Tapahtumatiedot
Lääkevahinkoilmoituksen 27.2.2018 mukaan A:lle (s. 1978) määrättiin 20.10.2014 keskussairaalan kipupoliklinikalla Norspan-lääke selkäkivun hoitoon. Muina lääkkeinä A:lla oli käytössä Bisoprolol Actavis, Flixotide Diskus, Nexium, Tri-Femoden, Triptyl, Remeron Soltab, Thyroxin, Nasonex, Tegretal Retard, Temgesic, Diprosalic, Tenox, Rivatril ja Sirdalud Retard. Norspan-lääkkeen vuoksi A:n uni- ja vuorokausirytmi menivät sekaisin ja A nukahteli epäasiallisissa paikoissa milloin sattui. Hetkelliset nukahtelut olivat todella syviä. Tällaisen nukahtamisen seurauksena A:n oikeaan jalkaan tuli vuonna 2015 pareesi. Lääkettä jatkettiin edelleen ja annosta suurennettiin. Maaliskuussa 2016 A:n oikea käsi halvaantui hänen nukuttuaan sen päällä. Myös oikea polvi halvaantui ja A joutui pyörätuoliin. Polvi kuntoutui rollaattorikuntoon. A oli jälleen nukahtanut 30.5.2016 ja vasen jalka jäi alle. Jalkaan tuli rabdomyolyysi ja kuolio, jonka takia tehtiin 8.7.2016 reisiamputaatio. Sairaalassa A kieltäytyi ehdottomasti Norspanista ja unirytmi on käytön lopettamisen jälkeen korjaantunut. A haki korvausta lääkevahinkovakuutuksesta.
Vakuutusyhtiö totesi korvauspäätöksessään, että oireilun korvattavuus lääkevahinkona edellyttää todennäköistä syy-yhteyttä lääkkeen käytön ja ilmenneiden oireiden välillä. Yhtiö katsoi, ettei mikään yksittäinen lääke ollut aiheuttanut A:n nukahtelua, mutta monen eri lääkkeen yhteisvaikutuksesta vaihtelut valvetasossa ovat todennäköisiä. Ennen Norspania A:lla oli ollut käytössä samaa vaikuttavaa ainetta (buprenorfiini) sisältävä Temgesic ja tämän vuoksi lääkemuodon vaihtelulla ei ole ollut vaikutusta valvetilaan. Norspan-laastarista buprenorfiinia vapautuu hitaasti ja sillä saavutetaan tasaisempi veripitoisuus vuorokausitasolla. Temgesic-tabletilla lääkeaineen veripitoisuus vaihtelee enemmän. Vakuutusyhtiö katsoi, että A:n rabdomyolyysiin johtanut nukahtaminen ei ollut minkään yksittäisen lääkkeen aiheuttama, vaan syynä lienee ollut erittäin runsas keskushermostoon vaikuttava kokonaislääkitys. Norspan-laastarin käytön syy-yhteys nukahteluun ei yhtiön näkemyksen mukaan ollut niin todennäköinen, että kyseessä olisi lääkevahinkovakuutuksen ehdoissa tarkoitettu korvattava lääkevahinko. A:n korvaushakemus hylättiin.
Asiakkaan valitus
A ilmoittaa tyytymättömyytensä vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyytää asiassa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta. A toteaa, että vakuutusyhtiön päätöksessä on virhe tapahtumatietojen osalta, koska päätöksen mukaan A olisi nukahtanut saunaan. Tosiasiassa A nukahti keittiöön. Syy-yhteyden osalta A toteaa, ettei hänellä ennen Norspan-lääkitystä ole ollut vakavaa unettomuutta ja siihen liittyvää nukahtelua epäasiallisiin paikkoihin. Näitä ei ole ollut myöskään lääkkeen lopettamisen jälkeen.
A oli aiemmin käyttänyt samaa vaikuttavaa ainetta sisältävää Temgesic-lääkettä koviin kipuihin, mutta tätä lääkettä A pystyi itse annostelemaan tarpeen mukaan. Norspan-laastarista lääkeainetta erittyy verenkiertoon koko ajan, ja siksi sen unettomuutta aiheuttava vaikutus oli kohtalokas. Kun Norspan määrättiin lokakuussa 2014, alkoivat uniongelmat. Unettomuuden takia A oli vuoden 2015 aikana useaan otteeseen yhteydessä terveydenhuoltoon ja pyysi lopettamaan Norspanin ja vaihtamaan sen toiseen valmisteeseen. Näin ei suostuttu tekemään. Näistä yhteydenotoista on merkinnät sairauskertomuksissa. Koska A joutui kuitenkin edelleen käyttämään Norspania, tapahtui kohtalokas nukahtaminen 30.5.2016. Sairaalaan jouduttuaan A kieltäytyi kokonaan jatkamasta Norspan-laastarin käyttöä ja tilalle aloitettiin oksikodonilääkitys. Koko sen lähes kahden vuoden ajan, jonka A käytti Norspan-laastareita, hän oli sairauskertomusten mukaan enemmän tai vähemmän lääketokkurassa ja häntä epäiltiin lääkkeiden väärinkäytöstä. Norspanin käytön lopettamisen jälkeen A on jälleen virkeä, selkeä ja uni on normaalia. Tämä muutos on todettu myös terveydenhuollossa. A katsoo, että keittiön lattialle nukahtamisesta aiheutunut rabdomyolyysi tulee korvata lääkevahinkona.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö toteaa vastineessaan, että korvauspäätöksessä on tapahtumatietojen osalta ollut virhe, joka on perustunut virheelliseen sairauskertomusmerkintään. Kuten A toteaa valituksessaan, lihaskuoliovauriot ovat syntyneet toukokuussa 2016 A:n nukahdettua keittiön lattialle. Muilta osin vakuutusyhtiö viittaa korvauspäätöksensä perusteluihin.
Lääketieteellinen selvitys
Vakuutuslautakunnalla on käytössään A:ta koskevaa lääketieteellistä selvitystä ajalta 20.10.2014 - 12.10.2017.
Keskussairaalan kipupoliklinikan tekstin 20.10.2014 mukaan A on tullut terveyskeskuslääkärin lähetteellä vastaanotolle kipulääkityksen tarkistukseen. A sairastaa vaikeaa masennusta ja hänellä on todettu epävakaa persoonallisuushäiriö, kilpirauhasen vajaatoiminta ja astma. Selkävaivoista A on kärsinyt 18-vuotiaasta lähtien ja vuoden 2014 alkupuolella A:ta on tutkittu fysiatrian poliklinikalla oikeaan alaraajaan säteilevän iskiaskivun vuoksi. ENMG-tutkimuksessa on todettu lievä krooninen hermojuurivaurio viidennen lannenikaman tasalla. Lisäksi A:lla on todettu epilepsia ja hän on edellisenä keväänä sairastanut jalkaterän murtuman jälkeisen kipsihoidon altistamana laskimotukoksen, mistä johtuen käytössä on ollut Marevan-lääkitys. Kipuun, epilepsiaan ja psyykeongelmiin A:lla on ollut käytössä Triptyl, Remeron, Levozin, tarvittaessa Tenox, Lyrica, Rivatril ja tarvittaessa Sirdalud. Opiaattipohjaisena kipulääkkeenä on vuoden ajan ollut käytössä Tramal retard ja lisäksi Temgesic. A:n kipulääkityksestä on päädytty poistamaan Tramal ja lisäämään tilalle Nosrpan-laastari annostuksella 10 µg. Merkinnän 17.11.2014 mukaan Norspanin annostusta on nostettu 20 µg:aan.
Lähetetekstin 18.8.2015 mukaan A on kahta viikkoa aiemmin saanut pohjehermon halvauksen ilmeisesti oltuaan pidemmän aikaa samassa asennossa. A on toivonut kipulääkkeiden tehostusta koettuaan, etteivät Norspan ja Temgesic ole riittävät. A on vastustanut Norspanin annostuksen nostoa ja kokenut, että tarvitsisi Oxynormia, Tramalia tai Panacodia. Terveysasemalla on nostettu Norspanin annostusta 30 µg:aan ja pyydetty kipupoliklinikalta konsultaatiota lääkityksen tehostamiseksi. Lähetteeseen annetun konsultaatiovastauksen mukaan kipulääkäri ei ole suositellut lisälääkitystä. Lähetetekstin 7.4.2016 mukaan A on maaliskuussa 2016 nukahtanut saunaan ja hänelle on aiheutunut rabdomyolyysi. A on liikkunut pyörätuolilla oikean jalan huonouden vuoksi. A ei ole ollut tyytyväinen Norspan-lääkitykseen, koska hän ei sen takia ole saanut nukuttua ja sitten väsyneenä nukahdellut epäsopivasti, kuten ennen pohjehermon halvausta pöydän ääreen ja maaliskuussa 2016 saunaan. Alkoholia A ei käytä lainkaan. Terveyskeskuslääkäri on tehnyt A:sta lähetteen kipupoliklinikalle sen pohtimiseksi, olisiko Norspanin tilalle vaihdettavissa jokin muu lääkitys.
Kirurgian osaston hoitoaikaa 3.6. ÿ 14.7.2016 koskevan hoitotiivistelmän mukaan A on löydetty istumasta lattialta tokkuraisena ja tuotu sairaalaan, jossa kreatiinikinaasiarvo (CK) on ollut 70.000. Vasen sääri on ollut huomattavan pinkeä. Vasemmalle on tehty ensin säären ja sitten reiden alueelle lihasten peitinkalvojen halkaisut (faskiotomiat). Seurannassa haavoja on hoidettu paikallisesti ja tehty monia alipainesidosten vaihtoja sekä haavojen revisiota leikkaussalissa. ENMG-tutkimuksessa 5.7.2016 on todettu, ettei säären alueelle tule minkäänlaista lihasaktiviteettia ja 6.7.2016 on havaittu, että vasemman säären pehmytkudokset on menetetty, mistä johtuen on päädytty tekemään reisiamputaatio 8.7.2016.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Asiassa on kysymys siitä, tuleeko A:n lattialle nukahtamisesta 30.5.2016 seurannut rabdomyolyysi ja siitä johtunut reisiamputaatio korvata Norspan-lääkkeen aiheuttamana lääkevahinkona.
Sovellettavat vakuutusehdot
Lääkevahinkovakuutuksen ehtojen (voimassa 1.1.2017 alkaen) kohdan 4 (Lääkevahinko) mukaan lääkevahingolla tarkoitetaan ruumiillista sairautta tai vammaa tai psyykkistä sairautta, jonka vahingonkärsineen käyttämä, ehtojen kohdassa 2 tarkoitettu lääke on todennäköisesti aiheuttanut. (...)
Asian arviointi
Lääkevahinkovakuutuksesta korvataan henkilövahinko, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. Tämä tarkoittaa, että vahingolla voi olla useita mahdollisia syitä, mutta lääkkeen käyttö on kaikki syyt kokonaisuutena huomioiden todennäköisin. Syy-yhteyden arvioinnissa otetaan huomioon lääkkeellä hoidettava sairaus tai vamma, korvauksen hakijan muut sairaudet ja kokonaisterveydentila, hänen saamansa hoito ja hoitotoimenpiteet sekä kyseinen lääke ja muu mahdollinen lääkitys. Syy-yhteys arvioidaan lääketieteellisen tietämyksen ja kokemuksen perusteella. Pelkästään ajallinen yhteys eli se seikka, että oireet ovat ilmaantuneet lääkkeen käytön aikana, ei riitä todistamaan lääkkeen käytön ja vahingon välistä todennäköistä syy-yhteyttä.
Vakuutuslautakunnan käytössä olevan selvityksen mukaan A:lle on 20.10.2014 määrätty selkäkivun hoitoon Norspan-kipulaastari aluksi annoksella 10 µg. Myöhemmin annosta on nostettu ensin 20 µg:aan ja sitten 30 µg:aan. A:lla on ollut käytössä myös muita lääkkeitä. A on 30.5.2016 nukahtanut keittiönsä lattialle ja ollut pitkään samassa asennossa, mistä johtuen on kehittynyt myöhemmin reisiamputaatioon johtanut rabdomyolyysi. Tämän nukahtamisen tapahtuessa A:lla on vahinkoilmoituksen mukaan ollut Norspanin lisäksi käytössä Bisoprolol Actavis, Flixotide Diskus, Nexium, Tri-Femoden, Triptyl, Remeron Soltab, Thyroxin, Nasonex, Tegretal Retard, Temgesic, Diprosalic, Tenox, Ri-vatril ja Sirdalud Retard.
Vakuutuslautakunta toteaa, ettei Norspan ohjeiden mukaan käytettynä sovi aiheuttamaan A:n äkillisiä nukahteluja. Laastarimuotoisena siinä on tasainen annostelu ja pitkäaikainen lääkevaikutus. Lisäksi A:n on kuvattu käyttäneen lääkettä useita kuukausia ennen ensimmäistä, elokuussa 2015 kuvattua ja pohjehermon halvaukseen johtanutta nukahtamista. Vakuutuslautakunta katsoo, etteivät A:n nukahtelut ole olleet vakuutusehtojen tarkoittamassa todennäköisessä syy-yhteydessä Norspan-lääkkeen käyttöön, eikä kyseessä siten ole korvattava lääkevahinko. Lautakunta toteaa vielä, että A:lla on ollut käytössä huomattavan runsas keskushermostoon vaikuttava lääkitys, jonka määräämisen asianmukaisuuden arviointi ei kuulu lautakunnan toimivallan alueelle. Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön kielteistä korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena.
Lopputulos
Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Norio
Sihteeri Laine
Jäsenet:
Jokelainen
Järvinen
Mervaala
Soinila