Tapahtumatiedot

Vakuutuksenottaja K Oy:n kuljettaja oli tehnyt työmaa-alueen tekeillä olleessa työmaarampissa maankaivuutyötä kaivinkoneella 2.1.2019. Kuljettajan siirtyessä koneella työmaa-alueella toiseen paikkaan yläpuolella kulkenut sähkölinjan linjalanka oli tarttunut koneen puomiin ja kulkeutunut koneen mukana noin 50 metriä jumiutuen lopulta kiinni koneeseen. K Oy:n ilmoituksen mukaan kone oli ollut vahingon sattuessa maanpinnan tasalla ja sähkölinja oletettavasti normaalikorkeudella. K Oy on hakenut korvausta energiayhtiölle aiheutuneesta vahingosta toiminnan vastuuvakuutuksesta.

Vakuutusyhtiö on evännyt korvauksen päätöksellä 28.1.2019 vedoten vastuuvakuutusehtojen kohdan 3.2.3 rajoitukseen, jonka mukaan vakuutuksesta ei korvattu vahinkoa omaisuudelle, joka oli ollut vakuutuksenottajan suojaus- ja vahingontorjuntavelvoitteen alaisena. Koska sähkölinja oli ollut K Oy:n huolehdittavana, vahinkoa ei korvattu vakuutuksesta. Vakuutusyhtiö ei suostunut muuttamaan korvausratkaisuaan K Oy:n vaatimuksista huolimatta. Sisäisessä muutoksenhakumenettelyssä 1.3.2019 antamassaan päätöksessä vakuutusyhtiö katsoi, että vaikka varsinainen työ oli tehty maan tasalla, oli myös välittömästi työkohteen yläpuolella ollut omaisuus suojaus- ja vahingontorjuntavelvoitteen alaista, koska se oli ollut työsuorituksen välittömässä vaikutuspiirissä. Sähkölinjan sijainti oli ollut havaittavissa jo ennen työhön ryhtymistä. Vakuutusyhtiö on toistanut kantansa päätöksessä 10.4.2019. Tiedossa olleen ilmakaapelin vahingoittumista oli tullut työsuorituksen aikana varoa.

Asiakkaan valitus

K Oy on pyytänyt vahingon korvattavuudesta lautakunnan ratkaisusuositusta katsoen vakuutusyhtiön jättäneen huomioimatta kyseessä olleen työn ominaispiirteiden mukaiset olennaiset ja luonnolliset suojaustoimenpiteet. Vakuutukseen sisältynyttä maanrakennustyön erityisehtoa 322 tuli myös soveltaa vahinkoon. K Oy:lle korvattu aikaisempi vahinkotapahtuma tuki sitä, että vahinko tuli korvata vastuuvakuutuksesta.

Perusteluinaan K Oy on lausunut toimittavansa maansiirtopalveluja suurille infrarakentajille. K Oy ei rakentanut kaapelointeja tai putkistoja eikä tehnyt kokonaisurakointia. Urakoita varten aliurakoitsijalta vaadittiin toiminnan vastuuvakuutusta, josta korvattiin toiselle aiheutetut vahingot. K Oy oli laajentanut perusvakuutusta maanrakennustyön lisäturvalla.

K Oy:n työn kohteena oli luonteenomaisesti vain maa-aineksen kaivaminen pois tilaajan ohjeistuksen mukaan. Vahingoittuneet ilmakaapelit eivät olleet kuuluneet työnkuvaan edes osana työsuoritusta, eivätkä ne olleet K Oy:n valmistettavana, asennettavana, korjattavana taikka muulla tavoin käsiteltävänä, säilytettävänä tai huolehdittavana ollutta omaisuutta. Työsuorituksen luonne huomioon ottaen energiayhtiön kaapelit eivät liittyneet työhön eivätkä siten olleet suojaus- ja huolenpitovelvoitteen alaista omaisuutta ehtokohdan 3.2.3 edellyttämällä tavalla. K Oy:lle vuonna 2016 korvatussa kaapelivahingossa korvausperusteena oli ollut se, että kaapeli ei ollut ollut työsuorituksen kohde vaan maa-aines, kuten nytkin.

Vakuutuslautakunta on ratkaisuissaan lausunut, että omaisuuden katsottiin olevan vakuutetun suojaus- ja vahingontorjuntavelvoitteen alaisena silloin, kun sen suojaaminen oli olennainen ja luonnollinen osa normaalisti sujuvaa toimintaa tai työsuoritusta. Ratkaisuissa FINE-014185 (2019) ja FINE-016346 (2019) oli lisäksi tuotu esiin seikka, että pelkkä yleinen velvollisuus olla aiheuttamatta vahinkoa ympäröivälle omaisuudelle ei tarkoittanut, että kyseinen omaisuus olisi vakuutetun suojaus- ja vahinkotorjuntavelvoitteen alaisena vastuuvakuutuksen rajoitusehdon tarkoittamalla tavalla.

Sähkölinjojen suojaaminen esimerkiksi siirtämällä ei ollut olennainen ja luonnollinen osa K Oy:n työtä vaan se kuului kaapeleiden omistajalle. Ilmakaapeleiden ei siis voitu katsoa olleen vakuutuksenottajan hallittavissa olevin keinon K Oy:n vahingontorjuntavelvoitteen alaista omaisuutta. Ainut keino torjua vahinko, oli ollut tehdä työ huolellisesti ja varoen, mutta työntekijän virhearviointi oli saanut kaapelin irtoamaan. Voimassa olleen erityisehdon 322 lähtökohtana oli, että vakuutus kattoi ja korvasi kaapelivahingot eikä ilmakaapeleita ollut rajattu ehdon ulkopuolelle.

K Oy on lausunut vakuutusyhtiön tiedonantovelvollisuudesta, että vakuutusyhtiön vuoden 2016 kaapelivahingosta muutoksenhaun jälkeen antamasta korvauspäätöksestä oli ilmennyt, että vakuutusyhtiön mielestä rajoitusehtojen mukaisena suojaus- ja vahingontorjuntavelvoitteen alaisena omaisuutena pidettiin itse työn kohteena ollutta omaisuutta. Päätöksen mukaan rajoitusehtoa 3.2.3 ei ollut voitu soveltaa kaapelivahinkoon. Aiemman korvauspäätöksen perusteella vakuutusyhtiö oli korvausvelvollinen myös uudesta vahingosta.

Siltä osin kuin vakuutusyhtiö oli asian käsittelyn kuluessa vedonnut K Oy:lle 17.6.2016 tarjoamaansa ympäröivän omaisuuden vakuutukseen, K Oy on lausunut käsityksenään, että vakuutus oli suunnattu pääurakoitsijalle, jonka alaisuudessa toimi aliurakoitsijoita. Aliurakoitsijoiden aiheuttamat vahingot korvattiin vakuutuksesta siltä osin kuin korvausta ei voinut saada muun vakuutuksen perusteella.

Vastuuvakuutukseen sovellettavan erityisehdon 322 mukaan vakuutus korvasi tapahtuman, joka aiheutui vakuutuksenottajan tai hänen työntekijänsä tuottamuksesta suoritettaessa työtä olosuhteissa, joissa vakuutuksenottaja oli vahingonkorvauslain mukaan työn teettäjään nähden työntekijään rinnastettava. Tässä tapauksessa oli kyse juuri vakuutuksenottajan alaisuudessa työskennelleen työntekijän aiheuttamasta vahingosta, josta vakuutusyhtiö oli korvausvastuussa ehtokohdan 322 mukaan. Tarjottu ympäröivän omaisuuden vakuutus ei olisi soveltunut tapaukseen, koska osapuolina eivät olleet pääurakoitsija ja aliurakoitsija, vaan vakuutuksenottaja ja häneen rinnastettavissa ollut vakuutuksenottajan työntekijä, joka oli aiheuttanut vahinkoa kolmannelle.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö on toistanut korvauspäätöksissään lausumansa ja vedonnut Vakuutuslautakunnan ratkaisuun FINE-004127 suojaus- ja vahingontorjuntavelvoitetta koskevan rajoituksen ulottuvuudesta. Vaurioitunut kaapeli oli ollut työsuorituksen välittömässä vaikutuspiirissä ja sähkölinjan sijainti oli ollut havaittavissa jo ennen työhön ryhtymistä. Tämän vuoksi kaapeli oli ollut rajoitusehdon 3.2.3 tarkoittamalla tavalla vahingontorjuntavelvoitteen alaisena. Vakuutusyhtiö oli 17.6.2016 tarjonnut K Oy:lle nyt käsiteltävän kaltaisia tilanteita varten ympäröivän omaisuuden vakuutusta, mutta K Oy ei ollut sitä ottanut.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse siitä, voidaanko vakuutusyhtiön K Oy:lle myöntämän toiminnan vastuuvakuutuksen vakuutusehtoihin sisältyvää rajoitusehtoa suojaus- ja vahingontorjuntavelvoitteen alaiselle omaisuudelle aiheutuvista vahingoista soveltaa puheena olevaan vahinkoon, jossa K Oy:n kaivinkone on 2.1.2019 työmaa-alueella liikkuessaan vahingoittanut energiayhtiön sähkölinjaa.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutusyhtiön K Oy:lle myöntämään toiminnan vastuuvakuutukseen sovellettavien 1.1.2017 alkaen voimassa olleiden vakuutusehtojen kohdan 3.1 mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutetussa toiminnassa vakuutuksen voimassaoloalueella toiselle aiheutettu henkilö- ja esinevahinko,
- joka todetaan vakuutuskauden aikana ja
- josta vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa.

Vakuutusehtojen kohdan 3.2.3 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa omaisuudelle, joka vahinkoa aiheuttaneen teon tai laiminlyönnin aikana oli vakuutuksenottajan tai jonkun muun tämän lukuun
- valmistettavana, asennettavana, korjattavana taikka muulla tavoin käsiteltävänä,
- säilytettävänä,
- suojaus- ja vahingontorjuntavelvoitteen alaisena, kun otetaan huomioon vakuutuksenottajan toiminnan tai vahinkoa aiheuttaneen työsuorituksen luonne ja sen välitön vaikutuspiiri tai
- muulla tavoin vakuutuksenottajan huolehdittavana.

K Oy:n vakuutukseen sovellettavan maanrakennustyön erityisehdon 322 mukaan poiketen toiminnan vastuuvakuutusehtojen kohdasta 3.1 vakuutuksesta korvataan myös vahinko, joka aiheutuu vakuutuksenottajan tai hänen työntekijänsä tuottamuksesta suoritettaessa työkoneella työtä olosuhteissa, joissa vakuutuksenottaja vahingonkorvauslain mukaan on työn teettäjään nähden työntekijään rinnastettava.

Vakuutuksenottajan tulee ennen työhön ryhtymistä hankkia selvitys työalueen kaapeleista ja putkista niiden haltijalta ja ottaa niiden sijainti huomioon työn suorittamisessa. Vahingon koskiessa maahan upotettua kaapelia tai putkea on vakuutusyhtiölle toimitettava kaapelin tai putken haltijan kirjallinen todistus siitä, että kartta tai maastossa suoritettu näyttö oli toimitettu ennen työhön ryhtymistä.

Jos kaapeli- tai putkivahingossa ei vakuutusyhtiölle ole toimitettu edellä mainittua todistusta, vähennetään omavastuuna vakuutuskirjassa mainitun omavastuun sijasta 25 % vahingon määrästä, kuitenkin vähintään vakuutuskirjassa mainitun omavastuun määrä.

Asian arviointi

Tässä tapauksessa maansiirtotöitä suorittavan vakuutuksenottaja K Oy:n kuljettaja on ajaessaan työmaa-alueen sisällä kaivinkoneella 2.1.2019 osunut koneen puomilla energiayhtiön sähkölinjan johtoon aiheuttaen sähkölinjan vaurioitumisen. Selvitetyn mukaan vahinko oli sattunut, kun kuljettaja ei ollut konetta siirtäessään havainnut työmaa-alueen yli kulkenutta johtoa. Asiassa on riidatonta, ettei kyseinen sähkölinja ole ollut K Oy:n työn kohteena.

Vakuutuslautakunta on vakiintuneessa ratkaisukäytännössään esimerkiksi vakuutusyhtiön nyt mainitsemassa ratkaisussa FINE-004127 lausunut, että työn suorittajalla, kuten urakoitsijalla, on yleinen velvollisuus huolehtia paitsi työn kohteesta myös työn välittömässä vaikutuspiirissä olevasta muusta omaisuudesta. Erilaisten työsuoritusten yhteydessä tällaiseen omaisuuteen kohdistuu normaalia suurempi vahingonvaara, jonka vuoksi kyseiselle omaisuudelle aiheutuvia vahinkoja ei voida järkevin kustannuksin kattaa vastuuvakuutuksella.

Tästä syystä toiminnan vastuuvakuutusten vakuutusehtoihin sisältyy tavanomaisesti suojaus- ja vahingontorjuntavelvoitteen alaiselle omaisuudelle aiheutuvia vahinkoja koskeva rajoitusehto. Korvausrajoitus tulee sovellettavaksi tilanteissa, joissa vakuutuksenottajan vahinkoa aiheuttaneen toiminnan tai työsuorituksen luonne eli valittu työtapa on edellyttänyt työn ympäristöön tyypillisesti aiheuttamien vaikutusten vuoksi sen varmistamista, ettei ympäröivä omaisuus työtä suoritettaessa vahingoitu, ja tarvittaessa tuon omaisuuden suojaamista työn vaikutuksilta. Se, millainen ja kuinka kaukana varsinaisesta työn kohteesta oleva omaisuus voi kuulua suojaus- ja vahingontorjuntavelvoitteen ja siten rajoitusehdon piiriin, riippuu työsuorituksen laadusta ja sen ympäristöön tyypillisesti aiheuttamista vaikutuksista. Tämän vuoksi rajoitusehdon soveltamisala on aina jossain määrin tilannekohtainen.

Suojaus- ja vahingontorjuntavelvoitteen alaista omaisuutta koskevaa rajoitusta onkin sovellettava vain niihin tilanteisiin, joissa jo työsuoritukseen ryhdyttäessä on tunnettua, että työn vaikutukset ulottuvat ympäröivään omaisuuteen tavalla, joka väistämättä aiheuttaa vahinkoa tai sisältää merkittävän riskin tietynlaisen vahingon aiheutumisesta. Tämä omaisuus on ennen työn aloittamista tarpeen suojata tai vahingon aiheutumista on työn aikana nimenomaisesti varottava. Tyypillisesti tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi erilaiset hitsaus, maalaus- ja hiontatyöt, joiden yhteydessä ympäristö on suojattava haitallisten roiskeiden ja pölyn kulkeutumista vastaan.

Koska rajoitusehdossa mainitulle omaisuudelle aiheutuvat vahingot on kokonaan rajattu vakuutuksen ulkopuolelle, kulloinkin tarvittujen suojaustoimenpiteiden laadulla, mahdollisella suojaustarpeesta erehtymisellä tai toteutetun suojauksen mahdollisella epäonnistumisella ei ole rajoitusehdon soveltamisen kannalta merkitystä. Rajoitusehdon soveltamiseen ei vaikuta myöskään se, kenelle suojaustoimenpiteistä huolehtimisen on työmaalla sovittu kuuluneen tai oliko tehokkaita keinoja työn vaikutuspiirissä olleen omaisuuden suojaamiseksi mahdollisesti edes ollut olemassa. Vahingollisten seurausten korjaaminen ja tämän kustannukset voivat tällöin olla osa työn väistämättömiä tapahtumia ja kuluja, joita vastuuvakuutuksella ei ole tarkoitus kattaa.

Nyt puheena olevan vahingon osalta lautakunta toteaa, että käytettävissä olevien asiakirjojen mukaan vahinko on aiheutunut sähkölinjan ilmajohdolle ja se oli sattunut K Oy:n työntekijän työskenneltyä työmaalla jo jonkin aikaa. Sähkölinjoihin liittyvät riskit ja vahingonvaara ovat sinänsä erilaisia nosto-, kuormaus- ja kaivuutöitä suorittavien koneurakoitsijoiden yleisessä tiedossa. Lautakunnan käsityksen mukaan vahinko ei kuitenkaan ole aiheutunut minkään tiettyyn työhön sisältyvän väistämättömän vaikutuksen seurauksena. Kaivinkonetta on kuljetettu työmaa-alueella, jossa se on voinut ulottua myös ilmajohtoihin, mutta koneen siirto olisi ollut mahdollinen suorittaa myös ilmajohtoja vahingoittamatta. Vahinkojen todennäköisyys työmaaolosuhteissa on yleensä kohonnut työmaan yleisten vaarojen takia, mikä sinänsä edellyttää huolellisuutta alueella toimivilta. Lautakunta katsoo kuitenkin, että vahinko on sattunut yksittäisen ja satunnaisen virheen seurauksena ja omaisuudelle, joka ei ollut vakuutusehdon 3.2.3 mukaisen suojaus- ja vahingontorjuntavelvoitteen alaisena kaivinkoneen siirron aikana.

Lopputulos

Lautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö korvaa vahingon K Oy:n vastuuvakuutuksesta.

Ratkaisusuositus syntyi äänin 5-1. Ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat jäsenet Akselinmäki, Jaakkola, Makkula, Nyyssölä ja Sjögren. Puheenjohtaja Rauloksen eriävä mielipide on liitteenä.
 

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Raulos
Sihteeri Isokoski

Erimieltä olevan jäsenen mielipide