Haku

FINE-018266

Tulosta

Asianumero: FINE-018266 (2019)

Vakuutuslaji: Oikeusturvavakuutus

Ratkaisu annettu: 22.08.2019

Lakipykälät: 5, 6, 9

Vakuutuksen yhtäjaksoinen voimassaolo. Kahden vuoden sääntö. Vakuutuksenantajan tiedonantovelvollisuus.

Tapahtumatiedot

Asiakas J.H. on puolisonsa T.H.:n kanssa myynyt 30.10.2017 omistamansa vuokraoikeuden kiinteistöön sillä sijaitsevine rakennuksineen M. ja A.L:lle. J. ja T.H.:n oikeusturvavakuutus on kaupantekohetkellä ollut vakuutusyhtiö Y:ssä.

M. ja A.L. ovat 2.6.2018 päivätyllä kirjeellä vaatineet omakotitalossa ilmenneiden vaurioiden vuoksi kaupan purkamista ja kauppahinnan palauttamista tai vaihtoehtoisesti hinnanalennusta. J. ja T.H. ovat 8.6.2018 kiistäneet vaatimuksen kaupan purkamisesta.

J. ja T.H. ovat irtisanoneet vakuutusyhtiö Y:ssä olevan kotivakuutuksensa päättymään 27.1.2018. Heidän koti-irtaimistonsa vakuutus ja oikeusturvavakuutus ovat alkaneet vakuutusyhtiö X:ssä 1.3.2018. J. ja T.H. ovat hakeneet vakuutusyhtiö X:stä kiinteistökaupan riita-asiaan oikeusturvaetua. Vakuutusyhtiö X on evännyt oikeusturvaedun heidän oikeusturvavakuutuksensa voimassaoloajassa olevan katkoksen vuoksi.

Asiakkaan valitus

Asiakas J.H. on tyytymätön vakuutusyhtiön päätöksen ja katsoo, että asiassa tulisi myöntää oikeusturvaetu kiinteistöä koskevaan riitaan. Asiakkaan mukaan vakuutusyhtiö on antanut puutteellista informaatiota kotivakuutuksen vaihtotilanteessa. Asiakkaan mukaan vakuutusyhtiön edustajan olisi tullut konkreettisesti kertoa ja varoittaa vakuutusyhtiön vaihtoon sisältyvästä vakuutusturvan katkosriskistä. Sen sijaan yhtiö on lähettänyt vain kirjallisia vakuutusehtoja.

Oikeusturvavakuutuksen voimassaoloajan suhteen on tapahtunut lyhytaikainen keskeytys välillä 28.1.–28.2.2018, minkä vuoksi vakuutusehdon 4.1. soveltaminen muodostuisi tässä tapauksessa kohtuuttomaksi. Koska vakuutusyhtiö ei ole konkreettisesti varoittanut asiakasta niin sanotusta kahden vuoden säännöstä, asiakas katsoo, että vakuutus on voimassa vakuutussopimuslain 9 §:n nojalla siten, että asiakkaalle on myönnettävä oikeusturvaetu ja korvattava tämän asiamieskulut riita-asian hoitamisessa (15 %:n omavastuuosuuden jälkeen 4 663,61 euroa).

H:n pariskunta on myynyt entisen omakotitalonsa vuoden 2017 loppupuolella, jolloin ostajien on sovittu muuttavan taloon vasta vuoden 2018 alussa. H:n pariskunta on samaan aikaan rakentanut uutta omakotitaloaan, joka on vielä vuoden 2018 alkaessa ollut rakennettavana. Uuden omakotitalon rakennusprojektin rahoitusta suunniteltaessa pankki X tarjosi H:n pariskunnalle tuotevalikoimistaan myös vakuutuksia. X:n edustaja opasti, että talovakuutus riittää rakennusvaiheessa ja se kattaa mahdolliset vahingot myös rakennusaikaiselle irtaimistolle (rakennusmateriaalit työmaalla). H:n pariskunta on vakuuttanut uuden omakotitalonsa vakuutusyhtiö X:ssä. Vakuutussopimus on syntynyt samassa yhteydessä, kun on tehty rahoitussopimus uuden talon rahoittamisesta. H:n pariskunnan tahtotilana on ollut, että he siirtävät vakuutussopimuksensa kokonaan vakuutusyhtiö X:ään ja lopettavat asiakkuutensa vakuutusyhtiö Y:stä.

Asumisen alkaessa uudessa kodissa H:n pariskunta täydensi saamiensa ohjeiden mukaisesti vakuutusturvaa koti-irtaimiston vakuutuksella. Talovakuutusta ja irtaimistovakuutusta perustettaessa vakuutusmyyjä ei missään vaiheessa opastanut, että oikeusturvavakuutuksen katkeamattomasta jatkumisesta on erityisesti huolehdittava. H:n pariskunnalle on ollut yllättävää ja epäjohdonmukaista, että vakuutusyhtiö X on paketoinut oikeusturvavakuutuksen kodin irtaimiston vakuutukseen, kun se aikaisemmin on sisältynyt kotivakuutukseen. H:n pariskunnan tarkoituksena on ollut vakuuttaa uusi talo vastaavin ehdoin entisen talonsa kanssa sillä erotuksella, ettei uuteen taloon ole tarvittu irtaimistovakuutusta, koska rakennettavassa talossa ei ollut vielä irtaimistoa. Tarkoituksena ei ole ollut rajata oikeusturvavakuutusta kotivakuutuksen ulkopuolelle.

H:n pariskunnan vanhan asunnon vakuutukset on päätetty siihen hetkeen, kun kiinteistönkaupassa vaaranvastuu oli siirtynyt uudelle omistajalle eli uuden omistajan muuttaessa kiinteistöön. Entinen talo on saanut uudet asukkaat 27.1.2018, jolloin vaaranvastuu tuosta talosta on siirtynyt ostajille. J.H. on tällöin myös irtisanonut kyseisen talon kotivakuutuksen ja samalla myös oikeusturvavakuutuksen päättymään kyseisenä päivänä. Missään vaiheessa vakuutusyhtiö Y tai vakuutusyhtiö X ei ole ilmoittanut vakuutusturvan olennaisesta rajoituksesta, joka seuraa siitä, että H:n pariskunnan oikeusturvavakuutus ei jatku yhdenjaksoisesti uudessa yhtiössä.

H:n pariskunnan tuotua uuteen taloonsa irtaimistoa ovat he saattaneet myös kodin irtaimiston vakuutuksen voimaan 1.3.2018 alkaen, mistä syystä myös oikeusturvavakuutus on tullut vasta tällöin voimaan vakuutusyhtiö X:ssä.

J.H. katsoo, että hän on ainoastaan ilmaissut tahtonsa rajoittaa irtaimiston vakuuttamista uudessa omakotitalossaan ja että vakuutusyhtiön olisi tullut ymmärtää, ettei hänen tarkoituksenaan ole tällöin ollut luopua samalla myös oikeusturvavakuutuksestaan. On pikemminkin vakuutusyhtiön tuotevalikoiman epäjohdonmukaisuudesta johtuva seuraus, että H:n pariskunnan oikeusturvavakuutuksessa on tässä yhteydessä tapahtunut kuukauden mittainen katkos ja näissä olosuhteissa vakuutusyhtiön edustajan olisi tullut varmistaa J.H.:lta, haluaako hän tietoisesti ottaa tämän riskin.

J.H. katsoo, että hänellä on vakuutussopimuslain 9 §:n tarkoittamalla tavalla ollut perusteltu syy käsittää hänen oikeusturvavakuutuksensa seuraavan hänen uuden kotivakuutuksensa mukana siitä huolimatta, että irtaimistovakuutuksen voimassaolossa on ollut kuukauden mittainen katkos. Näin ollen – ja koska oikeusturvavakuutuksen yhdenjaksoisuudessa on tapahtunut vain lyhytaikainen keskeytys – olisi vakuutussopimusta syytä tulkita siten, että oikeusturvavakuutus on jatkunut ilman keskeytystä myös 28.1.–28.2.2018 välisen ajan.

Vakuutusyhtiön vastine

Vastineessaan vakuutusyhtiö toistaa asian tapahtumatiedot sekä viittaa tapauksessa sovellettaviin vakuutusehtoihin.

Asiassa on syntynyt vakuutuksen ehtokohdassa 4.1. tarkoitettu riita 8.6.2018 H:n pariskunnan kiistettyä ostajien kaupanpurkuvaatimuksen. Riidan perusteena on 30.10.2017 solmittu kiinteistönkauppa. H:n pariskunnan koti-irtaimiston vakuutus ja oikeusturvavakuutus eivät ole olleet voimassa ajalla 28.1.–28.2.2018. Riidan syntyessä H:n pariskunnan oikeusturvavakuutus on siten ollut yhdenjaksoisesti voimassa vähemmän kuin kaksi vuotta.

Vakuutusyhtiön edustaja ei ole selvityksensä mukaan antanut J.H.:lle vakuutuksen voimassaolosta virheellistä tietoa. Vakuutus omakotitalolle ja myöhemmin irtaimistolle on tehty asiakkaan puhelimitse antamien tietojen ja puhelinkeskustelun perusteella. Asiakkaalle on puhelinkeskustelun jälkeen 11.4.2017 lähetetty tuoteopas ehtoineen. Tuoteoppaan sivulta 10 käy ilmi oikeusturvavakuutukseen liittyvä niin sanottu kahden vuoden sääntö.

Vakuutuksen myyjä ei muista kyseistä tapausta sanatarkasti, mutta hän pyytää aina vastaavissa tapauksissa asiakasta ilmoittamaan, milloin irtaimistoa koskeva vakuutus laitetaan voimaan ja hoitaa samalla irtisanomisen entisestä kotivakuutuksesta. Näin vakuutusten voimassaoloon ei jää katkoksia. Edustajan mukaan hän ei ole kehottanut asiakasta päättämään itse kotivakuutusta tai sen irtaimistoa tässäkään tapauksessa. Edustajan mukaan hän on sopinut J.H.:n kanssa puhelimessa, että muuton ollessa ajankohtainen koti-irtaimistovakuutus siirretään vakuutusyhtiö X:ään ja irtisanotaan se vakuutusyhtiö Y:stä siten, ettei H:n pariskunnan vakuutusturvaan tule mitään katkoksia. J.H. on kuitenkin irtisanonut vakuutuksen omatoimisesti vakuutusyhtiö Y:stä. Vakuutusyhtiö X:n edustajalla ei ole ollut aihetta olettaa, että J.H. toimisi asiassa oma-aloitteisesti ja irtisanoisi vakuutuksen itse olematta vakuutusyhtiön edustajaan yhteydessä. Vakuutusyhtiön mukaan ei ole tavanomaista jättää irtaimistoa vaille vakuutusturvaa edes kuukauden ajaksi.

Vakuutusyhtiön asiakashallintajärjestelmään kirjatut seikat tukevat myyjän kertomusta. Asiakashallintajärjestelmään on kirjattu 11.4.2017 merkintä ”[t]arjous omakotitalon ja talousrakennuksen vakuutuksesta,tuoteseloste ja ehdot mukaan. [–  –]”. Järjestelmään 18.4.2017 on kirjattu ”[t]ehty omakotitalolle vakuutus ilman irtaimistoa 12.6.2017 alk ja talousrakennukselle 15.5.2017 alk. [– –] ”. Edelleen järjestelmään on 1.3.2018 tehty kirjaus ”[–  –] Mittikseen laitettu voimaan 1.3.18 alkaen irtaimisto taloon Z M:n kaupunkiin suosituksesta poikkeavalle summalle, halusi irtaimelle vain 80.000e summan. Autotallille irtain voimaan suosituksen mukaan samoin oikeus- ja vastuuturva. Kertoi itse jo lopettaneensa irtaimen vakun ja vastuu- ja oikeusturvan vanhasta yhtiöstä. [– – ]”.

Vakuutusyhtiö katsoo, että asiassa ei ole tapahtunut vakuutusyhtiö X:n taholta tiedoksiantovirhettä. Vakuutusyhtiön mukaan sen päätös evätä oikeusturvaetu ehtokohdan 4.1. sisältämän niin sanotun kahden vuoden säännön nojalla on vakuutusehtojen mukainen ja oikea eikä päätöstä tule muuttaa.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Nyt käsillä olevassa asiassa on kysymys siitä, onko vakuutusyhtiö antanut asiakkaalle vakuutussopimuslain 5 §:n mukaiset tiedot ennen sopimuksen solmimista ja tuleeko asiakkaalle myöntää oikeusturvaetu kiinteistön kauppaa koskevaan riita-asiaan.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Oikeusturvavakuutuksen ehtojen kohdan 1 mukaan vakuutuksen tarkoituksena on korvata vakuutetun välttämättömät ja kohtuulliset asianajo- ja oikeudenkäyntikulut, jotka ovat aiheutuneet lakimiesavun käyttämisestä riita-, rikos- ja hakemusasioissa kohdassa 4 tarkoitetuissa vakuutustapahtumissa.

Ehtojen kohdan 4.1. mukaan vakuutuksesta korvattava vakuutustapahtuma riita- ja hakemusasiassa on riidan syntyminen. Riita on syntynyt, kun perusteeltaan ja määrältään yksilöity vaatimus on todisteellisesti ja yksilöidysti kiistetty perusteen tai määrän osalta. Vakuutuksesta korvataan vakuutuksen voimassaoloaikana sattuneet vakuutustapahtumat. Jos vakuutus kuitenkin vakuutustapahtuman sattuessa on ollut voimassa vähemmän kuin kaksi vuotta, tulee myös niiden seikkojen, joihin asiassa esitetty vaatimus tai syyte perustuu, olla syntynyt vakuutuksen voimassaoloaikana. Vakuutuksen voimassaoloaikaan luetaan tällöin se aika, jonka tämä vakuutus on yksin tai peräkkäin yhdessä muiden päättyneiden vastaavan sisältöisten oikeusturvavakuutusten kanssa vakuutetun osalta ollut yhtäjaksoisesti voimassa. Jos vakuutustapahtuman sattuessa on voimassa useampia oikeusturvavakuutuksia, vakuutuksen voimassaoloaikaan luetaan kuitenkin vain tämä vakuutus.

Vakuutussopimuslain 5 §:n (14.5.2010/426) mukaan ennen vakuutussopimuksen päättämistä vakuutuksenantajan on annettava vakuutuksen hakijalle vakuutustarpeen arvioimiseksi ja vakuutuksen valitsemiseksi tarpeelliset tiedot, kuten tietoja vakuutusmuodoistaan, vakuutusmaksuistaan ja vakuutusehdoistaan. Tietoja annettaessa tulee kiinnittää huomiota myös vakuutusturvan olennaisiin rajoituksiin.

Vakuutussopimuslain 6 §:n mukaan vakuutussopimuksen päättämisen jälkeen vakuutuksenantajan on ilman aiheetonta viivytystä annettava vakuutuksenottajalle asiakirja, johon on merkitty sopimuksen keskeinen sisältö (vakuutuskirja), sekä vakuutusehdot. Vakuutusten etämyynnissä kuluttajalle sovelletaan kuitenkin, mitä kuluttajansuojalain 6 a luvun 11 §:ssä säädetään.

Vakuutussopimuslain 9 §:n mukaan jos vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutusta markkinoitaessa jättänyt vakuutuksenottajalle antamatta tarpeellisia tietoja vakuutuksesta tai antanut hänelle siitä virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää.

Kuluttajansuojalain 6 a 11 §:n mukaan ennakkotiedot ja sopimusehdot on hyvissä ajoissa ennen sopimuksen tekemistä toimitettava kuluttajalle henkilökohtaisesti, kirjallisesti tai sähköisesti siten, että kuluttaja voi tallentaa ja toisintaa ne muuttumattomina. Sama koskee tietoja, jotka elinkeinonharjoittajan on muun lainsäädännön mukaisesti annettava kuluttajalle ennen rahoituspalvelua koskevan sopimuksen tekemistä.

Jos sopimus tehdään kuluttajan pyynnöstä sellaista etäviestintä käyttäen, että tietoja ja sopimusehtoja ei voida antaa 1 momentissa tarkoitetulla pysyvällä tavalla ennen sopimuksen tekemistä, tiedot ja sopimusehdot on annettava pysyvällä tavalla viipymättä sopimuksen tekemisen jälkeen.

Asian arviointi

Tapauksessa riidatonta on se, että asiakkaan oikeusturvavakuutus ei ole ollut vakuutusehdoissa vaadittua kahta vuotta yhtäjaksoisesti voimassa riidan syntyhetkellä. Kiista on siitä, onko vakuutusyhtiö laiminlyönyt tiedonantovelvollisuutensa ennen vakuutussopimuksen solmimista.

Vakuutuslautakunta toteaa, että oikeusturvavakuutuksen niin kutsutusta kahden vuoden säännöstä asunto- ja kiinteistökauppojen yhteydessä aiheutuvat ongelmat ovat vakuutusalalla yleisesti tiedossa. Kuluttaja-asemassa oleva vakuutuksen hakija voi perustellusti olettaa, että oikeusturvavakuutuksesta korvataan vakuutuksen voimaantulon jälkeen sattuneet vahinkotapahtumat. Lautakunnan käsityksen mukaan ehtokohdan 4.1. mukainen niin kutsuttu kahden vuoden sääntö on siten oikeusturvavakuutuksessa sellainen vakuutusturvan olennainen rajoitus, josta vakuutuksen hakijalle tulisi ennen vakuutussopimuksen solmimista antaa tietoa.

Vakuutussopimuslaissa ei tarkemmin säännellä sitä, millä tavalla lain edellyttämät tiedot tulee vakuutuksen hakijalle antaa. Esitöiden (HE 114/1993 vp) mukaan tiedonantovelvollisuuden täyttämistapa riippuu vakuutuksen laadusta ja vakuutuksen ottamiseen liittyvistä olosuhteista. Pelkkien vakiovakuutusehtojen luovuttaminen ei riitä täyttämään tiedonantovelvollisuutta. Henkilökohtaista suullista tiedottamista ei kuitenkaan edellytetä. Yleensä voidaan pitää riittävänä, että hakijalle luovutetaan kirjallista aineistoa, jossa selkeästi ja tarvittaessa esimerkkien avulla havainnollistaen tuodaan esille momentissa edellytetyt tiedot. Tällaisena kirjallisena materiaalina on pidetty tavanomaisesti esimerkiksi vakuutuksen tuoteselostetta.

Nyt käsillä olevassa tapauksessa asiakas on ottanut vakuutuksen puhelun yhteydessä. Näin ollen tapauksen tiedonantovelvollisuuden täyttämistä arvioidaan vakuutussopimuslain säännösten lisäksi kuluttajansuojalain 6 a 11 §:n valossa. Kuluttajansuojalain etämyyntiä koskevan säännöksen mukaan, mikäli sopimus tehdään kuluttajan pyynnöstä sellaista etäviestintä käyttäen, että tietoja ja sopimusehtoja ei voida antaa ennen sopimuksen tekemistä pysyvällä tavalla ennen sopimuksen tekemistä, tiedot ja sopimusehdot on annettava pysyvällä tavalla viipymättä sopimuksen tekemisen jälkeen.

Asiakas J.H. on vedonnut valituksessaan siihen, ettei vakuutusyhtiö ole antanut hänelle tietoa kahden vuoden voimassaoloaikaa koskevasta ehtokohdasta, ja J.H. on näin ollen olettanut vakuutuksen tulevan voimaan heti sen alkamisen jälkeen. J.H. ei ole kertomansa mukaan ollut tietoinen siitä, että oikeusturvavakuutuksen tulee olla yhtäjaksoisesti voimassa vähintään kaksi vuotta. Asiakkaan mukaan hänelle olisi tullut konkreettisesti kertoa ja varoittaa vakuutusyhtiön vaihtoon sisältyvästä vakuutusturvan katkosriskistä.

Vakuutusyhtiö on todennut, että asiakkaalle on lähetetty 11.4.2017 puhelun jälkeen vakuutuksen tuoteseloste sekä ehdot. Tuolloin asiakkaalle oli lähetetty tarjous omakotitalon ja talousrakennuksen kotivakuutuksesta. Tarjouksen perusteella omakotitalolle on tehty vakuutus 19.4.2017. Irtaimiston vakuutus on jäänyt tuossa vaiheessa entiseen vakuutusyhtiöön, samoin kuin oikeusturvavakuutus. Edellä mainitun tuoteselosteen sivulla 10 on kursivoidulla kirjasinlajilla todettu ”Oikeusturvavakuutus”-otsikon alla, että ”Huom! Huolehdi, että oikeusturvavakuutuksesi jatkuu aina katkeamattomana, kun teet muutoksia kotivakuutukseesi tai vaihdat vakuutusyhtiötä.” Kehotuksen alapuolelle on kirjattu tilanteesta esimerkki: ”Ostit omakotitalon 5.6.2015. Vasta 12.6. vakuutit talon ja kodin tavarat Omakoti-vakuutuksella, joka sisältää oikeusturvavakuutuksen. Aiemman asuntosi kotivakuutus ja siihen sisältyvä oikeusturvavakuutus päättyivät 5.6.2015. Kesällä 2016 huomasit talossa homevaurioita ja vaadit hinnanalennusta myyjältä, johon myyjä ei suostunut. Vaikka oikeusturvavakuutus oli voimassa riidan syntyessä, vakuutus ei ole käytettävissäsi, koska vakuutus ei ole ollut voimassa vielä 2 vuotta ja riidan peruste (=kauppa) syntyi ennen vakuutuksen alkamista.” Edelleen saman sivun ylälaidassa on todettu, että ”[e]llet ole toisin sopinut, vastuu- ja oikeusturvavakuutukset tulevat samalla voimaan, kun vakuutat kotisi tavarat Omakoti-vakuutuksella.” Asiakas ei ole kiistänyt, etteikö hän olisi saanut vakuutuksen tuote-esitettä ja ehtoja puhelun jälkeen.

Vakuutusyhtiö on edelleen todennut, että vakuutusmyyjän tavanomaisena myyntikäytäntönä on ollut, että hän on sopinut asiakkaan kanssa, että hän hoitaa uuden vakuutuksen tullessa voimaan entisen kotivakuutuksen irtisanomisen. Näin vakuutusten voimassaoloon ei jää katkoksia. Yhtiön lausumaa siitä, että yhtiön tavanomaisena käytäntönä on irtisanoa asiakkaan aiempi vakuutus uuden vakuutuksen tullessa voimaan, tukee irtaimiston kotivakuutuksen ja oikeusturvavakuutuksen ottamisen yhteydessä yhtiön tietojärjestelmään tehty merkintä siitä, että asiakas on kertonut itse jo irtisanoneensa irtaimiston vakuutuksen ja vastuu- ja oikeusturvan aiemmasta yhtiöstä.

Edellä selostetuin perustein ja käytettävissään olevan selvityksen perusteella Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutuksenantaja on antanut tuoteselosteessa vakuutuksenottajalle tiedon nyt sovellettavasta vakuutusehdosta, eikä vakuutuksenantajan voida katsoa laiminlyöneen vakuutussopimuslaissa asetettua tiedonantovelvollisuuttaan. Tuoteselosteessa on tuotu selkeästi esimerkin avulla esille se, miten kahden vuoden sääntöä käytännössä sovelletaan sekä se, että oikeusturvavakuutus tulee voimaan samalla kun kodin irtaimisto vakuutetaan, ellei muuta ole sovittu. Se seikka, että asiakas on itse vastoin odotuksia irtisanonut irtaimiston kotivakuutuksen ja oikeusturvavakuutuksen aiemmasta vakuutusyhtiöstään kuukautta aikaisemmin kuin hän on ottanut nyt kysymyksessä olevaan vakuutusyhtiöön puhelimitse yhteyttä ja ottanut uudet kyseiset vakuutukset, ei voi muodostaa vakuutusyhtiölle erityistä toimimisvelvollisuutta. Tiedon antaminen tässä vaiheessa vakuutusturvan katkeamattomuuden tärkeydestä oli jo menettänyt merkityksensä.

Asiakkaan mukaan ehtokohdan 4.1. soveltaminen olisi kohtuutonta, koska vakuutuksen voimassaolossa on tapahtunut vain kuukauden pituinen katkos. Lautakunnan näkemyksen mukaan kyseinen ehtokohta 4.1. on sanamuodoltaan ja sisällöltään yksiselitteinen ja selkeä eikä sitä siten voida pitää sillä tavoin kohtuuttomana taikka sen soveltamista kohtuuttomaan lopputulokseen johtavana, että sitä tulisi sovitella tai jättää kokonaan soveltamatta kyseessä olevassa tilanteessa.

Vakuutuslautakunta toteaa edelleen, että vakuutussopimuslain mukainen vakuutuksenantajan tiedonantovelvollisuus ei poista vakuutuksenottajan velvollisuutta itsekin perehtyä tekeillä olevan vakuutussopimuksen sisältöön ja tutustua toimitettuun materiaaliin. Mikäli hän ei näin tee, hän on lain mukaan lähtökohtaisesti itse vastuussa tästä mahdollisesti aiheutuvista oikeudenmenetyksistä tai väärinkäsityksistä.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norros
Sihteeri Luukkonen

Jäsenet:
Korpiola
Rusanen
Alinentalo-Pelttari
Karimäki

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia