Haku

FINE-019010

Tulosta

Asianumero: FINE-019010 (2019)

Vakuutuslaji: Oikeusturvavakuutus

Ratkaisu annettu: 17.06.2019

Ehtojen tulkinta. Korvauksen määrä. Kohtuulliset asianajokulut. Potilasvahinkolautakunnalle tehtävä ratkaisusuosituspyyntö.

Tapahtumatiedot

Vakuutettu oli lokakuussa 2015 saanut hoitoa aivoinfarktiin ja oli sittemmin tehnyt vahinkoilmoituksen Potilasvakuutuskeskukselle katsoen, että hänelle oli aiheutunut vahinkoa hoidon puutteiden johdosta. Potilasvakuutuskeskus antoi 30.10.2017 asiassa päätöksensä, johon asiakas ei ollut ollut tyytyväinen. Vakuutettu oli pyytänyt asiamiehensä lakiasiaintoimisto B Oy:n välityksellä potilasvahinkolautakuntaa tutkimaan saamansa hoidon asianmukaisuutta ja pyytänyt lautakunnalta ratkaisusuositusta asiassa. Vakuutettu esitti vakuutusyhtiö A:lle 8 850 euron asianajolaskun asian hoitamisesta potilasvahinkolautakunnassa. Vakuutusyhtiö on katsonut alkuperäisen laskun olleen kohtuuton suhteessa asian vaikeuteen ja laajuuteen sekä suoritetun työn määrään ja laatuun ja korvannut kohtuullisina ja välttämättöminä kuluina 4 720 euroa.

Asiakkaan valitus

Asiakas on tyytymätön vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja katsoo, että hänelle tulisi korvata oikeusturvavakuutuksesta lasku kokonaisuudessaan laillisine viivästyskorkoineen. Asiakkaan potilasvahinkoasia on ollut keskimääräisen vaativa ja ajankäytöltään keskimääräinen. Asiakkaalla on oikeus käyttää lakimiestä potilasvahinkolautakunnassa asian hoitamiseen. Potilasvahinkoasioita ei voida perusteellisesti, varsinkaan etukäteen, määritellä yksinkertaisiksi. Lopulliset ja kestävät ratkaisut edellyttävät asioiden huolellista selvittämistä. Asianajotyöhön kuuluu muun muassa tapahtumatietojen, henkilölle tehtyjen lääketieteellisten tutkimusten, yleisten lääketieteellisten tutkimustietojen sekä oikeudellisen näytön ja perustelujen selvittäminen sekä huolellinen perusteleminen. Potilasvahinkoasiat eivät ole koskaan itsestään selviä, edes vuosikausia niiden parissa työskennelleille lääkäreille tai lakimiehille. Potilasvahinkoasiat ovat aina vaativia vahingonkorvausoikeudellisia asioita, joiden asiakirja-aineistot ovat laajoja, useita satoja sivuja. Toimeksiantojen hoitaminen vaatii muun ohella yhteydenpitoa asiakkaan kanssa asian selvittämiseksi.

Potilasvahinkoasian hoitamisessa tarvitaan harvinaisen tarkkaa juridista erityisosaamista. Tapahtumatiedot, asiakasta koskevat lääketieteelliset tiedot sekä asiaan liittyvä yleinen lääketieteellinen tutkimustieto ovat potilasvahinkoasioissa oikeustosiseikkoja ja todistustosiseikkoja. Jokaiseen hoidettavana olevaan tapaukseen joudutaan etsimään mahdollisesti analogisia tai joiltain osin analogisia tapauksia asiaa hoitaneen lakiasiaintoimisto B Oy:n omasta laajasta ratkaisuarkistosta sekä eri oikeusturvaelinten internetissä ja painettuna julkaistuista tapauksista. Jokaisen yksittäisen toimeksiannon asianmukainen, ammattitaitoinen ja huolellinen hoitaminen edellyttää aina, että tapauksia etsitään ja niihin perehdytään. Potilasvahinkoasioiden ratkaisut ovat viimekädessä oikeudellisia ratkaisuja, vaikka niiden lähtökohdat ovatkin lääketieteellisiä. Potilasvahinkoasioissa asianajotyössä ei ole mahdollista vetää rajaa lääketieteellisen ja oikeudellisen työn välille, vaan nämä asiat korostuneesti menevät päällekkäin ja sisäkkäin. Tämän takia ammattitaitoinen potilasvahinkoasioiden ajaminen vaatii lakimiehiltä vahvaa perehtyneisyyttä myös lääketieteellisiin seikkoihin ja lääketieteellisten seikkojen selvittämistä ja ymmärtämistä. Asiantuntijalääkärin työ olisi niin ikään oikeusturvavakuutuksen ehtojen mukaisesti korvattavaa todistelukustannuksina.

Potilasvahinkoasioissa, kuten juuri nyt käsillä olevassa asiassa, yksityishenkilöiden rahalliset intressit ovat suurimpia mahdollisia. Potilasvahingoista aiheutuu usein pysyvä terveydentilan heikkeneminen, haittoja ja toiminnan sekä varsinkin työkyvyn vajausta, josta aiheutuu suuria ansionmenetyksiä sekä hoito-, lääke-, matka- ym. kuluja. Oikeus näihin usein elinikäisiin juokseviin korvauksiin ratkaistaan käytännössä Potilasvakuutuskeskuksen perustepäätöksestä ensimmäistä kertaa lautakuntaan valitettaessa, kuten nyt käsillä olevassa tapauksessa on tehty. Rahallisen intressin lisäksi ihmisillä on asioissa myös muu oikeusturvaintressi, jota ei tule lainkaan vähätellä. Potilasvahinkoasiat ovat aina usein hyvin henkilökohtaisia ja arkaluonteisia asioita, ja oikeudenmukaisten ratkaisuiden saaminen on ihmisille erittäin tärkeää, vaikka rahalliset korvaukset jäisivät verraten pieniksi.

Potilasvahinkoasioissa potilasvahinkolautakunta on käytännössä ylin ratkaiseva elin ja sen päätökset ovat käytännössä lopullisia ja sitovia. Yleisissä tuomioistuimissa ratkaistaan arviolta vuosittain vain noin 1 % potilasvahinkoasioista. Siten potilasvahinkoasioissa lautakuntamenettely rinnastuu käräjäoikeuskäsittelyyn, minkä vakuutusyhtiö on aiemmin vakiintuneesti myöntänyt. Tämä aiheuttaa sen, että etenkin suuren intressin asioissa asiantunteva lakimiesapu on tarpeen nimenomaan lautakuntavaiheessa, jottei oikeudenmenetyksiä pääsisi aiheutumaan. Potilasvahinkoasioiden ratkaiseminen huolellisella ja erityisasiantuntemusta vaativalla muutoksenhaulla on ihmisten kannalta myös erittäin vähäriskistä ja kustannustehokasta verrattuna kanteen nostamiseen käräjäoikeudessa Potilasvakuutuskeskusta vastaan. Lautakuntamenettelyssä asiansa osaavan lakimiehen työaikaa menee yleensä 25–35 tuntia, enintään 40 tuntia.  Kustannukset nyt käsillä olevaa asiaa hoitaneen lakiasiaintoimiston palveluehtojen tuntiveloituksella (238 euroa + alv.) vaihtelevat yleensä 7 000–11 000 euron välillä. Käräjäoikeudessa laskua kertyisi noin 30 000 euroa. Käräjäoikeuskäsittelyssä työaikaa kuluu noin 100 tuntia, minkä lisäksi päälle tulevat lääkäreiden useiden tuhansien eurojen todistajapalkkiot, valtion 510 euron oikeudenkäyntimaksu sekä riski joutua maksamaan vastapuolen vastaavan suuruiset oikeudenkäyntikulut häviötilanteessa. Käräjäoikeuskäsittelyn kuluriski potilasvahinkoasioissa on vähintään 40 000–50 000 euron luokkaa, mitä harvoin kenelläkään on mahdollisuutta ottaa.

Vuosina 2017–2019 nyt käsillä olevaa asiaa hoitaneen lakiasiaintoimisto B Oy:n potilasvahinkolautakunnassa ajamiin potilasvahinkoasioihin on mennyt arviolta keskimäärin 25–35 tuntia työaikaa, jonka mukaisesti keskimääräinen laskutus on ollut juuri samaa luokkaa kuin nyt kyseessä olevassa tapauksessa. Toimiston laskutusperusteet ovat olleet vakiintuneet jo vuosia, eikä niitä ole kyseenalaistettu asiakkaiden eikä vakuutusyhtiöiden toimesta. Tällaisia laskuja on lähetetty kaikille vakuutusyhtiöille, myös vakuutusyhtiö A:lle. Vakuutusyhtiö A ei ole kertaakaan aiemmin pitänyt laskuja kohtuuttomina. Koko toimiston 12-vuotisen historian aikana on ollut 3–4 tapausta, joissa vakuutusyhtiö on leikannut laskua muutamalla tunnilla. Yksi yhtiö on yhdessä asiassa leikannut laskua muutamalla tunnilla, koska se on katsonut, ettei oikeustapauksien selvittäminen kuuluisi laskutettavaan työhön. Tämän asian on toimisto riitauttanut.  

Koska oikeusturvavakuutusten vakuutusmäärät ovat käytännössä reaaliarvoltaan vuosi vuodelta pienentyneet inflaation johdosta, on usein haastavaa saada hoidetuksi toimeksiannot asianmukaisella huolellisuudella käytettävissä olevien vakuutusmäärien puitteissa. Yleensä vakuutusmäärä on noin 8 000 euroa + alv. Tämä riittää vain noin 34 tunnin työhön, mutta vuosien kokemuksen tuomalla tehokkaalla ja vakiintuneella toimintatavalla se on yleensä mahdollista. Laskun kohtuullisuutta on syytä arvioida myös kokonaisuutena. Lakiasiaintoimisto B Oy:n tuntiveloitus on erittäin kohtuullinen (238 e/h + alv.) verrattuna muiden pääkaupunkiseudulla toimivien erikoistuneiden lakitoimistojen tuntiveloitukseen. Usein veloitus on nykyään 250–295 euroa/tunti + alv. eli yhteensä 310–365 euroa/tunti. Toimiston tuntiveloitus voisi olla kohtuudella jopa 30–50 euroa suurempi. Silloin vakuutusyhtiö A:n myöntämä määrä tulisi täyteen jo 13–15 tunnin työmäärällä. On selvää, ettei näin vähällä työajalla ole mahdollista hoitaa minkäänlaista potilasvahinkoasiaa huolellisesti ja ammattitaitoisesti.

Viimeisen vuoden aikana työajan käyttöä yleisesti on lisännyt jonkin verran GDPR-asetuksen voimaantulo, joka edellyttää suojatun sähköpostin käyttöä, mikä vie työaikaa. Viimeisten vuosien aikana myös toimiston ratkaisutietokannan laajeneminen sekä toimiston omien asiantuntijalääkäreiden lisääntynyt konsultoiminen on perustellusti asiakkaiden hyväksi lisännyt ajankäytön tarvetta, millä on saatu muutoksenhakukirjelmiä entistä paremmin perustelluiksi. Asiantuntijalääkärit muun muassa kommentoivat kirjelmäluonnoksia, vastaavat kysymyksiin ja etsivät kulloiseenkin tapaukseen sopivia lääketieteellisiä artikkeleita ja toimittavat ne toimiston lakimiesten käytettäväksi asianajossa. Asiantuntijalääkäreiden palkkiot jäävät yleensä toimiston maksettavaksi yleiskuluina, vaikka ne voitaisiin laskuttaa todistelukustannuksina oikeusturvavakuutuksista.

Nyt kyseessä oleva asia ei ole ollut yksinkertainen. Tähän viittaa se, että Potilasvakuutuskeskus ja potilasvahinkolautakunta päätyivät muutoksenhaun perusteella sisällöltään erilaisiin ratkaisuihin. Muutoksenhaun ansiosta lautakunta päätyi katsomaan, että hoidossa on alitettu ammattistandardi, mitä Potilasvakuutuskeskus ei ollut myöntänyt. Muutoksenhaku tuotti periaatteellisesti tulosta (hoitovirhe myönnettiin), vaikka korvattavaa henkilövahinkoa lautakunta ei katsonut aiheutuneen. Asiakkaan intressinä oli, korvataanko hänelle aivoinfarktista johtuva pysyvä haitta kaikkine kuluineen ja menetyksineen. Aiheutunut vahinko oli erittäin vakava. Asia on ratkaistu lautakunnan päätoimisen puheenjohtaja Kaivolan johdolla I jaostossa. Tämä osoittaa osaltaan asian vaativuutta ja asian olleen keskimääräistä vaativampi. Jos kyseessä oleva potilasvahinkoasia olisi ollut yksinkertainen, Potilasvakuutuskeskus olisi myöntänyt kyseessä olevan potilasvahinko ja maksanut korvaukset riidatta. Kun asiassa on haettu muutosta, vähimmäisvaatimus sille, että voitaisiin puhua edes jollain tavalla yksinkertaisesta asiasta olisi, että lautakunnan ja Potilasvakuutuskeskuksen ratkaisut olisivat sisällöltään ja perusteluiltaan identtiset, mitä tässä tapauksessa ei ole.

Asiakkaan omat, relevantit väitteet tapahtumatiedoista olivat oikeudellisesti lisähaaste asian ajamisessa. Näissä tilanteissa kirjallinen menettely on ongelma näytön esittämisen kannalta. Muutoksenhaku lautakuntaan on kuitenkin ainoa käytännön mahdollisuus potilasvahinkoasioissa näissäkin tilanteissa. Työaikaa asiassa on mennyt myös yhteydenpitoon asiakkaan ja toimiston välillä, mikä on ollut tarpeellista ja välttämätöntä asian selvittämisen kannalta. Poikkeuksellinen tekijä oli puutteelliset potilasasiakirjamerkinnät ja ratkaisevilta osin ristiriitaiset tiedot asiakkaan hoitoon hakeutumisen ajankohdasta. Tämän ajankohdan selvittäminen ja sitä koskeva näyttö oli olennainen seikka sen suhteen, miten aivoinfarktin diagnoosin viive todennäköisesti vaikutti asiakkaan mahdollisuuksiin saada tehokasta ja parantavaa hoitoa. Näyttöä pyrittiin esittämään niin laajasti, kuin se kirjallisessa menettelyssä oli mahdollista. Näytön hankkiminen vei työaikaa.

Muutoksenhakukirjelmän sivumäärä ei aina suoraan korreloi asian vaatimaan työaikaan. Suurin osa työajasta kuluu useimmiten asian selvittämiseen, ei kirjoittamiseen. Potilasvahinkoasioissa on välttämätöntä poimia ja referoida erittäin laajoista potilasasiakirja-aineistoista ne seikat, joilla voi olla asian ratkaisussa oikeudellista relevanssia. Työaikaa ei vie näiden seikkojen kirjoittaminen, vaan etsiminen laajasta aineistosta. Asiaa ymmärtämätön juristi voisi sokeasti referoida asiakirjoja, mutta ammattitaitoinen juristi osaa löytää ne kohdat, joita on tarpeellista referoida. Onnistuneen muutoksenhaun kulmakivi on, että erittäin vaikeita ja monimutkaisia asioita pystyy yksinkertaistamaan ja kirjoittamaan mahdollisimman ymmärrettävään muotoon. Nyt kyseessä olevaan aivoinfarktin diagnoosin viivästymiseen liittyvään tapaukseen osittain rinnastuvia lautakuntaratkaisuja on toimistolla kymmeniä, joita on ollut aiheellista tutkia, jotta vastaavia oikeustosiseikkoja hoidettavana olevaan tapaukseen löytyisi.

Työaika ja toimenpiteet on eritelty tarkasti. Yleisten ehtojen mukaan lasku eritellään toimenpiteittäin ja laskutetaan kunkin toimenpiteen vaatiman työajan mukaisesti. Minimilaskutus per toimenpide (puhelu, sähköposti tai muu viesti, kirje, asiakkaan toimittamiin selvityksiin tutustuminen jne.) on 10 minuuttia. Muilta osin laskutus tapahtuu 15 minuutin tarkkuudella per alkava 15 minuuttia. Todellinen ajankäyttö saattaa siis hieman poiketa palveluehtojen mukaisesta ajankäytöstä ollen kuitenkin sopimuksen mukainen ja kohtuullinen.

Asiakas on lausumanaan (9.4.2019) vakuutusyhtiön vastineeseen todennut lisäksi, että vakuutusyhtiön väite siitä, ettei potilasvahinkolautakunta olisi riidanratkaisuelin, on outo. Lautakunta on nimenomaisesti vaihtoehtoinen riidanratkaisuelin tuomioistuimelle ja kuten vakuutusyhtiökin myöntää, potilasvahinkoasioissa tärkein riidanratkaisuelin. Potilasvahinkoasioissa ainoa muutoksenhakukeino käytännössä on lautakuntaan valittaminen, joten erityisasiantuntemus on olennaista lautakuntamenettelyssä avustamisessa. Vakuutusyhtiö A on aiemmissa tapauksissa jo vuosia sitten nimenomaisesti todennut, että potilasvahinkolautakunta rinnastuu oikeusturva-asioissa käräjäoikeusmenettelyyn. Vakuutusyhtiö A on nyt yllättäen jostain syystä täysin päinvastaista mieltä.

Sekä potilasvahinkolautakunta että käräjäoikeus ovat puolueettomia elimiä. Vakuutusyhtiö A vetoaa turhaan siihen, että henkilö voisi ajaa asiansa itse potilasvahinkolautakunnassa. Samalla tavoin henkilö voi ajaa omaa asiaansa halutessaan myös käräjäoikeudessa. Oikeusturvavakuutuksen kannalta tällä seikalla ei ole merkitystä. Asiat voitaisiin saada päätökseen myös sovinnolla vastapuolen kanssa, ja tällöin oikeusturvavakuutuksesta maksetaan aiheutunut tarpeellinen asianajotyö samalla tavoin. Joitain tapauksia on myös vuosittain saatu sovituksi Potilasvakuutuskeskuksen kanssa. Tällöin keskus on maksanut vaaditut korvaukset oikaisupyynnön tai lautakunnalle osoitetun muutoksenhakukirjelmän saatuaan. Työmäärä ei näissäkään tapauksissa ole kuitenkaan olennaisesti pienempi, koska vaatimukset tulee perustella vastaavalla huolellisuudella, jotta korvauksia olisi mahdollista saada.

Toisin kuin vakuutusyhtiö väittää, potilasvahinkoasioiden ratkaisut ovat puhtaasti vahingonkorvausoikeudellisia. Ei ole merkitystä sillä, käsitelläänkö tapaukset potilasvahinkolautakunnassa vai yleisissä tuomioistuimissa. Ne eivät siis muutu millään tavalla yksinkertaisimmiksi, jos ne käsitellään lautakunnassa käräjäoikeuden sijasta.

Toisin kuin vakuutusyhtiö väittää, käräjäoikeuksissa ratkaistava 1 % potilasvahinkoasioiden määrä johtuu siitä, että kanteen nostoon liittyy vähintään 30 000–50 000 euron kuluriski, mitä yksityishenkilöillä ei harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta ole mahdollista ottaa. Oikeusturvavakuutukset riittävät vain lautakuntamenettelyyn, eivät oikeudenkäynteihin.

Potilasvahinkoasiassa on kysymys aina yksityisoikeudellisesta riita-asiasta, jossa korvausta vaativalla on näyttötaakka. Tämä seikka ei muutu sillä, että asia käsitellään lautakuntamenettelyssä yleisten tuomioistuinten sijaan. Siten lautakunnalle tulee esittää perustellut väitteet ja vaatimukset sekä niitä tukeva näyttö aivan samalla tavoin kuin siviiliprosessissa yleensä. Lautakunnassa menestyminen perustuu olennaisesti siihen, miten muutoksenhakija osaa perustella vaatimuksensa ja millaisen näytön hän kykenee esittämään vaatimustensa tueksi. Lakiasiaintoimisto B Oy:n potilasvahinkolautakunnassa ajamat tapaukset menestyvät keskimäärin noin kolme kertaa paremmin kuin ihmisten itsensä, potilasasiamiesten tai asiaan erikoistumattomien lakimiesten ajamat jutut. Menestyminen perustuu asioiden huolelliseen selvittämiseen, vaatimusten lääketieteelliseen ja oikeudelliseen perustelemiseen sekä näytön hankkimiseen ja esittämiseen. Lautakunta asiantuntijoineen joutuu perehtymään huolellisemmin lakiasiaintoimisto B Oy:n ajamiin tapauksiin ja ottamaan kantaa esitettyihin väitteisiin. Mitä paremmin potilasvahinkoasiat selvitetään, sitä varmemmin korvattava potilasvahinko myös löytyy laajoista ja usein sekavistakin aineistoista ja monimutkaisista tapahtumatiedoista.

Vakuutusyhtiö on lausunnossaan spekuloinut, olisivatko ihmiset valmiita maksamaan vastaavan laskun, ellei heillä olisi oikeusturvavakuutusta. Kysymys ei ole tässä yhteydessä lainkaan relevantti. Todettakoon kuitenkin, että ne asiakkaat, joilla on siihen taloudellinen mahdollisuus, ovat valmiita maksamaan tavanomaisen laskun. Lakiasiaintoimisto B Oy:lla on vuosittain useita itse maksavia asiakkaita. Toimisto hoitaa asioita myös provisiopalkkiolla ja sosioekonomisten syiden perusteella alennetulla hinnalla, jos asiakkaalla ei ole oikeusturvavakuutusta. Tällä seikalla ei ole kuitenkaan mitään merkitystä vakuutusyhtiön korvausvastuun kannalta. Asiakkaat ovat olleet lakiasiaintoimisto B Oy:n toimintaan erittäin tyytyväisiä. Tyytyväisyys perustuu vankkaan asiantuntemukseen ja huolelliseen työhön.

Vakuutusyhtiö A ei ole aiempia laskuja maksaessaan erehtynyt asiassa millään lailla eikä sitä ole erehdytetty. Vakuutusyhtiön myöntämällä vakuutuskorvauksella potilasvahinkoasioita olisi yksinkertaisesti mahdotonta hoitaa asiantuntevasti ja huolellisesti yksityisesti, koska ne muodostuisivat taloudellisesti tappiollisiksi.

Asiakas on edelleen lisälausumassaan (24.4.2019) todennut, että vakuutusyhtiön kanta siitä, että ratkaisusuosituspyynnön laatiminen potilasvahinkoasiassa voisi rinnastua lähinnä haastehakemuksen laatimiseen, ei pidä paikkaansa. Haastehakemuksessa ei tarvitse esitellä kuin asian pääkohdat, koska varsinainen oikeudenkäynti on suullista. Kirjallisessa lautakuntamenettelyssä sen sijaan täytyy esittää jo ratkaisusuosituspyynnössä kaikki oikeustosiseikat, väitteet, vaatimukset, lääketieteelliset ja oikeudelliset perustelut sekä näyttö.

Asiakas on edelleen todennut, että viitaten vakuutusyhtiön käyttämään sanamuotoon ”muutoksenhakemuksen täyttäminen” ammattimaisesti laadittu ja perusteltu ratkaisusuosituspyyntö potilasvahinkolautakunnalle ei ole jonkin valmiin lomakkeen täyttämiseen rinnastettavaa.

7 000 euron (+ alv. 24 %) laskut haastehakemuksen laatimisista potilasvahinkoasioissa hyväksytään 100 %:n varmuudella kohtuullisiksi kaikissa tuomioistuimissa ja kaikissa tapauksissa. Tavanomaiset oikeudenkäyntikulut potilasvahinkoasioissa ovat käräjäoikeudessa kokonaisuudessaan vähintään 25 000–30 000 euroa (sis. alv.) per osapuoli. Lakiasiaintoimisto B Oy on aiemmin ajanut potilasvahinkolautakunnassa asian, jossa käräjäoikeus piti kohtuullisena palkkiona 36 työtunnista 15 282,74 (sis. alv.) euroa. Tämäkin tuomio tukee vahvasti sitä, että vakuutusyhtiö A:n näkemys asianajokulujen kohtuuttomuudesta potilasvahinkolautakunta-asioissa on yksiselitteisesti väärä eikä vastaa oikeuskäytäntöä.

Vakuutusyhtiön vastine

Oikeusturvavakuutuksen tarkoituksena on korvata vakuutetun välttämättömät ja kohtuulliset asianajo- ja oikeudenkäyntikulut, jotka ovat aiheutuneet lakimiesavun käyttämisestä riita-, rikos- ja hakemusasioissa. Vakuutus on lähtökohtaisesti tarkoitettu korvaamaan oikeudenkäynnistä aiheutuvia kustannuksia, eli turvaamaan vakuutuksenottajan mahdollisuus käyttää juridista apua joutuessaan kamppailemaan perusteettomia vaatimuksia vastaan tai päästäkseen oikeuksiinsa.

Vakuutettu voi käyttää vakuutusta asioissa, jotka voidaan välittömästi Suomessa saattaa käsiteltäväksi käräjäoikeudessa. Potilasvahinkoasia olisi saatettavissa välittömästi käräjäoikeuden käsittelyyn, mutta usein on tarkoituksenmukaista jo kustannustenkin kannalta saattaa asia potilasvahinkolautakunnan tutkittavaksi käräjäoikeuden sijaan. Potilasvahinkolautakunnassa asian saa käsittelyyn parhaalla asiantuntemuksella, puolueettomasti ja vallitsevan potilasvahinkokäytännön mukaisesti. Potilasvahinkolautakunta noudattaa tehtävissään hallintolakia ja toimintaan sovelletaan virkavastuusäännöksiä. Asian käsittely potilasvahinkolautakunnassa on maksutonta.

Potilasvahinkolautakunnalle tehtävä ratkaisusuosituspyyntö ei ole riita-asian oikeudenkäyntiin rinnastettava menettely. Potilasvahinkoasian käsittelyssä potilasvahinkolautakunnassa on kyse asian puolueettomasta selvittämisestä potilasasiakirjojen ja tapahtumatietojen perusteella. Oikeusturvavakuutukselle luonteenomaista on oikeudenkäyntikulujen vaatiminen vastapuolelta, korvausten maksaminen lainvoimaisen tuomion jälkeen sekä korvauksen määrä, joka on enintään vakuutetun vastapuolelleen esittämän oikeudenkäyntikuluvaatimuksen verran. Potilasvahinkolautakunnalle tehtävään ratkaisusuosituspyyntöön liittyen ei vaadita oikeudenkäyntikuluja vastapuolelta eikä asiassa anneta lainvoimaista tuomiota.

Potilasvahinkolautakunta ei ole riidanratkaisuelin, vaan potilasvahinkolautakunta antaa potilasvahinkoasioissa ratkaisusuosituksia. Potilasvahinkolautakunnan toiminnasta säädetään lailla ja sen tehtävänä on olla maksuton puolueettomia ratkaisusuosituksia antava toimielin. Yhtenä potilasvahinkolautakunnan toiminnan pääfunktioina onkin mahdollistaa potilasvahinkoasioissa asian tutkiminen ja selvittäminen ilman kallista oikeudenkäyntiä. Potilasvahinkolautakunta hankkii valitusasian käsittelyssä mahdollisesti tarvittavat lisäselvitykset. Yksityinen henkilö pystyy hoitamaan asiansa potilasvahinkolautakunnassa ilman oikeudellista apua.

Asiakkaan apunaan käyttämä lakiasiaintoimisto B Oy hoitaa kertomansa mukaan noin 150–180 vahinkoasiaa lautakuntamenettelyssä, ja toimistolla on erittäin vakiintunut ja tehokas toimintatapa kyseisten asioiden hoitamisessa. Nyt käsiteltävänä oleva potilasvahinkoasia on ollut kertoman mukaan keskimääräisen vaativa ja ajankäyttö myös sen mukaisesti keskimääräinen. Edelleen kertoman mukaan laskun määrä sovitaan aina asiakkaan kanssa etukäteen, ja nyt käsillä olevassa tapauksessa koko vakuutusmäärä ei ole edes tullut käytettyä. Ottaen huomioon, että kyseessä on ollut potilasvahinkolautakunnalle tehtävässä ratkaisusuosituspyynnössä avustaminen, vakuutusyhtiö katsoo, että asiassa esitetty lähes koko vakuutusmäärän suuruinen lasku on ollut hyvin kohtuuton.

Vakuutusyhtiön käsitys asian juridisesta vaativuudesta ja juridisen avun tarpeellisuudesta asian hoitamisessa poikkeaa asiakkaan käsityksestä. On valitettavaa, että vakuutusyhtiö on aikaisemmissa tapauksissa erehtynyt korvaamaan mittavia kustannuksia potilasvahinkolautakunnalle tehtävissä ratkaisusuosituspyyntöasioissa. Koska nyt käsillä oleva asia on asiaa hoitaneen lakimiehen mukaan ollut keskimääräinen tavallinen tapaus ja toimisto hoitaa vuosittainen lähes kaksisataa vastaavaa tapausta, tulisi tämän näkyä juttujen prosessiekonomisessa hoidossa ja siten myös laskutuksessa. Hyvän asianajotoiminnan kirjoittamattoman säännön mukaan asiaa on hoidettava samalla tavalla riippumatta siitä, onko päämiehellä kulut korvaavaa vakuutusta vai ei. Voidaankin kysyä, olisivatko asiakkaat itse valmiita maksamaan 8 850 euroa ratkaisusuosituspyynnön tekemisestä heidän puolestaan. Lisäksi viitaten vakuutusehtojen kohtaan 500.6.4. se, mitä asiamies on sopinut asiakkaan kanssa laskutuksesta, ei sido vakuutusyhtiötä. Vakuutusyhtiö arvioi kulujen kohtuullisuuden tapauskohtaisesti ja vakuutusehtojen mukaisesti.

Vakuutusyhtiö ei kiistä, etteikö asiakkaalla olisi oikeutta käyttää juristin apua ratkaisusuosituspyynnön tekemisessä. Vakuutuksen tarkoituksena on kuitenkin korvata vakuutetun välttämättömät ja kohtuulliset asianajokulut, joten ratkaisusuosituspyynnön tekemisessä avustamisesta nyt käsillä olevassa asiassa ei hyväksytä välttämättöminä ja kohtuullisina kuluina korvattavaksi lähes koko vakuutusmäärän suuruisia asianajokuluja.

Potilasvahinkolautakunta on itsenäinen potilasvahinkoasioita käsittelevä asiantuntijaelin, jonka tehtävänä on antaa ratkaisusuositus potilasvahinkoasiassa korvauksenhakijan, Potilasvakuutuskeskuksen tai terveyden- ja sairaanhoitotoimintaa harjoittavan pyynnöstä. Lautakunta voi antaa tuomioistuimen tai asianosaisen pyynnöstä lausunnon myös tuomioistuimessa käsiteltävänä olevassa korvausasiassa. Asian käsittely perustuu lautakunnan saamaan ja hankkimaan kirjalliseen selvitykseen.

Potilasvahinkolautakunta hankkii asian ratkaisemiseksi tarpeelliset selvitykset ja vastineet sen jälkeen, kun ratkaisusuosituksen tai lausunnon pyytäjältä on saatu riittävät tiedot tapahtuneesta. Lautakunta pyytää Potilasvakuutuskeskukselta asiaan liittyvän aineiston. Ratkaisusuosituspyynnön johdosta varataan Potilasvakuutuskeskukselle sekä terveyden- ja sairaanhoitotoimintaa harjoittavalle mahdollisuus vastineeseen. Potilaasta tehdyt potilasasiakirjamerkinnät kuuluvat tärkeänä osana lautakunnan hankkimaan selvitykseen. Lautakunta hankkii tarvittaessa myös asiaan liittyvän kuvantamismateriaalin (röntgen-, magneettikuvat ym.) tai muun materiaalin (hampaiden kipsimallit, solu- tai kudosnäytelasit ym.). Tarvittaessa lautakunta hankkii lääkärin kannanoton tai lautakunnan pysyvän asiantuntijan tai muun asiantuntijan lausunnon asiassa. Ratkaisusuosituksen pyytäjälle ja muulle asianosaiselle varataan myös aina tilaisuus lausua käsityksensä lautakunnan hankkimista selvityksistä, jotka saattavat vaikuttaa asian käsittelyyn.

Potilasvahinkolautakunnan ratkaisusuositus on suositus siitä, miten asia olisi potilasvahinkolain säännösten perusteella ratkaistava. Lautakunnan ratkaisusuositus annetaan tiedoksi Potilasvakuutuskeskukselle, joka harkintansa mukaan tekee uuden korvauspäätöksen. Käytännössä Potilasvakuutuskeskus noudattaa poikkeuksetta lautakunnan ratkaisusuosituksia.

Ratkaisusuosituspyynnön voi tehdä vapaamuotoisesti. Ohjeet ratkaisusuosituspyynnön laatimiseksi löytyvät Potilasvahinkolautakunnan sivuilta ja pyynnön voi tehdä myös samoilta sivuilta tulostettavalla lomakkeella. Lomakkeella ilmoitetaan Potilasvakuutuskeskuksen käsittelytunnus, hoitopaikat, joista on hankittavissa asiaan liittyvä selvitys sekä tieto siitä, miltä osin potilas on tyytymätön Potilasvakuutuskeskuksen päätökseen tai maksettuihin korvauksiin. Myös hoitolaitosten potilasasiamiehet voivat tarvittaessa avustaa ratkaisusuosituspyynnön laatimisessa.  Ratkaisusuosituspyyntöasiassa on siis kyse maksuttomasta, vapaamuotoisesti tehtävästä tyytymättömyyden ilmoituksesta Potilasvakuutuskeskuksen päätökseen. Ratkaisusuosituspyynnön tekemisessä tarvittavia toimenpiteinä on ratkaisusuosituspyyntölomakkeen täyttäminen ja potilasasiakirjojen/hoitopaikkojen listaaminen. Asia ei ole sen laatuinen, johon oikeusturvavakuutuksen lähes koko vakuutusmäärän kuluttavia asianajokululaskuja voisi hyväksyä korvattaviksi kohtuullisina ja välttämättöminä asianhoitokuluina.

Potilasvahinkolautakunta ei ole riidanratkaisuelin samalla tavalla kuin tuomioistuin. Potilasvahinkolautakunnan antama ratkaisusuositus ei siten varsinaisesti perustu siihen, kuinka hyvin osapuolet osaavat asiansa esittää ja mihin seikkoihin he osaavat vedota. Potilasvahinkolautakunta tekee päätöksensä puolueettomasti ja voimassa olevien tulkintakäytäntöjen mukaisesti asian tosiseikkoihin perustuen. Potilasvahinkolautakunnassa asian käsittelyssä toimitaan virkavastuulla hallintolakia noudattaen ja potilasvahinkolautakunta hankkii valitusasian käsittelyssä tarvittavat lisäselvitykset itse. Yksityinen henkilö pystyy lähtökohtaisesti hoitamaan asiansa potilasvahinkolautakunnassa itse ilman oikeudellista apua. Asianajajan käyttäminen ratkaisusuosituspyynnön tekemisessä ei ole lähtökohtaisesti välttämätöntä ja siten suurten asianajokulujen korvaaminen lautakunta-asioissa ei ole oikeusturvavakuutuksen tarkoituksen mukaista.

Se, että asiakkaan mukaan vain noin 1 % potilasvahinkoasioista päätyy tuomioistuinkäsittelyyn, kertoo nimenomaisesti siitä, että potilasvahinkoasioissa ei pääsääntöisesti ole kyse juridisista ongelmista, vaan lääketieteellisistä kysymyksistä. Tämä vahvistaa sitä näkemystä, että ratkaisusuosituspyynnön tekemiseen ei ole välttämätöntä käyttää asianajoapua. Oikeusturvavakuutuksen tarkoituksena on olla vakuutuksenottajan turvana nimenomaan sellaisissa potilasvahinkoasioissa, joissa asioita joudutaan ratkomaan tuomioistuimissa.

Vakuutusyhtiö ei ole kyseenalaistanut sitä, etteikö asiassa laskutettuja työtunteja olisi tosiasiallisesti tehty. Vakuutusyhtiö ei myöskään katso, että toimiston käyttämä tuntiveloitus olisi alalla poikkeuksellinen ja siten kohtuuton. Vakuutusyhtiö katsoo, että kyseisessä tapauksessa laskutus asian luonne huomioiden on ollut enemmän, kuin mitä vakuutusehtojen mukaan katsotaan kohtuullisiksi ja välttämättömiksi kuluiksi, ja tämän vuoksi yhtiö on kohtuullistanut laskua. Kohtuullistamisen jälkeenkin on maksettavaksi hyväksytty poikkeuksellisen suuri korvaus asianajotoimeksiannon laatu huomioon ottaen.

Se, että vakuutusyhtiö olisi aiemmin erehtynyt uskomaan mittavien asianajotoimenpiteiden välttämättömyyden ja tarpeellisuuden toimiston tekemän ratkaisusuosituspyynnön tekemisessä avustamisessa ja siten virheellisesti hyväksynyt korvattavaksi koko vakuutusmäärän suuruisia laskuja, ei tee tästä virheestä saavutettua etua. Vakuutussopimuslain 9 §:ssä säädettyä vastuuta virheellisistä tiedoista ja tietojen vaikutuksesta vakuutussopimuksen sisältöön voidaan soveltaa vain vakuutuksenantajan ja vakuutuksenottajan väliseen relaatioon yksittäistapauksessa. Virheellisesti asiamiehelle liikaa maksettu korvaus ei muuta vakuutusyhtiön vakuutusehtoja suhteessa oikeusturva-asioita hoitavaan lakiasiaintoimistoon.

Vakuutusyhtiö ei kiistä sitä, etteikö kysymyksessä olisi asiakkaan kannalta iso ja vakava asia. Vakuutusyhtiö ei myöskään ole esittänyt väitteitä, etteikö lakimies olisi käyttänyt asian selvittämiseen mittavasti aikaa. Vakuutusyhtiö kuitenkin katsoo, että koska kyse on ollut potilasvahinkolautakunnalle tehtävästä ratkaisusuosituspyynnöstä, jonka tekemiseen ei olisi välttämätöntä käyttää juristin apua, ei asiassa voida hyväksyä korvattavaksi välttämättöminä ja kohtuullisina kuluina lähes koko vakuutusmäärän kuluttavaa asianajolaskua.

Asiassa on kyse siitä, että lakiasiaintoimisto B Oy on tehnyt ratkaisusuosituspyynnön potilasvahinkolautakunnalle päämiehensä puolesta. Avustamisesta on esitetty 8 850 euron asianajolasku. Suurimpana yksittäisenä toimenpiteenä laskulla on potilasvahinkolautakunnalle toimitettavan ratkaisusuosituspyyntökirjelmän laatiminen ja muokkaaminen. Kirjelmän laatimisesta on veloitettu yhteensä 18,34 tuntia eli yhteensä 5 410,30 euroa. Lisäksi laskulla on muun ohessa veloitettu asian tutkimisesta 8 tuntia eli yhteensä 2 360 euroa.

Vakuutusyhtiö on paljoksunut asian tutkimiseen ja kirjelmän laatimiseen käytettyä työaikaa. Kyse on ollut juridisesti yksinkertaisen kirjelmän laatimisesta, jonka pääasiallisena sisältönä on päämiehen tyytymättömyyden ilmaus, tapahtumakuvaus sekä potilasasiakirjojen listaus/referointi. Lakiasiaintoimisto B Oy:n laatimassa kirjelmässä on kertaalleen viitattu potilasvahinkolain 2 §:n 1 momentin 1 kohtaan, jossa todetaan korvattavuuden perusteet sekä viitataan kyseisen lain esitöihin neljällä lyhyellä kappaleella koskien syy-yhteyskysymystä. Muilta osin kirjelmä sisältää lähinnä hoitomerkintöjen ja lääkärinlausuntojen referointia sekä tapahtumatietojen toistoa. Lisäksi ratkaisusuosituspyynnössä on toista sivua www.sydan.fi -sivustolta kopioitua perustietoa infarktin hoidosta, joka tässä ratkaisusuosituspyynnössä on välitetty potilasvahinkolautakunnalle. Kirjelmässä on lisäksi käytetty melko suurta kirjainkokoa (15) ja reiluja sisennyksiä, jolloin kirjelmä on toki sivumäärältään näyttävä.

Asiakas on esittänyt, että kyseessä on vahingonkorvausoikeudellisesti vaativa ja suuri-intressinen potilasvahinkoasia, jossa asiakkaalle on aiheutunut ainakin tilapäistä haittaa ja ylimääräisiä sairaanhoitokuluja. Asiasisältöön liittyen on huomioitava, että potilasvahinkolautakunnan asiassa 1.2.2019 antamassa ratkaisusuosituksessa on ratkaisusuosituspyynnön sisältö saatu pyynnön näennäisestä laajuudesta huolimatta referoitua muutamaan kappaleeseen. 

Lakiasiaintoimisto B Oy:n mukaan yksikään vakuutusyhtiö A:n aiemmin maksama lasku ei ole ollut niin pieni, kuin nyt vakuutusyhtiön asiassa hyväksymä korvaus. Se, että vakuutusyhtiö olisi aiemmin erehtynyt katsomaan, että mittavat asianajotoimenpiteet ovat olleet välttämättömiä ja tarpeellisia potilasvahinkoalautakunnalle tehtävän ratkaisusuosituspyynnön tekemisessä avustamisessa, ei tee virheestä lakiasiaintoimistolle saavutettua etua.

Edellä lausuttuun perustuen vakuutusyhtiö katsoo, ettei yhtiöllä ole aihetta muuttaa asiassa aikaisemmin antamaansa korvauspäätöstä.

Vakuutusyhtiö on lisälausumassaan (24.4.2019) edelleen todennut, että ratkaisusuosituspyynnön tekeminen potilasvahinkolautakuntaan ei ole laajuudeltaan käräjäoikeuskäsittelyyn verrattava toimi. Tuomioistuinasiat ovat kooltaan ja laajuudeltaan merkittävästi eri luokkaa muutoksenhakuhakemuksen täyttämiseen verrattuna. Jos ratkaisusuosituspyynnön tekemistä peilataan käräjäoikeudessa käsiteltäviin riita-asioihin, voisi ratkaisusuosituspyynnön tekeminen rinnastua lähimmin ehkä haastehakemuksen laatimiseen. Käräjillä käsiteltäviin riita-asioihin liittyy asiamiesten alkukirjelmöintiä sekä valmisteluistuntoja varsinaisen tuomioistuinkäsittelyn lisäksi. Laajoissakaan riita-asioissa ei haastehakemuksen laatimisisesta hyväksytä kohtuullisina ja välttämättöminä kuluina 9 000 euron laskuja.

Vakuutusyhtiö on toisessa lisälausumassaan (13.5.2019) todennut, että asiakkaan mainitsemassa käräjäoikeuden tuomiossa on käsitelty provisioperustaisen laskutussopimuksen sitovuutta ja kohtuullisuutta, eikä se ole siten suoraan verrannollinen nyt käsiteltävänä olevaan asiaan.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse asianajolaskun kohtuullisuudesta ja tehtyjen toimenpiteiden välttämättömyydestä Potilasvahinkolautakunnalle tehtävää ratkaisusuosituspyyntöä koskevassa asiassa.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

F500.1 Vakuutuksen tarkoitus. Vakuutuksen tarkoituksena on korvata vakuutetun välttämättömät ja kohtuulliset asianajo- ja oikeudenkäyntikulut, jotka ovat aiheutuneet lakimiesavun käyttämisestä riita-, rikos- ja hakemusasioissa.

F550.7.4 Korvauksen määrä ja sen laskeminen. Vakuutuksesta korvattavat asianajo- ja oikeudenkäyntikulut määrätään oikeudenkäymiskaaren ja oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain oikeudenkäyntikuluja koskevien oikeusohjeiden mukaan.

[– –]

Asiamiehen käytöstä korvataan kohtuullinen palkkio asiamiehen työstä ja välttämättömistä kuluista. Palkkion ja kulujen kohtuullisuutta määrättäessä otetaan huomioon riidanalaisen etuuden arvo, asian vaikeus ja laajuus sekä suoritetun työn määrä ja laatu. [– –]

Asian arviointi

Arvioitaessa palkkion ja kulujen kohtuullisuutta on otettava huomioon riidanalaisen etuuden arvo, asian vaikeus ja laajuus sekä suoritetun työn määrä ja laatu.

Vakuutusyhtiö on pitänyt asiamiehen käyttämää tuntiveloitusta kohtuullisena, mutta katsonut asian hoitamisesta laskutetun ajan liialliseksi. Toimenpide-erittelyn mukaan asiassa on käytetty asian tutkimiseen yhteensä 7,09 tuntia ja tämän lisäksi asiakirjojen vastaanottamiseen yhteensä 0,51 tuntia. Kirjelmän laatimiseen sekä muokkaamiseen on käytetty yhteensä 18,34 tuntia. Vakuutusyhtiö on katsonut, että asian tutkimiseen on käytetty yhteensä 8 tuntia ja kirjelmän laatimiseen sekä muokkaamiseen yhteensä 18,34 tuntia. Vakuutusyhtiö on kirjelmän laatimisen ja muokkaamisen osalta hyväksynyt yhteensä 6,34 tuntia sekä asian tutkimisesta yhteensä 6 tuntia.

Lautakunta toteaa, että vakuutusyhtiöllä on oikeusturvavakuutuksen vakuutusehtojen perusteella oikeus arvioida asiamiehen laskuttamien palkkioiden kohtuullisuus oikeusturvavakuutuksesta maksettavaa korvausta määrätessään.

Potilasvahinkolautakuntaan tehdyssä lausuntopyynnössä on ollut kyse aivoinfarktidiagnoosin viivästymisestä ja siitä aiheutuneesta potilasvahingosta. Lausumapyynnössä on katsottu, että asiakkaalle on aiheutunut tästä ainakin tilapäistä haittaa ja ylimääräisiä sairaanhoitokuluja.

Potilasvakuutuskeskus oli antanut 30.10.2017 asiassa päätöksen, johon asiakas ei ollut ollut tyytyväinen. Vakuutettu oli pyytänyt asiamiehensä välityksellä potilasvahinkolautakuntaa tutkimaan saamansa hoidon asianmukaisuutta ja pyytänyt lautakunnalta ratkaisusuositusta asiassa. Potilasvahinkolautakunta on ratkaisussaan katsonut, että aivoinfarktin diagnoosi oli viivästynyt sairaalan päivystyksessä tapahtuneen laiminlyönnin vuoksi, mutta asiassa ei kuitenkaan ollut todennäköisesti aiheutunut ylimääräistä henkilövahinkoa.

Potilasvahinkolautakunta on itsenäinen potilasvahinkoasioita käsittelevä toimielin, jonka tehtävänä on potilasvahinkolain mukaan edistää potilasvahinkojen korvauskäytännön yhtenäisyyttä antamalla lausuntoja ja ratkaisusuosituksia korvausasioissa. Näitä ovat vahingon yleisen korvattavuuden sekä vahinkoa kärsineelle maksettavien korvausten sisällön ja määrän arviointi. Ratkaisusuosituspyynnön voi lautakuntaan tehdä vapaamuotoisesti kirjallisesti. Ohjeet ratkaisusuosituspyynnön laatimiseksi löytyvät lautakunnan sivuilta ja pyynnön voi tehdä myös sivuilta tulostettavalla lomakkeella, johon on eritelty kohdittain vaadittavat tiedot. Lautakunnan sivuilla on ohjeistettu, että ratkaisupyynnön voi tehdä itse, omainen tai asiamies. Lautakunnan sivuilla on lisäksi ohjeistettu, että hoitolaitosten potilasasiamiehet voivat tarvittaessa avustaa ratkaisusuosituspyynnön laatimisessa. Potilasvahinkolautakunta hankkii asian ratkaisemiseksi tarpeelliset selvitykset ja vastineet sen jälkeen, kun ratkaisusuosituksen tai lausunnon pyytäjältä on saatu riittävät tiedot tapahtuneesta. Lautakunta pyytää Potilasvakuutuskeskukselta asiaan liittyvän aineiston. Ratkaisusuosituspyynnön johdosta varataan Potilasvakuutuskeskukselle sekä terveyden- ja sairaanhoitotoimintaa harjoittavalle mahdollisuus vastineeseen.

Asiassa lausumapyynnön kohteena oleva potilasvahinkoasiaa ja tähän liittyvää vahingonkorvausvaatimusta voidaan pitää oikeudellisesti keskimääräisen vaikeana. Asiakkaan vahingonkorvausvaatimuksia ei ole lausuntopyynnössä arvioitu tai eritelty euromääräisesti, mutta kirjelmässä on todettu asiakkaalle aiheutuneen todennäköisesti ainakin tilapäistä haittaa ja ylimääräisiä sairaanhoitokuluja. Kysymys on ollut potilasvahinkoasiassa sinänsä peruskirjelmän laatimisesta, jonka pääasiallisena sisältönä on päämiehen tyytymättömyyden ilmaus, tapahtumakuvaus sekä potilasasiakirjojen referointi ja analysointi. Lausumapyynnön tekeminen potilasvahinkolautakuntaan ei vaadi asiamiehen käyttämistä, mutta asiantuntevan juristin käyttäminen asiamiehenä on luonnollisesti omiaan parantamaan lausuntopyynnön laatua ja tekemään kirjelmästä lääketieteeseen kietoutuvan juridisen asiakirjan.

Vakuutusyhtiö on hyväksynyt asiamiehen laskusta 6 tuntia asian tutkimisen osalta.  Itse toimenpide-erittelyssä ei ole eritelty tarkemmin, millaisia toimenpiteitä asian tutkiminen on pitänyt sisällään. Asiakkaan lausumassa on kuitenkin tuotu esiin, että asian tutkiminen on pitänyt muun muassa sisällään aiempaan lautakuntakäytäntöön tutustumista. Vaikka aiempaan lautakuntakäytäntöön tutustuminen on sinänsä onnistuneen ratkaisusuosituspyynnön kirjoittamiseksi perusteltua, aiempaan lautakuntakäytäntöön tutustumista on ainakin osittain pidettävä lakimiehen oman ammattitaidon ylläpitämisenä eikä siten kaikilta osin korvattavina kuluina. Näin ollen Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutusyhtiön arvioima 6 tuntia asian tutkimisen osalta on oikeusturvavakuutuksen sopimusehdoissa tarkoitettu kohtuullinen tuntimäärä.

Toimenpide-erittelyn mukaan toimenpiteet ovat kohdistuneet merkittäviltä osin lausumapyynnön laatimiseen ja muokkaamiseen. Kirjelmässä on ensin kuvattu tapahtumatietoja ja Potilasvakuutuskeskuksen päätöstä (yhteensä 3 sivua), mainittu sovellettava lainkohta sekä kuvattu sen esitöitä (1,25 sivua), kuvattu tapahtumia sekä referoitu hoitajien ja hoitavien lääkäreiden lausuntoa (2,5 sivua), kuvattu potilasasiakirjamerkintöjen virheellisyyttä (1,5 sivua), kuvattu yleisesti aivoinfarktin hoitoa (vajaa 2 sivua), kuvattu sekä referoitu Potilasvakuutuskeskuksen asiantuntijalausuntoja (1 sivu) ja analysoitu tapahtunutta hoitovirhettä ja siitä aiheutunutta potilasvahinkoa (1 sivu). Kirjelmässä on yhteensä 12,5 sivua, joista yksi on kansilehti. Kirjelmä on kirjoitettu suurehkolla fonttikoolla. Lautakunta katsoo, että oikeusturvavakuutuksen sopimusehdoissa tarkoitettuna kohtuullisena tuntimääränä kirjelmän laatimiseen ja muokkaamiseen on pidettävä noin 8 tuntia.

Koska asia ratkeaa edellä selostetuin perustein, Vakuutuslautakunta ei katso tarpeelliseksi ottaa tarkemmin kantaa muihin asiassa esitettyihin perusteisiin.

Selvyyden vuoksi Vakuutuslautakunta kuitenkin toteaa, ettei se seikka, että vakuutusyhtiö on toisissa yksittäisissä tapauksissa maksanut oikeusturvavakuutuksesta korvausta laskutetun mukaisesti, voi luoda vakuutetulle – saati tässä vakuutettua edustavalle ja toisissa jutuissa eri päämiehiä edustaneelle lakimiehelle – luottamuksensuojaa.

Lopputulos

Edellä selostetuin perustein Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä korvaamaan asiakkaalle oikeusturvavakuutuksen perusteella lausumapyyntökirjelmän laatimisesta ja muokkaamisesta 2 tuntia enemmän (yhteensä 8,34 tuntia) eli yhteensä 590 euroa (sis. alv.) laillisine viivästyskorkoineen. Muilta osin vakuutusyhtiön päätös on ehtojen mukainen.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norros                               Sihteeri Luukkonen

Jäsenet:

Karimäki

Korpiola

Rusanen

Sarpakunnas

Tulosta