Tapahtumatiedot

Asiakkaat (kaksi oy-muotoista yhtiötä) ovat allekirjoittamallaan sijoitusmuistiolla ryhtyneet äänettömiksi yhtiömiehiksi kommandiittiyhtiöön, jossa vastuunalaisena yhtiömiehenä toimii palveluntarjoajan kanssa samaan konserniin kuuluva yhtiö. Hankkeen tarkoitus on ollut tuottaa ja hyödyntää geotermistä energiaa.

Asiakkaan valitus

Asiakkaiden näkemyksen mukaan sijoitusmuistiossa on hankkeen riskipitoisuudesta annettu harhaanjohtava kuva, koska sen laskelmissa on huomioitu sekä ns. kaukolämpökaivot että sähköntuotantoon tarkoitetut kaivot, vaikka hankkeen tosiasiallinen tarkoitus on ollut sähköntuotanto. Ottamalla huomioon myös kaukolämpökaivot riski porausten epäonnistumisesta on esitetty kuusi kertaa vähäisempänä verrattuna vain sähköntuotantoon tarkoitettuihin kaivoihin. Asiakkaat ovat pyytäneet lautakunnalta lausuntoa siitä, onko muistiossa annetuilla tiedoilla harhautettu sijoittajia hankkeen riskin suuruudesta ja tulisiko hankkeesta syntyneet tappiot korvata sijoittajille kokonaan tai osittain.

Palveluntarjoajan vastine

Palveluntarjoajan mukaan aineistossa ei ole annettu harhaanjohtavaa kuvaa, koska suurin riski hankkeessa on itse porausten onnistuminen ja se on yhtä suuri riippumatta siitä, kumpaa hyödyntämistapaa tavoitellaan. Vasta porauksen valmistuttua saadaan selvyys käytettävissä olevasta lämpötilasta ja virtauksesta, mitkä vaikuttavat siihen, miten porausta voidaan lopulta hyödyntää. Tapauksessa virtaus ei riittänyt kumpaankaan käyttötarkoitukseen.

Selvitykset

Valitusta koskevan osapuolten kirjelmöinnin lisäksi lautakunnalle on toimitettu seuraavat asiakirjat:
- osapuolten välistä reklamaatiokirjeenvaihtoa
- hankkeen sijoitusmuistio 

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Vaikka asiassa ei ole esitetty osapuolten toimesta erillistä väitettä lautakunnan toimivallasta, on asiakkaiden esittämän lausuntopyynnön johdosta Sijoituslautakunnan  ensin omatoimisesti arvioitava, onko kyseessä ylipäänsä lautakunnan toimivaltaan kuuluva asia ja jos niin katsotaan olevan, vielä sen jälkeen arvioitava, onko tapauksessa menetelty kyseistä sijoituspalvelua koskevien velvoitteiden mukaisesti.

Sovellettavat lainkohdat ja sopimusehdot

FINEn ohjesäännön mukaan Sijoituslautakunta antaa ratkaisusuosituksia ei-ammattimaisten asiakkaiden ja palveluntarjoajien lautakunnalle esittämistä erimielisyyksistä. Lautakunta käsittelee sijoituspalvelulaissa ja sijoitusrahastolaissa tarkoitettuihin sijoitus- ja sijoitusrahastopalveluihin liittyviä palveluntarjoajan ja ei-ammattimaisen asiakkaan välisiä asioita. Lisäksi lautakunta käsittelee vakuutussopimuslain mukaisia sijoitusvakuutuksia koskevia palveluntarjoajan ja ei-ammattimaisen asiakkaan välisiä asioita sekä joukkorahoituslain mukaisia joukkorahoituksen välittäjän ja ei-ammattimaisen asiakkaan välisiä asioita. Ratkaisusuositukset koskevat lain, viranomaismääräysten, hyvän arvopaperimarkkinatavan, hyvän vakuutustavan, hyvän joukkorahoitustavan ja sopimusehtojen soveltamista sekä palveluntarjoajan menettelyä. Ne voivat koskea myös korvauksen määrää. Sijoituslautakunta ei käsittele vaatimuksia, jotka kohdistuvat muuhun kuin sijoituspalveluja tarjoavaan yritykseen, rahastoyhtiöön, sijoitusvakuutuksia tarjoavaan vakuutuksenantajaan tai joukkorahoituksen välittäjään.

Sijoituspalvelua koskevaa sääntelyä on sijoituspalvelulaissa (747/2012). Finanssivalvonta on lisäksi antanut lakia täydentäviä määräyksiä ja ohjeita 16/2013 Finanssipalvelujen tarjoamisessa noudatettavat menettelytavat.

Lain 1 luvun 15 §:n mukaan sijoituspalvelulla tai sijoitustoiminnalla tarkoitetaan:
1) rahoitusvälineitä koskevien toimeksiantojen vastaanottamista ja välittämistä (toimeksiantojen välittäminen);
2) rahoitusvälineitä koskevien toimeksiantojen toteuttamista asiakkaan lukuun (toimeksiantojen toteuttaminen);
3) omaa pääomaa vastaan tapahtuvaa kaupankäyntiä, jonka tuloksena on yhtä tai useampaa rahoitusvälinettä koskevien liiketoimien toteuttaminen (kaupankäynti omaan lukuun);
4) rahoitusvälineiden hoitamista asiakkaan kanssa tehdyn sopimuksen nojalla siten, että päätösvalta sijoittamisesta on annettu kokonaan tai osittain toimeksiannon saajalle (omaisuudenhoito);
5) yksilöllisen suosituksen antamista asiakkaalle tiettyä rahoitusvälinettä koskevaksi liiketoimeksi (sijoitusneuvonta);
6) rahoitusvälineiden liikkeeseenlaskun tai myynnin järjestämistä antamalla siihen liittyvä merkintä- tai ostositoumus (liikkeeseenlaskun takaaminen);
7) rahoitusvälineiden liikkeeseenlaskun tai myynnin järjestämistä ilman merkintä- tai ostositoumuksen antamista (liikkeeseenlaskun järjestäminen);
8) rahoitusvälineiden kaupankäynnin järjestämistä kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetussa laissa tarkoitetussa monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä (monenkeskisen kaupankäynnin järjestäminen);
9) joukkovelkakirjojen, strukturoitujen rahoitustuotteiden, päästöoikeuksien tai johdannaissopimusten kaupankäynnin järjestämistä kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetussa laissa tarkoitetussa organisoidussa kaupankäyntijärjestelmässä (organisoidun kaupankäynnin järjestäminen).

Lain 1 luvun 14 pykälässä on puolestaan rahoitusvälineen määritelmä, jonka mukaan rahoitusvälineellä tarkoitetaan:
1) arvopaperimarkkinalaissa (746/2012) tarkoitettua arvopaperia;
2) sellaista yhteissijoitusyrityksen osuutta ja rahamarkkinavälinettä, joka ei ole 1 kohdassa tarkoitettu arvopaperi;
3) optiota, termiiniä tai muuta johdannaissopimusta, jonka kohde-etuutena on arvopaperi, valuutta, korko, tuotto, päästöoikeus, toinen johdannaissopimus, rahoitusmarkkinoihin liittyvä indeksi tai muu tunnusluku ja joka voidaan toteuttaa luovuttamalla kohde-etuus tai tilittämällä sen nettoarvo;
4) optiota, termiiniä tai muuta johdannaissopimusta, jonka kohde-etuutena on hyödyke ja joka on toteutettava tai voidaan toteuttaa nettoarvon tilityksellä jonkin osapuolen niin halutessa muutoin kuin maksukyvyttömyyden vuoksi tai sopimuksen päättyessä muusta syystä;
5) optiota tai muuta johdannaissopimusta, jonka kohde-etuutena on hyödyke ja joka voidaan toteuttaa kohde-etuus luovuttaen, kun sillä käydään kauppaa kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetussa laissa tarkoitetulla säännellyllä markkinalla tai monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä tai organisoidussa kaupankäyntijärjestelmässä lukuun ottamatta tukku-tason energiatuotetta, jolla käydään kauppaa organisoidussa kaupankäyntijärjestelmässä, ja joka on toteutettava kohde-etuus luovuttaen;
6) muuta kuin 5 kohdassa tarkoitettua optiota, termiiniä tai muuta johdannaissopimusta, jonka kohde-etuutena on hyödyke ja joka voidaan toteuttaa kohde-etuus luovuttaen, jos johdannaissopimusta ei ole tarkoitettu kaupallisiin tarkoituksiin ja se on muiden johdannaissopimusten kaltainen;
7) luottoriskin siirtoon tarkoitettua johdannaissopimusta;
8) hinnanerosopimusta;
9) optiota, termiiniä tai muuta johdannaissopimusta, jonka kohde-etuutena ovat ilmastonvaihtelut, kuljetusmaksut, inflaatioasteet tai muut viralliset taloustilastot ja joka on toteutettava tai voidaan toteuttaa nettoarvon tilityksellä, jonkin osapuolen niin halutessa muutoin kuin maksukyvyttömyyden vuoksi tai sopimuksen päättyessä muusta syystä, sekä muuta johdannaissopimusta, jonka kohde-etuutena ovat edellä tässä pykälässä mainitsemattomat varat, oikeudet, velvollisuudet, indeksit ja muut tunnusluvut ja joka on muiden johdannais-sopimusten kaltainen, kun otetaan huomioon ainakin se, käydäänkö sillä kauppaa kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetussa laissa tarkoitetulla säännellyllä markkinalla, monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä tai organisoidussa kaupankäyntijärjestelmässä;
10) päästöoikeutta, joka on tunnustettu kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta yhteisössä ja neuvoston direktiivin 96/61/EY muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY (päästökauppajärjestelmä) vaatimuksia vastaavaksi sekä vastavuoroisesti yhteisön järjestelmän ja muiden kasvihuonekaasujen päästökauppajärjestelmien välillä.

Sijoituspalvelulaissa viitatussa Arvopaperimarkkinalain 2 luvun 1 §:ssä arvopaperilla tarkoitetaan tässä laissa sellaista arvopaperia, joka on vaihdantakelpoinen ja joka on saatettu tai saatetaan yleiseen liikkeeseen useiden samansisältöisistä oikeuksista annettujen arvopaperien kanssa. Tällainen voi olla esimerkiksi:
1) osakeyhtiön osake ja muun yhteisön vastaava osuus sekä tällaisesta oikeudesta annettu talletustodistus;
2) joukkovelkakirja tai muu velkasitoumus sekä tällaisesta oikeudesta annettu talletustodistus;
3) muu arvopaperi, joka oikeuttaa hankkimaan tai myymään 1 tai 2 kohdassa tarkoitetun arvopaperin, taikka arvopaperi, jonka perusteella voi saada arvopaperin, valuutan, koron tai tuoton, hyödykkeen taikka muun indeksin tai arvon perusteella määräytyvän käteissuorituksen;
4) sijoitusrahastolaissa (48/1999) tarkoitettu rahasto-osuus tai muu siihen rinnastettava yhteissijoitusyrityksen osuus.
Arvopaperina ei kuitenkaan tässä laissa pidetä oikeutta, joka yksin tai yhdessä muiden arvopaperien kanssa tuottaa oikeuden hallita määrättyä huoneistoa, muuta tilaa tai kiinteistöä taikka kiinteistön osaa.

Sijoituspalvelulain 2 luvun 3 a §:n mukaan jos sijoituspalveluyrityksen toimilupaan sisältyy oikeus tarjota toimeksiantojen välittämistä tai toteuttamista, omaisuudenhoitoa taikka sijoitusneuvontaa, se saa tarjota myös muuta sijoituskohdetta kuin rahoitusvälinettä koskevaa palvelua sekä tätä sijoituskohdetta koskevaa sijoitus- ja rahoitusneuvontaa. Jos sijoituspalveluyrityksen toimilupaan sisältyy oikeus tarjota rahoitusvälineiden säilyttämistä, se saa tarjota myös muuta sijoituskohdetta kuin rahoitusvälinettä koskevaa toimiluvan mukaista palvelua. Joukkorahoituksen välittämisestä muulla kuin rahoitusvälineellä säädetään joukkorahoituslaissa.

Sijoituspalvelulain 10 luvun 2 §:n mukaan sijoituspalvelun ja oheispalvelun tarjoamisessa on toimittava rehellisesti, tasapuolisesti, ammattimaisesti ja asiakkaan edun mukaisesti. […] Sijoituspalvelua ja oheispalvelua ei saa markkinoida antamalla totuudenvastaista tai harhaanjohtavaa tietoa. Tieto, jonka harhaanjohtavuus tai totuudenvastaisuus käy ilmi tiedon esittämisen jälkeen ja jolla saattaa olla olennaista merkitystä sijoittajalle, on viivytyksettä oikaistava tai täydennettävä riittävällä tavalla. Markkinoinnista on käytävä ilmi sen kaupallinen tarkoitus.

Saman luvun 5 §:n mukaan sijoituspalveluyrityksen on annettava ei-ammattimaiselle asiakkaalle sijoituspalvelua tai oheispalvelua koskevan sopimuksen ehdot sekä riittävät tiedot sijoituspalveluyrityksestä ja tarjottavasta palvelusta. Ehdot ja tiedot on annettava hyvissä ajoin ennen sopimuksen tekemistä tai ennen kuin palvelua annetaan asiakkaalle, jos se on varhaisempi ajankohta. Pykälän 2 momentin mukaan sijoituspalvelun tarjoajan on myös annettava ei-ammattimaiselle asiakkaalle hyvissä ajoin ennen sijoituspalvelun tai oheispalvelun antamista riittävät tiedot muun muassa sijoituspalvelun tarjoajasta ja sen tarjoamasta palvelusta, palvelun kohteena olevien rahoitusvälinelajien luonteesta ja niihin liittyvistä riskeistä, asiakasvarojen säilyttämisestä ja siihen liittyvistä riskeistä sekä palveluun liittyvistä kuluista ja palkkioista.

Asian arviointi

Lautakunnan toimivalta

Tapauksessa asiakkaat ovat asioineet sijoituspalveluyrityksen toimiluvan omaavan palveluntarjoajan edustajan kanssa ja sen nimi mainitaan myös itse kohteessa. Hankkeen juridinen muoto on kuitenkin erillinen kommandiittiyhtiö siten, että kyseisen sijoituspalveluyrityksen kanssa samaan konserniin kuuluva yhtiö on kommandiittiyhtiön vastuunalainen yhtiömies ja muut sijoittajat äänettömiä yhtiömiehiä. Hankkeesta laaditussa sijoitusmuistiossa, jonka on laatinut asiakkaiden vastapuoleksi nimeämä sijoituspalveluyritys, asia tuodaan selkeästi esiin ja lisäksi siinä todetaan vielä nimenomaisesti, että kyseessä ei ole Finanssivalvonnan valvonnan alainen sijoitusrahasto eikä vaihtoehtorahastonhoitajista annetun lain mukainen vaihtoehtorahasto. Muistiossa todetaan kuitenkin myös, että sijoituskohteet ovat vapaasti siirrettävissä ja jälkimarkkinakelpoisia, joskaan jälkimarkkinasta ei anneta mitään takeita eikä kohdetta tulla hakemaan kaupankäynnin kohteeksi säännellylle markkinalle tai monenkeskiseen kaupankäyntijärjestelmään. Muistion mukaan tuotteen osuuksia myy vastapuoleksi nimetty sijoituspalveluyritys.

Lautakunta toteaa, että ohjesäännön mukaan toimivalta on kytketty sijoituspalvelun tarjoamiseen, jollaista on muun muassa rahoitusvälineisiin liittyvien toimeksiantojen vastaanotto ja välittäminen. Vaikka lähtökohtaisesti osuus kommandiittiyhtiössä ei täytä rahoitusvälineen määritelmää, on tässä tapauksessa kuitenkin yhtiösopimuksessa määritelty sen olevan jälkimarkkinakelpoinen ja vapaasti siirrettävissä, minkä johdosta lautakunta katsoo osuuden olevan rahoitusväline ja lautakunnan olevan toimivaltainen asiassa. 

Tuotteesta annetut tiedot

Asiakkaiden mukaan annetut tiedot olivat harhaanjohtavia, kun taas yhtiön mukaan hankeen riskit oli asianmukaisesti tuotu esiin. 

Lautakunta toteaa, että sijoituksen pohjana toimineessa muistiossa on kuvattu yleisellä tasolla geotermistä energiaa ja sen hyödyntämistä sekä teknisesti että nykyisten tuotantomäärien ym. valossa. Muistiossa on myös nostettu esiin seikkoja, jotka tukevat geotermisen energian hyödyntämistä sekä yleisesti että myös nimenomaisesti kyseisen hankkeen näkökulmasta. Edelleen muistiossa kuvataan myös hankkeen aikataulu ja taloudelliset ennusteet sekä niihin liittyvät riskit. Kyseinen hanke samoin kuin muut ”yhteisjoitustuotteet” on luokiteltu korkean riskin tuotteiksi.
 
Asiasta saadun selvityksen perusteella hankkeen tarkoitus on ollut hyödyntää geotermistä energiaa sähkön tuottamiseen, mikä ilmenee muun muassa sijoitusmuistiosta hankkeen teknisistä tiedoista. Muistiossa ei missään muodossa luvata tai taata hankkeen onnistumista suunnitellussa muodossa, toisaalta ei myöskään sitä, että hanke sijaitsee sellaisella alueella, ettei sen osalta ole taloudellisesti kannattavaa hyödyntää kaivoa kaukolämmöntuotantoon. Muistion sivulla 25 ja 29-30 on listattu ja selitetty hankkeeseen liittyviä riskejä. Muistion sivulla 19 todetaan lisäksi, että onnistumisen kannalta kriittisintä on ensimmäisen porauksen onnistuminen, koska sen jälkeen tiedetään lämpötila ja virtaus, joista tuleva tuotanto lasketaan. Yhteensä erityyppisiä riskejä on tuotu esiin lähes 40 kappaletta. Osa riskien kuvauksista on melko yleisellä tasolla, kun taas osa on melko yksityiskohtaisia, joskin niiden yhteydessä on käytetty hieman abstraktia tekstiä, kuten esimerkiksi ”voimalaitoksen kannattavuus on täysin riippuvainen sitä, että onko porauskohteessa ja poraussyvyydessä riittävästi vettä sekä onko porausreiästä saatavan veden lämpötila ja veden virtausnopeus riittävä liiketaloudellisesti kannattavaan energiantuotantoon.”

Asiakkaiden nimenomaisesti sijoitusmuistion osalta esiin nostamalla sivulla 14 on kuvattu kohteen lähialueen 5 eri tuotantolaitosta ja niiden poraussyvyydet sekä saavutettu veden lämpö. Asiakkaiden mukaan kyseisestä kuvasta ei kuitenkaan voi tehdä johtopäätöksiä sen suhteen, missä kohteissa on tavoiteltu sähköntuotantoa ja missä kaukolämpöä. Lautakunta toteaa, että kuvan alla on todettu, että sähköntuotanto vaatii n 120 celciusasteen lämpötilan ja että kuvan viidestä laitoksesta kolmessa vaadittu raja ylittyy, kahden muun jäädessä selvästi alle 100 asteen. Onnistumisprosentti sähköntuotannolle lähialueella on ollut siis 60 %. Muistion sivulla 21 on puolestaan todettu, että laajemman alueen 88 geotermisestä porauksesta 87 on onnistunut. 

Lautakunta toteaa, että vaikka muistiossa onkin sinänsä mainittu ensimmäisen porauksen onnistumisen kriittisyys ja varoitettu tuotteen korkeariskisyydestä, varoitukset ovat jääneet melko yleiselle tasolle ja ne ovat hukkuneet muun hankkeesta annetun, pääosin myönteisiä seikkoja esiin nostavan tiedon sekaan. Sijoitustuote on tosiasialliselta luonteeltaan vastannut, hieman yksinkertaistaen, eräänlaista uhkapeliä: Ensimmäinen poraus ratkaisee, toteutuuko hanke vai ei, ja valuuko ensimmäisen porauksen huomattava kustannus hukkaan. Tällaisen sijoituskohteen tarjoaminen on sinänsä sallittua, mutta tuotteeseen liittyvä erityistyyppinen riski on tuotava selkeästi esiin.

Kuvattu riski tulee ehkä selkeimmin esiin kalvon 19 edellä viitatusta kohdasta, jonka mukaan ”[p]rojektin onnistumisen kannalta kriittisintä on ensimmäisen porauksen onnistuminen”. Varoituksen merkitystä kuitenkin hämärtää kalvolla 21 oleva maininta siitä, että ”[p]orauksessa ilmenevät ongelmat ovat pitkälti vakuutettuja”.

Vaikutusta tehostaa samassa yhteydessä oleva maininta siitä, että alueelle tehdystä 87 porauksesta 88 on onnistunut. Tieto on tarjottavan sijoituskohteen kannalta harhaanjohtava, koska lukuihin on laskettu mukaan myös pelkkää kaukolämpöä tuottavat porauskaivot. Suunniteltuun hankkeeseen ei liittynyt tällaista hyödyntämisvaihtoehtoa. Lautakunta katsoo, että tällaiset täsmälliset ja voimakkaat väitteet ovat omiaan vaikuttamaan sijoittajan harkintaan tavalla, jota muualla aineistossa esitetyt yksityiskohtaisemmat tiedot eivät välttämättä pysty riittävästi oikaisemaan. Vertailukohtana voidaan viitata ratkaisuun KKO 2015:93 ja siihen, miten voimakkaasti sijoituksen riskittömyyttä koskeneen yleisluontoisen väitteen katsottiin tuossa tapauksessa vaikuttaneen sijoittajan odotuksiin verrattuna sijoituskohteesta annettuun täsmälliseen tietoon.

Kalvolla 25 todetaan, että ”yhtiö luokittelee kaikki yhteissijoitustuotteet korkean riskin tuotteiksi”. Vaikka maininta tuokin esiin sen, että myös tähän nimenomaiseen tuotteeseen liittyy korkea riski, esitystapa antaa ymmärtää, että riskiluokitus perustuu ennen kaikkea tuotteen luonteeseen yhteissijoitustuotteena. Tämä on omiaan viemään huomiota hankkeeseen liittyvästä erityistyyppisestä ensimmäisen porauksen riskistä.

Kalvon 24 mukaan sijoituksen tuottotavoite koko kymmenen vuoden sijoituskaudelta on palkkioiden jälkeen noin 20 %. Melko matala tuottotavoite ei viittaa siihen, että tuotteeseen liittyisi korkeaa riskiä.

Lopputulos

Lautakunta katsoo, että sijoituspalveluyrityksen hankkeesta laatimassa muistiossa ei ole annettu kokonaisuutena arvioiden asianmukaisia tietoja hankkeeseen liittyneistä riskeistä.

Lautakunta oli yksimielinen.

SIJOITUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norros 
Sihteeri Sainio

Jäsenet:
Ovaska
Pönkä
Tapanila
Sario