristä. Asiakas kertoo, ettei hän ollut saanut tietoja vakuutuksen olemassaolosta ja sen korvauspiiristä, eikä vakuutusyhtiö voi olettaa asiakkaan olleen tietoinen vakuutuksen voimassaolosta huhtikuussa 2017. 

Vakuutusyhtiö on katsonut 12.3.2019 päivätyssä korvauspäätöksessään, ettei korvausratkaisua voida perustaa asiakkaan jälkikäteen esittämään väitteeseen siitä, että hän luuli, ettei asianajaja tule esittämään laskua suorittamistaan toimenpiteistä. Asiakkaan olisi pitänyt olla tietoinen asianajokulujen syntymisestä viimeistään huhtikuussa 2017, kun asianajotoimeksianto syntyi. Vakuutuslautakunta on katsonut ratkaisusuosituksessaan FINE-004068, ettei vakuutussopimuslain 73 §:n mukaista määräaikaa voida kytkeä siihen sattumanvaraiseen seikkaan, milloin riitaa koskeva asianajolasku on kirjoitettu. 

Asiakas oli ottanut yhteyttä vakuutusyhtiöön heti kuultuaan asiamiehen laskutuksesta, mikä osoittaa hänen tienneen, että hänen vakuutuksiinsa sisältyy oikeusturvavakuutus. Sillä seikalla, että korvausta oli haettu aluksi kotivakuutukseen sisältyvästä oikeusturvavakuutuksesta, ei ole merkitystä korvausoikeuden vanhentumisen kannalta, koska korvauskäytännössä ilmoituksen on katsottu saapuneen vakuutussopimuslain 73 §:n mukaisessa määräajassa myös silloin, kun se on tehty aluksi väärään vakuutusyhtiöön. 

Ottaen huomioon, että asiakas on toiminut työssään vakuutuslakimiehenä ja hän on kuulunut ammattiliittoonsa yli 30 vuoden ajan, ei voida pitää täysin uskottavana, ettei hänellä olisi ollut tietoa vakuutuksen voimassaolosta jo vakuutustapahtuman sattuessa huhtikuussa 2017. Joka tapauksessa se seikka, että asiakas on asianajajan laskun saatuaan ryhtynyt heti selvittämään korvattavuutta vakuutusyhtiöstä, kertoo hänen olleen tietoinen asianajokulujen ja vakuutusten välisestä yhteydestä. Vakuutusyhtiö katsoo edellä mainituin perustein asiakkaan olleen tietoinen vakuutustapahtuman sattuessa sekä vakuutustapahtumasta aiheutuneesta vahinkoseuraamuksesta että vakuutuksen voimassaolosta. Näin ollen vahingosta on ilmoitettu liian myöhään ja oikeus korvaukseen on menetetty vakuutussopimuslain 73 §:n perusteella. 

Vakuutusyhtiö on katsonut, että asianajaja on saattanut toimia asiassa velvollisuuksiensa vastaisesti, koska tämä oli laiminlyönyt selvittää päämiehensä mahdollisuudet saada osa asianajokulujen kustannuksista katetuksi oikeusturvavakuutuksesta tai julkisista varoista, ja asiakkaalle oli tämän johdosta aiheutunut varallisuusvahinkoa.  

Asiakas on kertonut 12.3.2019 lähettämässään sähköpostissa, ettei hänen mieleensä juolahtanut, että vakuutuskorvausta tulisi hakea ennen kuin hän oli tullut tietoiseksi kulujen syntymisestä. Lisäksi aluksi riidassa oli kyse irtisanomisen estämisestä, ja vasta nyt maaliskuussa 2019 tarkoituksena oli vaatia korvauksia työnantajalta laittoman irtisanomisen perusteella. 

Asiakkaan valitus

Asiakas on katsonut valituksessaan, ettei korvausoikeutta ollut menetetty. Asiakas oli saanut tiedon vakuutustapahtumasta aiheutuneesta vahinkoseuraamuksesta vasta tammikuussa 2019, kun samassa konsernissa aikaisemmin työskennellyt asianajaja ilmoitti, että tämä tulee laskuttamaan asiakasta asiassa. Ei ole ollut mitenkään selvää, että asianajaja K tulee laskuttamaan asiakasta avustaan, koska tutut lakimiehet auttavat usein toisiaan ilmaiseksi. Vakuutusyhtiön väite sitä, että asiakkaan olisi tullut ymmärtää, että K tulee laskuttamaan häntä, on loukkaava.

Ammattiliitto ja vakuutusyhtiö eivät olleet tiedottaneet asiakkaalle vakuutuksen voimassaolosta ja sen korvauspiiristä. Yksittäisten vakuutusten voimassaolo ja niiden ehdot eivät ole muiden asioiden parissa työskenteleville lakimiehille niin selviä kuin oikeusturvavakuutusten parissa työskennelleet henkilöt olettavat. Lisäksi asiakkaalle oli aluksi epäselvää, minkälaisia vaatimuksia hän tulisi esittämään entiselle työnantajalleen, koska hän oli hyvin järkyttynyt kokemastaan kohtelusta ja työnantajansa toiminnasta. 

Asiakas haluaa kiinnittää huomiota myös käsittelyn hitauteen vakuutusyhtiössä. Vakuutusyhtiö oli lisäksi lähettänyt asiakkaalle irtisanomista sekä ammattiliiton jäsenyyttä koskevia tietoja salaamattomalla sähköpostilla. Vakuutusyhtiö on puolustanut toimintaansa sillä, että asiakas oli itse lähettänyt viestejä ilman salausta. Asiakas korostaa kuitenkin, etteivät hänen lähettämänsä viestit sisältäneet niin arkaluontoisia tietoja kuin vakuutusyhtiön viestit. 

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö on viitannut vastineessaan korvauspäätöksessä lausuttuun.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys sen arvioimisesta, oliko asiakas menettänyt oikeutensa korvaukseen vanhentumisen perusteella.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutussopimuslain 2 §:n 1 momentin mukaan tässä laissa tarkoitetaan:
…
6) ryhmävakuutuksella vakuutusta, jossa vakuutettuina ovat tai voivat olla vakuutuksen ottamista koskevassa sopimuksessa (ryhmävakuutussopimus) mainitun ryhmän jäsenet

Vakuutussopimuslain 3 §:n 1 momentin mukaan sopimusehto, joka poikkeaa tämän lain säännöksistä muun vakuutetun tai vakuutuskorvaukseen oikeutetun kuin vakuutuksenottajan vahingoksi, on mitätön.

Vakuutussopimuslain 69 §:n mukaan korvauksen hakijan on annettava vakuutuksenantajalle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutuksenantajan vastuun selvittämiseksi ja joita häneltä kohtuudella voidaan vaatia ottaen myös huomioon vakuutuksenantajan mahdollisuudet hankkia selvitys.

Vakuutussopimuslain 70 §:n 1 momentin mukaan vakuutuksenantajan on suoritettava vakuutustapahtumasta johtuva vakuutussopimuksen mukainen korvaus tai ilmoitettava, ettei korvausta suoriteta, joutuisasti ja viimeistään kuukauden kuluttua siitä, kun se on saanut 69 §:ssä tarkoitetut asiakirjat ja tiedot.

Vakuutussopimuslain 73 §:n 1 momentin mukaan vakuutussopimukseen perustuva korvausvaatimus on esitettävä vakuutuksenantajalle vuoden kuluessa siitä, kun korvauksen hakija on saanut tietää vakuutuksen voimassaolosta, vakuutustapahtumasta ja vakuutustapahtumasta aiheutuneesta vahinkoseuraamuksesta. Korvausvaatimus on joka tapauksessa esitettävä kymmenen vuoden kuluessa vakuutustapahtumasta tai, jos vakuutus on otettu henkilövahingon tai vahingonkorvausvelvollisuuden varalta, vahinkoseuraamuksen aiheutumisesta. Korvausvaatimuksen esittämiseen rinnastetaan ilmoituksen tekeminen vakuutustapahtumasta.

Vakuutussopimuslain 73 §:n 2 momentin mukaan jos korvausvaatimusta ei esitetä 1 momentissa säädetyssä ajassa, korvauksen hakija menettää oikeutensa korvaukseen.

Vakuutussopimuslain 76 §:n 1 momentin mukaan jos ryhmävakuutussopimuksessa on sovittu, että vakuutuksenantaja pitää luetteloa ryhmävakuutuksen piiriin kuuluvista vakuutetuista, vakuutuksenantajan on ryhmävakuutuksen voimaan tultua ja sen jälkeen kohtuullisin väliajoin lähetettävä vakuutetuille tiedot vakuutusturvan laajuudesta, vakuutusturvan olennaisista rajoituksista, vakuutussopimukseen perustuvista vakuutetun velvollisuuksista sekä siitä, millä tavalla vakuutuksen voimassaolo riippuu vakuutetun kuulumisesta ryhmävakuutussopimuksessa mainittuun ryhmään. Jos vakuutetuista ei pidetä luetteloa, edellä mainitut tiedot on annettava vakuutetuille olosuhteet huomioon ottaen sopivalla tavalla.

Vakuutukseen sovellettavien, 1.1.2018 alkaen voimaan tulleiden oikeusturvavakuutusehtojen kohdan 4.2 (Riita- ja hakemusasia) mukaan riita- ja hakemusasiassa korvattava vakuutustapahtuma on riidan syntyminen. Riita on syntynyt, kun perusteeltaan ja määrältään yksilöity vaatimus on kiistetty perusteeltaan tai määrältään.

Yleisten sopimusehtojen kohdan 11.2 (Korvausoikeuden vanhentuminen (73 §)) mukaan vakuutuskorvausta on haettava vakuutusyhtiöltä kirjallisesti tai sähköisesti kirjallisessa muodossa vuoden kuluessa siitä, kun korvauksen hakija on saanut tietää vakuutuksen voimassaolosta, vakuutustapahtumasta ja vakuutustapahtumasta aiheutuneesta vahinkoseuraamuksesta. Korvausvaatimus on joka tapauksessa esitettävä 10 vuoden kuluessa vakuutustapahtumasta tai jos vakuutus on otettu henkilövahingon tai vahingonkorvausvelvollisuuden varalta, 10 vuoden kuluessa vahinkoseuraamuksen aiheutumisesta. Korvausvaatimuksen esittämiseen rinnastetaan ilmoituksen tekeminen vakuutustapahtumasta. Jos korvausvaatimusta ei esitetä säädetyssä ajassa, korvauksen hakija menettää oikeutensa korvaukseen.

Asian arviointi

Vakuutusyhtiö on väittänyt, että asiakkaan oikeus korvaukseen oikeusturvavakuutuksen perusteella on vanhentunut vakuutussopimuslain 73 §:n nojalla. Lainkohdan mukaan vakuutussopimukseen perustuva korvausvaatimus on oikeudenmenetyksen uhalla esitettävä vakuutuksenantajalle vuoden kuluessa siitä, kun korvauksen hakija on saanut tietää vakuutuksen voimassaolosta, vakuutustapahtumasta ja vakuutustapahtumasta aiheutuneesta vahinkoseuraamuksesta. Asiassa on riidatonta, että se asianajotoimeksianto, jonka kustannuksia vaaditaan korvattavaksi, on alkanut huhtikuussa 2017. Vakuutusyhtiö katsoo, että tuosta hetkestä lukien asiakkaalla on ollut tieto vakuutuksen voimassaolosta, vakuutustapahtumasta ja vakuutustapahtumasta aiheutuneesta vahinkoseuraamuksesta, mistä syystä vakuutussopimuslain 73 §:n mukainen vanhentumisaika on alkanut kulua mainitusta ajankohdasta.

Vakuutussopimuslain 73 §:ä koskevassa hallituksen esityksessä (HE 63/2009, s. 29) on todettu, että tiedon saaminen vakuutuksen voimassaolosta ja vakuutustapahtumasta vastaa asiallisesti aikaisemman säännöksen ilmaisua tiedon saamisesta mahdollisuudesta saada korvausta. Tieto vakuutuksen voimassaolosta tarkoittaa tietoa siitä, että on olemassa ja käytettävissä vakuutus, jonka korvauspiiriin vakuutustapahtuma ja siitä aiheutuvat vahinkoseuraamukset kuuluvat.

Nyt puheena oleva ammattiliiton ottama oikeusturvavakuutus on vakuutussopimuslain 2 §:n 1 momentin mukainen ryhmävakuutus, jossa vakuutettuina ovat vakuutuksen ottamista koskevassa sopimuksessa (ryhmävakuutussopimus) mainitun ryhmän jäsenet. Ryhmävakuutuksessa vakuutettu ei ole itse vakuutuksenottajana, joten vakuutettu ei välttämättä ole tietoinen vakuutuksenottajan häntä varten ottamasta vakuutuksesta. Muun muassa tästä syystä vakuutussopimuslain 76 §:ään sisältyy erityinen ryhmävakuutusta koskeva tiedonantosäännös, joka on lain 3 §:n 1 momentin perusteella pakottavaa lainsäädäntöä ryhmävakuutuksella vakuutettujen hyväksi. Kyseisen lainkohdan 1 momentin mukaan, jos ryhmävakuutussopimuksessa on sovittu, että vakuutuksenantaja pitää luetteloa ryhmävakuutuksen piiriin kuuluvista vakuutetuista, vakuutuksenantajan on ryhmävakuutuksen voimaan tultua ja sen jälkeen kohtuullisin väliajoin lähetettävä vakuutetuille tiedot vakuutusturvan laajuudesta, vakuutusturvan olennaisista rajoituksista, vakuutussopimukseen perustuvista vakuutetun velvollisuuksista sekä siitä, millä tavalla vakuutuksen voimassaolo riippuu vakuutetun kuulumisesta ryhmävakuutussopimuksessa mainittuun ryhmään. Jos vakuutetuista ei pidetä luetteloa, edellä mainitut tiedot on annettava vakuutetuille olosuhteet huomioon ottaen sopivalla tavalla.

Vakuutusyhtiö ei ole esittänyt selvitystä siitä, oliko ryhmävakuutuksen ottaneen ammattiliiton kanssa sovittu jäsenluettelon pitämisestä tai siitä, miten vakuutussopimuslain 76 §:ssä edellytetyt tiedot oli annettu ammattiliiton jäsenille. Vakuutusyhtiö ei ole näyttänyt, että vakuutetuille olisi annettu 76 §:n edellyttämät tiedot, eikä vakuutusyhtiö ole muutoinkaan osoittanut, milloin ja miten asiakas on saanut tiedon vakuutuksen voimassaolosta. Vakuutuslautakunta katsoo vakuutusyhtiöltä näin jääneen osoittamatta, että asiakkaalla olisi ollut tieto vakuutusturvan voimassaolosta ennen tammikuuta 2019, jolloin asiakas on oman ilmoituksensa mukaan tullut tietoiseksi vakuutuksesta. Oikeus vakuutuskorvaukseen ei siten ole vanhentunut. Koska korvattavan vakuutustapahtuman syntyminen on asiassa riidatonta, Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö myöntää oikeusturvaedun riitaan vakuutusehtojen mukaisessa laajuudessa.

Asiakas on kertonut valituksessaan, että asian käsittely oli vakuutusyhtiössä hidasta, ja vakuutusyhtiö oli lähettänyt asiakkaalle arkaluontoisia tietoja sisältäneitä sähköpostiviestejä ilman salausta. 

Vakuutussopimuslain 69 §:n mukaan korvauksen hakijan on annettava vakuutuksenantajalle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutuksenantajan vastuun selvittämiseksi ja joita häneltä kohtuudella voidaan vaatia ottaen myös huomioon vakuutuksenantajan mahdollisuudet hankkia selvitys. Vakuutussopimuslain 70 §:n 1 momentin mukaan vakuutuksenantajan on suoritettava vakuutustapahtumasta johtuva vakuutussopimuksen mukainen korvaus tai ilmoitettava, ettei korvausta suoriteta, joutuisasti ja viimeistään kuukauden kuluttua siitä, kun se on saanut 69 §:ssä tarkoitetut asiakirjat ja tiedot.

Asiakkaan vahinkoilmoitus oli tehty 14.1.2019 ja vakuutusyhtiö oli antanut korvauspäätöksen 13.2.2019. Asiakas on hakenut muutosta korvauspäätökseen 18.2.2019 päivätyllä kirjelmällä ja vakuutusyhtiö on lähettänyt asiakkaalle uuden korvauspäätöksen 11.3.2019. Asiakas on uuden korvauspäätöksen jälkeen lähettänyt vakuutusyhtiöön muutoksenhakukirjelmät 11.3.2019 ja 12.3.2019. Vakuutusyhtiö on ilmoittanut asiakkaalle 12.3.2019, ettei asiaa käsitellä vakuutusyhtiössä uudestaan, ja asiakas voi olla yhteydessä FINEen. Vakuutuslautakunta toteaa, että vakuutusyhtiön korvauspäätökset oli annettu vakuutussopimuslain 70 §:n mukaisessa kuukauden määräajassa siitä, kun asiakas oli toimittanut vakuutusyhtiölle 69 §:ssä mainitut tiedot. 

Salaamatonta sähköpostia koskevan valituksen osalta Vakuutuslautakunta toteaa, ettei sen tehtäviin kuulu antaa ratkaisusuosituksia tämän tyyppisistä asiakkaiden tietosuojaa koskevista menettelytapakysymyksistä.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö myöntää riitaan oikeusturva-edun vakuutusehtojen mukaisessa laajuudessa.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norros
Sihteeri Nikunlassi 

Jäsenet:
Karimäki
Korpiola
Rusanen
Sarpakunnas