Tapahtumatiedot
Lääkevahinkoilmoituksen 24.7.2018 mukaan A:lle (s. 1997) annettiin 16.10.2017 Influvac-kausi-influenssarokote. Kolme päivää rokotteen antamisen jälkeen alkoivat nivelkivut, jollaisia A:lla ei ollut aiemmin ollut. Kipujen syytä on tutkittu muun muassa reumasairauksien poliklinikalla, mutta reumasairautta ei ole löydetty. Nykyään raajoja särkee kokonaisvaltaisemmin. Tammikuussa 2018 alkoivat päivittäiset, hermosärkymäiset päänsäryt. Tehdyssä magneettitutkimuksessa ei ilmennyt syytä päänsäryille. Lisäksi A:lla on ilmennyt lihasnykinöitä noin huhtikuusta 2018 alkaen. Lääkkeet eivät juuri tehoa kipuihin ja niistäkin on ilmennyt omia haittavaikutuksiaan. Aiemmin A on ollut perusterve. A haki oireiden johdosta korvausta lääkevahinkovakuutuksesta.
Vakuutusyhtiö totesi korvauspäätöksessään, että oireilun korvattavuus lääkevahinkona edellyttää todennäköistä syy-yhteyttä lääkkeen käytön ja ilmenneiden oireiden välillä. Vakuutusyhtiö viittasi työhöntulotarkastuksen tekstiin 23.10.2017, jonka mukaan A oli tarkastuksessa ottanut puheeksi ranteiden, polvien ja nilkkojen nivelkivut, jotka ranteiden ja polvien osalta olivat jatkuneet kahden viikon jaksoissa, lokakuussa intensiivisemmin. Nivelkipujen syytä oli pyritty selvittämään laajoilla tutkimuksilla, joiden ainoa poikkeava löydös oli ollut positiivinen kudosantigeeni HLA-B27. Tammikuussa 2018 A:lle ilmaantui silmäoireita, joihin määrättiin silmien kostutustippoja. Silmäoireiden jälkeen ilmaantui päänsärkyä, jota selviteltiin neurologien toimesta. Diagnoosia tai syytä päänsäryille ei kuitenkaan ole saatu selvitettyä. Vakuutusyhtiö katsoi, etteivät A:lla ilmenneet nivelkivut, raajojen säryt, lihasnykinät ja hermosärkymäiset päänsäryt olleet todennäköisesti aiheutuneet Influvac-rokotteesta. Käytettävissä olevien asiakirjojen mukaan oireilu oli alkanut jo ennen rokotusta ja A:ta laajasti tutkineet ja hoitokokeiluja määränneet lääkärit eivät olleet tuoneet esiin mahdollisia syitä nivelkivuille reumatyyppistä tautia lukuun ottamatta. Siten henkilövahingon syy-yhteys annettuun rokotteeseen ei yhtiön näkemyksen mukaan ollut niin todennäköinen, että kyseessä olisi lääkevahinkovakuutusehdoissa tarkoitettu, korvattava lääkevahinko. A:n korvaushakemus hylättiin.
Asiakkaan valitus
A ilmoittaa tyytymättömyytensä vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyytää asiassa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta. A toteaa valituksessaan, että oirekuva ei ole alkanut ennen rokotusta, vaan kolme päivää rokotteen saamisen jälkeen. Vakuutusyhtiön näkemys perustui lääkärin väärinymmärryksen seurauksena virheellisesti kirjattuihin potilasasiakirjoihin, jotka on A:n pyynnöstä sittemmin korjattu vastaamaan todellista tapahtumien kulkua.
A toteaa, että Influvac-rokotteen on raportoitu aiheuttaneen mm. nivelkipuja sekä neurologisia ongelmia. Kun kaikki tapaustiedot, ajallinen syy-yhteys, olosuhteet ja alennettu näyttökynnys otetaan asianmukaisesti huomioon, tulee kokonaisuutena tehdä se johtopäätös, että syy-yhteys Influvac-rokotteen ja oireiston välillä on oikeudellisesti todennäköinen. Kun mitään muuta selittävää tekijä oirekuvalle ei tutkimuksissa ole löydetty, tulee rokotetta pitää oirekuvan kaikkein todennäköisimpänä aiheuttajan. A viittaa Vakuutuslautakunnan aiempaan ratkaisuun VKL 230/16 ja lääkevahinkolautakunnan käytäntöön.
A:ta on tutkittu yliopistollisessa sairaalassa mm. reumatologilla ja neurologilla. Muun muassa pään magneettitutkimus ja SI-nivelten magneettitutkimus on todettu normaaleiksi. Neurologissa tutkimuksissa tai reumapoliklinikan arvioissa ei ole todettu tulehduksellista nivelsairautta eikä sairaussyytä päänsäryille. Ainoa poikkeava löydös on ollut, että HLA-B27-kudosantigeeni on positiivinen. Tammikuussa 2018 alkaneen silmien kivun osalta ei ole todettu tutkimuksissa poikkeavaa. A:n kivut ovat vaikeita eivätkä lääkkeet tai muut kokeillut hoidot ole erityisesti auttaneet.
A:lla on todettu HLA-B27-kudosantigeenipositiivisuus. Terveyskirjaston artikkelin mukaan kyseisen kudostyypin omaavilla ihmisillä on muuhun väestöön verrattuna huomattavasti kohonnut riski sairastua joukkoon reuma- ja suolistotulehdustauteja. Tällaisia sairauksia ovat esimerkiksi selkärankareuma ja reaktiivinen niveltulehdus. A katsoo olevan mahdollista, että HLA-B27 on altistanut A:n oireiston kehittymiselle, mutta oireiston laukaiseva tekijä on ollut Influvac-rokote. Tältä osin A toteaa, ettei lääkevahinkovakuutusehdoissa ole käsitelty vahingonkärsineen erityistä vahinkoherkkyyttä korvausvastuuta supistavana tekijänä. Vaikka A:lla olisikin erityinen alttius niveloireilun kehittymiselle, tulee hänet ottaa lääkevahinkovakuutusjärjestelmässä sellaisena kuin hän on. A pitää lisäksi huomionarvoisena, että laboratoriokokeissa todettiin autoimmuunireaktio ja siihen liittyvä tumavasta-ainepitoisuuksien kohoaminen, joskaan tätä poikkeavuutta ei voitu yhdistää mihinkään tunnettuun autoimmuunitautiin.
Kun mitään selittävää tekijää ei tutkimuksissa ole A:n yhä jatkuvalle vakavalle oireistolle löydetty, tulee rokotetta pitää oirekuvan kaikkein todennäköisimpänä aiheuttajana. A:lle on aiheutunut lääkevahingosta ainakin erittäin merkittävää ja pitkäkestoista tilapäistä haittaa. Todennäköisesti hänelle on aiheutunut myös pysyvää haittaa, sillä oireet jatkuvat yhä, vaikka niitä onkin pystytty jonkin verran helpottamaan lääkityksellä. Lisäksi A:lle on aiheutunut vahingosta ylimääräisiä hoito- ja lääkekuluja sekä mahdollisesti myös ansionmenetystä. Aiheutunut vahinko tulee korvata kokonaisuudessaan lääkevahinkovakuutuksesta.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö viittaa vastineessaan korvauspäätöksessään esitettyyn.
Lääketieteellinen selvitys
Vakuutuslautakunnalla on käytössään A:ta koskevaa lääketieteellistä selvitystä ajalta 23.10.2017 - 18.12.2018.
Työterveyslääkärin sairauskertomustekstin 23.10.2017 mukaan A on tullut vastaanotolle työhöntulotarkastukseen. Vastaanotolla A on kertonut ranteiden, polvien ja nilkkojen niveloireista, jotka ovat olleet uusia. Kliinisessä tutkimuksessa nivelstatus on ollut normaali eikä niveltulehdukseen tai nivelkalvotulehdukseen viittaavaa ole todettu. A:lle on tehty lähete laboratoriotutkimuksiin. Tekstin 6.11.2017 mukaan työterveyslääkäri on tehnyt konsultaatiopyynnön reumatologille. Tehdyissä laboratoriotutkimuksissa ei ole todettu muuta poikkeavaa kuin lievästi koholla ollut tumavasta-aine (S-ANA). A on ajoittain käyttänyt tulehduskipulääkkeitä niveloireisiin ja tilanne on ollut hieman parempi, mutta alaraajanivelet ovat edelleen oireilleet. Reumatologin tekstin 15.11.2017 mukaan A:lla on ollut niveloireita nelisen viikkoa. Oireita on ollut polvissa, nilkoissa, ranteissa, kyynärpäissä ja sormissa. Vastaanotolla on ohjelmoitu lisää laboratoriotutkimuksia. Tekstin mukaan A:n isällä on seronegatiivinen reumasairaus. Työterveyslääkärin merkinnän 1.12.2017 mukaan A:lla on todettu HLA-B27-kudosantigeenipositiivisuus. A:n vahvan oirekuvan ja laboratoriotulosten perusteella on epäilty reumaa tai reumansukuista sairautta ja tehty lähete yliopistolliseen sairaalaan jatkohoitoarvioon. Terveyskeskuslääkärin tekstin 5.1.2018 mukaan A:lla on 21.12.2017 todettu klamydia, joka on hoidettu 1 g:lla asitromysiinia.
Yliopistollisen sairaalan reumayksikön tekstin 1.2.2018 mukaan A:lle tehdyissä tutkimuksissa ei ole todettu kiputilannetta selittäviä, reumatautiin viittaavia löydöksiä. A:lle on aloitettu invalidisoivien nivelkipujen vuoksi Oxiklorin-lääkitys. Kontrollikäynnillä 30.5.2018 A on kertonut, ettei ole kokenut hyötyneensä lääkityksestä. Kipuongelma on edelleen ollut vaikea. Mitään somaattista selitystä kivuille ei ole löytynyt ja on todettu, että A voi lopettaa Oxiklorin-lääkityksen. Mitään tulehdukselliseen reumatautiin viittaavaa ei tehdyissä tutkimuksissa ole todettu. A:sta on tehty lähete fysiatrian poliklinikan kipupsykologille ja ehdotettu kipuryhmään osallistumista.
Terveyskeskuksen sairauskertomustekstin 5.4.2018 mukaan A on tullut vastaanotolle kovan päänsäryn takia. Tammikuussa 2018 A on hakeutunut työterveyslääkärille silmäkipujen vuoksi. Silmänpaineet ovat olleet normaalit eikä silmän perustutkimuksessa ole todettu poikkeavaa. A on aloittanut kostutustipat, joilla silmäsäryt ovat helpottaneet, mutta pian käynnin jälkeen on alkanut päänsärkyoireisto, joka on jatkunut siitä lähtien. Tammikuusta 2018 alkaen päänsärky on ollut lähes päivittäistä. Päänsärkyoireistoon on liittynyt lievempää, jomottavaa särkyä ja toisaalta kovia kipukohtauksia. A:lle on kirjoitettu kipulääkitys ja tehty konsultaatiolähete neurologille. Yliopistollisen sairaalan neurologian poliklinikan tekstin 25.4.2018 mukaan A:lle tehdyt neurologinen tutkimus ja pään magneettitutkimus ovat olleet normaalit. Päänsäryn syy on jäänyt epäselväksi. Mahdollisen särkylääkepäänsäryn vuoksi A:ta on ohjeistettu muiden kipujen rajoissa vähentämään särkylääkkeiden käyttöä sekä nostamaan kipukynnystä nostavan Triptyl-lääkkeen annosta. Lisäksi on kirjoitettu kokeiltavaksi Indometasin-lääke. Puhelinkontaktimerkinnän 11.7.2018 mukaan Triptylin käyttö on vähentänyt ja lieventänyt taustapäänsärkyjä ja myös vihlovat päänsärkykohtaukset ovat olleet lievempiä. Indometasinilla on ollut melko hyvä vaste. Neurologi on arvioinut, että päänsärkyjen tarkka etiologia on edelleen ollut epäselvä, laajassa kipuoireistossa on viitteitä fibromyalgiaan. Triptylin tilalle on kivunestolääkitykseksi otettu kokeiluun Cymbalta.
Keskussairaalan neurologian poliklinikan tekstin 18.12.2018 mukaan A on tullut tutkittavaksi raajakipujen ja päänsäryn takia. Kipuongelma on ollut rauhoittumaan päin, mutta A:lla on ollut edelleenkin päivittäisiä särkyjä. Etenkin istuessa särkee vasenta pakaraa ja vasenta alaraajaa. Iltaa kohden myöskin nilkoissa ja käsissä on särkyjä, minkä lisäksi on päivittäistä ohimolla tuntuvaa särkyä, joka voi tulla lyhyinä kohtauksinakin. A on joutunut rajoittamaan liikuntaa oireiston takia. Tehdyssä neurologisessa tutkimuksessa ei ole todettu mitään poikkeavia löydöksiä. A on saanut ajan kipupoliklinikan psykologille ja jatkaa toistaiseksi Cymbalta-lääkitystä. Mihinkään neurologisiin lisätutkimuksiin ei ole katsottu olevan aihetta. Neurologin tekstin mukaan jää epävarmaksi, olisiko influenssarokote jollain mekanismilla laukaissut kipuproblematiikan.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Asiassa on kysymys siitä, tuleeko A:lla Influvac-rokotteen antamisen jälkeen ilmenneet nivelkivut, lihaskivut, päänsäryt ja lihasnykinät korvata Influvacin aiheuttamana lääkevahinkona.
Sovellettavat vakuutusehdot
Lääkevahinkovakuutuksen ehtojen (voimassa 1.1.2017 alkaen) kohdan 4 (Lääkevahinko) mukaan lääkevahingolla tarkoitetaan ruumiillista sairautta tai vammaa tai psyykkistä sairautta, jonka vahingonkärsineen käyttämä, ehtojen kohdassa 2 tarkoitettu lääke on todennäköisesti aiheuttanut. (…)
Asian arviointi
Lääkevahinkovakuutuksesta korvataan henkilövahinko, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. Tämä tarkoittaa, että vahingolla voi olla useita mahdollisia syitä, mutta lääkkeen käyttö on kaikki syyt kokonaisuutena huomioiden todennäköisin. Syy-yhteyden arvioinnissa otetaan huomioon lääkkeellä hoidettava sairaus tai vamma, korvauksen hakijan muut sairaudet ja kokonaisterveydentila, hänen saamansa hoito ja hoitotoimenpiteet sekä kyseinen lääke ja muu mahdollinen lääkitys. Syy-yhteys arvioidaan lääketieteellisen tietämyksen ja kokemuksen perusteella. Pelkästään ajallinen yhteys eli se seikka, että oireet ovat ilmaantuneet lääkkeen käytön aikana tai sen antamisen jälkeen, ei riitä todistamaan lääkkeen käytön ja vahingon välistä todennäköistä syy-yhteyttä.
Vakuutuslautakunnan käytössä olevan selvityksen mukaan A:lle on 16.10.2017 annettu Influvac-influenssarokote. Työterveyslääkärin vastaanotolla 23.10.2017 A on tuonut esille nivelkivut. Kivut ovat olleet vaikeita ja A:ta on niiden johdosta tutkittu laajalti, mutta syytä kivuille ei kuitenkaan ole löydetty. Tammikuussa 2018 A:lla on ilmennyt silmäkipuja, jotka ovat helpottuneet kostutustippojen käytön avulla. Tämän jälkeen on alkanut päänsärkyoireisto, johon on liittynyt lievempää, jomottavaa särkyä ja kovia särkykohtauksia. Myöskään päänsärkyoireistolle ei tehdyissä tutkimuksissa ole selvinnyt syytä.
Vakuutuslautakunta toteaa, että A:n niveloireilun alkamisella on sinänsä ajallinen yhteys Influvac-rokotteen antamiseen. Kyseessä on kuitenkin HLA-B27-positiivisella henkilöllä kuvattu tyypillinen oirekuva, minkä lisäksi A:n suvussa esiintyy sairauskertomustekstien perusteella alttiutta samantyyppiseen oireiluun. A on joulukuussa 2017 sairastanut klamydiainfektion, joka on lautakunnan käsityksen mukaan osaltaan saattanut pitkittää oireilua. Vakuutuslautakunta katsoo, ettei korvattavaksi vaadittu niveloireilu ole todennäköisessä syy-yhteydessä Influvac-rokotteen antamiseen. Myöskään muut A:n korvattavaksi vaatimat, myöhemmin alkaneet oireilut eivät lautakunnan näkemyksen mukaan johdu Influvacista. Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön kielteistä korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena.
Lopputulos
Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Norio
Sihteeri Laine
Jäsenet:
Jokelainen
Järvinen
Mervaala
Soinila