Haku

FINE-018656

Tulosta

Asianumero: FINE-018656 (2019)

Vakuutuslaji: Lääkevahinkovakuutus

Ratkaisu annettu: 09.09.2019

Todennäköinen syy-yhteys siirtomunuaisen hyljinnän estoon määrätyn Imurel-lääkkeen käytön ja asiakkaalla todetun akuutin haimatulehduksen välillä. Välttämätöntä riskinottoa koskeva rajoitusehto. Tuliko haimatulehdus korvata Imurelin aiheuttamana lääkevahinkona?

Tapahtumatiedot

Lääkevahinkoilmoituksen 21.10.2018 mukaan A:lle (s. 1964) määrättiin vuonna 1999 Imurel-lääkitys munuaisensiirron jälkeen. A:n tultua 17.8.2017 töistä kotiin hänen vatsansa meni tunnissa niin kipeäksi, että A:n puoliso vei hänet sairaalaan ensiapuun. A:lla todettiin lääkeaineen aiheuttama akuutti haimatulehdus, jonka johdosta A:lla oli useita sairaalajaksoja, myös tehohoidossa. A katsoi, että haimatulehdus oli aiheutunut Imurelin käytön seurauksena ja haki korvausta lääkevahinkovakuutuksesta. 

Vakuutusyhtiö totesi korvauspäätöksessään, että oireilun korvaaminen lääkevahinkona edellyttää todennäköistä syy-yhteyttä lääkkeen käytön ja oireiden välillä. Tiedetään, että Imurelin vaikuttava aine atsatiopriini voi melko harvinaisena haittavaikutuksena aiheuttaa haimatulehduksen. Syy-yhteys lääkityksen ja A:lla ilmenneen haimatulehduksen välillä ei kuitenkaan yhtiön näkemyksen mukaan ollut varma. Haimatulehdus on vakava tauti, joka voi kroonistua ilman perussyytä. Sen aiheuttajia voivat olla alkoholi, sappikivet, vatsaleikkaus, tietyt lääkkeet, tupakointi, kystinen fibroosi, perinnöllinen alttius, korkea veren kalsiumpitoisuus, korkea veren triglyseridipitoisuus, infektio, vatsa-alueen vamma tai haimasyöpä. Syy voi myös jäädä epäselväksi. Yhtiö piti syy-yhteyttä lääkkeen käytön ja haimatulehduksen välillä mahdollisena, mutta ei todennäköisenä. 

Lisäksi yhtiö viittasi päätöksessään vakuutuksen rajoitusehtoon, jonka mukaan lääkevahinkoa ei korvata, mikäli sairaus tai vamma on seurausta lääketieteellisesti välttämättömästä riskin ottamisesta hoidettaessa sairautta tai vammaa, joka hoitamattomana on hengenvaarallinen tai saattaa aiheuttaa vaikean ruumiinvamman. Yhtiö totesi, että A:n siirtomunuainen ei olisi pysynyt toimivana ilman tehokasta hylkimistä estävää lääkitystä. A:n saama Imurel-lääkitys oli ollut välttämätöntä hoidettaessa vakavaa sairautta. Vaikka haimatulehduksen syy A:n käyttämään Imurel-lääkkeeseen katsottaisiin todennäköiseksi, aiheutunut haimatulehdus olisi ollut seurausta vakuutusehtojen tarkoittamasta lääketieteellisesti välttämättömästä riskinotosta. A:n korvaushakemus hylättiin. 

Asiakkaan valitus

A ilmoittaa tyytymättömyytensä vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja katsoo, että hänellä todettu haimatulehdus tulee korvata lääkevahinkona. A viittaa asetettuun diagnoosiin K85.3, lääkeaineen aiheuttama akuutti haimatulehdus. Muut mahdolliset syyt on suljettu pois. Sappitiehyet tutkittiin heti ja sappikiviä ei todettu. Alkoholi haimatulehduksen syynä ei tule kysymykseen, sillä A oli ennen sairauskohtausta juuri tullut kotiin työtehtävästään vainajan siunaustilaisuudesta eikä hän munuaispotilaana muutenkaan ole voinut nauttia alkoholia yhtä viinilasillista enempää. Imurel on haimatulehduksen selkeä syy. Yhtiön näkemys siitä, että kyseessä olisi ollut välttämätön riskinotto, on myös virheellinen. Imurel lopetettiin haimatulehduksen alettua elokuussa 2017 eikä A:n ole sen jälkeen tarvinnut käyttää sitä. Sen tilalle ei myöskään aloitettu mitään uutta lääkettä. 

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö viittaa vastineessaan päätöksessään esitettyyn. 

Lääketieteellinen selvitys

Vakuutuslautakunnalla on käytössään A:ta koskevaa lääketieteellistä selvitystä ajalta 13.7.1994 - 5.10.2018. 

Keskussairaalan sisätautien poliklinikan tekstin 13.4.1999 mukaan A:lle on tehty munuaisensiirto 23.3.1999. Siirrännäinen on alkanut toimia kolmantena päivänä leikkauksen jälkeen. Hylkimisenestolääkitykseksi on aloitettu siklosporiini, atsatiopriini ja kortisoni. 

Sisätautien poliklinikan vuosien 2016 ÿ 2017 tekstien mukaan A:n triglyseridiarvot ovat olleet koholla: 22.12.2016 4,63, 3.4.2017 3,83 ja 12.7.2017 4,27. 

Kirurgian päivystyksen tekstin 17.8.2017 mukaan A on tullut päivystykseen lähetteellä terveyskeskuksesta akuutin vatsakivun vuoksi. A:lla on munuaissiirrännäinen ja sen vuoksi hylkimisenestolääkityksenä Sandimmun ja Imurel. Muina sairauksina A:lla on verenpainetauti, uniapnea, polyneuropatia sekä hypokortisolismi. Aamulla 17.8.2017 on alkanut vatsakipu, joka on merkittävästi pahentunut klo 15. Kipu on tuntunut keskivatsalla ja ollut polttavaa ja aaltoilevaa. A ei ole syönyt pilaantuneita ruokia tai käyttänyt tulehduskipulääkkeitä. Alkoholia hän käyttää hyvin vähän eikä polta tupakkaa. Vatsan tietokonekerroskuvauksessa on todettu haimatulehdukseen sopiva löydös ja epäily sappikivestä ja A on otettu hoitoon kirurgian osastolle. Merkinnän 25.8.2017 mukaan A on siirretty teho-osastolle. Merkinnän 28.8.2017 mukaan A:n atsatiopriinilääkitys on tauotettu, koska atsatiopriinin haittavaikutuksena on kuvattu haimatulehdus. Lääkkeen vaikutusta A:n tilanteeseen on kuitenkin pidetty epäselvänä. Merkinnän 1.9.2017 mukaan A:lla ei ole todettu sappikiviä. Vatsatautien osaston loppuarvion 12.9.2017 mukaan haimatulehduksen syy on jäänyt epäselväksi, mutta sen on epäilty olleen atsatiopriinin aiheuttama. A:n kokonaistilanteen heikennyttyä hänet on siirretty jatkohoitoon yliopistolliseen sairaalaan. 

Yliopistollisen sairaalan gastroenterologian osaston hoitoaikaa 12.9. ÿ 9.10.2017 koskevan loppulausunnon mukaan A:n haimatulehduksen todennäköisenä etiologiana on pidetty lääkeaineita. Yliopistollisesta sairaalasta A on siirretty vielä jatkohoitoon keskussairaalaan, jonka sairauskertomustekstien mukaan kotiuttaminen on tapahtunut 16.10.2017. Myös tämän jälkeen A:lla on ollut haimatulehdukseen liittyen päivystys- ja kontrollikäyntejä ja sairaalahoitojaksoja. 

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, tuleeko A:lla Imurel-lääkkeen käytön aikana ilmennyt akuutti haimatulehdus korvata Imurelin aiheuttamana lääkevahinkona. 

Sovellettavat vakuutusehdot

Lääkevahinkovakuutuksen ehtojen (voimassa 1.1.2017 alkaen) kohdan 4 (Lääkevahinko) mukaan lääkevahingolla tarkoitetaan ruumiillista sairautta tai vammaa tai psyykkistä sairautta, jonka vahingonkärsineen käyttämä, ehtojen kohdassa 2 tarkoitettu lääke on todennäköisesti aiheuttanut. (…) 

Ehtojen kohdan 6.1 mukaan lääkevahinkoa ei korvata, mikäli sairaus tai vamma on seurausta lääketieteellisesti välttämättömästä riskin ottamisesta hoidettaessa sairautta tai vammaa, joka hoitamattomana olisi hengenvaarallinen tai saattaa aiheuttaa vakavan ruumiinvamman. (…) 

Asian arviointi

Lääkevahinkovakuutuksesta korvataan henkilövahinko, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. Tämä tarkoittaa, että vahingolla voi olla useita mahdollisia syitä, mutta lääkkeen käyttö on kaikki syyt kokonaisuutena huomioiden todennäköisin. Syy-yhteyden arvioinnissa otetaan huomioon lääkkeellä hoidettava sairaus tai vamma, korvauksen hakijan muut sairaudet ja kokonaisterveydentila, hänen saamansa hoito ja hoitotoimenpiteet sekä kyseinen lääke ja muu mahdollinen lääkitys. Syy-yhteys arvioidaan lääketieteellisen tietämyksen ja kokemuksen perusteella. Pelkästään ajallinen yhteys eli se seikka, että oireet ovat ilmaantuneet lääkkeen käytön aikana, ei riitä todistamaan lääkkeen käytön ja vahingon välistä todennäköistä syy-yhteyttä.

Vakuutuslautakunnan käyttöön toimitetun selvityksen mukaan A:lla on vuodesta 1999 alkaen ollut käytössä Imurel-lääke siirtomunuaisen hyljinnän estoon. A on 17.8.2017 tullut päivystykseen voimakkaan vatsakivun vuoksi ja hänellä on todettu akuutti haimatulehdus, jonka on sittemmin arvioitu aiheutuneen Imurelista. Vakuutuslautakunta toteaa, että Imurel-lääkkeen vaikuttava aine atsatiopriini voi sinänsä aiheuttaa haimatulehdusta. Tyypillisesti sairastuminen tapahtuu kuitenkin pian lääkkeen käytön aloittamisen jälkeen. A on käyttänyt lääkettä vuodesta 1999 alkaen ja annos on ollut pienehkö ja stabiili. Lisäksi A:n triglyseridiarvo on ollut toistuvasti koholla ennen sairastumista haimatulehdukseen ja sairaalaan tulon jälkeen 17.8.2017 tehdyssä tietokonekerroskuvauksessa on epäilty sappikiveä. Nämä tekijät huomioon ottaen lautakunta toteaa, että lääkkeen osuutta A:n haimatulehduksen synnyssä on hankala arvioida. 

Lisäksi Vakuutuslautakunta toteaa, että lääkkeiden käyttöön liittyy aina erilaisten haittavaikutusten mahdollisuus. Vakavia sairauksia tai vammoja hoidettaessa joudutaan lääkityksessä usein ottamaan tietoisia riskejä. Lääkevahinkovakuutuksen ehdoissa on rajattu korvattavuuden ulkopuolelle vahingot, jotka ovat aiheutuneet välttämättömästä riskinotosta sellaista sairautta tai vammaa hoidettaessa, joka hoitamattomana voi olla hengenvaarallinen tai aiheuttaa vaikean ruumiinvamman. Lautakunta katsoo, että vaikka syy-yhteyttä Imurelin käytön ja A:n sairastaman haimatulehduksen välillä pidettäisiinkin todennäköisenä, kyse on ollut vakuutusehtojen tarkoittamasta välttämättömästä riskinotosta, josta aiheutuvat vahingot on rajattu vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle. Immunosuppressiivinen lääkitys on ollut välttämätöntä siirtomunuaisen säilyttämiseksi. 

Edellä kerrottuun viitaten Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön kielteistä korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena.  

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen. 

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norio 
Sihteeri Laine

Jäsenet:
Jokelainen
Järvinen
Mervaala
Soinila 

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia