Tapahtumatiedot
Asiakkaalla on todettu marraskuussa 2018 keskivaikeaksi edennyt Alzheimerin tauti. Hänellä oli entuudestaan oma maksukortti, minkä lisäksi hänen tiliinsä on 17.5.2017 kirjattu tilinkäyttöoikeus ja myöhemmin 8.8.2018 tiliin liitetty myös rinnakkaiskortti. Asiakas on myös käynyt käyttöoikeudet saaneen henkilön kanssa vuodesta 2016 lähtien tekemässä konttorissa tiliensä välisiä siirtoja sekä käteisnostoja. Mainitun henkilön toimista on tehty rikosilmoitus, koska automaattinostojen kameratallenteista on ilmennyt, että asiakas ei nostoja itse ole tehnyt, mutta poliisi lopetti asian tutkinnan tuloksettomana, koska henkilön mukaan hän oli varat asiakkaalle antanut.
Asiakkaan valitus
Asiakkaan edustajan mukaan asiakas on joutunut törkeän maksuvälinerikoksen uhriksi, mitä pankki on omilla toimillaan edesauttanut, koska se ei ole tilinkäyttöoikeutta ja rinnakkaiskorttia myöntäessään asianmukaisesti varmistunut asiakkaan oikeustoimikelpoisuudesta eikä myöskään tarkistanut käyttöoikeuden ja rinnakkaiskortin saaneen henkilön taustoja. Pankki ei kuluneiden vuosien aikana ole millään tavalla kiinnittänyt huomiota asiakkaan heikentyneeseen ymmärryskykyyn ja mainittujen toimien jälkeen muuttuneeseen tilinkäyttöön sekä hänen olosuhteisiinsa nähden muutoinkin poikkeukselliseen asiointiin.
Asiakas on asunut vuodesta 2016 lähtien palvelutalossa ja hänen laskut sekä vuokrat oli järjestetty suoramaksuina sekä maksupalveluna, joten tarvetta käteiselle ei juuri ole ollut. Ennen muuttoa asiakkaan käteisenkäyttö oli ollut noin 600-800 euroa kuukaudessa, mutta kesästä 2016 lähtien käteisnostot nousivat huomattavasti ollen useina kuukausina jopa yli 2000 euroa, mikä johti siihen että asiakkaan alun perin vajaan 40000 euron säästöt katosivat kokonaan ja hänen hoito- ja vuokralaskut ovat jääneet usean kuukauden ajan maksamatta. Asiakas vaatii pankkia palauttamaan sen myötävaikutuksella tililtä perusteettomasti nostetut varat tililleen.
Pankin vastine
Asiakkaan tilinkäyttö on tapahtunut pääasiassa hänen omalla kortillaan ja sen salaisella tunnusluvulla sekä henkilökohtaisella asioinnilla konttorissa, sillä myönnetyn käyttöoikeuden ja rinnakkaiskortin perusteella on tehty vain kolme nostoa ja yksi osto, yhteismäärältään 204,29 euroa. Pankin mukaan asiakkaan oikeustoimikelpoisuutta ei tapahtuma-aikaan ollut rajoitettu eikä muistisairaus diagnoosina tarkoita oikeustoimikyvyn lakkaamista, vaan sairauden vaikutusta on arvioitava oikeustoimikohtaisesti. Asiakkaan henkilökohtaisten asiointien yhteydessä ei havaittu niin merkittävää ymmärryskyvyn alenemaa, että pankilla olisi ollut perusteita epäillä, ettei asiakas olisi niitä ymmärtänyt tai muuta perustetta kieltäytyä asiakkaan haluamia toimia suorittamasta. Myöskään väitettyä ulkopuolista vaikutusta asiakkaan tahdonmuodostukseen ei asiointien yhteydessä ole havaittu. Asiakkaan omalla kortilla tehtyjen toimien osalta pankki toteaa, että mikäli asiakas ei ole nostoja itse tehnyt, on hänen täytynyt kortti ja sen tunnusluku luovuttaa sivulliselle tai muutoin toimia lain sekä korttiehtojen mukaisesti törkeäksi huolimattomuudeksi katsottavalla tavalla laiminlyöneen kortin ja tunnusluvun huolellisen säilyttämisen sekä olemalla reagoimatta tilitapahtumiin niistä tiedon saatuaan.
Selvitykset
Valitusta koskevan osapuolten kirjelmöinnin lisäksi lautakunnalle on toimitettu seuraavat asiakirjat:
- käyttöoikeuden perustamisasiakirja 17.5.2017
- suostumus kortin tilaamiseen käyttöoikeuden haltijalle 8.8.2018
- lääkärinlausunto 28.11.2018
- tiliotteita ja kassatositteita vuosilta 2015-2018
- pankin yleiset korttiehdot
- asiakkaan edunvalvojan antama valtakirja riita-asian hoitoon
- asiakkaan perukirja virkatodistuksineen
- osakkaiden vahvistukset käsittelyn jatkamisesta
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Asiakkaan ja pankin välisen vastuunjaon ratkaisemiseksi Pankkilautakunnan on ensin ratkaistava, voidaanko pankin menettelyä tilinkäyttöoikeuden ja rinnakkaiskortin myöntämisen yhteydessä pitää asianmukaisena. Toiseksi mikäli asiassa katsotaan olevan kyse kortin oikeudettomasta käytöstä, on Pankkilautakunnan arvioitava, voidaanko sen katsoa johtuneen siitä, että asiakas on huolimattomuudestaan laiminlyönyt maksupalvelulain 53 §:n 1 momentin ja korttiehtojen mukaiset velvollisuutensa ja onko asiakkaan mahdollinen huolimattomuus törkeää.
Sovellettavat lainkohdat
Finanssipalvelun tarjoajalla on lakisääteinen velvollisuus tunnistaa ja tuntea asiakkaansa sekä tämän puolesta toimiva. Asiakkaan tuntemiseen velvoittavat muun muassa rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä ja selvittämisestä annettu laki sekä luottolaitostoiminnasta annettu laki. Finanssivalvonta on lisäksi antanut kyseisiä säännöksiä tarkentavan standardin 2.4 ´Asiakkaan tunteminen – rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estäminen´. Mainittujen säännösten perusteella finanssipalveluntarjoajan on myös tunnettava asiakkaansa toimintaa ja taustoja niin laajasti kuin asiakassuhde edellyttää. Rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä annetun lain 3 luvun 2 §:ssä todetaan nimenomaisesti, että jos henkilö hoitaa asioita toisen puolesta toimien hänen edustajanaan, esimerkiksi asiamiehenä, ei edustajalta ole kuitenkaan tarpeen kysyä häntä itseään koskevia tuntemistietoja. Palveluntarjoajan tulee kuitenkin tunnistaa ja todentaa edustajan henkilöllisyys ja varmistaa henkilön oikeus toimia asiakkaan puolesta.
Riidanalaisten korttitapahtumien aikaan voimassa olleen maksupalvelulain 38 §:n 1 momentin mukaan
Maksutapahtuma saadaan toteuttaa vain maksajan suostumuksella. Maksutapahtumaa pidetään oikeudettomana, jollei maksaja ole antanut siihen suostumustaan sovitulla tavalla.
Lain 53 §:n 1 momentin mukaan
Maksuvälineen haltijan on käytettävä maksuvälinettä sen myöntämistä ja käyttöä koskevien ehtojen mukaisesti. Erityisesti hänen on kohtuullisin toimenpitein huolehdittava maksuvälineestä ja siihen liittyvistä tunnistetiedoista.
Lain 54 §:n 1 momentin mukaan
Maksuvälineen haltijan on ilman aiheetonta viivytystä ilmoitettava palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle havaitsemastaan maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä.
Lain 62 §:n mukaan
Maksupalvelun käyttäjä, joka on tehnyt maksuvälinettä koskevan sopimuksen palveluntarjoajan kanssa, vastaa maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä vain, jos:
1) hän tai muu maksuvälineen haltija on luovuttanut maksuvälineen sen käyttöön oikeudettomalle;
2) maksuvälineen katoaminen, joutuminen oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudeton käyttö johtuu siitä, että hän tai muu maksuvälineen haltija on huolimattomuudesta laiminlyönyt 53 §:n 1 momentin mukaiset velvollisuutensa; taikka
3) hän tai muu maksuvälineen haltija on laiminlyönyt ilman aiheetonta viivytystä ilmoittaa palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle havaitsemastaan maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä.
Maksupalvelun käyttäjän vastuu maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa on enintään 150 euroa. Tätä rajoitusta ei sovelleta, jos maksupalvelun käyttäjä tai muu maksuvälineen haltija on toiminut tahallisesti tai törkeän huolimattomasti.
Maksupalvelun käyttäjä ei vastaa maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä
1) siltä osin kuin maksuvälinettä on käytetty sen jälkeen, kun palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle on ilmoitettu maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä;
2) jos palveluntarjoaja on laiminlyönyt huolehtia siitä, että maksuvälineen haltijalla on mahdollisuus tehdä milloin tahansa em. ilmoitus; tai
3) jos maksunsaaja ei ole maksuvälinettä käytettäessä asianmukaisesti varmistunut maksajan oikeudesta käyttää maksuvälinettä.
Sen estämättä, mitä pykälän 3 momentissa säädetään, maksupalvelun käyttäjä on vastuussa maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä, jos hän tai muu maksuvälineen haltija on tahallaan tehnyt väärän ilmoituksen tai toiminut muuten petollisesti.
Asian arviointi
Selvyyden vuoksi Pankkilautakunta toteaa, että toimivaltansa puitteissa se arvioi käsiteltäväksi saatettuja riitoja ainoastaan asiakkaan ja pankin välisestä näkökulmasta tapahtuneesta osapuolilta saamansa selvityksen perusteella. Asiaan mahdollisesti liittyvät rikosoikeudelliset seikat jäävät täten arvioinnin ulkopuolelle ja asian arviointi perustuu siten käytännössä osapuolten välisiin sopimuksiin ja niissä sovittuihin menettelyihin sekä kyseisiä sopimuksia ja asiakassuhteita sääteleviin lakeihin.
Käyttöoikeus ja rinnakkaiskortti
Pankkilautakunta toteaa, että aloite ja päätös liittyen mahdollisiin tilinkäyttöoikeuksiin ja rinnakkaiskorttien liittämiseen on aina asiakkaan ja jos tämä on oikeustoimikelpoinen, ei pankilla juurikaan ole mahdollisuuksia perustellusti asiakkaan tahtoa jättää toteuttamatta, koska muussa tapauksessa sen katsottaisiin estävän asiakkaan oikeuden määrätä omista varoistaan ja niiden käytöstä. Pankit velvoitteet liittyen asiakkaan ja tämän puolesta toimivan tahon tunnistamisessa rajoittuvat myös tämän henkilöllisyydestä varmentumiseen, mutta eivät hänen taustojensa tms selvittämiseen.
Vaikka periaatteessa kenellä tahansa on velvollisuus ilmoittaa maistraattiin henkilön mahdollisesta edunvalvonnan tarpeesta, on kysymyksessä kuitenkin hyvin yksityinen ja henkilöön kohdistuva arkaluontoinen toimia, jolla kaiken lisäksi on myös merkittäviä oikeudellisia seuraamuksia. Näin ollen kovin kevein perustein siihen ei ole asianmukaista ryhtyä, etenkin kun yksittäisessä asiakaspalvelutilanteessa ei ole mahdollista saada kattavaa kokonaiskuvaa asiakkaan toimintakyvystä.
Lautakunta toteaa, että asiakkaan sairaudesta toimitetun lääkärintodistuksen perusteella ei ole mahdollista tehdä johtopäätöksiä hänen tapahtuma-aikaisesta toimintakyvystä. Pankin asioinnista kertoman mukaan asiakkaan toimintakyky ei tuolloin ollut siinä määrin alentunut, etteikö hän olisi ymmärtänyt antamiensa valtuuksien merkitystä. Asiasta saadun selvityksen perusteella jää siten näyttämättä, että pankilla olisi ollut perusteltu syy epäillä asiakkaan toimivan vastoin omaa tahtoaan tai ymmärtämättä toimiensa merkitystä.
Asiakkaan kortilla tehdyt tapahtumat
Lautakunta toteaa, että kovin yksityiskohtaista selvitystä asiakkaan omasta kortin käytöstä sekä sen ja tunnusluvun säilyttämisestä asiassa ei ole esitetty. Asiasta vireillä olleesta poliisitutkinnasta saadun selvityksen perusteella on kuitenkin riidatonta, että asiakas ei ole riidanalaisten automaattinostojen yhteydessä itse korttiaan käyttänyt, vaan se on ollut ulkopuolisen käytössä tai ainakin käytettävissä. Suhteessa pankkiin asiakas vastaa luovuttamallaan kortilla tehdyistä tapahtumista siinäkin tapauksessa, että kortin käyttäjä on toiminut toisin kuin mihin hän on antanut luvan tai mitä he muutoin ovat keskenään sopineet. Koska viranomaistoiminkaan ei ole ollut mahdollista selvittää, mihin tai kenen hyväksi nostetut rahat ovat lopulta päätyneet, ei lautakuntakaan katso voivansa lausua asiasta enempää.
Lopputulos
Lautakunta ei suosita hyvitystä asiassa.
Pankkilautakunta oli yksimielinen.
PANKKILAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Sillanpää
Sihteeri
Jäsenet:
Ahlroth
Aspelund
Atrila
Piilo