Tapahtumatiedot

Vakuutuksenottaja T Oy oli hakenut 5.11.2018 vakuutusyhtiöltä korvausta yritykseen tehdystä murtovahingosta. Yrityksen toimistotiloihin ja ulkona olleisiin varastokontteihin oli murtauduttu 9.7.2018 klo 19.00 ja 10.7.2018 klo 7.40 välisenä aikana katkaisemalla lukot. Korvausvaatimuksen mukaan koneita ja työkaluja oli anastettu yhteensä 74 088,92 euron arvosta.

Vakuutusyhtiö on korvauspäätöksellään 14.11.2018 kieltäytynyt korvaamasta vahinkoa, koska T Oy:llä ei ollut vahinkohetkellä voimassa ollutta vakuutusta. Yritystoiminnan vakuutus, joka oli kattanut T Oy:n koneet ja laitteet, oli päättynyt maksamattomana 4.6.2018. Vakuutus ei ollut ollut voimassa ajalla 4.6. - 11.7.2018. Se oli saatettu uudelleen voimaan 12.7.2018 alkaen. 

Vakuutusyhtiö kieltäytyi muuttamasta ratkaisuaan T Oy:n uudelleenkäsittelypyynnön johdosta 30.1.2019 antamassaan päätöksessä. T Oy:n yritysvakuutus oli irtisanottu päättyväksi 4.6.2018, koska vakuutuskauden 1.7.- 30.9.2018, oikeastaan 1.4. - 30.6.2018, vakuutusmaksua ei ollut suoritettu eräpäivään 5.4.2018 mennessä. Kyseinen vakuutusmaksu oli suoritettu 29.6.2018, josta alkaen vakuutusyhtiöllä oli ollut 14 päivää aikaa harkita vakuutuksen uudelleen voimaan saattamisen edellytyksiä tai kieltäytyä ottamasta maksua vastaan.

Vakuutusyhtiön edustaja oli ilmoittanut T Oy:lle tapaamisessa 4.7.2018, ettei yritysvakuutusta laitettu uudelleen voimaan vain suorittamalla vakuutusmaksu, vaan vakuutuksen myöntöedellytykset oli selvitettävä. Uusi vakuutus oli myönnetty 12.7.2018 alkaen. Sitä koskenut 576,17 euron lasku vakuutuskaudelta 12.7. - 30.9.2018 oli kuitattu maksetuksi T Oy:n 29.6.2018 tekemällä suorituksella. T Oy:lle oli hyvitetty 80,24 euroa ajalta 1.- 11.7.2018, jolloin vakuutus ei ollut voimassa. T Oy:llä ei siten ollut ollut voimassa vakuutusturvaa vahinkohetkellä 9. - 10.7.2018.

Asiakkaan valitus

T Oy on vaatinut vahingon korvaamista vedoten vakuutussopimuslain 42 §:ään, jonka mukaan vakuutuksenantajan vastuu alkoi viivästyneen vakuutusmaksun suorittamista seuranneesta päivästä. T Oy on lausunut maksaneensa katkennutta jatkuvaa vahinkovakuutustaan koskeneen laskun 29.6.2018. Maksu oli saapunut vakuutusyhtiölle eri tilinumerolla, mutta oikealla viitteellä ja oikeaan paikkaan kirjauspäivänä 2.7.2018. Vakuutussopimuslain 42 §:n 2 momentin mukaan vakuutusyhtiön oli 14 vuorokauden kuluessa vakuutusmaksun suorittamisesta ilmoitettava, ottiko se vakuutusmaksun vastaan. Maksua ei saanut kieltäytyä vastaanottamasta sen vuoksi, että vakuutustapahtuma oli sattunut maksun suorittamisen jälkeen.

T Oy:n mielestä laki oli yksiselitteinen ja vakuutusyhtiön menettely kohtuuton ja lainvastainen. Vakuutusyhtiö oli väittänyt, että sillä oli ollut oikeus viivyttää asiaa ja harkita vakuutuksen voimaan saattamisen edellytyksiä. Vakuutusyhtiö oli tietäen vakuutustapahtumasta kiertänyt vakuutussopimuslain 42 §:n 2 momenttia, mutta ottanut vakuutusmaksun kuitenkin vastaan. Vakuutusyhtiön menettely ei ollut hyvän vakuutustavan mukainen, kun se ei ollut toiminut heti maksun saatuaan. Lainsäätäjän tarkoituksena ei voinut olla porsaanreiän luominen vakuutuksenantajalle korvausvastuun välttämiseksi.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö on katsonut, ettei päätöksen muuttamiseen ollut syytä. Vakuutusyhtiön mukaan asiassa oli esisijaisesti kyse siitä, oliko T Oy suorittanut vahinkovakuutuksen vakuutusmaksun kokonaisuudessaan vakuutussopimuslain 42 §:ssä tarkoitetulla tavalla niin, että sillä oli ollut oikeus saada vakuutusyhtiön vastuu alkamaan maksun suorittamista seuranneesta päivästä. Toissijaisesti asiassa oli kyse siitä, oliko korvattavaa vakuutustapahtumaa ja aiheutuneen vahingon määrää osoitettu.

Vakuutuksen voimassaolon arviointi

Vakuutussopimuslain 38 §:n mukaan vakuutusmaksu on suoritettava kuukauden kuluessa siitä, kun vakuutuksenantaja on lähettänyt vakuutuksenottajalle vakuutusmaksua koskevan laskun. Jos vakuutuksenottaja laiminlyö vakuutus-maksun suorittamisen säädetyssä määräajassa, vakuutuksenantajalla on saman lain 39 §:n mukaan oikeus irtisanoa vakuutus päättyväksi 14 päivän kuluttua irtisanomista koskevan ilmoituksen lähettämisestä.

T Oy:n vuonna 2016 alkanut yritysvakuutus oli päättynyt maksamattomana 4.6.2018, kun vakuutuskautta 1.4.2018 - 31.3.2019 koskeneen ensimmäisen maksuerän suoritus oli viivästynyt seuraavasti:

  
Taulukosta ilmenevällä tavalla perintätoimisto oli lähettänyt T Oy:lle yritysvakuutuksen vakuutusmaksua koskeneen irtisanomisuhkaisen maksukehotuksen 21.5.2018 eräpäivällä 4.6.2018. Kun maksu ei ollut tullut eräpäivään mennessä, yritysvakuutussopimus oli irtisanottu ja perintätoimisto oli hyvittänyt vakuutusmaksusta vakuutussopimuslain 45 §:n mukaisesti pääomaa 189,62 euroa. Loppusummasta perintätoimisto oli lähettänyt T Oy:lle 14.6.2018 jälkiperintälaskun, jossa T Oy:tä oli ohjeistettu tiedustelemaan päättyneen vakuutuksen uudelleen voimaan saattamista vakuutusyhtiöstä.

T Oy:n pyynnöstä vakuutusyhtiön edustaja oli tavannut vakuutuksenottajan edustajan tämän luona 4.7.2018. Tapaamisen yhteydessä vakuutusyhtiön edustaja oli todennut yritysvakuutuksen rauenneen 4.6.2018 maksamattomien vakuutusmaksujen vuoksi. T Oy oli ilmoittanut maksaneensa vakuutuksen maksut ja vakuutusyhtiön edustaja oli luvannut selvittää asiaa. Selvittelyssä ilmeni, että T Oy oli 22.6.2018 suorittanut yritysvakuutuksen ensimmäisestä maksuerästä vain vakuutuksen voimassaoloajan 1.4. - 4.6.2018 mukaisen summan, jolloin alkuperäisestä vakuutusmaksulaskusta oli jäänyt suorittamatta aikaväliä 5.6. - 30.6.2018 koskenut osuus. Lisäksi T Oy oli ehtinyt suorittaa yritysvakuutuksen toisen maksuerän suorituksella 29.6.2018. Selvittelyn yhteydessä ilmeni myös, että T Oy:n kahden ajoneuvon vakuutusmaksut olivat erääntyneet 3.7.2018. Tämän vakuutusmaksun T Oy suoritti kokonaisuudessaan 12.7.2018.

Vakuutussopimuslain 42 §:n mukaan vakuutuksenantajan vastuu alkaa maksun suorittamista seuraavasta päivästä, jos vakuutuksenottaja suorittaa vahinkovakuutuksen vakuutusmaksun 39 §:ssä tarkoitetussa tapauksessa vasta sen jälkeen, kun vakuutus on jo päättynyt. Saadakseen vakuutuksen VSL 42 §:n tarkoittamalla tavalla uudelleen voimaan, vakuutuksenottaja oli velvollinen suorittamaan viivästyneen vakuutusmaksun kokonaisuudessaan. Säännöksen perusteella oikeus saada vakuutus voimaan vakuutusmaksun suorittamista seuraavasta päivästä koski nimenomaisesti viivästyneen vakuutusmaksun suorittamista.

T Oy on katsonut valituksessaan suorittaneensa yritysvakuutuksen vakuutusmaksut yritysvakuutuksen toisen maksuerän suorituksella 29.6.2018. T Oy:n tapauksessa yritysvakuutuksen viivästynyttä ensimmäistä vakuutusmaksuerää ei kuitenkaan ollut suoritettu kokonaisuudessaan, joten vakuutussopimuslain 42 §:ssä tarkoitettua perustetta laittaa yritysvakuutus voimaan ei ollut. 

Vakuutusyhtiö on lausunut, että sen vastuunvalintaperiaatteiden mukaan päättynyttä vakuutusta ei laitettu uudelleen voimaan ennen kuin kaikista saman vakuutuksenottajan vapaaehtoisten vakuutusten erääntyneistä vakuutusmaksuista oli saatu suoritus. T Oy:n tapauksessa vakuutusyhtiön vastuunvalintaperiaatteiden mukainen este poistui T Oy:n suoritettua ajoneuvojensa vakuutuksia koskeneen erääntyneen maksun 12.7.2018.

Vakuutussopimuslain 11 §:n 1 momentin mukaan vakuutuksenantajan vastuu alkaa silloin, kun vakuutuksenantaja tai vakuutuksenottaja antaa tai lähettää hyväksyvän vastauksen toisen sopijapuolen tarjoukseen, jollei muusta ajankohdasta ole yksilöllisesti sovittu vakuutuksenottajan kanssa. T Oy:n suoritettua ajoneuvojen viivästyneen vakuutusmaksun yritysvakuutuksen myöntämisedellytykset voitiin arvioida uudelleen. T Oy:n yritysvakuutus saatettiin vakuutussopimuslain 11 §:n 1 momentin tarkoittamalla tavalla vakuutuskirjassa yksilöidyllä sopimusehdolla voimaan 12.7.2018 alkaen.

Ajalle 12.7. - 30.9.2018 yritysvakuutuksesta muodostui 576,17 euron lasku, joka oli kuitattu maksetuksi 29.6.2018 suoritetulla yritysvakuutuksen toisella maksuerällä. Kuittauksesta jäänyt 80,24 euron erotus ajalta 1. - 11.7.2018, jolloin vakuutus ei ollut voimassa, oli palautettu T Oy:lle 24.7.2018. T Oy on ilmoittanut murtovahingosta vakuutusyhtiölle verkkopalvelun kautta vasta marraskuussa 2018. Näin ollen T Oy:n maksua ei ollut voitu kieltäytyä ottamasta vastaan sen vuoksi, että vakuutustapahtuma oli sattunut maksun suorittamisen jälkeen.

Korvattavan vakuutustapahtuman arviointi

Yritysvakuutuksen ehtojen kohdan 4.4.1.2 mukaan vakuutuksesta korvattiin irtaimiston anastamisesta aiheutunut vahinko, jos vakuutuskirjassa mainittuun rakennukseen tai sen käyttöön liittyviin säilytystiloihin on murtauduttu sen rakenteita tai lukkoja vahingoittaen tai tunkeuduttu muunlaista väkivaltaa tai erityistä viekkautta käyttäen taikka tunkeuduttu avaimella, joka on saatu haltuun murtautumisen tai ryöstön yhteydessä.

Näyttövelvollisuus vakuutuksesta korvattavan vakuutustapahtuman aiheutumisesta oli korvauksen hakijalla. Vakuutussopimuslain 69 §:n mukaan korvauksen hakijan on annettava vakuutuksenantajalle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutuksenantajan vastuun selvittämiseksi ja joita häneltä kohtuudella voidaan vaatia ottaen myös huomioon vakuutuksenantajan mahdollisuudet hankkia selvitys. Vakuutuksen yleisten sopimusehtojen kohdan 10.1 mukaan tällaisia asiakirjoja ovat esimerkiksi ne, joiden avulla voidaan todeta, oliko sattunut vakuutustapahtuma, kuinka suuri vahinko on syntynyt ja kenelle korvaus on suoritettava.

Siltä varalta että vakuutussopimuksen voimassaoloa arvioitaisiin vakuutusyhtiön näkemyksestä poiketen, vakuutusyhtiö on lausunut, ettei ilmoitettua vahinkoa ja vahingon määrää ollut saadun selvityksen perusteella pystytty luotettavasti arvioimaan. Vahinkotapahtumasta ja vahingon määrästä oli toimitettu lisäselvityksenä poliisin tutkintailmoitusjäljennös, varastokontista otetut valokuvat, irtaimistoluettelo ja tarjous anastetun omaisuuden tilalle hankittavasta omaisuudesta. 

Vahinkoilmoituksessa ja tutkintailmoitusjäljennöksessä T Oy on kertonut, että yrityksen toimitilaan oli murtauduttu, mutta tätä ei ollut pystytty selvitysten perusteella todentamaan eikä varastokontista otetuista valokuvista voitu havaita vahinkoilmoituksessa viitattuja jälkiä. Anastetuksi ilmoitetun omaisuuden hankinnasta tai iästä ei ollut myöskään toimitettu tarkempaa tietoa. Vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan sen korvausvastuu oli jäänyt kokonaisuudessaan epäselväksi.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse siitä, onko vakuutusyhtiö ollut velvollinen, ja jos niin milloin, saattamaan maksulaiminlyönnin johdosta irtisanomansa T Oy:n yritysvakuutuksen uudelleen voimaan. Lisäksi asiassa on kyse siitä, onko vakuutusyhtiön maksettava korvausta T Oy:n 9.7.2018 sattuneeksi ilmoittamasta anastusvahingosta.  

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutussopimuslain 11 §:n 1 momentin mukaan vakuutuksenantajan vastuu alkaa, jollei muusta ajankohdasta ole yksilöllisesti sovittu vakuutuksenottajan kanssa, kun vakuutuksenantaja tai vakuutuksenottaja antaa tai lähettää hyväksyvän vastauksen toisen sopijapuolen tarjoukseen.

Vakuutussopimuslain 11 §:n 2 momentin mukaan, jos vakuutuksenottaja on antanut tai lähettänyt kirjallisen vakuutushakemuksen vakuutuksenantajalle ja on ilmeistä, että vakuutuksenantaja olisi hakemuksen hyväksynyt, vakuutuksenantaja vastaa myös hakemuksen antamisen tai lähettämisen jälkeen sattuneesta vakuutustapahtumasta.

Vakuutussopimuslain 11 §:n 3 momentin mukaan vakuutusehdoissa voidaan määrätä, jos siihen vakuutuksen laadun tai muun erityisen syyn vuoksi on aihetta, että vakuutuksenantajan vastuun alkamisen edellytyksenä on vakuutusmaksun suorittaminen. Vakuutuksenantajan on saadakseen vedota tällaiseen vakuutusehtojen määräykseen tehtävä siitä merkintä vakuutusmaksua koskevaan laskuun. 

Vakuutussopimuslain 11 §:n 4 momentin mukaan vakuutushakemus tai hyväksyvä vastaus, jonka vakuutuksenottaja on antanut tai lähettänyt vakuutuksenantajan edustajalle, katsotaan annetuksi tai lähetetyksi vakuutuksenantajalle.

Vakuutussopimuslain 11 §:n 5 momentin mukaan, jollei ole selvitystä siitä, mihin vuorokaudenaikaan vastaus tai hakemus on annettu tai lähetetty, katsotaan tämän tapahtuneen kello 24.00.

Vakuutussopimuslain 38 §:n 1 momentin mukaan vakuutusmaksu on suoritettava kuukauden kuluessa siitä, kun vakuutuksenantaja on lähettänyt vakuutuksenottajalle vakuutusmaksua koskevan laskun. Ensimmäistä maksua ei kuitenkaan tarvitse suorittaa ennen vakuutuksenantajan vastuun alkamista, ellei maksun suorittaminen ole vakuutusehtojen mukaan vakuutuksenantajan vastuun alkamisen edellytys, eikä myöhempiä maksuja ennen sovitun vakuutusmaksukauden tai vakuutuskauden alkamista. Jos vakuutuksenantajan vastuu alkaa joltakin osin myöhemmin, tätä osaa koskevaa vakuutusmaksua ei tarvitse suorittaa ennen vastuun alkamista.

Vakuutussopimuslain 38 §:n 2 momentin mukaan, jos vakuutuksenottajan suoritus ei riitä kaikkien saman vakuutuksenantajan vakuutusmaksusaatavien maksamiseen, vakuutuksenottajalla on oikeus määrätä, mitä vakuutusmaksusaatavia hänen suorituksellaan lyhennetään.

Vakuutussopimuslain 39 §:n 1 momentin mukaan, jos vakuutuksenottaja on laiminlyönyt vakuutusmaksun suorittamisen 38 §:ssä säädetyssä määräajassa, vakuutuksenantajalla on oikeus irtisanoa vakuutus päättyväksi 14 päivän kuluttua irtisanomista koskevan ilmoituksen lähettämisestä. Vakuutusmaksun laiminlyönnin takia ei kuitenkaan saa irtisanoa 40 §:n 1 momentissa tarkoitettua jatkuvaa vahinkovakuutusta.

Vakuutussopimuslain 39 §:n 2 momentin mukaan, jos vakuutuksenottaja suorittaa vakuutusmaksun ennen irtisanomisajan päättymistä, vakuutus ei kuitenkaan pääty irtisanomisajan kuluttua. Vakuutuksenantajan on mainittava tästä mahdollisuudesta irtisanomista koskevassa ilmoituksessa. Jos kysymyksessä on henkilövakuutus, irtisanomisilmoituksessa on lisäksi annettava tieto 43 §:ssä säädetystä vakuutuksenottajan oikeudesta saada vakuutus uudelleen voimaan.

Vakuutussopimuslain 42 §:n 1 momentin mukaan, jos vakuutuksenottaja suorittaa vahinkovakuutuksen vakuutusmaksun 11 §:n 3 momentissa tarkoitetussa tapauksessa viivästyneenä taikka 39 §:ssä tarkoitetussa tapauksessa sen jälkeen, kun vakuutus on päättynyt, vakuutuksenantajan vastuu alkaa maksun suorittamista seuraavasta päivästä. Vakuutus on tällöin voimassa alun perin sovitun vakuutuskauden loppuun siitä lukien, kun vakuutus on tullut uudelleen voimaan.

Vakuutussopimuslain 42 §:n 2 momentin mukaan, mitä 1 momentissa säädetään, ei kuitenkaan sovelleta, jos vakuutuksenantaja 14 päivän kuluessa vakuutusmaksun suorittamisesta ilmoittaa vakuutuksenottajalle, ettei se suostu ottamaan maksua vastaan. Maksua ei saa kieltäytyä vastaanottamasta sen vuoksi, että vakuutustapahtuma on sattunut maksun suorittamisen jälkeen.

Vakuutusyhtiö on antanut T Oy:n yritysvakuutukseen sovellettavissa 1.3.2015 alkaen voimassa olleissa yleisissä sopimusehdoissa tämän asian käsittelyyn vaikuttavilta osin edellä selostettuja vakuutussopimuslain säännöksiä vastaavat määräykset. Kuitenkin yleisten sopimusehtojen kohdan 4.1.2 määräyksen mukaan, jos vakuutuksenottajan suoritus ei riitä kaikkien [vakuutusyhtiön] vakuutusmaksusaatavien maksamiseen, [vakuutusyhtiöllä] on oikeus määrätä, mitä vakuutusmaksusaatavia vakuutuksenottajan suorituksilla lyhennetään.

Asian arviointi

1) Kysymys vakuutuksen saattamisesta uudelleen voimaan

T Oy:n yritysvakuutuksen vakuutusmaksut oli vakuutussopimuksen mukaan sovittu suoritettavaksi neljässä erässä. Vakuutuslautakunnalle toimitettujen asiakirjojen mukaan T Oy oli laiminlyönyt yritysvakuutuksen laskutusjaksoa 1.4. - 30.6.2018 koskeneen 5.4.2018 erääntyneen 656,41 euron määräisen vakuutusmaksun suorittamisen. Tämän johdosta vakuutusyhtiö oli lähettänyt T Oy:lle 29.4.2018 päivätyn maksumuistutuksen ja vaatinut suorittamaan maksamatta olleen vakuutusmaksun välittömästi. Kun T Oy ei ollut maksua suorittanut, vakuutusyhtiö on siirtänyt asian perintäyhtiölle, joka on vakuutusyhtiön selvityksen mukaan lähettänyt T Oy:lle 21.5.2018 päivätyn maksuvaatimuksen ja irtisanomisilmoituksen. Ilmoituksen mukaan vakuutus irtisanottiin päättymään 4.6.2018, ellei 656,41 euron vakuutusmaksua suoriteta viimeistään maksuvaatimuksessa ilmoitettuna eräpäivänä 4.6.2018. Kun T Oy ei ollut maksua suorittanut, yritysvakuutus oli päättynyt 4.6.2018.

Vakuutusyhtiön antamasta selvityksestä ilmenee, että perintäyhtiö oli lähettänyt T Oy:lle edelleen vakuutuksen päättymistä edeltänyttä voimassaoloaikaa 1.4. - 4.6.2018 koskeneen 466,79 euron määräisen 14.6.2018 päivätyn jäännöslaskun, joka T Oy oli maksanut 22.6.2018. Asiakirjojen mukaan T Oy on tämän jälkeen 29.6.2018 kuitenkin maksanut myös kyseisen yritysvakuutuksen toista maksukautta 1.7. - 30.9.2018 koskeneen 656,41 euron määräisen 27.5.2018 päivätyn laskun, jonka eräpäivä oli ollut 5.7.2018.

Erimielisyys asiassa koskee sitä, milloin T Oy:n yritysvakuutuksen on katsottava maksusuoritusten perusteella tulleen uudelleen voimaan.

Käytettävissään olevan selvityksen perusteella lautakunta pitää ilmeisenä, että T Oy oli halunnut kohdistaa edellä mainitun 29.6.2018 maksamansa vakuutusmaksun nimenomaan yritysvakuutukseensa. Maksusuorituksen perusteella vakuutusyhtiön on täytynyt ymmärtää, että T Oy oli halunnut jatkaa yritysvakuutuksen voimassa oloa. Sen perusteella, mitä vakuutusyhtiö on lautakunnalle antamassaan vastineessa lausunut, vakuutusyhtiö oli myös tiennyt tästä seikasta viimeistään 4.7.2018, jolloin vakuutusyhtiön edustaja oli keskustellut T Oy:n kanssa yritysvakuutuksen uudelleen voimaan saattamisesta T Oy:n aloitteesta järjestetyssä tapaamisessa.

Vakuutusyhtiö on vedonnut asiassa siihen, että edellä mainitun tapaamisen jälkeen tehdyssä selvittelyssä oli ilmennyt, ettei yritysvakuutusta voitu yhtiön ohjeistuksen mukaan saattaa voimaan, koska T Oy:n ajoneuvovakuutusten 3.7.2018 erääntynyt vakuutusmaksu oli ollut suorittamatta. Vakuutusyhtiö ei ole selvittänyt, oliko se, ja jos niin millä tavalla, ilmoittanut tästä esteestä T Oy:lle. Vakuutusyhtiö on kuitenkin ilmoittanut saattaneensa T Oy:n yritysvakuutuksen uudelleen voimaan 12.7.2018 lukien T Oy:n suoritettua myös ajoneuvovakuutusten erääntyneen maksun.

Vakuutuslautakunta toteaa, että vakuutussopimuslain 42 §:ään sisältyy maksuviivästyksen johdosta päättyneen vahinkovakuutuksen uudelleen voimaan saattamista koskeva erityissäännös. Päättyneen vakuutuksen uudelleen voimaansaattamiseen ei sen sijaan sovelleta vakuutussopimuslain 11 §:n säännöksiä vakuutuksenantajan vastuun alkamisesta kokonaan uutta vakuutussopimusta solmittaessa.

Tähän asiaan sovellettavan vakuutussopimuslain 42 §:n 1 momentin mukaan maksulaiminlyönnin johdosta päättynyt vahinkovakuutus tulee uudelleen voimaan ja vakuutuksenantajan vastuu alkaa maksun suorittamista seuraavasta päivästä, mikäli vakuutuksenottaja suorittaa viivästyneen vakuutusmaksun vakuutuksen päättymisen jälkeen. Vakuutuksen voimaantulo edellyttää lainvalmisteluasiakirjojen mukaan viivästyneen maksun suorittamista kokonaisuudessaan (HE 114/1993 vp s. 53). Jos vakuutuksenantaja ei kuitenkaan halua ottaa maksua vastaan ja saattaa vakuutusta sen myötä uudelleen voimaan, sen tulee vakuutussopimuslain 42 §:n 2 momentin mukaan ilmoittaa asiasta vakuutuksenottajalle 14 päivän kuluessa maksun suorittamisesta.

Tässä tapauksessa T Oy oli maksanut vakuutusyhtiölle paitsi yritysvakuutuksen voimassaoloaikaa 1.4. - 4.6.2018 koskeneen 466,79 euron jäännöslaskun 22.6.2018 myös vakuutuksen toista maksukautta koskeneella laskulla 656,41 euron vakuutusmaksun 29.6.2018. Näin ollen T Oy:n suorittamat vakuutusmaksut olivat 29.6.2018 kattaneet koko alun perin vakuutuskaudelta 1.4. - 30.6.2018 viivästyneen vakuutusmaksun määrän. Kun yritysvakuutus oli vakuutusyhtiön irtisanomana jo päättynyt 4.6.2018, lautakunta katsoo, ettei yksin sillä seikalla, että T Oy oli maksanut loppuosan suorittamatta olleesta vakuutusmaksusta käyttäen vakuutuksen toista maksukautta koskenutta vakuutusyhtiön sille lähettämää laskua, ole asiassa vakuutuksen uudelleen voimaan saattamisen kannalta ratkaisevaa merkitystä.

Vakuutussopimuslain 42 §:n 2 momentin mukaan vakuutuksenantajan tulee lainkohdasta ilmenevän 14 päivän määräajan kuluessa ilmoittaa vakuutuksenottajalle, jos se ei halua ottaa vakuutusmaksua vastaan. Vakuutuksenantajalla vakuutusmaksun hyväksymistä koskevan päätöksen tekemiseen käytettävissä oleva aika ei lainkohdan mukaan kuitenkaan vaikuta vakuutuksenantajan vastuun uudelleen alkamisen ajankohtaan. 42 §:n 1 momentin mukaan, jos vakuutuksenantaja päättää ottaa maksun vastaan, alkuperäisen vakuutussopimuksen mukainen vastuu tulee voimaan maksua seuranneesta päivästä alkaen.
 
Koska vakuutusyhtiö on edellä selostetuin tavoin tässä tapauksessa ottanut T Oy:n 29.6.2018 mennessä kokonaisuudessaan suorittaman yritysvakuutuksen viivästyneen vakuutusmaksun vastaan, lautakunta katsoo lausumillaan perusteilla ja vakuutussopimuslain 42 §:n nojalla, että T Oy:n yritysvakuutus oli tullut uudelleen voimaan 30.6.2018 alkaen. Selvyyden vuoksi lautakunta toteaa, ettei asian näin ratketessa T Oy:lle 9.7.2018 sattuneella vakuutustapahtumalla ole merkitystä asian arvioimisen kannalta. Myöskään sillä, että vakuutusyhtiö on selvittänyt myöhemmin palauttaneensa nyt aiheettomaksi ilmenneellä tavalla T Oy:n vakuutusmaksusuorituksia, ei ole yritysvakuutuksen voimaan tuloa koskevan kysymyksen kannalta merkitystä.

2) Murtovahingon korvattavuudesta

Vakuutusehdot

T Oy:n yritysvakuutukseen 1.7.2014 alkaen sovellettujen vakuutusehtojen kohdan 4.4.1.1, Murto, mukaan vakuutuksesta korvataan murtautumisesta vakuutetulle rakennukselle aiheutunut vahinko.

Vakuutusehtojen kohdan 4.4.1.2, Irtaimiston varkaus, mukaan vakuutuksesta korvataan irtaimiston anastamisesta aiheutunut vahinko, jos vakuutuskirjassa mainittuun rakennukseen tai sen käyttöön liittyviin säilytystiloihin on murtauduttu sen rakenteita tai lukkoja vahingoittaen tai tunkeuduttu muunlaista väkivaltaa tai erityistä viekkautta käyttäen. …

Vakuutuksesta korvataan ulkona olevaa irtaimistoa vain, jos varkauden tapahtuessa kyseinen irtaimisto on ollut lukitun aitauksen sisällä tai on ollut muuten lukittuna tai perustuksiltaan maahan upotettuna ja jos varkaus on paikan ja ajan suhteen todistettavissa.

Asian arviointi

T Oy:n 5.11.2018 vakuutusyhtiölle tekemän vahinkoilmoituksen mukaan yrityksen vakuutuspaikan toimitiloista ja ulkona olleista konteista oli 9.7.2018 anastettu koneita ja työkaluja. Yrityksen halliin oli päästy sisäpihan käyntiovesta ja kontteihin ”rälläköimällä” niiden lukot. Lautakunnalle toimitetun poliisin 19.7.2018 päivätyn tutkintailmoituksen mukaan T Oy oli ilmoittanut rikoksesta poliisille 10.7.2018 sähköpostitse. Asiakirjoihin sisältyvän valokuvan perusteella T Oy:n teräsrakenteisiin varastokontteihin on päästy katkaisemalla kontin sulkeneen lukon sanka. T Oy:n vakuutusyhtiölle toimittaman anastetun omaisuuden tilalle hankittavia laitteita koskevan tarjouksen perusteella vahingon määrä on ollut ainakin 74 088,92 euroa.

Lautakunta katsoo, ettei se voi käytettävissään olevan selvityksen perusteella ottaa kantaa vakuutustapahtumaan ja korvattavaksi tulevan vahingon määrään. Edellä vakuutuksen voimassaolosta lausumansa perusteella lautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö ottaa vahingon käsiteltäväkseen ja suorittaa siitä vakuutussopimuksen ehtojen mukaisen korvauksen.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö ottaa T Oy:n vakuutusaikana eli 9.7.2018 sattuneeksi ilmoittaman anastusvahingon käsiteltäväkseen T Oy:n yritysvakuutuksesta.

Ratkaisusuositus syntyi äänin 6-1. Ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat jäsenet Akselinmäki, Jaakkola, Makkula, Nyyssölä, Sarpakunnas ja Sjögren. Puheenjohtaja Rauloksen eriävä mielipide on liitteenä.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Raulos
Sihteeri Isokoski 

Eri mieltä olevan jäsenen lausunto

Puheenjohtaja Raulos:

Asiakirjoista ilmenee, että vakuutusyhtiö oli velkonut vakuutuksenottaja T Oy:n yritysvakuutusmaksuja vakuutuskaudelta 1.4.2018 - 31.3.2019 laskulla, joka koski vakuutusmaksujen 1. erää eli laskutusjaksoa 1.4. - 30.6.2018. Laskun summa oli 656,41 euroa ja sen eräpäivä oli 5.4.2018. Vakuutuksenottaja oli kuitenkin jättänyt maksettavaksi jo erääntyneen laskun maksamatta.

Sen jälkeen kun vakuutuksenottajaa oli tuloksetta kehotettu suorittamaan vakuutusmaksuvelkansa, vakuutusyhtiö oli kirjeitse irtisanonut vakuutuksen päättymään 4.6.2018. Tämän jälkeen T Oy:tä hyvitettiin 1. erän vakuutusmaksusta 189,62 euroa ja loppusummasta eli 466,79 eurosta T Oy:lle lähetettiin jälkiperintänä ajanjaksoa 1.4. - 4.6.2018 koskenut 24.6.2018 erääntymään määrätty lasku. T Oy maksoi viimeksi mainitun laskun 22.6.2018. Laskussa vakuutuksenottajaa oli ohjattu ottamaan yhteyttä vakuutusyhtiöön asiassa, joka koskisi päättyneen vakuutuksen uudelleen voimaan saattamista. Tämän jälkeen vakuutuksenottaja oli vielä 29.6.2018 maksanut jo päättyneen yritysvakuutuksensa vakuutusmaksujen alkuperäistä laskutusjaksoa 1.7. - 30.9.2018 koskeneen 2. maksuerän 656,41 euroa. Tavatessaan vakuutuksenottajan 4.7.2018 vakuutusyhtiön edustaja oli huomauttanut, ettei kyseinen yritysvakuutus ollut tullut uudelleen voimaan pelkästään sen johdosta, että vakuutuksenottaja oli suorittanut mainitun 2. maksuerän, vaan vakuutuksen myöntämisedellytykset tuli erikseen selvittää. Vakuutuksenottajalle oli sen jälkeen myönnetty uusi yritysvakuutus vakuutuskaudelle, joka alkoi 12.7.2018. Kysymyksessä oleva murtovahinko oli ilmoitettu tapahtuneeksi 9 - 10.7.2018.

Vakuutussopimuslain viivästyneen vahinkovakuutusmaksun suorittamista koskevan 42 §:n 1 momentin mukaan, jos vakuutuksenottaja suorittaa vakuutusmaksun sen jälkeen kun vakuutuksenantaja oli vakuutusmaksun laiminlyönnin vuoksi päättänyt vakuutuksen, vakuutuksenantajan vastuu alkaa maksun suorittamista seuraavasta päivästä. Saman pykälän 2 momentin mukaan sanottua ei kuitenkaan sovelleta, jos vakuutuksenantaja 14 päivän kuluessa vakuutusmaksun suorittamisesta ilmoittaa vakuutuksenottajalle, ettei se suostu ottamaan maksua vastaan.

Mainitusta vakuutussopimuslain 42 §:stä ei tarkemmin ilmene, mitä viivästyneellä vakuutusmaksulla eri tilanteissa tarkoitetaan. Vakuutusyhtiön kanta tässä asiassa on ollut se, että sillä tarkoitetaan alkuperäistä laskutusjaksoa 1.4. -30.6.2018 koskenutta laskua kokonaisuudessaan siitä riippumatta, että vakuutus oli päättynyt ja vakuutusyhtiön vastuu lakannut jo 4.6.2018. Vakuutusyhtiö on todennut, ettei vakuutusmaksua 4.6. ja 1.7.2018 väliseltä ajalta ollut koskaan maksettu, joten vakuutuksen voimaansaattaminen vakuutussopimuslain 42 §:n nojalla ei tullut kysymykseen.

Katson, että sen jälkeen kun vakuutus oli 4.6.2018 päättynyt ja vakuutuksenantajan vastuu lakannut ja kun vakuutuksenottaja oli 22.6.2018 viivästyneenä maksanut vakuutusmaksut ajalta 1.4. - 4.6. eli vakuutuksen päättymiseen saakka, vakuutuksenantajalla ei enää ollut mitään erääntyneitä ja viivästyneitä vakuutusmaksusaamisia, joita olisi pitänyt maksaa, jotta vakuutus olisi vakuutussopimuslain 42 §:n säännösten nojalla saatettu uudelleen voimaan. Vakuutuksenantajan vastuu syntyy sanotun pykälän nojalla vasta maksua seuranneena päivänä eikä ole perusteita velvoittaa vakuutuksenottajaa maksamaan vakuutusmaksuja ajalta, jolloin vakuutuksenantajalla ei ole vastuuta, kun vastuu ei maksun johdosta taannehtivasti palaudu koskemaan aikaa, jota suoritetut vakuutusmaksut ovat koskeneet. Vakuutussopimuslain 45 §:n säännökset vakuutusmaksujen palauttamisesta eräissä tapauksissa eivät turvaa vakuutusmaksuja suorittaneen asemaa kysymyksessä olevana ajanjaksona ehkä sattuneen vakuutustapahtuman varalta.

Sen vuoksi katson, että vakuutussopimuslain 42 §:ssä mainitulla viivästyneenä, suoritetulla vakuutusmaksulla on kysymyksessä olevassa tapauksessa tarkoitettu vakuutuksenottajan viivästyneenä suorittamaa ajanjaksoa 1.4. - 4.6.2018 koskenutta vakuutusmaksua. Vakuutusyhtiön vastuun katson siten alkaneen uudelleen maksupäivää seuranneena päivänä eli 23.6.2018. Vakuutusyhtiö on siten vakuutusehtojen mukaisesti vastuussa 9 - 10.7.2018 mahdollisesti tapahtuneesta murrosta aiheutuneiden vahinkojen korvaamisesta.

Sanotuilla ja lautakunnan lausunnon 2) kohdassa murtovahingon korvattavuudesta lausutuilla perusteilla yhdyn lautakunnan lausunnon lopputulokseen.