Tapahtumatiedot

Asiakas oli tehnyt aikaisemmin keväällä 2017 omistamansa yhtiön nimissä listaamattomaan yhtiö A:han syksyllä 2019 erääntyvän 300.000 euron velkakirjasijoituksen, jonka hän sijoituspalveluyrityksen edustajien kanssa 22.3.2018 käymänsä keskustelun ja siinä yhteydessä saamiensa tietojen perusteella konvertoi velallisyhtiön suostumuksella 29.3.2018 yhtiön osakkeiksi, joita hän sai 22.222 kappaletta. Velallisyhtiö on sittemmin ilmoittanut, ettei se kykene velkakirjavastuistaan suoriutumaan sekä esittänyt muun muassa yrityssaneerausmenettelyyn hakeutumista yhtiön tilanteen parantamiseksi.

Asiakkaan valitus

Asiakkaan mukaan tapaamisessa, jossa olivat läsnä sekä sijoituspalveluyrityksen asiamies että puhelimitse myös itse sijoituspalveluyrityksen edustaja, hä­nelle kerrottiin että kohdeyhtiö olisi tehnyt merkittävän rahoitussopimuksen ja että sopimus julkaistaisiin lähiaikoina. Koska asiakkaan käsityksen mukaan ky­seinen sopimus nostaisi kohdeyhtiön arvoa, hän oli kiinnostunut vaihtamaan velkakirjan yhtiön osakkeiksi, mikä toteutui kohdeyhtiön suostumuksella ja muutos merkittiin myös kaupparekisteriin.

Koska mainitun rahoitussopimuksen julkistamista ei ollut tapahtunut vielä ke­vääseen 2019 mennessä, asiakas oli yhteydessä suoraan kohdeyhtiöön 4.2.2019. Vastauksessaan asiakkaan yhteydenottoon kohdeyhtiön edustaja pyysi ensin lisätietoa asiasta 15.2.2019 ja ilmoitti muutamaa päivää myöhem­min, ettei kerrotunlaista rahoitussopimusta oltu tehty. Asiakas otti 17.2.2019 yhteyttä sijoituspalveluyritykseen pyytäen selvitystä asiasta sekä ehdotusta ti­lanteen korjaamiseksi.

Sijoituspalveluyrityksen reklamoinnin viivästymisen osalta esittämään väittee­seen asiakas toteaa, että hänen vastaavantyyppisissä aikaisemmissa sijoituksissa toimet on purettu yli 5 kuukautta tai jopa yli vuoden kuluttua niiden tekemi­sestä, kun oli käynyt ilmi että merkintöjen yhteydessä kerrotut tiedot eivät ol­leetkaan pitäneet paikkaansa. Mainittujen menettelyjen perusteella sijoituspalveluyritys on hyväksynyt periaatteen, jonka mukaan osakemerkintä voidaan purkaa, mikäli se on tehty virheellisten tietojen perusteella.

Asiakas vaatii, että tehty osakemerkintä peruutetaan ja varat palautetaan joko alkuperäiseen velkakirjaan tai kohdeyhtiön sittemmin liikkeeseenlaskemaan joukkovelkakirjalainaan ja hänelle korvataan kyseisten velkakirjojen korkoero viivästyskorkoineen konvertointipäivästä lukien sekä että sijoituspalveluyritys hyvittää hänelle asiassa syntyneet asianajokulut. Asiakkaan näkemyksen mu­kaan hänen yhtiönsä on sidottu velallisyhtiön osakkeisiin, joiden nykyarvosta ei ole mahdollista saada mitään tietoa, eikä niitä myöskään ole kenenkään välit­täjän kautta mahdollista myydä eikä velallisyhtiö itsekään osakkeita lunasta.

Palveluntarjoajan vastine

Sijoituspalveluyrityksen mukaan he ovat tehneet asiakkaan ja kohdeyhtiön kanssa vuosien varrella yhteistyötä, mutta ei riidanlaisen osakeannin yhteydes­sä, joka oli kohdeyhtiön itsensä järjestämä. Myöskään konvertoinnin kohteena oleva velkakirja ei ole ollut sijoituspalveluyrityksen asiakkaalle välittämä, vaan asiakkaan ja kohdeyhtiön keskenään sopima yksityinen velkakirja. Asiakkaan viittaamissa muissa tapauksissa, joissa purku on onnistunut vielä kuukausienkin jälkeen, on ollut kyse eri tilanteista eli sijoituspalveluyhtiön kaupankäynnistä omaan lukuun. Edelleen sijoituspalveluyrityksen mukaan asiakkaan kanssa asioinut henkilö ei ole ollut sen palveluksessa marraskuun 2018 jälkeen ja sitä ennenkin hänen on katsottava toimineen asiassa omistamansa erillisen yhtiön nimissä. Myöskään mahdollisesti kyseisen henkilön vapaa-ajallaan käymät kes­kustelut ja muu vapaamuotoinen yhteydenpito muistakin yhteyksistä tunte­mansa asiakkaan kanssa eivät voi johtaa sijoituspalveluyrityksen korvausvastuuseen asiassa. Sijoituspalveluyrityksen näkemyksen mukaan tapauksessa olisi mennyt sekaisin aikaisemmin tehdyt sopimukset ja yritykset eli kyseessä on mahdollisesti väärinkäsitys.

Sijoituspalveluyritys tuo myös esiin, että asiakas on ottanut heihin yhteyttä vasta lähes 11 kuukautta tapahtuneesta, vaikka asiakassopimuksen mukaan tyytymättömyyden ilmaus olisi tullut tehdä 14 päivän kuluessa. Lisäksi asiak­kaan on katsottava tulleen tietoiseksi väittämästään harhaanjohtavuudesta jo huomattavan pian merkinnän jälkeen, koska kertomansa mukaan tieto oli ollut määrä julkaista "lähipäivinä", mitä ei sitten tapahtunutkaan. Edelleen sijoituspalveluyritys huomauttaa, että vaikka oikea taho merkinnän purkamiseksi olisi ollut kohdeyhtiö itse, niin mikäli asiasta oltaisiin oltu heihin yhteydessä, olisi tehty merkintä todennäköisesti voitu perua, koska merkintäaikaa oli jäljellä ke­säkuun loppuun asti. Yhtiön käsityksen mukaan myöskään kyseisten osakkei­den arvo ei ole laskenut, joten asiassa ei ole aiheutunut vahinkoa asiakkaalle.

Selvitykset

Valitusta koskevan osapuolten kirjelmöinnin lisäksi lautakunnalle on toimitettu

seuraavat asiakirjat:

• asiakkaan ja kohdeyhtiön välinen velkakirja liitteineen
• asiakkaan ja kohdeyhtiön välinen osakeantimerkintälomake
• asiakkaan ja sijoituspalveluyrityksen välinen asiakassopimus liitteineen
• asiakkaan ja sijoituspalveluyrityksen asiamiehen välistä Whatsapp - viestittelyä

• asiakkaan ja kohdeyhtiön edustajan välistä sähköpostikirjeenvaihtoa
• asiakkaan ja sijoituspalveluyrityksen välistä sähköpostikirjeenvaihtoa
• otteita kohdeyhtiön vuoden 2018 vuosikertomuksesta sekä aineistoa liittyen yhtiön esittämiin toimenpiteisiin

Voidakseen ratkaista asiakkaan ja palveluntarjoajan välistä erimielisyyttä sekä siitä mahdollisesti seuraavaa korvausvelvollisuutta, lautakunnan tulee asiassa esitetyn väitteen johdosta arvioida, onko asiakas passiivisuudellaan menettä­nyt oikeutensa vedota palvelussa mahdollisesti olleeseen virheeseen. Jos näin ei katsota tapahtuneen, tulee lautakunnan edelleen arvioida palveluntarjoajan menettelyn asianmukaisuus sekä ratkaista asiassa esitetty korvausvaatimus.

Sovellettavat lainkohdat ja sopimusehdot

Sijoituspalvelulain 2 luvun 3 pykälän mukaan sijoituspalveluyritys saa myönnetyn toimiluvan mukaisesti sijoituspalvelun tai sijoitustoiminnan lisäksi:

1. myöntää asiakkaille sijoituspalveluun liittyviä luottoja ja muuta rahoitusta;
2. tarjota yrityksille pääomarakenteita, liiketoimintastrategiaa ja muita niihin liittyviä kysymyksiä koskevaa neuvontaa sekä yritysten sulautumisia, yritysostoja ja muita yritysjärjestelyjä koskevaa neuvontaa ja palveluja;
3. tarjota sijoituspalveluun liittyvää valuuttapalvelua;
4. tuottaa ja levittää sijoitustutkimuksia, rahoitusanalyysejä sekä muita vastaa­via rahoitusvälineillä käytävään kauppaan liittyviä yleisiä suosituksia;
5. tarjota rahoitusvälineiden liikkeeseenlaskun takaamiseen liittyviä palveluja;
6. tarjota sijoituspalveluja ja tässä momentissa tarkoitettuja palveluja vastaa­via palveluja sellaisilla johdannaissopimusten kohde-etuuksilla, jotka eivät ole rahoitusvälineitä silloin, kun toiminta liittyy johdannaissopimuksilla harjoitettavaan toimintaan;
7. tarjota rahoitusvälineiden säilyttämistä ja hoitoa asiakkaan lukuun, mihin kuuluvat säilytyspalvelut ja muut asiaan liittyvät palvelut, lukuun ottamatta EU:n arvopaperikeskusasetuksen liitteessä olevan A jakson 2 kohdassa tarkoitettua arvopaperitilien ylläpitoa ylimmällä tasolla;
8. harjoittaa muuta tässä momentissa tarkoitettuun toimintaan verrattavaa tai siihen läheisesti liittyvää toimintaa.

Sijoituspalvelulain 2 luvun 3 a §:n mukaan jos sijoituspalveluyrityksen toimilupaan sisältyy oikeus tarjota toimeksiantojen välittämistä tai toteuttamista, omaisuudenhoitoa taikka sijoitusneuvontaa, se saa tarjota myös muuta sijoituskohdetta kuin rahoitusvälinettä koskevaa palvelua sekä tätä sijoituskohdetta koskevaa sijoitus- ja rahoitusneuvontaa. Jos sijoituspalveluyrityksen toimilupaan sisältyy oikeus tarjota rahoitusvälineiden säilyttämistä, se saa tarjota myös muuta sijoituskohdetta kuin rahoitusvälinettä koskevaa toimiluvan mu­kaista palvelua. Joukkorahoituksen välittämisestä muulla kuin rahoitusvälineellä säädetään joukkorahoituslaissa

Sijoituspalvelulain 10 luvun 2 §:n mukaan sijoituspalvelun ja oheispalvelun tar­joamisessa on toimittava rehellisesti, tasapuolisesti, ammattimaisesti ja asiak­kaan edun mukaisesti. [...] Sijoituspalvelua ja oheispalvelua ei saa markkinoida antamalla totuudenvastaista tai harhaanjohtavaa tietoa. Tieto, jonka harhaanjohtavuus tai totuudenvastaisuus käy ilmi tiedon esittämisen jälkeen ja jolla saattaa olla olennaista merkitystä sijoittajalle, on viivytyksettä oikaistava tai täydennettävä riittävällä tavalla. Markkinoinnista on käytävä ilmi sen kaupalli­nen tarkoitus.

Saman luvun 5 §:n mukaan sijoituspalveluyrityksen on annettava ei-ammattimaiselle asiakkaalle sijoituspalvelua tai oheispalvelua koskevan sopi­muksen ehdot sekä riittävät tiedot sijoituspalveluyrityksestä ja tarjottavasta palvelusta. Ehdot ja tiedot on annettava hyvissä ajoin ennen sopimuksen te­kemistä tai ennen kuin palvelua annetaan asiakkaalle, jos se on varhaisempi ajankohta. Pykälän 2 momentin mukaan sijoituspalvelun tarjoajan on myös annettava ei-ammattimaiselle asiakkaalle hyvissä ajoin ennen sijoituspalvelun tai oheispalvelun antamista riittävät tiedot muun muassa sijoituspalvelun tarjoajasta ja sen tarjoamasta palvelusta, palvelun kohteena olevien rahoitusvälinelajien luonteesta ja niihin liittyvistä riskeistä, asiakasvarojen säilyttämisestä ja siihen liittyvistä riskeistä sekä palveluun liittyvistä kuluista ja palkkioista.

Asian arviointi

Asiakkaan mukaan tapaamisessa, jossa olivat läsnä sekä sijoituspalveluyrityksen asiamies että puhelimitse myös itse sijoituspalveluyrityksen edustaja, hä­nelle kerrottiin että kohdeyhtiö olisi tehnyt merkittävän rahoitussopimuksen ja että sopimus julkaistaisiin lähiaikoina. Palveluntarjoajan mukaan asiassa on ky­se väärinymmärryksestä ja että joka tapauksessa asiakas olisi passiivisuudellaan menettänyt oikeutensa vedota mahdolliseen virheeseen asiassa.

Asiakas on toimittanut näytöksi keskustelun sisällöstä hänen ja sijoituspalveluyrityksen asiamiehen tapaamisen jälkeen käymiä whatsapp-keskusteluja, jois­sa esiintyy muun muassa kohdeyhtiön kanssa esitetysti sopimuksen tehneen yhtiön nimi. Sijoituspalveluyrityksen edustajan mukaan hän ei keskustelun yk­sityiskohtia muista, eikä palveluntarjoaja ole muutakaan selvitystä keskuste­luista toimittanut.

Lautakunta toteaa, että osapuolten näkemykset tapaamisen yhteydessä käyty­jen keskustelujen sisällöstä poikkeavat toisistaan, eikä lautakunnan käytettä­vissä olevien keinojen puitteissa niistä ole mahdollista saada tarkempaa selvi­tystä. Lautakunta toteaa myös, että lähtökohtaisesti mitä epätyypillisempi väi­te menettelyssä esitetään, niin sitä vakuuttavampi näyttö sen toteen näyttä-miseksi tarvitaan. Lautakunnan näkemyksen mukaan asiakkaalle väitetysti annettua tietoa tehdystä, mutta vielä julkistamattomasta merkittävästä rahoitussopimuksesta, on pidettävä epätavallisena annettavaksi sijoituspalvelun yhtey­dessä ja luonteeltaan se on myös sisäpiirintietoa muistuttavaa. Lautakunta kat­soo, ettei se voi perustaa ratkaisusuositustaan tällaisesta väitteestä esitetyn aukollisen ja epäselvän näytön varaan.