Haku

FINE-019305

Tulosta

Asianumero: FINE-019305 (2019)

Vakuutuslaji: Vastuuvakuutus

Ratkaisu annettu: 28.10.2019

Vakuutusmeklarin vastuu. Sijoitussidonnainen henkivakuutus. Tiedonantovelvollisuus. Selonottovelvollisuus. Oliko palveluntarjoaja täyttänyt selonotto- ja tiedonantovelvollisuutensa? Vastasiko sijoittajalle suositeltu tuote hänen tavoitteitaan?

Tapahtumatiedot

Asiakkaat ovat vuonna 1939 ja vuonna 1944 syntyneet puolisot. Asiakkaat tapasivat 3.3.2015 A:n, joka edusti ruotsalaista vakuutusmeklari B AB:ia sekä suomalaista sijoituspalveluyritys C Oy:tä. Molemmat yhtiöt kuuluvat samaan konserniin. Tapaaminen oli yritysten toimitiloissa Suomessa. Asiakkaat tapasivat 13.3.2015 A:n sekä varainhoitoyhtiö D:n edustajan varainhoitajan toimitiloissa Suomessa. Tapaamisessa asiakkaat valtuuttivat D:n lunastamaan asiakkaiden omistuksessa olleet rahastot (67.040 euroa) ja myymään asiakkaiden osakkeet (131.011 euroa). 

A suositti vakuutusmeklari B:n edustajana toimiessaan asiakkaille henkivakuutusyhtiö E:n sijoitussidonnaista henkivakuutusta. Myynneistä ja lunastuksista saadut varat, yhteensä 198.051 euroa, sijoitettiin henkivakuutusyhtiö E:n sijoitussidonnaiseen henkivakuutukseen. A markkinoi sijoituspalveluyritys C:n edustajana varainhoitoyhtiö D:n omaisuudenhoitopalveluita. Asiakkaat valtuuttivat 13.3.2015 vakuutuksen hakemuslomakkeella D:n hoitamaan sijoitusvakuutuksen sijoituksia. Vakuutuksen varat sijoitettiin kansainvälisiin osake- ja korkosijoituksiin sekä noin 10 %:n osuudella D:n kanssa samaan konserniin kuuluvan rahastoyhtiön asuntorahastoon. Vakuutus tuli voimaan 23.3.2015.

Asiakkaat ostivat siis vakuutusmeklari B:n suosituksesta henkivakuutusyhtiö E:n sijoitussidonnaisen henkivakuutuksen, jonka sijoituskohteista päätti varainhoitoyhtiö D asiakkaiden kanssa tehdyn sopimuksen perusteella. 

Vakuutuksen kohteena olevien sijoitusten arvo alkoi alentua. Asiakkaat olivat 12.2.2016 yhteydessä D:n edustajaan ja he sopivat, että molempien vakuutusten osake- ja korkosijoitukset myydään ja 90–95 % varoista siirretään asuntorahastoon. Muutos tapahtui 18.4.2016, jolloin vakuutuksen pääoma oli laskenut 28.645 euroa.

Asiakkaat irtisanoivat vakuutuksensa toukokuussa 2019. Asiakkaiden alkuperäinen sijoitus oli yhteensä 198.050,94 euroa ja he saivat takaisinoston jälkeen kesäkuun 2019 lopussa yhteensä 175.219,56 euroa. Asiakkaiden tappio oli siis yhteensä 22.831,38 euroa. 

Vahingonkorvausvaatimus

Asiakkaat vaativat 13.8.2018 vakuutusmeklari B:tä korvaamaan asiakkaille sijoitusvakuutuksista aiheutuneen vahingon. Asiakkaita edusti heidän poikansa. 

Asiakkaiden mukaan he olivat 13.3.2015 palaverin jälkeen siinä käsityksessä, että heidän varansa oli sijoitettu asuntorahastoon. Tosiasiassa varat oli kuitenkin sijoitettu säästöhenkivakuutukseen, jossa asuntorahaston osuus oli vain noin 10 %. 

B:n edustaja A oli jättänyt asiakkaat epätietoisiksi varojen kohtalosta. A oli lisäksi kiirehtinyt asiaa aiheettomasti sekä allekirjoituttanut useita papereita, joita ei käyty riittävästi läpi. Asiakkaille ei kerrottu riittävästi sijoitusvakuutuksesta, sen suuresta takaisinostokulusta, sopimusehdoista ja vakuutuksen korkeista kuluista. Osa sopimuksista oli englanniksi, jota asiakkaat eivät hallitse riittävästi. Asiakkaat eivät myöskään saaneet kaikista allekirjoitetuista papereista omaa kopiota mukaansa. Asiakkaat eivät olisi sijoittaneet rahojaan vakuutukseen, jos he olisivat saaneet riittävät ja oikeat tiedot siitä ja tiedot olisi esitetty riittävän huolellisesti ja rauhallisesti. 

Vakuutusmeklarin vastaus

Vakuutusmeklari B ja sijoituspalveluyritys C katsoivat yhteisessä vastauksessaan asiakkaille, että he eivät ole korvausvelvollisia asiassa. 

C on markkinoinut oheispalveluna D:n varainhoitopalvelua asiakkaiden antamien kartoitustietojen perusteella. C ei ole arvioinut D:n omaisuudenhoitopalvelun eikä yksittäisten rahoitusvälineiden soveltuvuutta asiakkaille. C ei ole millään tavalla omaisuudenhoitoa koskevien sopimusten osapuoli. Asiakkaat ovat sopineet D:n kanssa vakuutuksen sijoituskohteista ja niiden vaihdoista. B ja C eivät siten vastaa omaisuudenhoitajan sijoituspäätöksistä tai sijoitustoiminnan tappioista. 

Asiakkaiden sijoituskokemus ja -tavoitteet on käyty läpi ja saatujen tietojen perusteella on katsottu sijoitusvakuutuksen olevan sopiva tuote asiakkaille. A on käynyt sijoitusvakuutuksen, sen toiminnan, ehdot ja kulut asiakkaiden kanssa läpi 13.3.2015 ennen vakuutushakemuksen allekirjoittamista. Tapaamisissa 3. ja 13.3.2015 ei ole käynyt ilmi mitään sellaista, jonka perusteella A:lla olisi ollut syytä epäillä asiakkaiden ymmärrystä vakuutukseen liittyen. 

Asiakkaat ovat allekirjoituksellaan vahvistaneet saaneensa kaiken tarpeellisen materiaalin vakuutukseen liittyen sekä ymmärtäneensä vakuutuksen ominaisuudet ja toiminnan. Asiakkaille on kerrottu vakuutuksen ominaisuuksista, ehdoista, toiminnasta, kuluista ja riskeistä asianmukaisella tavalla. 

Vastuuvakuutusyhtiön korvauspäätös

Vakuutusmeklari B teki asiassa vahinkoilmoituksen vastuuvakuutusyhtiölleen F, josta B:llä oli taloudellinen vastuuvakuutus. Vakuutusyhtiö F katsoi 27.2.2019 antamassaan päätöksessä, ettei vahinkoa korvata vastuuvakuutuksen perusteella. 

Asiakkaiden sijoitusvakuutukset olivat päätöksen antamisen hetkellä vielä voimassa. Vakuutusyhtiö F katsoi, ettei mitään vahinkoa ollut konkreettisesti tapahtunut. Vaikka vakuutukset takaisinostettaisiin ja niistä saataisiin vähemmän tuottoa kuin niihin oli vuonna 2015 sijoitettu, kyse olisi sijoitustoimintaan liittyvästä taloudellisesta tuloksesta, josta aiheutunut vahinko ei ole korvattavissa vakuutusehtojen mukaan. 

Asiakkaan valitus

Asiakkaita on edustanut heidän poikansa. Asiakkaat ovat valituksessaan katsoneet, että vakuutusmeklari B on toiminnallaan aiheuttanut asiakkaille taloudellista vahinkoa, joka tulisi korvata vakuutusyhtiö F:n meklari B:lle myöntämästä vastuuvakuutuksesta. 

Asiakkaat tapasivat A:n tämän toistuvien yhteydenottojen seurauksena ensimmäisen kerran 3.3.2015. Tässä yhteydessä A on suositellut asiakkaille, että heidän kannattaisi yhdessä käydä varainhoitaja D:ssä kuuntelemassa minkälaisia sijoitustuotteita D:llä olisi tarjota. A:n ja D:n edustajan kanssa 13.3.2015 tapaamisessa asiakkaat allekirjoittivat useita papereita, joiden perusteella lunastettiin asiakkaiden kotimaiset rahastot ja myytiin kotimaiset osakkeet. Asiakkaiden käsitys oli, että heidän omaisuutensa oli tarkoitus asettaa pääasiassa D:n kanssa samassa konsernissa olevan rahastoyhtiön asuntorahastoon. Tosiasiassa varat oli sijoitettu henkivakuutusyhtiö E:n sijoitusvakuutukseen ja hajautettu kansainvälisiin osake- ja korkosijoituksiin. Asuntorahaston osuus sijoitetuista varoista oli vain noin 10 %.

Koska alkuperäisen sijoituksen arvo oli helmikuuhun 2016 mennessä laskenut huomattavasti, ottivat asiakkaat 12.2.2016 puhelimitse yhteyttä D:n edustajaan ja sopivat, että D myy molempien salkkujen osake- ja korkosijoitukset ja että 90–95 % varoista siirretään asuntorahastoon, niin kuin heidän alkuperäinen oletuksensa oli ollut. Tämä muutos tapahtui 18.4.2016. Tässä vaiheessa pääoman arvo oli 28.645 euroa pienempi kuin asiakkaiden sijoittama alkupääoma. Vuoden 2015 maaliskuun ja vuoden 2016 helmikuun välisenä aikana asuntorahaston arvo oli noussut. Jos asiakkaiden omaisuus olisi maaliskuussa 2015 sijoitettu asuntorahastoon ilman vakuutusta, olisi sen arvo huhtikuussa 2016 ollut alkuperäistä pääomaa suurempi.

Asiakkaat katsovat, että vakuutusmeklari on laiminlyönyt sille kuuluvan selonotto- ja tiedonantovelvollisuutensa asiakkaita kohtaan eikä tuote ollut soveltuva asiakkaille. 

Asiakkaiden omaisuus oli kesäkuuhun 2019 saakka sidottuna sijoitusvakuutukseen, josta asiakkaat maksavat kohtuuttoman korkeaa hallinnointi- ja hoitopalkkiota. Asiakkaat ovat vastoin omaa tahtoaan joutuneet tilanteeseen, jossa he olivat 8 vuoden ajan sidottuja erittäin korkean kustannustason sijoitustuotteeseen, johon sisältyy poikkeuksellisen korkea takaisinlunastusmaksu. Iäkkäiden asiakkaiden kohdalla tämä on erityisen vahingollista, koska sijoitukselle olisi voinut olla akuuttia käyttöä lähivuosina.

Asiakkaat ovat olleet pitkäaikaisia passiivisia osakkeenomistajia, joiden omaisuus on kertynyt puhelinosuustodistusta ja vakuutuksia vastaan saaduista ilmaisista osakkeista. Asiakkaat eivät ole koskaan tehneet aktiivista sijoitustoimintaa eikä asiakkaille ole kertynyt rahoitus- ja sijoitusalan asiantuntemusta. 

Asiakkaille ei tehty selväksi, että kyseessä on sijoitusvakuutus. Toinen asiakkaista kirjoitti päiväkirjaansa 13.3.2015, että ”kaikki hänen rahansa tulevat menemään [pankin] asuntorahastoon”, mikä osoittaa hänen ymmärtämättömyytensä sijoituksen kohdentumisesta. 

Asiakkaille ei kerrottu suuresta takaisinlunastusmaksusta. Kokouksessa ei myöskään tullut ilmi, että asiakkaat joutuivat maksamaan kahta päällekkäistä palkkiota vakuutusmeklarille ja varainhoitajalle. Asiakkaat eivät ymmärtäneet, että sijoitusvakuutuksessa oli aivan poikkeuksellisen korkea kulutaso. Vakuutusten voimassaoloajalta toukokuusta 2015 kesäkuuhun 2019 vakuutuksesta on peritty asiakkailta kuluja 24.179,21 euroa. Lisäksi keskeiset asiakkaiden allekirjoittamat sopimukset (schedule 1 ja 2) ovat olleet englanninkielisiä eikä asiakkaiden puutteellinen kielitaito riittänyt näiden tekstien sisällön ymmärtämiseen. 

Allekirjoitustilaisuudessa edettiin erittäin kovalla kiireellä sopimusten allekirjoituksiin, vaikka ei ollut mahdollista käydä huolellisesti läpi näin mittavaa monimutkaisten ja vaikeaselkoisten dokumenttien kokonaisuutta hyvin lyhyessä ajassa. Olisi ollut välttämätöntä käydä kaikki dokumentit läpi rauhassa, kotona, yhdessä omaisten kanssa. Asiakkaat eivät saaneet kopioita kaikista allekirjoitetuista papereista mukaansa. 

Matalariskisen, valmiiksi hajautetun sijoitustoiminnan siirtämistä vakuutuskuoren sisälle ei voida pitää järkevänä. Sijoitusvakuutusmuotoinen säästäminen tulee edullisemmaksi vain, mikäli sijoitustoiminnalla kykenee saamaan erittäin korkeita tuottoja. Vakuutusmeklari on perustellut neuvojaan sijoitusten hajauttamisella. Sekään ei olisi edellyttänyt koko asiakkaiden osakesalkun myymistä, josta oli heille huomattavia veroseuraamuksia. 

Vakuutuksen tuote-esitteen mukaan vakuutusta voivat hakea korkeintaan 74 vuotta täyttäneet henkilöt. Toinen asiakkaista oli vakuutusta haettaessa 76-vuotias, joten hänellä ei olisi pitänyt edes olla mahdollisuutta tehdä tätä sopimusta. 

Jos asiakkaille olisi selkeästi kerrottu, että heidän suomalaisten yhtiöiden osakkeiden ja sijoitusrahastojen myynnistä saamansa rahat siirtyvät ulkomaisen henkivakuutusyhtiön haltuun, joka perii vuosittain omana korvauksenaan noin 2,2 % (ja lisäksi omaisuudenhoitaja 0,90 %) sijoitusten alkuperäisestä pääomasta (siinäkin tapauksessa, että itse sijoituksen arvo laskee), mitään allekirjoituksia ei olisi koskaan tehty.

Asiakkaat ovat toukokuussa 2019 irtisanoneet sijoitusvakuutuksensa. Vakuutuksen lunastus on tapahtunut kesäkuun 2019 lopussa. Asiakkaat sijoittivat yhteensä 198.050,94 euroa ja he saivat 175.219,56 euroa. Ero alkuperäiseen sijoitukseen on siis 22.831,38 euroa.

Asiakkaat vaativat vastuuvakuutusyhtiö F:ää korvaamaan vastuuvakuutuksesta vakuutusmeklarin asiakkaille aiheuttamana vahinkona rahastosta lunastuksen jälkeen saatavan ja siihen alun perin sijoitetun varallisuuden erotuksen sekä kohtuullisen koron alkuperäiselle pääomalle. 

Vastuuvakuutusyhtiön vastine

Vastuuvakuutusyhtiö F on vastineessaan katsonut, ettei asiakkaiden vaatimaa korvausta tule suorittaa vastuuvakuutuksen perusteella. 

Vakuutettuna oleva B on toiminut vakuutusedustuksesta annetun lain mukaisena vakuutusmeklarina myydessään asiakkaille henkivakuutusyhtiö E:n sijoitusvakuutusta. Vakuutusmeklarin toimeksianto ja vastuu rajoittuvat ainoastaan asiakkaille soveltuvan vakuutustuotteen tarjoamiseen. 

Varainhoitajana toimiva D toimii vastuuvakuutusyhtiön käsityksen mukaan sijoituspalvelulain mukaisena sijoituspalveluyrityksenä, jonka toiminta edellyttää toimilupaa. Asiakkaat ovat tehneet D:n kanssa erikseen sopimuksen varainhoidosta. Korvausvaade on nyt puheena olevassa tapauksessa kohdistettu B:lle, eikä vastuuvakuutusyhtiö näin ollen ota kantaa D:n omaisuudenhoitopalvelun toiminnan asianmukaisuuteen. Lisäksi D:n varainhoitopalvelua on suosittanut asiakkaille sijoituspalveluyritys C Oy eikä C:n suositus D:n varainhoitopalvelujen markkinoinnista kuulu vakuutusmeklari B:n vastuuvakuutuksen piiriin. Vakuutusmeklari B ei ole antanut mitään suosituksia vakuutukseen sisällytettävistä sijoituskohteista. 

B:n mukaan asiakkaille on kerrottu 13.3.2015 tapaamisessa siitä, että vakuutus on pitkäaikainen sijoituskohde ja vakuutuksen arvo määräytyy sijoituskohteena olevan D:n omaisuudenhoitopalvelun tuoton/tappion perusteella (vähentäen vakuutuksen kulut ja omaisuudenhoitopalveluun liittyvät kulut ja palkkiot). Vakuutuksen riskitaso riippuu omaisuudenhoidossa käytettävistä rahoitusvälineistä. Omaisuudenhoitopalvelun sisällön sekä siinä käytettävät rahoitusvälineet ja niihin liittyvät tuotto-odotukset ja riskit on käynyt samassa tapaamisessa tarkemmin läpi asiakkaille D:n edustajan toimesta. Mahdolliset laiminlyönnit omaisuudenhoidossa eivät kuitenkaan ole vakuutettuina nyt kyseessä olevassa vastuuvakuutuksessa, eikä vastuuvakuutusyhtiö ota kantaa niihin.

Kummankin lausunnonpyytäjän osalta on 13.3.2015 asianmukaisesti tehty asiakaskartoitus ja soveltuvuusarviointi. Kartoituksen mukaan molempien sijoitushorisontti oli 6–10 vuotta ja riskinottohalukkuus keskimääräinen. Kartoituksen mukaan molemmilla asiakkailla oli aiempaa kokemusta vastaavista sijoitustuotteista. Asiakkaille annetussa vakuutuksen tuotetiedotteessa on kerrottu, mm. että vakuutus on keskipitkän tai pitkän aikavälin tuote, jonka tarkoituksena on kasvattaa sijoituksen pääomaa. 

Tuotetiedotteessa on todettu seuraavasti: Oman vakuutuksesi riskitaso riippuu suoraan vakuutukseen kuuluvista varoista, jotka valitset joko itse tai pyydät sijoitusneuvojaasi valitsemaan ja jotka säilytetään osana vakuutustasi. Vakuutuksen arvo nousee tai laskee näiden varojen arvonkehityksen mukaan. Tuotetiedotteessa todetaan edelleen, että on tärkeää muistaa, että voit myös menettää sijoitetut summat kokonaisuudessaan. Myös vakuutuksen kuluista on kerrottu esimerkkejä hyväksi käyttäen tuotetiedotteessa. Tuotetiedotteessa on lisäksi kerrottu vaihtoehdosta, jossa asiakas nimittää ulkopuolisen varainhoitajan. Jos tällainen on nimetty, ulkopuolinen varainhoitaja on vastuussa asiakkaan neuvomisesta ja asiakkaan vakuutukseen kuuluvien sijoitusten hoidosta.

Asiakkaat ovat 13.3.2015 allekirjoittamissaan vakuutushakemuksissa vakuuttaneet mm. vastaanottaneensa ja lukeneensa tuote-esitteen, tuotetiedotteet ja vakuutusehdot sekä ymmärtävänsä vakuutuksen ominaisuudet ja toiminnat. Vakuutusmeklarin tiedonantovelvollisuus ei poista vakuutuksenottajan velvollisuutta itsekin perehtyä tekemänsä vakuutussopimuksen sisältöön. Mikäli vakuutuksenottaja laiminlyö tämän velvollisuutensa, hän on itse vastuussa laiminlyöntinsä aiheuttamasta virheellisestä käsityksestä ja sen seurauksista. 

Asiakkaat ovat tavanneet vakuutusmeklarin edustaja A:n kaksi kertaa ennen sopimuksen allekirjoittamista eikä myyntitilanteessa ole edetty kiireellä. Tapaamisten yhteydessä ei käynyt ilmi mitään sellaista, etteivätkö asiakkaat olisi ymmärtäneet tekemiään vakuutussopimuksia tai että he eivät olisi olleet oikeustoimikelpoisia. Vakuutusmeklari on vastauksessaan todennut, että ”mikäli asiakkaat ovat pyytäneet kopiot allekirjoittamistaan asiakaskartoituksista, on kopiot heille annettu”. Vastuuvakuutusyhtiön saaman selvityksen mukaan asiakkaat ovat saaneet kaikki vakuutuksia koskevat asiakirjat. 

Asiakkaat ovat vedonneet siihen, että tuotetta ei olisi tuote-esitteen mukaan saanut myydä ikänsä puolesta yli 74-vuotiaalle asiakkaille. Toinen asiakkaista oli vakuutuksen hakemishetkellä 76-vuotias. Vakuutusmeklarilta saadun selvityksen mukaan henkivakuutusyhtiö E on ilmoittanut, että vakuutusta on ainakin vuodesta 2013 lähtien voinut tarjota korkeintaan 89-vuotiaalle henkilölle. Tuote-esitteessä oleva maininta siitä, että kyseistä vakuutusta voivat hakea myös yli 75-vuotiaat erikoisehdoilla, ei siis ole ollut voimassa enää tuotetta asiakkaille maaliskuussa 2015 tarjottaessa. Lisäksi kyseessä on vakuutuksenantajan yleisellä tasolla asettamasta kohderyhmärajauksesta eikä vakuutuksen myyminen rajaa iäkkäämmälle henkilölle tekisi vakuutussopimuksesta pätemätöntä. Kyseinen ikäraja ei muutenkaan perustu lakiin eikä viranomaisten antamiin ohjeisiin. 

Vastuuvakuutusyhtiö katsoo, että vakuutusmeklari on täyttänyt tiedonantovelvollisuutensa vakuutusta myydessään vakuutusedustuksesta annetun lain mukaisesti ja muutoinkin suorittanut tehtävänsä ammattitaitoisesti ja huolellisesti sekä noudattanut toiminnassaan hyvää vakuutusmeklaritapaa. Vakuutusmeklari ei näin ollen ole vahingonkorvausvastuussa rahastovakuutuksen mahdollisesta tappiosta eikä saamatta jääneestä tuotosta. Vakuutusyhtiö ei näin ollen ole velvollinen maksamaan korvausta vakuutusmeklarin vastuuvahingon perusteella.

Mikäli vastoin vastuuvakuutusyhtiön käsitystä katsottaisiin, että vakuutusmeklari olisi laiminlyönyt vakuutusedustuksesta annetun lain mukaisen tiedonantovelvollisuutensa vakuutusta myydessään ja laiminlyönnistä olisi syntynyt vahinkoa, ei tällainen vahinko kuitenkaan olisi korvattava vastuuvakuutuksen rajoitusehtojen perusteella. Vakuutus ei kata välillisiä vahinkoja eikä vahinkoja, jotka aiheutuvat omaisuuden hoitamiseen liittyvästä taloudellisesta tuloksesta sekä sijoittamiseen liittyvästä riskistä.

Vakuutetun kuuleminen

Vakuutusmeklari on vastineessaan todennut, että mikään meklarin käytössä oleva dokumentaatio ei viittaa siihen, että A olisi tarjonnut asiakkaille yksittäisenä rahoitusvälineenä asuntorahastoa. Asiakkaat ovat tapaamisessa allekirjoittaneet useita lomakkeita, joissa selvästi on esillä henkivakuutusyhtiö E:n nimi ja logo. Ei ole mahdollista, että asiakkaat eivät olisi olleet tietoisia tekevänsä sijoituksen juuri E:n tuotteeseen. 

Vakuutusmeklari haluaa painottaa, että asiakkaat ovat solmineet omaisuudenhoitosopimuksen varainhoitaja D:n kanssa. Omaisuudenhoitajana D on itsenäisesti vastannut sijoituspalvelulain mukaisten selonotto- ja tiedonantovelvoitteidensa täyttämisestä sekä asiakkaalle tarjoamiensa ja omaisuudenhoidossa käyttämiensä rahoitusvälineiden soveltuvuuden arvioinnista. Vakuutusmeklarille ei ole ollut mitään mahdollisuutta vaikuttaa D:n omaisuudenhoitajana tekemiin sijoituspäätöksiin ja antamiin rahoitusvälineitä koskeviin suosituksiin ja toimeksiantoihin. Näin ollen vakuutusmeklari ei voi olla vastuussa omaisuudenhoitajan sijoituspäätöksistä taikka tämän sijoitustoiminnan tuotoista tai tappioista, vaan kaikki omaisuudenhoitopalvelua, sijoituspäätöksiä ja näistä mahdollisesti aiheutuneita tappioita koskevat reklamaatiot ja vaatimukset tulisi esittää omaisuudenhoitajalle. 

Sijoitusvakuutuksen tuote-esitteen ikärajalla on tarkoitettu sitä, että henkivakuutusyhtiö on pidättänyt itsellään mahdollisuuden poiketa yli 74-vuotiaiden asiakkaiden osalta vakuutuksen standardiehdoista (joissain tapauksissa henkivakuutusyhtiö on voinut asettaa vakuutukselle näissä tapauksissa lisäkulun). Vuonna 2015 tehtyihin vakuutushakemuksiin ei kuitenkaan alle 80-vuotiaiden hakijoiden osalta sovellettu erityisiä ehtoja ja nyt puheena olevassa tapauksessa kumpikin asiakkaista on saanut vakuutuksen normaalein ehdoin. Kyseistä lausumaa esitteessä ei siis voi tulkita siten, ettei vakuutusta olisi voinut tarjota yli 74-vuotiaalle asiakkaalle tai ettei vakuutus olisi ollut sopiva tällaiselle henkilölle.

Vakuutuksen kulujen osalta vakuutusmeklari pyytää erityisesti huomioimaan, että asiakkaille on ehtojen ja esitteiden lisäksi esitetty henkivakuutusyhtiön "Tarjouslaskelman avaintiedot" -dokumentti, jonka asiakkaat ovat allekirjoituksellaan vahvistaneet vastaanottaneensa. Dokumentissa on yksinkertaisella tavalla havainnollistettu kulujen vaikutusta vakuutuksen tuottoon. Laskelmasta ilmenee, että myös D:n omaisuudenhoitopalvelusta veloittama palkkio on huomioitu laskelmassa.

Selvitykset

Asiakaskartoitus ja soveltuvuusarviointi

Vakuutusmeklari B ja sijoituspalveluyritys C ovat tehneet asiakkaista 13.3.2015 asiakaskartoituksen ja soveltuvuusarvioinnin sijoitus- ja oheispalvelujen sekä sijoitussidonnaisten vakuutusten tarjoamista varten. Asiakkaiden tulot ovat olleet 2.000 e/kk ja 1.900 e/kk ja menot 1.000 e/kk ja 500 e/kk. Toisen puolison sijoitusvarallisuutena oli 192.000 euroa osake- ja yhdistelmärahastoissa ja 18.000 euroa talletuksissa ja toisen puolison samat omistukset olivat 106.000 euroa ja 18.000 euroa. Kiinteistöjen arvo molemmilla oli 200.000 euroa. 

Molempien puolisoiden sijoitustietämykseen ja -kokemukseen oli rastitettu omatoiminen sijoitustoiminta; käteisvarat, pankkitilit ja määräaikaistalletukset; pörssiosakkeet; vakuutukset (eläke-, säästö- ja sijoitusvakuutukset); osake- ja yhdistelmärahastot; sekä korkorahastot. Toisen puolison kaupankäyntiaktiivisuudeksi oli merkitty ”harvemmin” [kuin vuosittain]. Toisen puolison kaupankäyntiaktiivisuuteen ei ollut merkitty mitään. Molemmilla oli kokemusta sijoitustoiminnasta 20 vuoden ajalta ja sijoituksen keskimääräinen koko oli 5.000 euroa. 

Molempien asiakkaiden sijoitushorisontti oli 6–10 vuotta ja mahdollinen tarve realisoida sijoitus oli 8 vuoden kuluttua. Sijoitettavien varojen alkuperä oli sijoitustoiminnasta. Sijoittamisen ja säästämisen tarkoitus oli varallisuusreservi / tuoton tavoittelu sekä sukupolvenvaihdos, perinnöksi jättäminen. Molempien puolisoiden riskinottohalukkuus oli koko sijoitukselle keskimääräinen riski, jolla tarkoitettiin, että tavoitteena on kohtuullinen tuotto keskipitkällä aikavälillä ja tietyllä riskivalmiudella. 

Lomakkeen mukaan B:n ja C:n konserni ei vastaa sijoituspalvelun tai siihen liittyvien rahoitusvälineiden tai vakuutusinstrumenttien verokohtelusta, vaan asiakkaan tulee tarvittaessa kääntyä oman verotoimistonsa puoleen. 

Asiakkaat ovat allekirjoituksellaan vakuuttaneet edellä annettujen tietojen olevan oikein.

Vakuutuksen hoitoa koskeva toimeksiantosopimus

Asiakkaat ovat allekirjoittaneet 13.3.2015 vakuutuksen hoitoa koskevat toimeksiantosopimukset vakuutusmeklari B:n kanssa koskien henkivakuutusyhtiö E:n säästö- tai sijoitusvakuutuksia. Sopimuksen mukaan vakuutuksenvälittäjä toimeksiantajan pyynnöstä mm. esittää toimeksiantajalle alustavan vakuutussuunnitelman ja suosituksen ja solmii, muuttaa ja irtisanoo vakuutuksen toimeksiantajan haluamalla tavalla. Välittäjä ajaa kaikessa toiminnassaan vain toimeksiantajan etuja. Välittäjällä ei ole minkäänlaisia omistussuhteita vakuutuksenantajiin. 

Vakuutushakemus ja sen liitteet

Asiakkaat ovat vakuutushakemuksessa ilmoittaneet sijoitusvakuutukseen tehtävien vakuutusmaksujensa olevan 92.000 euroa ja 106.000 euroa. Varallisuuden lähteeksi on ilmoitettu sijoitusten myynti. Vakuutusten varat on sijoitettu kokonaisuudessaan D:n varainhoitoon. Molemmat asiakkaat ovat nimenneet kuolemantapauskorvauksen edunsaajaksi puolison ja lapset. Asiakkaat ovat allekirjoituksellaan 13.3.2015 vakuuttaneet mm., että he ovat vastaanottaneet ja lukeneet tuote-esitteen, tuotetiedotteen ja vakuutusehdot, ja ymmärtävänsä vakuutuksen ominaisuudet ja toiminnan. Asiakkaat ovat vakuuttaneet myös ymmärtävänsä, että sijoituksien arvo voi laskea ja sijoitukset voidaan menettää kokonaisuudessaan. 

Hakemuksen liitteenä ovat tarjouslaskelman avaintiedot, joissa on laskettu asiakkaiden tekemien vakuutusmaksujen perusteella vakuutussäästöjen määrä säästöajan (10 vuotta) lopussa sekä vakuutuksesta maksettavat kulut euroina sekä vuotuiset kulut prosentteina. Tiedot on laskettu sekä 0 %:n että 8 %:n tuotto-odotuksella. Asiakkaat ovat allekirjoittaneet liitteen 13.3.2015. 

Vakuutuksissa on ensimmäisen 8 vuoden osalta vuotuinen hoitopalkkio 1,250 % rahaston arvosta kyseisen vakuutusmaksun osalta, tai vakuutusmaksusta, jos suurempi. Tämän jälkeen hoitopalkkio laskee 0,50 %:iin rahaston arvosta. Palvelupalkkio on 0 %. Neljännesvuosittainen hallinnointipalkkio on 133,75 euroa. Ulkoisen varainhoitajan palkkio on 0,90 % vuodessa. 

Toisen puolison 92.000 euron sijoituksesta nollatuotolla olisi kymmenen vuoden päästä jäljellä 69.442 euroa, kuluja maksettu 22.558 euroa ja vuotuiset kulut olisivat 2,77 %. Toisen puolison 106.000 euron sijoituksesta olisi jäljellä 80.791 euroa, kuluja maksettu 25.209 euroa ja vuotuiset kulut 2,68 %. Kahdeksan prosentin tuotolla vakuutussäästöt kymmenen vuoden päästä olisivat 155.111 euroa ja 180.010 euroa ja vuotuiset kulut 2,64 % ja 2,56 %. 

Schedule 1 ja 2

Englanninkielinen sopimus on osa varainhoitoyhtiö D:n ja henkivakuutusyhtiö E:n välistä salkunhoitosopimusta. Sopimuksessa on sovittu pörssi-indekseistä, jotka on sijoitustoiminnassa tarkoitus ylittää. Sopimuksen mukaan vuotuinen hallinnointipalkkio on 0,9 %. Asiakkaat ovat allekirjoittaneet sopimuksen 13.3.2015.

Sijoitusvakuutuksen tuotetiedote

Sijoitusvakuutuksen nelisivuisessa tuotetiedotteessa on lyhyesti esitelty henkivakuutusyhtiö ja sen toiminta. Sijoitusvakuutuksesta on todettu, että se on sijoitussidonnainen henkivakuutuskokonaisuus, joka mahdollistaa varojen sijoittamisen Suomen lainsäädännön vaatimukset täyttävään henkivakuutustuotteeseen. Vakuutus antaa mahdollisuuden sijoittaa sijoitusrahastoihin, osakkeisiin, osuuksiin ja joukkovelkakirjalainoihin. Henkivakuutusyhtiö omistaa vakuutukseen kuuluvat varat, ja vakuutuksenottaja omistaa vakuutuksen, jonka arvo riippuu siihen kuuluvien varojen arvosta. 

Vakuutus on keskipitkän tai pitkän aikavälin tuote, jonka tarkoituksena on kasvattaa sijoituksen pääomaa. Vakuutuksen riskitaso riippuu suoraan vakuutukseen kuuluvista varoista, jotka vakuutuksenottaja valitsee joko itse tai pyytä sijoitusneuvojaansa valitsemaan ja jotka säilytetään osana vakuutusta. Vakuutuksen arvo nousee ja laskee näiden varojen arvonkehityksen mukaan. On tärkeää muistaa, että vakuutuksenottaja voi myös menettää sijoitetut summat kokonaisuudessaan.

Tiedotteen mukaan pienin mahdollinen alkusijoitus on 25.000 euroa. Jos asiakas nimittää ulkopuolisen varainhoitaja, varainhoitaja on vastuussa asiakkaan neuvomisesta ja asiakkaan vakuutukseen kuuluvien sijoitusten hoidosta. Ulkopuolisella varainhoitajalla on varainhoitosopimuksen nojalla valtuudet tehdä kauppoja ja pitää sijoitustilin varoja siihen liitetyllä säilytystilillä.

Vakuutuksessa on valittavissa 5 vuoden ja 8 vuoden vaihtoehtoa. Vakuutuksen 8 vuoden vaihtoehdossa vakuutusmaksun sijoittamista seuraavien ensimmäisten 8 vuoden osalta vuotuinen hoitopalkkio on 1,25 prosenttia rahaston arvosta kyseisen vakuutusmaksun osalta tai vakuutusmaksusta, jos suurempi. Tämän jälkeen vuotuinen hoitopalkkio laskee 0,5 prosenttiin rahaston arvosta.

Täydellisen takaisinoston osalta on todettu, että jos vakuutus lunastetaan takaisin kahdeksan vuoden kuluessa vakuutusmaksun sijoituksesta, sovelletaan ennenaikaisesta takaisinostosta perittävää kulua. Tämä maksu on ensimmäisenä vuonna 8,8 prosenttia vakuutusmaksusta ja laskee joka vuosi 1,1 prosenttia 0 prosenttiin seuraavien yhdeksän vuoden aikana.

Osittainen takaisinosto voidaan suorittaa ilman ennenaikaisesta takaisinostosta perittävää kulua edellyttäen, että jäljelle jäänyt rahaston arvo suhteessa takaisinostettuun vakuutusmaksuun ylittää tietyn rajan. Ensimmäisen viiden vuoden aikana raja on 25 % vakuutusmaksusta. Kahdeksan vuoden jälkeen raja on 10 %. 

Neljännesvuosittainen hallinnointipalkkio perustuu vakuutuksen varallisuuserien määrään ja tyyppiin. Jos esim. varallisuuseriä on 0 tai 1, palkkio on 26,75 euroa. Jos varallisuuseriä on 5 tai enemmän, palkkio on 133,75 euroa. Palvelupalkkio, joka on vuodessa 1 prosenttia osuuksien arvosta suhteessa kuhunkin vakuutusmaksuun, vähennetään neljännesvuosittain rahastosta. Lisäksi vakuutuksesta peritään kaupankäyntipalkkioita ja muita kuluja. 

Verotuksen osalta tiedotteessa on todettu mm., että henkivakuutusyhtiön käsityksen mukaan vakuutusmaksut eivät ole verovähennyskelpoisia. Vakuutuksen sisällä tapahtuvista vaihdoista ei realisoidu verotettavaa tuloa. Jos henkivakuutettu kuolee, edunsaajamääräyksen perusteella maksettava henkivakuutuskorvaus on verovapaa kullekin vakuutetun lähiomaiselle 35.000 euroon asti. Ylimenevältä osalta maksetaan perintöveroa. Vakuutetun puolison osalta puolet henkivakuutuskorvauksesta on verovapaata, kuitenkin vähintään 35.000 euroa. Vakiokuolemantapauskorvaus on 101 % vakuutuksen takaisinostoarvosta. 

Vakuutuksen tuote-esite

Kuusisivuisessa tuote-esitteessä on mainittu mm. mahdollinen takaisinostokulu, henkivakuutusturva ja vakuutusrahaston toiminta joko asiakkaan itse tai varainhoitajan hoitamana. Tuote-esitteen mukaan rahastovakuutusta voivat hakea kaikki vähintään 18 vuotta ja korkeintaan 74 vuotta täyttäneet henkilöt […]. Rahastovakuutusta voivat hakea myös yli 75-vuotiaat henkilöt erikoisehdoilla (lisätietoja antaa henkivakuutusyhtiö E).

Muut asiakirjat

Lautakunnalle on lisäksi toimitettu vakuutusehdot (12 sivua), joissa on mm. käyty tarkemmin osittaisesta takaisinostosta perittävät kustannukset ja vakuutuksesta perittävät palkkiot. 

Lautakunnalle on toimitettu myös B:n ja C:n vastuuvakuutusyhtiö F:n kanssa tehty vakuutussopimus sekä sen ehdot. 

Ratkaisusuositus

Käsittelyn rajaus ja kysymyksenasettelu

Asiakkaat ovat vaatineet korvausta vakuutusmeklari B:n menettelyn perusteella B:n vastuuvakuutusyhtiö F:n myöntämästä vastuuvakuutuksesta. B:n kanssa samaan konserniin kuuluva sijoituspalveluyritys C on suositellut asiakkaille varainhoitaja D:tä hoitamaan sijoitusvakuutukseen liittyvien sijoituskohteiden valintaa ja hoitoa. B ei vastaa D:n toiminnasta varainhoitajana eikä D ole vakuutusmeklari B:n vakuutuksessa vakuutettuna. Vakuutuslautakunta ei siten käsittele sijoitusvakuutuksen sijoituskohteiden valintaan ja hoitoon liittyviä D:n toimia. 

Vastuuvakuutusyhtiö F:n ja asiakkaiden välisen riitaisuuden ratkaisemiseksi Vakuutuslautakunnan on arvioitava onko vakuutusmeklari täyttänyt selonotto- ja tiedonantovelvollisuutensa asiakkaille ja onko vakuutusmeklarin suosittama sijoitussidonnainen säästöhenkivakuutus ollut asiakkaille sopiva. Jos vakuutusmeklarin katsotaan olevan korvausvastuussa asiakkaille, on lisäksi arvioitava onko tämä vahinko korvattavissa vakuutusyhtiö F:n vastuuvakuutuksesta.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutuksen myöntämishetkellä voimassa olleen vakuutusedustuksesta annetun lain (570/2005) 3 §:n 2 kohdan mukaan vakuutusmeklarilla tarkoitetaan tässä laissa luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka harjoittaa vakuutusedustusta muun asiakkaan kuin ensivakuutusta harjoittavan vakuutuksenantajan kanssa tekemänsä toimeksiantosopimuksen perusteella.

Lain 24 §:n mukaan vakuutusmeklarin on suoritettava tehtävänsä ammattitaitoisesti ja huolellisesti sekä kaikessa toiminnassaan noudatettava hyvää vakuutusmeklaritapaa. Erityisesti vakuutusmeklarin on toimeksiantosopimuksen mukaisessa laajuudessa selvitettävä asiakkaansa vakuutusturvan tarve ja tämän pohjalta tehtävä ehdotuksensa vakuutustarpeen kattamiseksi asiakkaan etujen vaatimalla tavalla.

Lain 25 §:n 1 momentin mukaan vakuutusmeklarin on tehtävässään huolehdittava siitä, että asiakas saa ennen vakuutussopimuksen päättämistä kaikki asiakkaan vakuutustarpeen arvioinnin ja vakuutuksen valitsemisen kannalta tarpeelliset tiedot, kuten tietoja tarjolla olevista vakuutusmuodoista, vakuutusmaksuista ja vakuutusehdoista. Tietoja annettaessa vakuutusmeklarin tulee kiinnittää huomiota myös vakuutusturvan olennaisiin rajoituksiin. Lisäksi huomiota on kiinnitettävä vakuutukseen mahdollisesti liittyvien sijoituskohteiden valinnan kannalta olennaisiin seikkoihin ottaen erityisesti huomioon vakuutuksen hakijan aikaisempi sijoituskokemus ja sijoittamisen tavoitteet.

Lain 40 §:n 1–3 momentin mukaan vakuutusmeklari on velvollinen korvaamaan vahingon, joka hänen tämän lain tai toimeksiantosopimuksen vastaisesta menettelystään aiheutuu asiakkaalle tai muulle, jonka oikeutta toimeksianto tai vakuutus koskee. Vakuutusmeklari vapautuu kuitenkin vastuusta, jos hän osoittaa toimineensa ammattitaitoisesti ja huolellisesti. Jos vakuutusmeklari on jättänyt antamatta asiakkaalle tarpeellisia tietoja vakuutuksesta taikka antanut asiakkaalle siitä virheellisiä tai harhaanjohtavia tietoja, vakuutusmeklarin on korvattava vahinko, joka aiheutuu siitä, ettei vakuutussopimus ole sen sisältöinen kuin asiakkaalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää. Vakuutusmeklarin korvausvastuusta on muutoin voimassa, mitä vahingonkorvauslaissa (412/1974) säädetään.

Tapaukseen sovellettavien vakuutusmeklarin taloudellisen vastuuvakuutuksen ehtojen kohdan 5.1 mukaan vakuutus korvaa vakuutuskirjassa mainitussa toiminnassa vakuutuksenottajan tai tämän työntekijän toiselle aiheuttaman taloudellisen vahingon, joka todetaan vakuutuksen voimassaoloaikana vakuutuksen voimassaoloalueella ja josta vakuutuksenottaja on huolimattomuuden tai laiminlyönnin perusteella korvausvastuussa, joko
- toimeksiantajalleen tämän kanssa tekemänsä toimeksiantosopimuksen perusteella tai
- muulle kuin toimeksiantajalle voimassa olevan oikeuden mukaan.
Taloudellisella vahingolla tarkoitetaan vahinkoa, joka ei ole yhteydessä henkilö- tai esinevahinkoon.

Saman kohdan mukaan vakuutus korvaa vakuutuksenvälitystoiminnassa toiselle aiheutuneen taloudellisen vahingon, josta vakuutuksenottaja on vakuutusedustuksesta annetun lain mukaan korvausvastuussa ja joka on syntynyt vakuutuskauden aikana tapahtuneen teon tai laiminlyönnin seurauksena ja vahinkoa koskeva kirjallinen korvausvaatimus on esitetty vakuutuksenottajalle vakuutuksen voimassaoloaikana tai viimeistään 36 kuukauden kuluessa vakuutuksen päättymisestä. 

Ehtojen vastuunrajoitusehtojen kohdan 5.2.22 mukaan vakuutus ei kata vahinkoa, joka aiheutuu omaisuuden hoitamiseen liittyvästä taloudellisesta tuloksesta sekä sijoittamiseen liittyvästä riskistä.

Ehtojen vastuunrajoitusehtojen kohdan 5.2.24 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka johtuu tuotannon tai liikevaihdon vähentymisestä tai keskeytymisestä taikka muusta tulon menetyksestä eikä voitosta, joka on jäänyt saamatta sen vuoksi, että sopimus sivullisen kanssa on rauennut tai jäänyt täyttämättä oikein eikä muusta samankaltaisesta vaikeasti ennakoitavasta vahingosta tai muusta välillisestä vahingosta. Välillisenä vahinkona pidetään myös kustannuksia, jotka ovat aiheutuneet välillisen vahingon torjumisesta.

Asian arviointi

Selonottovelvollisuus

Vakuutusedustuksesta annetun lain mukaan vakuutusmeklarin on toimeksiantosopimuksen mukaisessa laajuudessa selvitettävä asiakkaansa vakuutusturvan tarve.

Asiakkaiden mukaan vakuutusmeklari ei hankkinut asiakkaista riittäviä tietoja vakuutusturvan tarpeen selvittämiseksi. Vakuutusmeklarin mukaan asiakkaiden tarpeiden kartoitus on tehty riittävästi. 

Asiakkaista on tehty 13.3.2015 asiakaskartoitus ja soveltuvuusarviointi. Kartoituksessa on käyty läpi asiakkaiden taloudellinen asema, sijoitustietämys ja -kokemus sekä sijoitus- ja säästötavoitteet. Vakuutuslautakunta katsoo vakuutusmeklarin täyttäneen selonottovelvollisuutensa.

Soveltuvuusarviointi

Vakuutusedustuksesta annetun lain mukaan vakuutusmeklarin on asiakkaan vakuutusturvan selvittämisestä saatujen tietojen perusteella tehtävä ehdotuksensa vakuutustarpeen kattamiseksi asiakkaan etujen vaatimalla tavalla.

Asiakkaiden mukaan sijoitusvakuutus ei ole ollut heille sopiva tuote. Vakuutusmeklarin mukaan tuote on vastannut asiakkaiden ilmoitettuja tarpeita. 

Asiakkailla on 13.3.2015 ennen vakuutushakemuksen tekoa tehdyn asiakaskartoituksen mukaan ollut yhteensä 334.000 euron sijoitusvarallisuus osake- ja yhdistelmärahastoissa sekä talletuksissa. Asiakkailla oli kartoituksen mukaan sijoitustietämystä ja kokemusta mm. erilaisista rahastoista, pörssiosakkeista ja vakuutuksista (eläke-, säästö- ja sijoitusvakuutuksista). Asiakkailla oli sijoituskokemusta sijoitustoiminnasta 20 vuotta ja sijoitusten keskimääräinen koko oli 5.000 euroa. Asiakkaiden sijoitushorisontti oli 6–10 vuotta ja mahdollinen tarve realisoida sijoitus 8 vuoden kuluttua. Sijoitettavien varojen alkuperä on ollut sijoitustoiminnasta. Asiakkaiden sijoittamisen ja säästämisen tarkoituksena on ollut varallisuusreservi / tuoton tavoittelu ja sukupolvenvaihdos, perinnöksi jättäminen. Riskinottohalukkuudeltaan asiakkaat olivat koko sijoituksen osalta keskimääräisiä riskinottajia. 

Vakuutusehdoista ja tuotetiedotteesta ilmenee, että tähän henkivakuutukseen liittyy ensimmäisen kahdeksan vuoden ajalta vuotuinen 1,25 %:n hoitopalkkio, joka kahdeksannesta vuodesta alkaen alenee 0,5 %:iin. Ensimmäisen viiden vuoden ajalta hoitopalkkion prosentuaalinen osuus on laskettu aina vähintään vakuutusmaksujen määrästä, vaikka sijoituskohteiden arvo olisi alentunut. Varainhoitaja D on lisäksi perinyt 0,9 %:n palkkiota.

Lisäksi peritään vaihtelevan suuruinen neljännesvuosittainen hallinnointipalkkio sekä välitysmaksuja ja kaupankäynnistä johtuvia ulkoisia kustannuksia. Vakuutusehtojen ja tuotetiedotteen mukaan vakuutuksesta perittäisiin 1 %:n palvelupalkkio. Vakuutushakemuksen liitteenä olevien tarjouslaskelman avaintietojen mukaan kuitenkin palvelupalkkio on ollut 0 % eikä asiassa ole esitetty, että palvelupalkkiota olisi peritty asiakkailta. 

Tarjouslaskelman avaintietojen mukaan ulkoisen varainhoitajan palkkio mukaan lukien asiakkailta on ensimmäisen kahdeksan vuoden aikana peritty noin 3 %:n vuotuista palkkiota. 

Käsillä olevassa tapauksessa asiakkaat ovat olleet keskiriskin sijoittajia ja heidän sijoitushorisonttinsa on ollut 6–10 vuotta. Asiakkaiden sijoitusvarallisuus oli asiakaskartoituksen mukaan yhteensä 334.000 euroa, josta he sijoittivat sijoitusvakuutukseen yhteensä 198.000 euroa. Asiakkaiden vuotuiset kulut varainhoitajan palkkio mukaan lukien olisivat tarjouslaskelman mukaan olleet enimmillään noin 3 % sijoitusten nollatuotolla laskettuna. Jos sijoitusten arvo olisi laskenut ensimmäisen kahdeksan vuoden aikana puoleen, olisivat vuotuiset kulut olleet noin 5 %:n luokkaa. 

Asiakkaat ovat lisäksi katsoneet, että koko heidän osakesalkkunsa myymisestä on aiheutunut heille huomattavia veroseuraamuksia. Asiakkaat eivät ole tarkemmin antaneet selvitystä näistä veroseuraamuksista. 

Sijoituslautakunta on katsonut mm. ratkaisussaan FINE-008688, että ilman nimenomaista sopimusta palveluntarjoajalla ei yleensä ole velvollisuutta antaa yksilöllistä veroneuvontaa, vaan riittävää on, että se kiinnittää asiakkaan huomiota toimenpiteistä seuraaviin mahdollisiin veroseuraamuksiin. Vakuutuslautakunta katsoo, että verotuksella on merkitystä arvioitaessa erityisesti sijoitusvakuutuksen suosittelemista asiakkaalle.

Asiakkaille on voinut aiheutua sijoitusomaisuutensa myynnistä veroseuraamuksia. Toisaalta asiassa ei ole esitetty kuinka paljon veroja on tullut maksettavaksi ja onko asiakkailla esimerkiksi ollut käyttämättömiä sijoitustappioita. Toisaalta on otettava huomioon, että myyntiajankohtana sijoitusvakuutuksella on voitu saavuttaa erilaisia verohyötyjä. 

Vakuutuksen tuotetiedotteen mukaan vakuutuksen sisällä tapahtuvista vaihdoista ei realisoidu verotettavaa tuloa. Lisäksi jos henkivakuutettu kuolee, edunsaajamääräyksen perusteella maksettava henkivakuutuskorvaus on verovapaa kullekin vakuutetun lähiomaiselle 35.000 euroon asti. Ylimenevältä osalta maksetaan perintöveroa. Vakuutetun puolison osalta puolet henkivakuutuskorvauksesta on verovapaata, kuitenkin vähintään 35.000 euroa. Asiakkaat ovat nimenneet kuolemantapauskorvauksen saajaksi ”puolison ja lapset”. Asiakkaat ovat myös ilmoittaneet sijoittamisen ja säästämisen tarkoituksena sukupolvenvaihdoksen ja perinnöksi jättämisen. 

Asiakkaat ovat vielä vedonneet siihen, että vakuutusta ei olisi saanut myöntää toiselle puolisoista, joka oli vakuutusta haettaessa 76-vuotias, koska vakuutuksen tuote-esitteen mukaan vakuutusta voivat hakea kaikki korkeintaan 74 vuotta täyttäneet henkilöt. Tuote-esitteen mukaan vakuutusta voivat hakea myös yli 75-vuotiaat henkilöt erikoisehdoilla. 

Vakuutusmeklarin mukaan ikärajalla on tarkoitettu sitä, että henkivakuutusyhtiö on pidättänyt itsellään mahdollisuuden poiketa yli 74-vuotiaiden asiakkaiden osalta vakuutuksen standardiehdoista (esim. asettamalla vakuutukseen lisäkulun). Vuonna 2015 tehtyihin vakuutushakemuksiin ei kuitenkaan alle 80-vuotiaiden hakijoiden osalta sovellettu erityisiä ehtoja ja nyt puheena olevassa tapauksessa kumpikin asiakkaista on saanut vakuutuksen normaalein ehdoin.

Ikäraja ei ole perustunut mihinkään lainsäädäntöön tai viranomaisen ohjeistukseen. Henkivakuutusyhtiö E on myöntänyt vakuutuksen tuote-ehdoissa mainitusta ikärajasta riippumatta tietoisena asiakkaiden iästä. Vakuutuslautakunta katsoo, että tuote-esitteessä mainitulla ikäraja ei siten ole ollut esteenä vakuutuksen myöntämiselle tai että sitä ei olisi pitänyt suositella 76-vuotiaalle asiakkaalle. 

Vakuutuslautakunta on ottanut soveltuvuusarvioinnissa erityisesti huomioon veroseuraamukset, asiakkaiden keskimääräisen riskinottohalukkuuden, pitkän sijoitushorisontin, asiakkaiden aikaisemmat kokemukset vakuutussäästämisestä ja muusta sijoitustoiminnasta, asiakkaiden sijoitustavoitteet ja sen, ettei asiakkailla ilmoituksensa mukaan ollut tarvetta realisoida sijoitusta kahdeksaan vuoteen. Lisäksi on huomioitava, että järjestelyn avulla asiakkaat ovat saaneet sijoitusomaisuutensa varainhoitajan hoidettavaksi. Lautakunta katsoo, että sijoitusvakuutus on ollut sopiva tuote asiakkaille myyntihetkellä. 

Tiedonantovelvollisuus 

Vakuutusedustuksesta annetun lain mukaan vakuutusmeklarin on tehtävässään huolehdittava siitä, että asiakas saa ennen vakuutussopimuksen päättämistä kaikki asiakkaan vakuutustarpeen arvioinnin ja vakuutuksen valitsemisen kannalta tarpeelliset tiedot, kuten tietoja tarjolla olevista vakuutusmuodoista, vakuutusmaksuista ja vakuutusehdoista.

Asiakkaat katsovat, että heille ei tehty selväksi, että kyseessä on sijoitusvakuutus. Asiakkaille ei myöskään kerrottu riittävästi vakuutuksen ja varainhoidon kuluista ja takaisinlunastusmaksusta. Lisäksi asiakkaiden mukaan keskeiset asiakkaiden allekirjoittamat sopimukset (schedule 1 ja 2) ovat olleet englanninkielisiä eikä asiakkaiden puutteellinen kielitaito riittänyt näiden tekstien sisällön ymmärtämiseen. Edelleen asiakkaiden mukaan myynti tapahtui erittäin kovalla kiireellä, vaikka olisi ollut välttämätöntä käydä kaikki dokumentit läpi rauhassa, kotona, yhdessä omaisten kanssa. Vielä asiakkaiden mukaan he eivät saaneet kopioita kaikista allekirjoitetuista papereista mukaansa. 

Vastuuvakuutusyhtiö E:n ja vakuutusmeklari B:n mukaan asiakkaille annettiin riittävät ja oikeat tiedot vakuutuksesta eikä asiakkaita kiirehditty aiheettomasti. 

Osapuolten kertomukset tapahtumien kulusta mm. sen osalta, mitä tapaamisissa keskusteltiin ja mitä asiakirjoja asiakkaille annettiin mukaan, eroavat toisistaan eikä lautakunnan käytettävissä olevin keinoin ole saatavissa lisäselvitystä asiaan. Lautakunta on siten arvioinut asiaa sen käytettävissä olevan kirjallisen aineiston perusteella. 

Asiakkaat ovat vakuutushakemuksessa allekirjoituksellaan 13.3.2015 vakuuttaneet mm., että he ovat vastaanottaneet ja lukeneet tuote-esitteen, tuotetiedotteen ja vakuutusehdot, ja ymmärtävänsä vakuutuksen ominaisuudet ja toiminnan. 

Tuotetiedotteessa ja -esitteessä on käyty läpi henkivakuutusyhtiö E:n ja sijoitusvakuutuksen toiminta. Nelisivuisessa tuotetiedotteessa on eritelty ja käyty läpi ne kulut, joita vakuutuksesta peritään. Tuotetiedotteessa on myös kerrottu täydellisestä ja osittaisesta takaisinostosta perittävät kulut. Edellä mainitut tiedot ovat myös löytyneet vakuutusehdoista. Lautakunta katsoo, että tiedot on esitetty riittävän selvästi ja ymmärrettävästi. 

Asiakkaat ovat myös allekirjoituksellaan vahvistaneet tutustuneensa tarjouslaskelman avaintietoihin, joissa on selkein esimerkein tuotu esiin, että vakuutuksesta peritään asiakkailta hoitopalkkiota, hallinnointipalkkiota ja ulkoisen varainhoitajan palkkiota. Laskelmasta asiakkaat ovat voineet nähdä miten paljon vakuutuksen kuluihin menee, jos sijoitukset eivät tuottaisi mitään. Erityisesti huomioitavaa on se, että laskelmassa on myös erikseen mainittu varainhoitaja D:n palkkio ja otettu se huomioon laskettaessa vakuutuksesta aiheutuvia kuluja. 

Schedule 1 ja 2 liittyvät varainhoitaja D:n tarjoamaan varainhoitopalveluun. Lautakunta ei siten ota kantaa sen sisältöön ja ymmärrettävyyteen. 

Asiakkaiden esittämän kiirehtimisen osalta lautakunta toteaa, että asiakkaat ovat tavanneet vakuutusmeklari B:n edustaja A:n kaksi kertaa: 3. ja 13.3.2015. Asiassa ei ole esitetty, että asiakkailla ei olisi ollut mahdollisuutta keskustella omaistensa kanssa tapaamisten välissä tai että asiakkaita olisi vaadittu allekirjoittamaan sopimukset toisen tapaamisen yhteydessä. Asiassa ei myöskään ole käynyt ilmi, että vakuutusmeklarin olisi tullut käsittää, että asiakkaat eivät olisi kyenneet ymmärtämään tekemäänsä sopimusta tai että he olisivat tarvinneet avustajaa sopimusten tekemisessä. 

Lautakunta katsoo, että vakuutusmeklari on antanut asiakkaille kaikki asiakkaiden vakuutustarpeen arvioinnin ja vakuutuksen valitsemisen kannalta tarpeelliset tiedot.

Yhteenveto

Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutusmeklari on täyttänyt selonotto- ja tiedonantovelvollisuutensa sekä tehnyt asiakkaille sopivan tarjouksen suositellessaan asiakkaille sijoitussidonnaista säästöhenkivakuutusta.

Vakuutuslautakunta katsoo siten, että vakuutusmeklari ei ole vastuussa sijoitusvakuutuksen arvonalenemisesta eikä vahinkoa ole siten korvattava vakuutusmeklarin vastuuvakuutuksesta.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita korvausta. 

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norros
Sihteeri Heino 

Jäsenet:
Alinentalo-Pelttari
Karimäki
Korpiola
Rusanen

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia