Tapahtumatiedot

Omakotitalon WC:ssä olevan viemärin runkolinja oli tukkeutunut 30.5.2018. Kun viemäritukos oli ilmennyt ja vedenpinta noussut WC-pöntössä merkittävästi, vettä ei ollut noussut lattialle. Asiakas oli arvellut tukoksen olevan jossakin pesualtaan muovisen viemäriputken liittymän jälkeisessä valurautaviemärin kohdassa. Tukoksen avaamista varten pesualtaan viemäriputki oli irrotettu lattiasta, ja viemärinavausnestettä oli kaadettu valurautaviemäriin. Nestettä oli laitettu myös WC-pönttöön. Tässä vaiheessa pesualtaan viemäriputki oli ilmeisesti laitettu takaisin paikalleen. Viemärinavausnesteen vaikutusajan kuluttua vettä oli laitettu pesualtaan viemäriputkeen ja WC-pönttöön, minkä seurauksena veden pinta oli noussut WC-pöntössä ja valurautaviemäristä oli noussut vettä lattialle. Vettä oli viemärin patoutumisen vuoksi valunut myös lattiarakenteeseen lattian pintamateriaalin alle. 

Rakennus oli rakennettu vuosina 1962-1963. WC-tila oli remontoitu vuonna 2000, mutta tuolloin ei ollut uusittu lattian pintarakenteen tasosta liittyvää valurautaista viemärilinjaa.

Vakuutusyhtiö on korvauspäätöksessään ja sisäisessä muutoksenhakumenettelyssä antamassaan ratkaisussa katsonut, että vahingon aiheutumiseen on keskeisellä tavalla vaikuttanut lavuaarin ja valurautaviemärin välinen puutteellinen asennus. Putkessa tai liitoksessa olisi pitänyt olla 2 erillistä tiivistettä. Jos valurautaputken päässä ei ole muhvia, liitokseen tulee käyttää asennusta varten suunniteltua muhvia tai pantaliitintä. Mahdollisesta muovitiivisteen liikkumisesta huolimatta liitos täyttää asennusvirheen tunnusmerkistön, koska kohteessa ei ole käytetty asennustarkoitukseen suunniteltuja muhvia, tiivisteitä tai pantaliitintä. Näistä osista ei ole mainintaa tarkastusraportissa.

Asiakkaan valitus

Asiakkaan mielestä vakuutusyhtiö ei ole käsitellyt asiaa kaikki näkökohdat huomioon ottaen, ja lisäksi vakuutusyhtiössä on ymmärretty joitain asioita väärin. Hän katsoo olevansa oikeutettu vakuutusehtojen mukaiseen korvaukseen, koska tilanne oli ollut yllättävä ja äkkinäinen.  Jonkinasteinen vastaantulo olisi riittänyt, mutta yhtiössä tehtiin jyrkkä ei hieman kyseenalaisin perustein. He olivat tehneet kaiken mahdollisen, jotta vahingon seuraukset minimoitiin. Kustannukset ovat jääneet hyvinkin kohtuullisiksi, koska melkoinen osa korjaustöistä oli tehty itse. Korvattava määrä jää myös pieneksi, kun otetaan huomioon ikävähennykset ja omavastuu.

Asiakas toteaa, että viemärin liitos oli kestänyt vuosikaudet kaikenlaisia vedenpaineita ja patoutumisia. Kun viemäritukos oli ilmennyt, ja vaikka vedenpinta oli WC-pöntössäkin noussut merkittävästi, mitään veden lattialle virtaamista ei liitoksesta ollut aiheutunut. Tämäkin osoittaa, että liitos oli toimiva ja kaikin puolin asianmukainen. Vettä tuli lattialle vasta, kun lavuaariputki oli irrotettu valurautaputkesta viemärinavausnesteen käyttöä varten. Tämä oli seurausta nimenomaan siitä, että kaiken tohinan keskellä ei oltu huomattu, että kumitiiviste olikin liukunut muovista lavuaariputkea ylöspäin, kun putki oli laitettu takaisin valurautaviemäriin viemärinavausnesteen kaatamista varten.

Viemärinavausnestettä oli lisätty WC-pöntön lisäksi myös lavuaariyhteestä. Sen jälkeen lavuaariputki oli laitettu paikalleen. O-rengas oli putken takaisinpanon yhteydessä liukunut sen verran putkea ylöspäin, että vahinko mahdollistui. Vuoto tapahtui, kun wc-pönttöön oli lisätty vettä tukoksen avaamiseksi, ja vettä nousi viemäristä lattialle.

Muutoksenhakemuksessaan 15.10.2018 asiakas on kertonut, että lavuaariviemärin pää oli nostettu muoviämpäriin lavuaarin alle ja ämpärissä olivat olleet myös muut viemäriliitoksen osat valokuvan (liite 1) mukaisesti. Muoviviemärissä oli muina osina ollut tehdasasenteinen kumitiiviste. Ilmeisesti kosteuskartoittaja ei jostain syystä ollut huomannut kumitiivistettä ämpärin pohjalla, vaan hän oli pelkästään kiinnittänyt huomionsa lavuaariviemärin muoviseen päähän. Muutoshakemuksen toisessa kuvassa (liite 2) on lähikuva lavuaariviemärin päästä, kun kumitiiviste on siinä paikallaan. Kun lavuaariviemäri oli myöhemmin otettu valurautaviemäristä pois, kumitiiviste oli samalla siitä silloin irrotettu ja jätetty ämpärin pohjalle. Kosteuskartoitusraportissa kuvattu ”jonkinlainen massa” on eristysmassaa, jolla lavuaariviemärin peitekansi on kiinnitetty lattiaan ja muoviputkeen. Peitekansi on pelkkä suojakansi, joka tekee liitoksesta nätimmän. 

Vakuutusyhtiö on katsonut, että tiivistävä kumirengas olisi ollut tasainen. Näin ei kuitenkaan ollut, vaan tiiviste oli kartiomainen. Sen yläpuolen ulkohalkaisija oli isompi kuin alapuolen. Juuri tällainen kumitiiviste soveltuu kyseisenlaiseen tiivistämiseen. Muutoksenhakemuksen liitteenä 2 olevasta valokuvasta ei helposti näe kartiomaisuutta ja tästä arvatenkin johtuu vakuutusyhtiön väärinkäsitys.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö katsoo, että kielteinen korvauspäätös on vakuutusehtojen ja –sopimuksen mukainen. Vahinko on ollut seurausta asennusvirheestä ja hyvän rakennustavan vastaisesta asennuksesta. Viemäriputken asennuksessa on käytetty toisiinsa sopimattomia putkiosia, minkä johdosta viemäriputken liitos ei ole ollut tiivis. Asennusvirheistä ja hyvän rakennustavan vastaisesta rakentamisesta aiheutuneet vahingot rajautuvat vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle. 

Vakuutusyhtiö toteaa, että muoviviemärin liitos valurautaviemäriin on sallittu käyttäen vain hyväksyttyjä osia ja tiivisteitä. Valurauta- ja muoviviemärin tiivistys on kaksiosainen. Jos valurautaviemärissä on muhvi, muoviviemärin päälle asennetaan ensin O-rengastiiviste, ja sen jälkeen muoviputken päähän asennetaan lisäksi kuppitiiviste. Putkessa / liitoksessa on siis 2 erillistä tiivistettä. Jos valurautaputken päässä ei ole muhvia, liitokseen tulee käyttää kyseistä asennusta varten suunniteltua muhviosaa tai asennukseen käytetään pantaliitintä. Kohteesta laaditussa raportissa ei ole mainintaa mainituista tiivisteistä, muhviosista tai pantaliittimestä.

Kartoitusraportissa mainitaan, että viemäritukoksen yhteydessä on tapahtunut padotuksen aikaansaama vuoto viemäriliitoksesta. Rakentamisen yleiset laatuvaatimukset edellyttävät, että viemäreiden liitokset kestävät padotuksesta aiheutuvan voiman. Kun viemärin liitoksen tiivistäminen tehdään tarkoitukseen soveltumattomilla tarvikkeilla, vuotoa ei voida pitää ennalta arvaamattomana.

Asiakas on kertonut, että lavuaarin viemäriputken peitekansi oli kiinnitetty lattiaan eristysmassalla ja että vesi oli tullut lattialle vasta viemärinavausnesteen käytön yhteydessä. Vakuutusyhtiö katsoo, että peitekannen kiinnitys eristemassalla on kestänyt veden paineet, jolloin vesi on kulkeutunut liitoskohdan epätiiveystekijöistä johtuen suoraan lattiarakenteeseen tulematta lattialle näkyviin ja aiheuttaen siten kosteusvaurioita rakenteelle. 

Viemäriputken asennusvuonna 2000 ja ennen sitä on viemäröinnin asentamisessa edellytetty Rakentamismääräyskokoelman (D1, 1987), mukaan, että viemäreiden liitokset tulisi tehdä joko muhviliitoksin tai erityisesti käyttötarkoitukseen soveltuvin kumirengasliitoksin. Lisäksi LVI-rakentamisen yleisten laatuvaatimusten (LVI-RYL 1992) mukaan jätevesiviemäreiden on oltava kaasutiiviitä ja niiden on kestettävä mahdollisen padotuksen aiheuttamat voimat.

Kaikissa liitostavoissa edellytetään, että sovitteet ovat sellaisia, että tiiviin liitoksen tekeminen on mahdollista. Käsiteltävänä olevassa asiassa viemäriputken asennuksessa on kiistatta käytetty toisiinsa sopimattomia putkiosia. Kohteessa ei ole muovi- ja valurautaputkien liitokselle edellytettyä tuplatiivistettä tai erikoisosaa. Tällaiset virheet viemäriputkessa eivät ole seurausta viemärin käytöstä vaan ne ovat seurausta viemärin asennuksessa tehdyistä virheistä.

Vakuutusalalla vakiintuneen käytännön mukaan vahingon ennalta arvaamattomuutta ei määritellä vakuutetun subjektiivisesta näkökulmasta vaan vahinkotapahtuman todennäköisyyttä on arvioitava objektiivisesti. Tällöin tarkastellaan vahingon syntymahdollisuutta yleisesti arvioiden. Kun vahingon äkillisyyttä tarkastellaan objektiivisesti, merkitystä ei voida asettaa sille, onko vahinko tullut yllätyksenä vakuutetulle, kun viemäriputken liitoksessa on ollut niin sanottu piilovirhe. Vahinkojen korvattavuus ratkaistaan aina sen perusteella, täyttääkö vahinko korvattavan vahinkotapahtuman edellytykset.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnan käytettävissä on ollut osapuolten välistä sähköpostikirjeenvaihtoa ja J. Oy:n tarkastusraportti 25.6.2018 tehdystä vesivahingon tarkastuksesta. Raportin mukaan vesi oli patoutuessaan päässyt tiivistämättömän rakenteen väliin pintamateriaalin alle lattian poistoputken liittymän ja lattian liitoksen välistä.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, onko vakuutusyhtiö osoittanut pesualtaan viemäriputken liitosasennuksen valurautaviemäriin olleen virheellinen ja hyvän rakennustavan vastainen, vai voidaanko vuotovahinkoa pitää vakuutusehtojen tarkoittamalla tavalla ennalta arvaamattomana.

Rakentamisaikaiset ohjeet ja määräykset sekä hyvä rakennustapa huomioon ottaen keskeinen ratkaistava kysymys on se, oliko pesualtaan muovisen viemäriputken liitos valurautaviemäriin ollut tiivis ja sellainen, että se on kestänyt padotuksen aiheuttamat voimat. 

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Kodin vakuutuksen laajan turvan ehtojen (voimassa 1.1.2013 alkaen) kohdan 3.1 mukaan laaja turva korvaa äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta vahinkotapahtumasta aiheutuneet suoranaiset esinevahingot. Tyypillisiä korvattavia vahinkoja ovat palovahingot, sähköilmiö- ja vuotovahingot, […] sekä rikkoutumisvahingot.

Ehtojen kohdassa 3.5 olevien korvausrajoitusten mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut rakennukselle tai irtaimistolle itselleen 
- suunnittelu-, asennus-, käsittely-, käyttö-, toimitus- tai työvirheestä
- rakennus-, valmistus- tai aineviasta
- perustamis- tai rakennusvirheestä rakentamismääräysten, -ohjeiden tai hyvän rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta
- rakenteen tai asennuksen keskeneräisyydestä tai puutteellisuudesta.

Rakentamismääräykset

Rakentamismääräyskokoelman (osa D1, 1987) mukaan viemäreiden liitokset tulisi tehdä joko muhviliitoksin tai erityisesti käyttötarkoitukseen soveltuvin kumirengasliitoksin. Kohdan 3.4.3 (kestävyys) mukaan jätevesilaitteiston vaihdettavissa oleva osa on tehtävä sellaisesta materiaalista ja sellaisin liitoksin ja kannakkein, että saavutetaan riittävä kestävyys ja toimintavarmuus sopivan uusimisvälin aikana. Laitteiston osa, jota ei voida vaihtaa, on tehtävä sellaisesta materiaalista ja sellaisin liitoksin ja kannakkein, että laitteisto kestää rakennuksen käyttöön nähden kohtuullisen ajan. Jätevesilaitteisto liitoksineen on tehtävä tiiviiksi. 

LVI-rakentamisen yleisten laatuvaatimusten (LVI-RYL 1992) kohdan 23.110 (viemärimateriaalien ja liitostapojen perusvaatimukset) mukaan kukin viemärimateriaali muodostaa oman järjestelmänsä. Eri järjestelmien osia ei saa asentaa sekaisin. Järjestelmän (materiaalin) muuttuessa saa käyttää vain osia, jotka on hyväksytty järjestelmien välisiksi muutososiksi. Kohdan 23.13 (jätevesiviemärit) mukaan jätevesiviemäreiden on kestettävä mahdollisen padotuksen aiheuttamat voimat.

Asian arviointi

Esitetyn selvityksen mukaan pesualtaan muovinen (vuonna 2004 asennettu) poistoputki oli yhdistetty viemärin alkuperäiseen (vuodelta 1963 olevaan) valurautaiseen runkolinjaan. Tarkastusraportista ilmenee, että kun runkolinja oli patoutunut, vesi oli noussut lattian poistoputken tiivistämättömän liittymän ja lattian liitoksen välistä pintamateriaalin alle kastellen rakenteita. Raportissa olevaan valokuvaan liitetyn tekstin mukaan vesi oli patoutuessaan päässyt tiivistämättömän rakenteen väliin. Lisäksi seinän ja lattiapinnan liitoksessa oli ollut selkeä sauma, josta vesi oli päässyt kulkeutumaan rakenteisiin.

WC:n remontointiaikana vuonna 2000 noudatetun rakentamismääräyskokoelman (D1, 1987) ja LVI-rakentamisen yleisten laatuvaatimusten (LVI-RYL 1992) mukaan jätevesilaitteisto liitoksineen on tehtävä tiiviiksi. Viemäreiden liitokset tulisi tehdä joko muhviliitoksin tai erityisesti käyttötarkoitukseen soveltuvin kumirengasliitoksin. Jätevesiviemäreiden on kestettävä mahdollisen padotuksen aiheuttamat voimat.

Asiaa arvioidessaan Vakuutuslautakunta on kiinnittänyt huomiota siihen, että asiakkaan lokakuussa 2018 tekemän muutoksenhakukirjelmän liitteiksi 1 ja 2 merkityissä valokuvissa näkyvää ämpäriä tai ämpärissä olleita, pesualtaan poistoviemäriin kuuluviksi ilmoitettuja osia ei näy tarkastusraporttiin liitetyistä valokuvista. Raportissa ei myöskään mainita mitään tiivisteistä, muhviosista tai pantaliittimestä. Tarkastusraportin sivulla 7/18 olevasta valokuvasta näkyy, että pesualtaan viemäriputken alapäässä ei ole ollut muutoksenhakukirjelmän toisessa valokuvassa (liite 2) näkyvää mustaa muovitiivistettä. 

Vakuutuslautakunnan käsityksen mukaan viemärin patoutumisen seurauksena vettä oli ensin mennyt lattian pintamateriaalin alle poistoputken tiivistämättömän liittymän ja lattian liitoksen välistä. Veden nousemisen lattialle oli asiakirjoista saatavan selvityksen mukaan tässä vaiheessa estänyt pesualtaan viemäriputken peitekansi ja siinä ollut eristemassa. Vettä oli noussut lattiapinnalle tukkeuman avaamisyrityksen seurauksena sen jälkeen, kun pesualtaan viemäriputki oli viemärinavausnesteen kaatamisen jälkeen laitettu takaisin paikoilleen. 

Erityisesti tarkastusraportin ja siinä olevien valokuvien perusteella Vakuutuslautakunta katsoo, että pesualtaan viemäriputken ja lattiassa olleen valurautaviemärin liitosta ei ole asennettu asennusaikana noudatettujen määräysten ja ohjeiden sekä hyvän rakennustavan mukaisella tavalla tiiviiksi ja sellaiseksi, että se olisi kestänyt viemärin tukkeutumisen aiheuttamat voimat. Vakuutuslautakunta katsoo myös, että viemäriputken liitoksen tiivistämättömyydestä aiheutunutta vuotovahinkoa ei voida pitää ennalta arvaamattomana. Vakuutusyhtiöllä on oikeus vedota rajoitusehtoon, jonka mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut asennusvirheestä tai rakentamismääräysten, -ohjeiden tai hyvän rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutusyhtiön epäävä korvauspäätös on vakuutusehtojen mukainen eikä suosita korvauksen maksamista. 

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin  
Sihteeri Pellikka

Jäsenet:
Maso
Vaitomaa
Vyyryläinen
Yrttiaho